Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 06.02.20 - klo:05:06

Title: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 06.02.20 - klo:05:06
Tuolta, tässä luvatun mukaan, tämä uusi triidi:

Kaiken kaikkiaan lienee syytä perustaa. tätä "100-vuotisjuhlaprojektiamme" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg14685#msg14685) varten ihan oma triidinsä, johon sitten aluksi keräämme lähteitä luomun historiasta Suomessa. Ja maailmalla, ainakin siltä osin, mitä on tietoa siitä, miten erilaiset kansainväliset virtaukset saavuttivat Suomen.

En nyt kirjoita siellä jo listattuja lähteitä uudelleen (sieltähän ne löytyvät) mutta tähän sitten pyydän asiaa jatkamaan.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 05.03.20 - klo:07:21
Tämä voi osoittautua isommaksi ja monimutkaisemmaksi projektiksi myös kansainvälisen kehityksen osalta.

Minulla on nimittäin alkanut kiertää aivoissa ajatus ja epäilys, että luomuviljelyn synty biodynaamisesta ei olekaan välttämättä ihan tosiasia.

Vaan Steinerilla ei välttämättä ollut aavistustakaan luomuviljelyn kemiallisista perustosiasioista. Vaan ne olisi hänen malliinsa ympätty myöhemmin. Typpeä ja typensidontaa Steiner ei — nyt kun lukemaani muistelen — tuonut esille lainkaan *).

Tässä Wikipedian lauseessa on jo vihje siitä, että noin olisi:

Quote
Steinerin maatalouskurssin jälkeen biodynaamisessa viljelyssä on otettu käyttöön luomuviljelylle tyypillisiä menetelmiä kuten vuoro- ja kateviljely.


Luomu on silti voinut Suomessa alkaa biodynaamisena varianttina. Kun Steiner, vaikka sitten millä perusteella, kuitenkin kannatti eläimien pitoa tiloilla, toteutui typen kiertokin tavallaan itsestään. Tai sitten tuo oli jo kansainvälisesti tapahtunut: käytännössä biodynaaminen viljely tuli Suomeen suhteellisen myöhään.

Nyt on varmastikin niin, että kaikkea ei kannata yrittää tehdä itse: luultavasti asian historiasta löytyy myös kriittisellä otteella tehty tutkielma. Vaikkei ehkä suomenkielellä.



___________________

*) taas tarkistettava asia! Pitäisikö se Steinerin kirja ostaa itselleen?  ;D
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 06.03.20 - klo:05:22
Tästä dokumentista ...

LUONNONMUKAISEN MAATALOUDEN
PERUSTEET (https://www.luomu.fi/materiaalit/Luonnonmukainen%20maatalous%20-kirja/1_Luonnonmukaisen_maatalouden_perusteet_40_s.pdf) (pdf, 2006?)

... saamme tällaiset tiedot:

Quote
Luonnonmukaisten maatalouden menetelmien kehittäminen käynnistyi 1900-luvun alkupuolellla Keski-Eu-roopassa  –  orgaaninen  viljely  Englannissa  ja  biologis-dynaaminen  sekä  orgaanis-biologinen  viljely  Saksassa.

Suomessa A.I. Virtanen kehitti typpikotovaraista viljely-järjestelmää 1930-luvulta lähtien, mutta varsinainen “eko-loginen herääminen” tapahtui 1970-luvulla, jolloin sekä viljelijöiden  että  kuluttajien  kiinnostus  luonnonmukaiseen  viljelyyn  alkoi  kasvaa  ja  sitä  alettiin  laajemmin kehittää.
[...]       
1.5 LUONNONMUKAISENMAATALOUDEN MENETELMIÄ
[...]
Orgaaninen viljely on Anton Howardin ja Eve Balfourin  Englannissa  1940-luvulla  perustama  viljelymenetelmä, joka on levinnyt koko englanninkieliseen maailmaan ja on luonnonmukaisen viljelyn menetelmistä yleisin. Perustana oli Howardin Intiassa maatalousneuvojana saamat kokemukset ja viljelyn kehittämistyö. Menetelmässä korostetaan  eloperäisen  aineen  palauttamisen  tärkeyttä  ja kompostointia  sekä  hyödyllisen  pieneliötoiminnan  hyväksikäyttöä.  Suomeen  tämä  menetelmä  ei  ole  sellaisenaan levinnyt.

Orgaanis-biologisen viljelyn perustajia olivat sveitsiläinen kansanedustaja H.P. Müller ja saksalainen lääkäri jamikrobiologi H.P. Rusch. Menetelmä on kehitetty 1940–1960-luvuilla ja se on levinnyt mm. Saksaan, Itävaltaan, Sveitsiin ja osin Skandinaviaan. Suomessa ei ole puhtaana tämän  suunnan  viljelyä.  Keskeisintä  menetelmässä  on maan eloperäisen aineksen hoito;  maan kääntöä vältetään ja kivijauheiden käyttöä suositaan. Se on yleisin luonnonmukaisen maatalouden suuntauksista saksankielisellä alueella.

Biodynaaminen  viljely  perustuu  luonnontieteellisen tietämyksen lisäksi antroposofiseen maailmankatsomukseen.  Siinä  aineita  pidetään  paitsi  kasvien  ja  eläintenrakennusaineina myös voimien kantajina, joiden vaikutusilmenee kasvien ja eläinten elinvoimassa.  Tilakokonaisuuden tasapainoisuutta ja itsenäistä, omavaraista toimintaa korostetaan voimakkaasti.Taustalla  on  oletus  kaikkialla  elollisessa  luonnossa olevista muotovoimista eli eetterivoimista, joiden oletetaan  olevan  täysin  erillisiä  tavanomaisista  fysikaalisista voimista. Viljelyssä näitä muotovoimia pyritään vahvistamaan erityisellä tavalla valmistetuilla preparaateilla, joita ovat mm. lehmän sarvessa talven yli muuntunut lehmänlanta (humusvalmiste) sekä vastaavasti lehmän sarvessakesän ajan maassa pidetty kvartsipöly (piivalmiste).
[...]
Biodynaamisen  viljelyn  perustaja  oli  itävaltalainen Rudolf  Steiner,  joka  oli  antroposofian  perustaja.  Hän hahmotteli biodynaamisen viljelyn perusteet vuonna 1924 pitämällään maatalouskurssilla. Suomessa biodynaamista viljelyä  harjoitti  vuonna  2000  noin  60  ammattiviljelijää noin 1000 ha:n alalla. Biodynaamisten viljelijöiden osuus oli noin 1 %.

Vaikka siis tilanne oli tuo v. 2000 (ja sen jälkeen vieläkin kehnompi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg16201#msg16201)), kuitenkin ainoa kansainvälinen virtaus, jonka voi katsoa vaikuttaneen merkittävästi Suomeen, oli juuri biodynaaminen viljely? Tuon mukaan? Vai johtuuko tuo painotus  Jukka Rajalasta, tuon raportin tekijästä: hänen vanhempiensa tila oli tiettävästi biodynaaminen (v. 1965)?

Samasta dokumentista tiiviisti siitä, kuinka luomuaate luikerteli valtiovallan suosioon ja suojelukseen:

Quote
Suomessa on asetettu Brundtlandin komission tavoitteet yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan päämääriksi  nyt  ja  tulevaisuudessa.  Sen  suosituksia  soveltaen Ympäristön  ja  kehityksen  Suomen  toimikunta  ehdotti mm., että Suomessa pyrittäisiin määrätietoisesti ekologisiin perusteisiin nojaavaan maatalouteen ja sitä tukevaan maatalouspolitiikkaan. Se merkitsee mm. väkilannoitteiden korvaamista mahdollisimman laajalti biologisella typensidonnalla ja orgaanisilla ravinteilla sekä kemiallistentorjunta-aineiden korvaamista luonnonmukaisilla torjuntamenetelmillä. Toimikunta ehdotti myös ympäristön kuormitusta  ja  ylituotantoa  vähentävää maataloustuotannon laajaperäistämistä. Keinoiksi ehdotettiin neuvonnan sekätaloudellisten ohjauskeinojen käyttämistä. Lisäksi hyvät viljelymaat pitäisi säilyttää maataloustuotannossa ja maatalousmaan maankäyttömuotoja pyrkiä monipuolistamaan mm. ympäristön- ja maisemansuojelusyistä. Toimikuntaehdotti myös, että luonnonmukaista viljelyä tulisi edistää,sen  opetusta  ja  tutkimusta  lisätä  ja  sen  menetelmiä  ja kokemuksia  soveltaa  myös  muuhun  elintarviketuotantoon. (Kom. miet. 1989:9).
(lihav. HJ)

Siinä on listattu myös muut asiaa koskevat ja sivuavat komiteamietinnöt.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 06.03.20 - klo:12:05
Tuosta eriytymisestä voidaan napata tällaisia välähdyksiä Luomuliiton 20-vuotishistoriikista ((2005, pdf):

Luomuliitto 20 VUOTTA (http://www.luomuliitto.fi/hallinta/wp-content/uploads/2012/11/luomuliitto_20_vuotta.pdf)

Quote
Hannu Kovanen, Luomuliiton toiminnanjohtaja 1987 – 1991
Luomuviljelylle
virallinen asema
[...]
Maakunnista katsoen julkisuus painottui bio-
dynaamisen tuotantoon ja Etelä-Suomeen.
Biodynaaminen yhdistys oli vanhin ja jä-
senmäärältään suurin, puolet kaikista luo-
muyhdistysten jäsenistä. Etelä-Pohjanmaal-
la, Hämeessä, Kainuussa ja Etelä-Savossa oli
kuitenkin toinen puolisko, jotka halusivat tul-
la myös kuulluksi. Meneillään oli eriytymi-
nen biodynaamisen tuotantotavan ja orgaanis-
biologisen, pohjoismaissa nyt vallitsevan luo-
mun välillä.


Vieläkin Suomen hyvin harvat Demeter-tilat löytyvät Etelä- tai Länsi-Suomesta.

Quote
Kari Ilmarinen, Luomuliiton puheenjohtaja 1985 – 1988
Tavoite oli uskottavuus
[...]
Ilmarisen tilalla suomalais-kansainväli-
syys ilmeni käytännössäkin. ”Meillä luomu-
viljely lähti liikkeelle A. I. Virtasen opeilla ja
siitä jatkettiin jenkkien biodynaamisen vilje-
lyn malleja hyväksikäyttäen”.


Jenkkien? No, kaipa se aate  sitäkin kautta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg16484#msg16484) on voinut kulkeutua.

Quote
. Vuonna 1983 Suomessa ei ollut yksiä val-
takunnallisia luomusääntöjä. Etelä-Savon luo-
muyhdistyksellä, Ekoviljelijöillä, Biodynaami-
sella yhdistyksellä ja 4H:n Bios ry:llä oli kul-
lakin omat, toisiaan muistuttavat, säännöt tai
ohjeet.


Quote
Ruotsinkielinen Pohjanmaa oli 1990-luvul-
la pitkään Suomen johtava luomumaakunta.
Maakunnassa olivat jo ennen Backia vaikut-
taneet monet biodynaamisen viljelyn pionee-
rit. Luomusopimuksia Pohjanmaalla tehtiin
keväällä 1990 eniten koko maassa, niitä sol-
mittiin 106.


Ketähän tuossa tarkoitettiin? Minun tietämäni biodynaamisen viljelyn pioneerit Suomessa asuivat muualla. *)

Quote
Sirkka ja Kalervo Rekola, Vuoden luomuviljelijät 1994
Kokonaisuus ennen
kaikkea, myös juhannuksena
[...]
Rekolan biodynaamista leipää
syötiin 20 vuotta sitten Vaasas-
ta Helsinkiin, Porista Lahteen.
”1990-luvulla tulivat luomu-
leivät. Ne veivät meidän leipämme markki-
noita, mutta kilpailu on luonnollista. Vaikka
markkinat ovat nyt pienet, haluan pitää bio-
dynaamisen leivän markkinoilla, se on tärkeää”
sanoo Sirkka Rekola.
Rekola on maamme vanhoja luomutiloja,
biodynaaminen tila ja tilakokonaisuus. Sirkka
ja Kalervo ottivat tilan haltuunsa vuonna 1973
ja neljä vuottamyöhemmin koko tilaa viljeltiin
jo biodynaamisesti.
[...]
Tuki lisäsi nopeasti myös muiden luomu-
tilojen määrää. Biodynaamikoille tuli asiaksi
miten erottua luomusta. Biodynaamisten vil-
jelijöiden kesken puhuttiin yleisesti, että ”hy-
vä kun tulee paljon luomuviljelijöitä, osa siir-
tyy aikanaan biodynaamiseen”. ”Siihen en enää
usko” Kalervo korostaa nyt, ”se oli väärä ajatus,
sillä biodynaamisessa viljelyssä on kyse paljon
elämän asenteesta ja viljelytavan muutos ei vie-
lä johda siihen.”


Noin minäkin 1980-luvun muistan. Silloin myynnissä oli biodynaamista leipää (kuten muitakin tuotteita). Nyt biodynaamista leipää ei saa juuri mistään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg15589#msg15589).  Rekolankin tilalla on kyllä yhä kotileipomo, joka toimittaa leipäänsä Tampereelle ja Kangasalle. Tiettyihin kauppoihin, ilmoittaminaan aikoina.

Myös Urho Kari oli jonkinaikaa Luomuliiton puheenjohtajana. Hän ei tuossa historiikissa kertonut biodynaamista kokeiluistaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg12223#msg12223).  Mutta tiedämme siis, ettei asia ollut vieras hänellekään. Eli tietty merkityksensä aatteella oli, vaikka ei tätä ihan sellaisenaan uskoisikaan:

Quote
Suomessa biodynaamista viljelyä  harjoitti  vuonna  2000  noin  60  ammattiviljelijää noin 1000 ha:n alalla. Biodynaamisten viljelijöiden osuus oli noin 1 %.


Olen tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg15909#msg15990) jo luvannut asian eli niiden lukumäärän, eri vuosina, tavalla tai toisella tarkistaa. Kunhan kerkiän.

________

*) vastaus tuohon löytyy jäjempänä 29.03.20 (lisäys 4.1.2020)
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 29.03.20 - klo:09:40
Oliko tällä kirjalla aikanaan vaikutusta?

Kjell Arman Biodynaaminen viljely (https://www.huuto.net/kohteet/kjell-arman-biodynaaminen-viljely/516523173)

Quote
Pehmeäkantinen tietokirja vuodelta 1977, 2. painos. Kulumia kansissa

Kjell Arman kuvasi biodynaamista maataloutta sekä terävän älykkäästi että suurella nöyryydellä. Hänen esiintymisestään ja neuvoistaan ei jäänyt kenellekään pienintäkään negatiivista muistoa. Biodynaamisen maatalouden konsulenttina hän oli lyömätön arvokkaine tietoineen kasveista, eläimistä ja ihmisestä luonnon hoitajana. Kuulijoille jäi tuskin mitään lisättävää Armanin kuvauksiin luonnon yhteyksistä.


Siihen, että luomuviljely tuli Suomeen aika voimakkaasti biodynaamisena versiona?

Ajankuvaa tuo kirja ainakin on. Vuonna 1977 oli luontevaa julkaista tuo kirja Tammen T-kirjojen sarjassa. Tietokirjojen sarjassa, joka kuitenkin keskittyi paljolti harrasteisiin: mukana sarjassa oli mm. Korttitaituri-kirja, joka kertoi taikatemppujen tekemisestä.

Tekijästä kertoo Demeter-lehti (http://biodyn.fi/demeterlehti/jutut/KjellArm.htm):

Quote
Kjell Arman 1921–2000

Ruotsalainen biodynaamisen maatalouden uranuurtaja, Kjell Arman kuoli juhannuksena 78 vuoden ikäisenä. Jälleen eräs suurista pioneereista siirtyi rajan taakse

Kjell Arman vieraili useita kertoja Suomessa, etupäässä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, missä hän antoi käytännön neuvonta-apua viljelijöille ja luennoi biodynaamisen viljelyn kursseilla. Hänen syvä tietämyksensä eri viljelymenetelmien vaikutuksesta elintarvikkeiden laatuun teki moniin syvän ja pysyvän vaikutuksen. Voidaankin sanoa Armanin herättäneen Pohjanmaalla kiinnostuksen uuteen viljelytapaan. Tätä ei himmennä se, että suurin osa viljelijöistä aloitti biodynaamisen viljelyn sijaan luomuviljelyn. Aika ei ollut vielä kypsä*) biodynaamisen maatalouden laajamittaiselle leviämiselle Pohjanmaalla, mutta kyllä luomuviljelyn.


Tuohon tarvitsisi vielä vuosiluvut. Ei kun olihan niitä siellä, jäljempänä. Ja tämäkin tieto on syytä historiikissamme muistaa ja tuoda esille:

Quote
[...] Vuonna 1985 perustettiin Österbottens biodynamiska förening r.f. paljon sen ylimielisyyden vuoksi, jota tavanomainen maatalousneuvonta osoitti biodynaamista viljelyä kohtaan. Vuonna 1988 yhdistys lähetti kansanedustaja Mats Nybyn välityksellä ympäristöministeri Kaj Bärlundille kutsun vierailla biodynaamisella tilalla kesällä 1988. Kutsuun saatiin myönteinen vastaus. Bärlund ja Nyby vierailivat Sundmanin tilalla Sundbyssä Pietarsaaressa elokuun alussa 1988. Kjell Arman oli paikalla kertomassa miten nykyaikaista maatilaa hoidetaan biodynaamisesti. Myös Michael Pax ja Seppo Lohtaja olivat läsnä tuona merkittävänä päivänä sekä 50-päinen joukko kiinnostuneita viljelijöitä.

Tämä viljelijöiden ja ympäristöministeri Kaj Bärlundin tapaaminen muodostui käännekohdaksi siirtymävaihetuen saamisessa luomuviljelylle. Bärlund näki, että kysymys oli vakavasti otettavasta viljelytavasta, jota kannatti rohkaista tukemalla siihen siirtymistä taloudellisesti.


___________

*) kuten tuolta toisaalta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg16201#msg16201) tiedämme, aika ei tullut koskaan sille kypsäksi.  Saman voimme helposti nähdä Biodynaamisen yhdistyksen tilakartasta (https://www.biodyn.fi/tilatjatuotteet/), jossa nämä harvat tilat ovat keskittyneet eteläiseen Suomeen. Ainoastaan yksi (1) niistä sijaitsee ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

Tämä yhdistys taitaa vielä olla olemassa:

http://www.osterbottensbiodynamiskaforening.n.nu/

Mutta sivu kertoo sille mennessä:

Quote
Ägaren av denna hemsidan har inte loggat in på över 6 månader.

Är detta din hemsida? Logga in här för att ta bort denna rutan.

Facebookissa kuitenkin näkee, että toimintaa sillä on.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 01.04.20 - klo:14:44
Olisiko tämä telkkariohjelman uusinta avuksi ajoituksessa, niin fiktiosta kuin onkin kyse (lihav. HJ):

Quote
Yle TV2
Tankki täyteen
09.04.2020 klo 16:00, Yle TV2
Osa 9/11. Juhana alkaa tosissaan kiinnostua lampaanhoidosta, ja Sulo puolestaan ryhtyy biodynaamisiin kokeiluihin. Uuden pulman tuo matkaan Emmin äkillinen sairastuminen, eikä eläinlääkärin tulo paikalle ainakaan paranna hänen mielialaansa. (1980)

Esim. siten että tuolloin oli luontevaa puhua suurelle yleisölle biodynaamisesta viljelystä? Luomuviljelyn sijasta?

Googlen hakuun on myös tullut tyrkylle tämä uutinen, vaikka rajaan alle viikon ikäisiin:

Quote
Tulokset internetistä
Myrkytön viljelmä vaatii ankaraa työtä ja apuvoimia Rikkaruohoissa on kitkemistä yli kuukaudeksi - Kotimaa | HS.fi - Helsingin Sanomat
3 päivää sitten · Biodynaamisesta viljelystä hän tiesi sen, että siinä seurataan taivaankappaleiden kiertoa. Marianne on opiskellut Helsingissä Snellman-korkeakoulussa antroposofista filosofiaa, johon biodynaaminen viljelykin perustuu

Ei, ei ollut kolme päivää sitten. Vaan "Julkaistu: 20.7.1994 3:00".
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 29.04.20 - klo:04:17
Kuinka suuri merkitys biodynaamisella viljelyllä oli juuri Suomen luomuviljelyn synnylle ja leviämiselle nykyiseen mittaansa, sen arviointi on vielä kesken. Mutta jotain ymmärrystä biodynaamisen viljelyn tulosta tänne saamme yllättäen tästä historiikista:

Antroposofisen lääketieteen kehitys Suomessa (http://www.antroposofinenlaaketiede.fi/AntropLaaketiede/historiikki.html)

Liittymäkohta on (antroposofinen) kehitysvammahuolto. Vammaisten hoitolaitokset oli vuosikymmenien aikana sijoitettu enemmän tai vähemmän maalle. Asiaan hyvin luontevasti on kuulunut, että laitoksen yhteydessä harjoitettu maatalous on myös tehty Steinerin oppien mukaisesti.

Täällä jo mainitun biodynaamisen viljelyn pioneeripariskunta Donnerien (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg16273#msg16273) tilasta kerrotaan tuossa, että heidän tilaansa liittyi muutaman vuoden ajan tuollainen hoitolaitos.

Quote
Uno Donner oli osallistunut Koberwitzissa pidetylle Maatalouskurssille, ja hän harjoitti Kirkniemessä ensimmäisenä biodynaamista maanviljelyä Suomessa. Gustavsbergin esitteestä käy ilmi, että Gustavsbergissä oli tarjolla hoitoeurytmiaa, monenlaisia terapioita ja taiteellista toimintaa sekä koulunkäyntiä. Gustavsberg toimi kolme vuotta (1929-1932). Tiedossa ei ole, mikä johti lopettamiseen. Asiakirjoista voidaan päätellä, että hoitohenkilökunta muutti Gustavsbergistä kesällä 1932. Epäselväksi jää, mihin lapset päätyivät. Mahdollisesti heidät sijoitettiin lähellä sijaitsevaan Rinnekotiin, jonka johtamiseen osallistui myös Donnerin perheen jäseniä.


Jäljempänä tekstissä kerrotaan Sylvia-kodin ympärille 1950-luvulta eteenpäin muodostuneesta hoitolaitosten ryppäästä. Niissähän on vielä tänä päivänä monissa tai useimmissa mukana myös biodynaaminen viljely. Asiasta on jo tietoa toisessa keskustelussamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg16876#msg16876).

Eri asia on sitten, paljonko noilla kehitysvammalaitoksilla on ollut merkitystä luomuaatteen leviämiselle Suomessa yleensä. Vaikutelmani on, että ne ovat jääneet aika lailla omaksi saarekkeekseen. Kun tuo viljelykin on niille ollut vain sivuasia.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 09.05.20 - klo:10:08
Löysin Svenska YLE:stä vanhan ohjelmaselosteen, ja sen väitteen:

Naturenlig odling skapar inga onödiga överskottsberg (https://svenska.yle.fi/artikel/2013/03/14/naturenlig-odling-skapar-inga-onodiga-overskottsberg)

Quote
När våren vräker sig över en har också intresset för biodynamisk odling ökat explosionsartat, menar man på Obs 1990. Naturenlig odling är att tänka på jorden och odla mångsidigt.

Nyt tuo viittaa ilmeisesti tähän vanhaan ajankohtaisohjelmaan (Areenassa):

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://areena.yle.fi/1-50165666&ved=2ahUKEwiN87mDq6bpAhWLlIsKHfxSCiUQFjAAegQIAxAC&usg=AOvVaw0KnX85YEH4hVyF0ZpD2BtP

Quote
Reportage om naturenlig odling
7 min to 14.3.2013

När våren vräker sig över en har också intresset för biodynamisk odling ökat explosionsartat, menar man på Obs 1990. Naturenlig odling är att tänka på jorden och odla mångsidigt. (23.4.1990)

Nyt tuo osoittaa, että vielä 1990 biodynaamisen ja luomun ero ei Suomessa käytetyissä kielissä ollut täysin vakiintunut. Ohjelmassa puhuttiin vain luomusta, kun sen läpi katsoin (paitsi alkujuonnossa, jossa oli yllä lainattu lause). Eikä biodynaaminen viljely ole koskaan kasvanut räjähtävällä tavalla. Vaikka luomusta on ehkä voinut niin sanoakin, jossain vaiheessa (ja luultavasti juuri tuossa n. 1990, EU:hun liittymisen kieppeillä).

Pari hauskaa yksityiskohtaa, siinä:

- luomu oli ruotsiksi vielä tuolloin "naturenlig odling"
- se nähtiin välineenä vilja- ym. vuorien purkamiseen!

Eli eivät niin muistelleet ole väärin muistaneet.

Ohjelmanpätkä oli todella vuodelta 1990, tuosta toisesta hämäävästä vuosiluvusta 2013  huolimatta. Siinä mm. haastateltiin virkamiestä äskettäin voimaan tulleesta siirtymäkauden tuesta.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 09.05.20 - klo:11:22
Sataavuotisjuhlaamme olisi sekin vaihtoehto, että siihen mennessä tekisimme (yhteistyökumppaneita tarviten ja käyttäen) TV-filmin tästä historiasta. Loppupäässä olisi tarjolla mm. tuollaisia klippejä kuin tuo juuri edellä mainittu Svenska YLE:n pätkä!
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 13.05.20 - klo:04:34
Tämä muistelo keskittyy kyllä ruotsinkieliselle Pohjanmaalle (pdf):

25 år ekorådgivning (https://www.lantbrukssallskapet.fi/wp-content/uploads/bf-1-2013.pdf)

Mutta siinä saa vahvistuksensa se, että luomuviljelyn yleistymisen ja jopa Suomeen tulemisen käännekohta oli suurinpiirtein tuolloin, vuonna 1990. Ja EU:hun liittymisessä. Vasta siitä se oikeastaan alkoi. Kaikki sitä ennen oli sinänsä kiinnostavaa, mutta asioihin paljon vaikuttamatonta esihistoriaa.

Yksityiskohta: tuossakin muistettiin, että alkuun luomu oli ruotsiksi "naturenlig". Mutta sittemmin kielessä "ekologisk" voitti. Paremmin propagandaan ja myynninedistämiseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=597.msg12686#msg12686) sopivana (HJ).

Tämä yksityiskohta (esihistoria) kyllä tuossa mainitaan:

Quote
Redan flera
årtionden före det fanns ekologisk
odling i landet och också i Öster-
botten. Det var ett antal pionjärer,
som närmast hade en biodynamisk
inriktning, vilka förtjänar att nämnas
i det här sammanhanget.


Nämä "pioneerit" ovat tulleet täällä esille ennenkin. Mutta sillä epäilyksellä, että suoranaista jatkumoa asiassa ei välttämättä ollut. Vaan pioneereista ei tullut pioneereja, vaan he jäivät yksinäisiksi kokeilijoiksi, tai vain biodynaamisen aatteen (vähemmän menestyneiksi) matkasaarnaajiksi (edellä 29.03.20).
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 13.05.20 - klo:12:59
Historiaa olen tässä kerännyt satunnaisista nettilähteistä, kuten edellä. Syynä on ollut se, ettei nyt ole kirjastoihin päässyt. Mutta koko ajan on netissä ollut tämä lähde, Tuija Monosen väitöskirja:

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-083-3/urn_isbn_978-952-219-083-3.pdf
Luomun verkostot, Joensuun yliopisto 2007

Sen luvussa "6 LUOMUN TOIMIJAVERKOSTOJEN  KASVUALUSTAT", ss. 64-83 on jo saatavissa hyvin kattava Suomen luomuviljelyn historian kuvaus. Olen osittain siis tehnyt turhaa työtä. Olisi heti pitänyt selata/lukea se huolellisemmin läpi. Saman kuvan Mononenkin antaa, mitä täällä on sanottu: ilmiö on olennaisesti aika myöhäinen, alkaa "oikeasti" vasta 1990-luvulla. Pikku yhteenveto siitä juuri hiukan varhaisemmasta ajasta:

Quote
Vuonna 1983 vain luomusti viljeleviä tiloja oli 71 ja 199 viljelijällä osa pelloista
oli luomussa. Näin luomutuotantoa oli kaikkiaan 270 tilalla. Näiden viljelyala oli 911
hehtaaria. Tilat olivat pieniä, sillä keskipeltoala oli 3,4 hehtaaria.


Kaikkia tietoja ei siitäkään löydy. Haluaisin tietää*) mm. minua vaivaamaan jääneen biodynaamisten tilojen lukumääräisen kehityksen. Minulla on siis matkaa yliopiston kirjastoon, kun se aukeaa yleisölle. Vaikka Monosella on tietoja biodynaamisen viljelyn varhaisvaiheesta, asia jotenkin liukenee näkymättömiin lähemmäksi nykyaikaa tullessa. Mikä tietysti saattaa osittain heijastaa asioiden todellistakin tilaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg16201#msg16201)!  ;D

_______

*) eli varmistaa asian toisesta lähteestä.  Minulle kun on vaikea niellä tuota 60 Demeter-tilan lukua v. 2000 (edellä 06.03.20)
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 14.05.20 - klo:04:37
Lainataan vielä patkä Monoselta siitä aikaisemmasta ajasta. Hänen taulukostaan 7 (s. 69):

Quote
[...]
1946: Biodynaaminen yhdistys perustetaan   
1950: Ensimmäinen Biodynaamisen viljelyn opas julkaistaan   
1951: Ensimmäinen luomuviljelijäluettelo julkaistaan   
1953: Biodynaamisen yhdistyksen jäsenlehti   
1970-luvun alku: Parikymmentä luomutilaa   
1973: Bios ry. perustetaan   
1975: Viikin vaihtoehtoinen opintopiiri perustetaan   
1976: Toivo Rautavaran ”Luonnonmukainen viljely” -kirja julkaistaan   
1979: Luomuviljelty peltoala Suomessa noin 186 hehtaaria 
[...]

Ja mikä oli tuo ensimmäinen luomuviljelijäluettelo? Tämä (s. 67):

Quote
Vuonna 1951 julkaistiin Vegetaarisessa lehdessä ensimmäinen, kaksi nimeä kattava  ”luettelo”  luomuviljelijöistä.  Toinen  näistä  oli  kylpyparantola;  luomuviljely  oli tuolloin tyypillistä terveysparantoloiden omissa puutarhoissa. (Heinonen 2002; 2006.)

Asialle antaa lisäksi perspektiiviä se, että tuolla aikavälillä Suomessa tapahtui myös nk."suuri muutto" (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Maaltamuutto), jolloin sadat tuhannet ihmiset muuttivat maalta kaupunkeihin, ja myös maatalousammateista muihin tehtäviin. Sitä taustaa vasten nuo luvut aiemmin ovat vielä pienempiä. Kärjistäen voisi sanoa, ettei luomuviljelyä ollut Suomessa tuolloin olemassa.

Toinen kärjistys, joka vaatii vielä perusteluja: luomuviljely tässä maassa perustettiin Helsingissä. Tutkijoiden kirjoituspöydillä, opiskelijoiden opintopiireissä ym. ja sitten vallan kamareissa, jo heti alkuun poliittisin päätöksin.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 20.05.20 - klo:14:27
Google puskee virheellisesti esiin tällaisia juttuja muka tuoreina (HS):

Quote
Kangasalan maatalousoppilaitoksessa...
Tilaajille
STT
Julkaistu: 21.7.1991 3:00
- Kangasalan maatalousoppilaitoksessa alkoi lauantaina biodynaamista maataloutta käsittelevä viikonloppuseminaari. Seminaarin aiheita ovat mm. maatalous ja sosiaaliset yhteydet sekä biodynaaminen lannoitus. Viikonlopun aikana keskustellaan myös biodynaamisen keskuksen perustamisesta. Seminaarin vierailevana luennoitsijana on kansainvälisen biodynaamisen liikkeen puheenjohtaja Manfred Klekt Sveitsistä.


Mutta pistetään "plakkariin" tänne, pikkutietona.


PS. 22.05.20: Ottaisin erikseen tuosta tämän lauseen:

Quote
Viikonlopun aikana keskustellaan myös biodynaamisen keskuksen perustamisesta.

Sellaista ei tullut. Mutta Luomuinstituutti tuli, jonkin aikaa myöhemmin (2013). Biodynaamisella liikkeellä on kyllä ollut yrityksiä tällaisten keskusten, mallitilojen, yhteisöjen luomiseksi. Yksi tallainen yritys on paraikaa käynnissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg17142;topicseen#msg17142).
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 26.05.20 - klo:04:08
Kaikkia tietoja ei siitäkään löydy. Haluaisin tietää*) mm. minua vaivaamaan jääneen biodynaamisten tilojen lukumääräisen kehityksen. Minulla on siis matkaa yliopiston kirjastoon, kun se aukeaa yleisölle. Vaikka Monosella on tietoja biodynaamisen viljelyn varhaisvaiheesta, asia jotenkin liukenee näkymättömiin lähemmäksi nykyaikaa tullessa. Mikä tietysti saattaa osittain heijastaa asioiden todellistakin tilaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg16201#msg16201)!  ;D

_______

*) eli varmistaa asian toisesta lähteestä.  Minulle kun on vaikea niellä tuota 60 Demeter-tilan lukua v. 2000 (edellä 06.03.20)

Tieto tuohon asiaan:

Quote
Kaikkein tiukimmin luonnonmukaisuus toteutuu biodynaamisella viljelytavalla, josta kertoo kansainvälinen Demeter-merkki. Biodynaamisen yhdistyksen virallisen neuvojan Pirkko Okkosen mukaan ehdot ovat tiukat ja rekisteröityjä viljelijöitä on Suomessa noin 15, heilläkin merkki on vain osassa tuotteita. Keski-Euroopassa merkki on yleinen.

Turun Sanomat 26.7.2010: Ekologisilla ruokaostoksilla (https://www.ts.fi/teemat/kuluttaja/148632/Ekologisilla%2B%2B%2B%2Bruokaostoksilla)

Eli tuo kehitys näyttäisi nyt tällaiselta:

Vuonna 2000: 60
Vuonna 2010: 15
Vuonna 2020: 10

Jo tuosta sarjasta näkyy, miksen pidä tuota lukua 60 uskottavana. Mutta pian se Kansalliskirjasto aukeaa.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 26.05.20 - klo:04:54
Historiaprojektimme pohjatiedoksi, perusteokseksi kelpaisi varmaankin tämä suhteellisen tuore (2018) kirja:

The Global History of Organic Farming (https://www.amazon.com/Global-History-Organic-Farming/dp/0199642532)

Amazonin kuvauksesta päätellen se ei välttämättä olisi liian puolueellinen. Kirjassa saattaa olla vähän anglosaksinen näkökulma, mutta osaamme kyllä ottaa sen huomioon. Sen verran toisaalta jo tiedän, että kirja kyllä tuntee myös Steinerin.

Hiukan tyyris se on hankittavaksi, varsinkin mahdollista pettymystä ajatellen. Helsingin yliopiston kirjastossa sitä ei ole, mutta Ruotsista löytyy. Kun Helsingin kaupungin kaukolainan hinta sieltä on kohtuullinen 4 euroa, taidanpa tilata. (Kello 7:05: tehty.)
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 01.06.20 - klo:04:04
Nyt olen sitten saanut sen aikaiseksi, ja tilannut tämän lehden vanhat vuosikerrat Kansalliskirjaston erikoislukusaliin (silläkin tietysti on oma merkityksensä, että lukusali vasta tästä päivästä alkaen on yleisölle avoinna):

https://www.kulttilehdet.fi/demeter/

Quote
Demeter

Biodynaamisen viljelyn, ravitsemuksen ja luonnonhoidon erikoislehti vuodesta 1964. Lehti tarjoaa myös laajempaa yhteiskunnallista näkökulmaa, esimerkiksi kehitysyhteistyöhön. [...]

Kun noita lehtiä kuitenkin on aika monta, tutkin pätkissä. Aloitan vuosista 1980-2000.

Jos tullaan nykyaikaan, niin huomaan, ettei lehti ole tänä vuonna ilmestynyt. Viimeinen numero taitaa olla tämä:

Suomessa se on vähän niin ja näin. Demeter- ja Takoja-lehdet joutuvat turvautumaan yhteisnumeroon:

https://www.antropos.fi/demeter-takoja-etusivu/

Quote
Tämän Demeter–Takoja-yhteisnumeron kirjoituksissa ja haastatteluissa kartoitetaan sekä periaatteellisesti että elämän kokemuksista käsin uudenlaisen maatalouden ja ravintokulttuurin mahdollisuuksia nykymaailmassa.

Vaikka nyt mentiin tätä vuotta jo kesäkuun puolelle. Ei ole Biodynaamisen yhdistyksen kaupassa tarjolla uudempaa numeroa:

https://kauppa.biodyn.fi/tuote/demeter-lehti-irtonumero
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 02.06.20 - klo:06:16
Mielenkiintoinen sinänsä olisi kysymys siitä, millä tavalla tällaiset aatteelliset virtaukset liittyvät meidän kysymyksenasetteluumme:

Oraansuojelijat Pekka Haavistosta Leif Färdigiin (http://vaasalaisia.info/oraansuojelijat-pekka-haavistosta-leif-fardigiin/)

Mutta lienee silti parasta jättää se ulkopuolelle. Rajoittumisessa on mestaruus, sanoi jo Rudolf Steinerin suuresti ihailema Goethe!
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 03.06.20 - klo:05:52
Historiaprojektimme pohjatiedoksi, perusteokseksi kelpaisi varmaankin tämä suhteellisen tuore (2018) kirja:

The Global History of Organic Farming (https://www.amazon.com/Global-History-Organic-Farming/dp/0199642532)

Amazonin kuvauksesta päätellen se ei välttämättä olisi liian puolueellinen. Kirjassa saattaa olla vähän anglosaksinen näkökulma, mutta osaamme kyllä ottaa sen huomioon. Sen verran toisaalta jo tiedän, että kirja kyllä tuntee myös Steinerin.

Hiukan tyyris se on hankittavaksi, varsinkin mahdollista pettymystä ajatellen. Helsingin yliopiston kirjastossa sitä ei ole, mutta Ruotsista löytyy. Kun Helsingin kaupungin kaukolainan hinta sieltä on kohtuullinen 4 euroa, taidanpa tilata. (Kello 7:05: tehty.)

Se löytyi kuitenkin Kansalliskirjastosta, joka nyttemmin onkin eri kirjasto kuin Yliopiston kirjasto. Mutta nyt se on minulla, ja raportoin kohta puoleen lukukokemuksestani. Mutta tottakai tänne voi ehdottaa myös muita asian historiaa kuvaavia teoksia, jos sellaisia tietää tai löytää.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 04.06.20 - klo:09:30
Pari maistiaista em. kirjasta (s. 40 ja s. 45):

Quote
Albert Howard and the vast majority of organic farming activists rejecred the ideas of Rudolf Steiner, considering him to be an occultist who took a thoroughly unscientific approach.
[...]
Conford*) concluded that Steiner's doctrines did not materially affect the growth of organic farming.


Quote
On the European continent biodynamic farming is often conflated with organic farming. This is particularly true of the period from the 1930s to the end of the Second World War.
[...]
Because most of the practioners of biodynamic farming also practiced organic techniques that did not originate Steiner, it is difficult to entirely separate out the strands of organic farming from biodynamic methods in Europe.
[...]
Nor until after 1980 did the global organic farming movement gain institutional support or make significant inroads in Europe.

Suomessakin kehitys näyttää aika samanlaiselta, eikö?

_______

*) viite oli tähän kirjaan, joka täytynee myös etsiä ja katsoa:

https://www.amazon.com/Origins-Organic-Movement-Philip-Conford/dp/0863153364
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 05.06.20 - klo:04:30
Jos nyt sitten osoittautuu, niinkuin näyttää, että Steinerin merkitys*) on pienempi kuin oletimme, meidän tulisi muuten saada haarukoitua, missä vaiheessa luomun periaatteet "hakattiin kiveen".

Joku IFOAM:in perustaminen (https://en.m.wikipedia.org/wiki/IFOAM_-_Organics_International) tapahtui jo aika aikaisessa vaiheessa (1972) ja se saattaa siinä asiassa olla tärkeä tapahtuma.

Yksityiskohta tuosta Wikipedia-artikkelista (lihav. HJ):

Quote
There were 5 founding members[3] representing different organizations: Lady Eve Balfour representing the Soil Association of Great Britain, Kjell Arman representing the Swedish Biodynamic Association, [...]


Niinpä ei steinerilaisuus siinäkään ehkä täysin merkityksetön ollut. Mutta opiskellaan historiaa lisää. Saiko Arman tuotua yhteisiin periaatteisiin osia omasta aatteestaan?


______

3) tuon artikkelin lähteestä tuo viimeinen kysymys ei vielä selvinnyt:

http://orgprints.org/18808/1/Paull2010IfoamJSRP.pdf

Siitä selvisi vain:

Quote
From the outset ‘biodynamic’ was accepted as a special case of ‘organic’. The formation of IFOAM created an entity which united the aspirations, the philosophies and the hopes of disparate groups each with roles primarily restricted to national advocacy.

*) juhlamme päivämäärää emme kai silti muuta?!
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 10.06.20 - klo:04:08
Ilmari Schepel puheenvuorossaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/artikkeli-1.1100928) MT:ssa:

Quote
Itse toimin alan pioneerina aina 1970-luvun alusta lähtien, niin käytännön viljelijänä (ilman luomu­tukea) kuin neuvojana. Myös minua harmittavavat laaja valvonta sekä yhä paisuvat säännöt.

Oma havaintoni oli, että luomusiemenen ja monet muut vaatimukset syntyivät samaan tahtiin luomutukien kanssa. Viranomaiset ”kaappasivat” luomualan, niin meillä kuin muissa EU-maissa, ja sääntötahti paheni 1990-luvun kuluessa.

Toisaalta tällainen tieto tästä lähteestä:

Suomi viikon biodynaamisen tuotannon kehittämisen keskiössä (https://www.epressi.com/tiedotteet/maatalous/suomi-viikon-biodynaamisen-tuotannon-kehittamisen-keskiossa.html) (Itu Biodyn Oy 6.6.2016)

Quote
Demeter-tuotannon ehdot julkaistiin ensimmäisen kerran 1928, jonka jälkeen tuotannon ja jalostuksen kehittäminen on ollut jatkuvaa vuorovaikutusta viljelijöiden ja jalostajien sekä maakohtaisten että kansainvälisten toimijoiden kesken.

Niinpä jonkinlaisia sääntöjä on ollut tuosta asti*). Miten ne ovat kehittyneet, on juuri historiaprojektimme ongelma.

Luontevaa on, että erilaisia sääntöjä on tarkemmin kirjattu juuri siinä vaiheessa kun luomutukia on ryhdytty maksamaan. Varmaan säännöt ovat tällöin myös täsmentyneet, tulleet yksityiskohtaisemmiksi. Mutta perusversiot säännöistä ovat kyllä syntyneet muuten. Hyäksyttiinkö em. IFOAM:in perustavassa kokouksessa 1972 joku luomuviljelyn sääntöjen tapainen asiakirja?

On kilpaileva teoria tuolle "kaappaukselle" ja se on tämä: viranomaiset synnyttivät "luomualan".  Ilman viranomaisten myötävaikutusta "ala" olisi jäänyt hyvin pieneksi, aivan marginaaliin. Sellaiseksi, mitä biodynaaminen viljely Suomessa nykyään on.

***

Otsikon, aiheen vierestä:

Piru piilee pikkuasioissa. Schepel ottaa tuossa hampaisiinsa luomusiementen vaatimuksen ja pitää sitä ilmeisesti turhana niuhottamisena. Mutta onko se sitä? Vai loukkaantuneisuutta siitä, että siinä poistetaan yksi "vanha nautinta" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg6143#msg6143), luomuviljelyn lupa puolisalaa toimia tavanomaisen viljelyn siivellä? Kuten myös jo sanottu, tuo luomusiemenvaatimus tulee jatkossa vielä kärjistymään, jos/kun geenieditoidut  siemenet tulevat markkinoille. IFOAM katsoo, että ne ovat geenimuunneltuja ja siis kiellettyjä luomussa. Koska niitä ei käytännössä voi erottaa tavanomaisista, luomuviljelijän on käytettävä sertifioitua luomusiementä, jonka syntyhistoriasta on paperit.

Ja IFOAM ei ole viranomainen. Vaikka näyttääkin EU:ssa saaneen lähes sellaisen aseman.

____________________

*) olen taipuvainen luottamaan tuohon vuosilukuun, vaikka se onkin kaupallisesta lähteestä. Asia on tarkistettavissa, ja jos tuo asiakirja löytyy, moni seikka tässä historiassa selventyy.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 17.06.20 - klo:15:26
Tässä arviossani olin kuitenkin täysin väärässä:

Kaikkia tietoja ei siitäkään löydy. Haluaisin tietää*) mm. minua vaivaamaan jääneen biodynaamisten tilojen lukumääräisen kehityksen. Minulla on siis matkaa yliopiston kirjastoon, kun se aukeaa yleisölle. Vaikka Monosella on tietoja biodynaamisen viljelyn varhaisvaiheesta, asia jotenkin liukenee näkymättömiin lähemmäksi nykyaikaa tullessa. Mikä tietysti saattaa osittain heijastaa asioiden todellistakin tilaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg16201#msg16201)!  ;D

- klips -

Eli tuo kehitys näyttäisi nyt tällaiselta:

Vuonna 2000: 60
Vuonna 2010: 15
Vuonna 2020: 10

Jo tuosta sarjasta näkyy, miksen pidä tuota lukua 60 uskottavana. Mutta pian se Kansalliskirjasto aukeaa.

Vaikka tuo sarja ei vaikuta uskottavalta, se saattaa olla kutakuinkin tosi. Nyt nimittäin olen ollut Kansalliskirjastossa, aloittanut vanhojen Demeter-lehtien läpikäynnin, ja seuraavassa siitä ensimmäiset tulokset. Numerot alempana tietysti tilojen lukumääriä (elleivät ole vuosilukuja tai sivunumeroita).

***

Demeter 3/79, s. 3:

Biodynaamiset kontrolliviljelmät vuodelta 1979

Demeter-laatuoikeudet 3
Biodyn-hyväksytyt biodynaamiset viljelijät 10

***

Demeter 3/82 s. 25 (Toimintakertomus vuodelta 1981)

Quote
Yhdistys myönsi Demeter-merkinnän 3 viljelijän tuotteille ja Biodyn-merkinnän 9 viljelijälle, jotka ovat siirtymävaiheessa bd-viljelyyn.

***

Demeter 3-4/83

"Laadun tarkkailutoimikunnan hyväksymät viljelijät 1983"

Takuumerkki 6
Biodyn-takuumerkki 12

***

Demeter 2b/91 [erillinen liite]

Biodynaamiset viljelijät

Demeter 22
Biodyn 39

***

Demeter-lehdessä 2/99 oli myös erillinen liite (mutta sidottuna lehden sisään, sivun 16 jälkeen). Siinä oli näin tarkka erittely. Perustuvat v. 1998 tarkkailuun.

Etelä-Suomen lääni
Demeter 27
Siirtymävaiheessa 2
Luomu 2 (!)

Länsi-Suomen lääni
Demeter 10
Luomu 1

Itä-Suomen lääni
Demeter 1

Lapin lääni
Demeter 2

Ahvenanmaan lääni
Demeter 2

***

Tuosta vuoden 1998 tilastosta voi helposti uskoa, että tilanne oli aika lailla samoin pari vuotta myöhemmin v. 2000. Joten biodynaamisia tiloja oli kuin olikin se 60. Tai ainakin sinnepäin: ainakin v. 1991 niitä oli siis 61.

Mutta seuraa tuosta keräämästäni tilastodatasta pari muutakin johtopäätöstä:

a) 20 vuotta tuota vuoden 2000 rajaa aiemmin biodynaaminen viljely ei ollut mitenkään erityisen isoa (volyymi noin sama kuin nykyisin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg16201#msg16201)). Se ei ollut Suomessa luomuviljelyn uranuurtaja, vaan kasvoi juuri samassa tahdissa kuin muukin luomuviljely, EU:n myötä. Vaikka biodynaamikot saivat yhdistyksensä jo v. 1946, asia ei moneen kymmeneen vuoteen Suomessa juurikaan ilmennyt varsinaisena viljelynä.

b) ja todellakin: tuo hurja biodynaamisen viljelyn romahdus on tapahtunut 2000-luvulla, jyrkin alamäki sen ensimmäisellä vuosikymmenellä. Eli juuri kun se alkoi vähän enemmän ilmetä, se alkoikin jo hävitä.

***

Pari bagatellia: kun rakas vastustajamme Ilmari Schepel aloitti Valamon luostarissa, hän Demeter-lehden mukaan kertoi aloittavansa biodynaamisen viljelyn. Mutta monesta yhteydestä on tullut selväksi, että sen idean hän aika nopeasti hylkäsi.

Tuon 1998 tilaston mukaan siis yrityksiä harjoittaa bd-viljelyä on ollut muuallakin kuin sen valta-alueilla. Kun varmaankin vielä lähden ko. lehtiä tutkimaan, voisin katsoa, jaksoivatko ne tilat kauan.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 22.06.20 - klo:04:04
Olisiko tämä kirjoitus HS:ssa samana vuonna ollut myös kimmoke toisaalla mainittuun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg17695#msg17695) mielipidekirjoittajan*) ihmettelyyn:

Kaupunki
Biodynaaminen viljely kehittyi Rudolf Steinerin oppien pohjalta (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003285849.html)

Quote
Tilaajille
Lyy Juhani
Julkaistu: 23.11.1993 2:00
Joulukuussa 1923 perustettiin Suomen Antroposofinen seura, jonka toiminnan suuntaviivat oli luonut itävaltalainen Rudolf Steiner. Steinerin teoksia tutkittiin ja suomennettiin, hänen yhteiskunnallisia ideoitaan omaksuttiin. Moni apteekki Suomessa myi antroposofiselta pohjalta kehitettyjä luonnonlääkkeitä; antroposofinen toiminta oli vilkasta Suomessa 1920-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä Steiner-pedagogiikasta keskusteltiin kirjailija Kersti Bergrothin Sininen kirja -kulttuurilehdessä. Sodan jälkeen yleistyi biologis-dynaaminen luonnonmukainen viljely, joka oli suuresti aikaansa edellä . Helsinkiin perustettiin 1955 Rudolf Steiner -koulu. Nyt steinerkouluja on 18 ja päiväkoteja 25 eri puolilla maata. Viime aikoina Steinerin ajatuksia soveltavan tieteellisen terapian muodot ovat herättäneet kiinnostusta.

TILAAJILLE
Haluatko lukea koko artikkelin


Tuo lihavoimani on ollut vallalla oleva käsitys. Johon me täälläkin olemme jossain määrin uskoneet. Mutta tapahtuiko todella niin, näyttää yhä enemmän epäilyttävältä. Vaan se olisi rajoittunut muutamiin kokeiluihin, ja toisaalta yhdistystoimintaan Helsingissä ja ehkä muissa suurissa kaupungeissä. Biodynaamisten tilojen lukumäärät sodan jälkeen näyttävät todella pieniltä, niin pieniltä, että tuskin on oikein puhua yleistymisestä. Mutta tarkistetaanpa asia vielä, kun päästään Demeter-lehtien läpikäynnissä sinne asti. Tai ihan sodanjälkeiseen aikaan ei niillä pääse, mutta meillä on jo tämä tieto em. Tuija Monosen väitöskirjasta:

Quote
Vuonna 1951 julkaistiin Vegetaarisessa lehdessä ensimmäinen, kaksi nimeä kattava  ”luettelo”  luomuviljelijöistä.  Toinen  näistä  oli  kylpyparantola;  luomuviljely  oli tuolloin tyypillistä terveysparantoloiden omissa puutarhoissa. (Heinonen 2002; 2006.)

Jos vaikka molemmat olisivat olleet biodynaamisia, silti ei tuo toimittaja Lyyn sananvalinta ole perusteltu. Ajasta 1970-luvulta eteenpäin taas ei ole tapana puhua sodanjälkeisenä aikana, vaikka se teknisesti sellaista onkin.

______

*) asiasta oli ollut lehdessä koko juttusarja, tuolloin. Googlen kautta:

Quote
Torstaina kerrotaan steinerkouluista ja perjantaina puhutaan lääketieteestä ja terapiasta, kehitysvammatyöstä, biodynaamisesta viljelystä. Lauantaina 27. marraskuuta selvitetään Snellman-korkeakoulun ...
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 23.06.20 - klo:16:09
Meillä oli itse asiassa kaksi tietoa biodynaamisten tilojen lukumäärästä Suomessa vuonna 2000. Tämä:

Tuossa edellä mainitussa teoksessa Roinila-Suokas (2000) oli tieto (s. 10), että vielä vuonna 2000 oli noin 50 tilalla Suomessa oikeus käyttää Demeter-merkkiä.

Roinila-Suokas (2000) on kirja, jota Biodynaaminen yhdistys yhä myy:

Tiedon uusilla teillä – biodynaamisen viljelyn tutkimus (https://kauppa.biodyn.fi/tuote/tiedon-uusilla-teilla-biodynaamisen-viljelyn-tutkimus)

Ja tämä:

Tästä dokumentista ...

LUONNONMUKAISEN MAATALOUDEN
PERUSTEET (https://www.luomu.fi/materiaalit/Luonnonmukainen%20maatalous%20-kirja/1_Luonnonmukaisen_maatalouden_perusteet_40_s.pdf) (pdf, 2006?)

... saamme tällaiset tiedot:

Quote
<klips>
Suomessa biodynaamista viljelyä  harjoitti  vuonna  2000  noin  60  ammattiviljelijää noin 1000 ha:n alalla. Biodynaamisten viljelijöiden osuus oli noin 1 %.

Mutta nyt meillä on Demeter-lehdistä, voi sanoa alkuperäislähteistä, poimittu tieto. Olemme niin sanoaksemme olleet tiedon uusilla teillä biodynaamisen viljelyn tutkimuksessa.

***

Ja tässä se tulee. Sellaisena kuin se on esitetty Demeterissä 2/2001, s. 14 jälkeen. Tietysti tiivistäen, ilman nimiä.

Viljelijäluettelo 2001

"Tiedot perustuvat vuoden 2000 tarkkailuun."

Uusimaa
Demeter 9
Siirtymävaiheessa Demeteriin 2 *)
Luomu 1

Itä-Uusimaa
Demeter 4

Kanta-Häme
Demeter 2

Päijät-Häme
Demeter 6

Kymenlaakso
Demeter 1

Varsinais-Suomi
Demeter 2
Luomu 1

Pirkanmaa
Demeter 2

Pohjanmaa
Demeter 1

Lappi
Demeter 1

Ahvenanmaa
Demeter 1

Nyt kiinnittäisin huomiota loppusummaan.  Mukaan olen laskenut siirtymävaiheessa olevat tilat (mutta en luomutiloja). Se on yhteensä 31 biodynaamista tilaa Suomessa v. 2000.

***

Tietysti olisi pitänyt tulla kummankin aiemman lähteen suhteen epäluuloiseksi jo siitä, että ne käyttivät sanaa "noin". Nythän ko. luku on aina vuosittain täsmällinen, tässä systeemissä. Niinpä kumpainenkin lähde on asiatekstissä aika anteeksiantamattomasti "oikaissut", käyttänyt mieli- tai muistikuvansa pohjalta lukua, joka oli tosi ehkä 1990-luvulla. Mutta ei enää tuolloin: alamäki oli jo alkanut.

Tuo tieto olisi ollut erittäin helppo tarkistaa tai kysyä: puhelinsoitto, sähköposti. Epätietoisuutta ei kummallakaan ole voinut olla siitä, mistä tiedustaa.

_________

*) aika merkillinen tapaus on näistä toinen, Mäntsälän Heinolan tila. Se oli siirtymävaiheessa tuolloin. Ja yhä on, Biodynaamisen yhdistyksen tänä keväänä päivitetyn listan mukaan.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 24.06.20 - klo:05:19
Tuo tilalista löytyi Demeter-lehdestä (2/2002, s. 14 jälkeen) vielä vuodelta 2001, eli sen vuoden tilanteesta (silloin 28 tilaa). Mutta sitten listat loppuvat, myöhemmiltä vuosilta niitä ei löytynyt. Tähän on tietysti luonteva syy: listojen ylläpito ja julkaisu on siirtynyt nettiin. Tästä seuraa kuitenkin meidän kannaltamme pieni hankaluus, koska netissä oleva lista on aina enemmän tai vähemmän ajantasainen. Mutta luulenpa, että emme tarvitse tämän tarkempaa tietoa, jonka jo edellä saimme:

Tieto tuohon asiaan:

Quote
Kaikkein tiukimmin luonnonmukaisuus toteutuu biodynaamisella viljelytavalla, josta kertoo kansainvälinen Demeter-merkki. Biodynaamisen yhdistyksen virallisen neuvojan Pirkko Okkosen mukaan ehdot ovat tiukat ja rekisteröityjä viljelijöitä on Suomessa noin 15, heilläkin merkki on vain osassa tuotteita. Keski-Euroopassa merkki on yleinen.

Turun Sanomat 26.7.2010: Ekologisilla ruokaostoksilla (https://www.ts.fi/teemat/kuluttaja/148632/Ekologisilla%2B%2B%2B%2Bruokaostoksilla)


Eli tuo kehitys näyttäisi, korjattuna, nyt tällaiselta:

Vuonna 2000: 31
Vuonna 2001: 28
Vuonna 2010: 15
Vuonna 2020: 10

Outoa muuten, että myös Pirkko Okkonen käyttää tuossa haastattelussa sanaa "noin". Hänellähän oli asiasta aivan tarkka lukumäärätieto.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 24.06.20 - klo:05:36
Tuo lihavoimani on ollut vallalla oleva käsitys. Johon me täälläkin olemme jossain määrin uskoneet. Mutta tapahtuiko todella niin, näyttää yhä enemmän epäilyttävältä. Vaan se olisi rajoittunut muutamiin kokeiluihin, ja toisaalta yhdistystoimintaan Helsingissä ja ehkä muissa suurissa kaupungeissä. Biodynaamisten tilojen lukumäärät sodan jälkeen näyttävät todella pieniltä, niin pieniltä, että tuskin on oikein puhua yleistymisestä. Mutta tarkistetaanpa asia vielä, kun päästään Demeter-lehtien läpikäynnissä sinne asti.

Tuohon (eli yleistymiseen "sodan jälkeen") löytyi aika selkeä vastaus Demeter-lehdestä (2/2011, s. 22) muisteluartikkelista Karin Dieckmann: "Välähdyksiä biodynaamisen yhdistyksen alkuvuosista Suomessa". Artikkeli oli ilmestynyt aiemmin samassa lehdessä numerossa 4/1981.

Se käsitteli 1940-luvun ja ajan 1950-luvun loppuun asti. Koko artikkelissa mainittiin vain neljä (4) biodynaamista tilaa. Joista kahden kohdalla samassa kertomuksessa ehdittiin kertoa jo niiden toiminnan lopettamisestakin. Vaikka maatiloista ei ollut tuon enempää kerrottavaa, yhdistyksen virkeästä toiminnasta tuona aikana kerrottiin sitten enemmän.

Täydellisyyden vuoksi olen kuitenkin tilannut Kansalliskirjaston lukusaliin myös loput numerot vuosilta 1964-1980.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 24.06.20 - klo:08:57
Samalla reissuilla keräsin vielä vähän täydennystä 1980- ja 1990-lukujen biodynaamisten tilojen lukumäärätietoihin. Tässä näitä havaintojani.

***

Laaduntarkkailutoimikunnan hyväksymät viljelijät vuonna 1985 (Demeter 4/85, s. 16)

Demeter-laatumerkki 6
Biodyn-laatumerkki 14

Vuosi 1986 (Demeter 3/86, s. 22)

Demeter-laatumerkki 11
Biodyn-laatumerkki 19

Vuosi 1987 (Demeter, erillinen julkaisu laaduntarkkailusta 1987)*)

Demeter-tarkkailussa 10
Biodyn-tarkkailussa 29

Vuosi 1988 (Demeter 3/88, s. 24)

Demeter-laatumerkki 19
Biodyn-laatumerkki 33

Vuosi 1989 (Demeter 2/89, s. 23)

Demeter-laatumerkki 19
Biodyn-laatumerkki 33

Vuoden 1994 tarkkailuun perustuva viljelijäluettelo 1995 (aluellisesti eritelty, tässä vain yhteissummat)

Demeter 42
Biodyn 14
Siirtymävaihe 10
Luomu 17 **)

***

Noiden ja edellä kerättyjen tietojen pohjalta näyttää yhä selvemmin siltä, että biodynaamisen viljelyn esiinmarssi tapahtui aivan samassa aikataulussa kuin muunkin luomuviljelyn, eli juuri noina vuosikymmeninä. Eikä sillä siis Suomessa mitään edelläkävijän asemaa ollut. Vielä on näkemättä, paljonko niitä tiloja oli 1960- ja 1970-luvuilla. Vuoden 1979 tieto meillä jo on (edellä  17.06.20): se oli 13 kappaletta.

___________________

*) kirjoittajana toisesta yhteydestä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg4053;topicseen#msg4053) tuntemamme Erkki Pöytäniemi. Tuossa erillisjulkaisussa hän selvensi meille "maallikoille", mikä on Demeter- ja Biodyn-tilan ero: Demeter-tilalla on kaikki biodynaamisessa viljelyksessä, Biodyn-tilalla vasta osa. Tuosta Biodyn-laatumerkistä lienee sittemmin luovuttu.

**) Hiukan ihmetyttävät nuo jo 90-luvulla listaan ilmestyneet luomutilat: ovatko ne jonkinlaisia ehdokasjäseniä? Oppipoikavaiheessa, ei vielä edes kisällejä? Myöhemminhän sain selville, miten entiset biodynaamiset tilat saattavat kuitenkin jäädä roikkumaan listalle luomutiloina.

Pari tällaista ehkä oppipoikavaiheessa olevaa uutta luomutilaa on nytkin Biodynaamisen yhdistyksen netissä olevalla listalla (https://www.biodyn.fi/tilatjatuotteet) (Ojanen Ari, Pienikylä Oy).
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 26.06.20 - klo:16:38
Viimeinen saaliini ei ole kyllä kovin runsas. Mutta kävin kuitenkin kaikki Demeter-lehdet 1960-luvulta ja 1970-luvulta läpi ja vain tämän verran oli niistä löydettävissä. (Ja kyllä metsästysreissunikin saa nyt tähän jäädä.)

***

Demeter 2/1964, s.12

Biodynaamisen yhdistyksen syysmyyjäiset

15 myyjää

Demeter 2/1965, s 15, artikkeli "TILANNEKATSAUS HEINÄKUUSSA 1965"

Quote
"Kymmenellä maatilalla, kukin vähintään 10 ha, siirrytään tänä vuonna biodynaamiseen viljelytapaan tai kokeillaan sitä valmistavassa mielessä. Sen lisäksi harjoitetaan 11 palstalla, joista kukin on vähintään 1,5 ha:n suuruinen, osittain vihannesviljelyä ja kokeillaan menetelmää."

Välihuomio: Toivo Rautavaara (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg12223#msg12223) kuului noina vuosina lehden neuvottelukuntaan! Myöskin tuossa linkissä siteerattu Urho Kari kirjoitti tuolloin usein Demeter-lehteen. Samoin linkissä mainittu Aaro Rajala. Kaikki he tavalla tai toisella myöhemmin "katuivat",  tulivat toisiin ajatuksiin.

Demeter 3/1976. s. 19 ("Tiedotuksia")

Demeter-oikeudet vuodeksi 1976 myönnettiin 1 henkilölle, Biodynaamisen yhdistyksen hyväksymän viljelijän oikeudet 2 henkilölle.

Demeter 3/1977, s. 2

Biodynaamisen viljelyn yhdyshenkilöt (paremman puutteessa)

6 henkilöä/tilaa

Nämä havainnot saattoivat jo edellä ollakin:

Demeter 3/1979, s. 3

Biodynaamiset kontrolliviljelijät

Demeter-laatuoikeudet 3
Biodynaamisen yhdistyksen hyväksymät biodynaamisen viljelyn laatuoikeudet 9

Demeter 2/1980, s. 26, ("Toimintakertomus 1979")

Demeter-laatumerkki 3
... yhdistyksen hyväksymät jne. 10

***

Nyt on siis pikku tutkielmani näistä lukumääristä valmis. Se ei varmasti kelpaisi gradutyöksi tai muuksi opinnäytteeksi, mutta jos sitä sellaisena arvioitaisiin, varmaankin työn ohjaaja tai arvostelija sanoisi muutaman hyväksyvän sanan lähteiden käytöstä.  ;D Tavallaan tämä kooste oli helppo tehdä, mutta jossain mielessä henkisesti raskas: silmä kun aina välillä eksyi myös varsinaisiin steinerilaisiin teksteihin.

Johtopäätösosa on jo edellä pitkälle kirjoitettu, eivätkä 1960- ja 1970-luvun luvut sitä muuttaneet. Biodynaamisen viljelyn merkitys Suomessa on ollut mitätön. Myös luomuviljelylle. Harrastelijoiden suuri lukumäärä Biodynaamisessa yhdistyksessä antoi sille hetkeksi ylimääräistä merkitystä Luomuliittoa perustettaessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=994.msg16580#msg16580) v. 1985. Jos ympäristöministeri Kaj Bärlundin vierailu v. 1988 kohdistuikin biodynaamiselle tilalle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=994.msg16797#msg16797), ei hallituksen myöhempi luomumyönteisyys — siitymävaihetukineen — sieltä tullut. Vaan EU:sta, johon liittymiseen jo silloin valmistauduttiin.

Toinen kysymys on sitten se, että Suomessa hyvinkin pitkään käytettiin tuota sanaa synonyyminä luomulle. Esimerkkinä vaikka edellä mainittu Svenska YLE:n lähetys (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=994.msg17259#msg17259) vuodelta 1990.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 27.06.20 - klo:06:47
Historiaprojektimme pohjatiedoksi, perusteokseksi kelpaisi varmaankin tämä suhteellisen tuore (2018) kirja:

The Global History of Organic Farming (https://www.amazon.com/Global-History-Organic-Farming/dp/0199642532)

Amazonin kuvauksesta päätellen se ei välttämättä olisi liian puolueellinen. Kirjassa saattaa olla vähän anglosaksinen näkökulma, mutta osaamme kyllä ottaa sen huomioon. Sen verran toisaalta jo tiedän, että kirja kyllä tuntee myös Steinerin.

Olen hissukseen sitä nyt lukenut.

Kirja pitää selvästi Albert Howardia (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Albert_Howard) "luomuviljelyn isänä". Kuitenkin kuvaus hänen luomukonseptinsa kehityksestä – joka tapahtui asteittain — ajoittaa asian ratkaisevat vaiheet 1930- ja 1940-luvuille. Niinpä meidän pitää ilmeisesti kansainvälisestä näkökulmasta myöntää, että tässä iskulauseessaan Biodynaaminen yhdistys on oikeassa:

Quote
Biodynaaminen viljely on vanhin luonnonmukaisen viljelyn suuntauksista.


Jos he, tai heidän aateveljensä, Steinerin kirjan lisäksi saivat ensimmäisen version sen säännöistä aikaiseksi jo v. 1928. Ja Howard ja häne ryhmänsä vasta kymmenkunta vuotta myöhemmin. Vaikka menisikin sitten saivarteluksi, missä määrin nuo ensimmäiset säännöt olivat luomua ja missä määrin puhtaasti esoteriikkaa. (Ja sehän selviää sitten, jos/kun saamme nuo säännöt käsiimme, tai nykyaikana silmiemme eteen.)

Tosin tästä lähteestä saamme tiedon, että myös biodynaamisen viljelyn säännöt olisivat kehittyneet asteittain, ja olisivat olleet kunnolla valmiit*) vasta 1930-luvun lopulla:

https://ora.ox.ac.uk/objects/uuid:304a24bf-3961-4798-b13c-9e0a1e2aa339/download_file?file_format=pdf&safe_filename=Paull2011KoberwitzJOS.pdf&type_of_work=Journal+article

BIODYNAMIC AGRICULTURE:
THE JOURNEY FROM KOBERWITZ
TO THE WORLD, 1924-1938

Quote
Unlike ‘organic farming’, which appeared fully formed in Look to the Land and within a coherent manifesto (Paull, 2006), ‘bio-dynamic farming’ evolved over 14 years. Although Rudolf Steiner is credited as the “originator” of bio-dynamic agriculture (Pfeiffer, 1938a, p.vi), the term ‘bio-dynamic’ would have been entirely unfamiliar to him. The first English translation of Rudolf Steiner’s Agriculture Course of 1924, included, in the Editor’s Preface, the freshly coined phrase: “the ‘biological-dynamic’ methods” (Wachsmuth, 1929, p.F/4). Two pamphlets authored by Pfeiffer in a series: “The Biological-Dynamic Method of Rudolf Steiner” reflect the increasing adoption of the term ‘biological-dynamic’ (1934a, 1934b)

After a decade of use ‘biological-dynamic’ was contracted to ‘bio-dynamic’, with this new contraction appearing in Pfeiffer’s 1938 publications: Practical Guide to the Use of the Bio-Dynamic Preparations (1938f) (Plate 1); and Bio-dynamic Farming and Gardening (1938a) (Plate 1; Figure 1).

Tuosta täytyy painaa jatkotutkimuksia varten pari nimeä mieleen, Pfeiffer ja "Look to the Land", joka lienee tämä:

https://www.amazon.com/Look-Land-Lord-Northbourne/dp/B0007JJYSS


________________

*) toisaalta olemme saaneet tiedon, että ne ehtivät olla ohjenuorana myös osalle Natsi-Saksan viljelyideologeista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=32.msg13012#msg13012).
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 30.06.20 - klo:14:35
Tuosta täytyy painaa jatkotutkimuksia varten pari nimeä mieleen, Pfeiffer ja "Look to the Land", joka lienee tämä:

https://www.amazon.com/Look-Land-Lord-Northbourne/dp/B0007JJYSS

Nuo molemmat kiinnostavat erityisesti siksi, että luomuviljelyn säännöt ovat pitkin matkaa enemmän tai vähemmän vaikuttaneet "kiveen hakatuilta". Sehän niissä on itse asiassa koko ajan myös ollut vikana, se on ollut eräs kriittisen asenteemme lähtökohta.

Nyt olisi siis tavoitteena löytää "ensimmäiset laintaulut". Vaikka mooseksia*) olisi ollut vaikka kaksi. Sitten tietysti tärkeä on "ensimmäinen kirkolliskokous" eli IFOAM:in perustaminen v. 1972 ja sen (mahdollisesti, luultavasti) määrittelemät säännöt.

Pfeifferilta löytyy teoksia Helsinkin kirjastoista. Tuota  "Look to the Land"-teosta ei niistä löytynyt, mutta sitä vartenhan kaukolainauspalvelu on.
.
_______

*) tämä on todellakin ihan sivuasia, mutta ylpeänä siitä, että olen lukenut Raamatun kannesta kanteen, ja yhä muistan siitä jotain, niin alkuperäinen Mooses toi israelilaisille sen mukaan kahdet laintaulut. Ihan ei siitäkään tekstistä selvinnyt, korvasivatko vai täydensivätkö uudet ensimmäisiä. Tämä ei ole kantaa uskontoon, lukekaa tarvittaessa sieltä itse.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 01.07.20 - klo:05:37
Kaikki luonnonmukainen viljely on aina ollut joidenkin menetelmien kieltämistä. Siitä saamme jonkinlaista runkoa aikatauluihinkin.

Jonkin asian kieltäminen on tietysti ollut mahdollista vasta sen jälkeen, kun sellaista on ollut olemassa. Muuntogeenisten lajikkeiden käyttö on siten ollut mahdollista kieltää vasta 1900-luvun loppupuolella. Mutta jotenkin mm. hybridilajikkeet pääsivät luomun sisään. Ja myös säteilytys, mutaatioiden tuottamisessa.

Keinotekoista typpilannoitetta on ollut olemassa koko luomuviljelyn olemassaolon ajan. Sen valmistustapa on aina ollut selkeän teollinen — vaikka se tapa olisi vaihdellutkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg3837#msg3837) . Muissa lannoitteista tilanne on monimutkaisempi. Ei ole aina selvää, miksi jokin lannoite on saanut luomustatuksen ja joku ei.

Epäselvä on luomustatuksen kriteeri osittain myös torjunta-aineissa. Esimerkiksi kiistelty Bordeauxin mikstuura (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bordeaux_mixture) edellyttää vähintään taakseen aika teollista kaivostoimintaa. Kuparia ei juuri normaalilta tilalta löydy, mitään luonnollista kuparinsidontaa ole olemassa. Ja eikö kuparisulfaatti ole synteettinen aine?

Mutta tuo meni nyt kyllä kuivaharjoittelun puolelle, ilman lähdeteoksia!  ;D
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 07.07.20 - klo:04:14
Ja tämäkin tieto on syytä historiikissamme muistaa ja tuoda esille:

Quote
[...] Vuonna 1985 perustettiin Österbottens biodynamiska förening r.f. paljon sen ylimielisyyden vuoksi, jota tavanomainen maatalousneuvonta osoitti biodynaamista viljelyä kohtaan. Vuonna 1988 yhdistys lähetti kansanedustaja Mats Nybyn välityksellä ympäristöministeri Kaj Bärlundille kutsun vierailla biodynaamisella tilalla kesällä 1988. Kutsuun saatiin myönteinen vastaus. Bärlund ja Nyby vierailivat Sundmanin tilalla Sundbyssä Pietarsaaressa elokuun alussa 1988. Kjell Arman oli paikalla kertomassa miten nykyaikaista maatilaa hoidetaan biodynaamisesti. Myös Michael Pax ja Seppo Lohtaja olivat läsnä tuona merkittävänä päivänä sekä 50-päinen joukko kiinnostuneita viljelijöitä.

Tämä viljelijöiden ja ympäristöministeri Kaj Bärlundin tapaaminen muodostui käännekohdaksi siirtymävaihetuen saamisessa luomuviljelylle. Bärlund näki, että kysymys oli vakavasti otettavasta viljelytavasta, jota kannatti rohkaista tukemalla siihen siirtymistä taloudellisesti.


Kahden vuoden takaa:

https://m.facebook.com/ruokaosuuskunta/posts/2187961131213947
   
Quote
Kaupunkilaisten oma pelto

Tänään pellolla kävi eduskunnasta maa- ja metsätalous valiokunnasta keskusta puolueen Anne Kalmari, Pertti Hakanen, Juha Pylväs ja avustajat Marianne Heinonen ja Anni-Sofia Hammer.

Esiteltiin pellon toimintaa ja mitä olemme tehneet.
Juteltiin yleisesti kumppanuusmaatalous ideologiaa ja csa-mallien mahdollisuuksista maataloudessa. Pellon viljelijät Heidi Hovi, Kirsi Keltti ja Orest Lazepka avasivat oman pellon biodynaamista viljelyä kansanedustajille. Ruokaosuuskunnan hallituksesta pellolla olivat Galina Kallio, Marja-Liisa Lampinen, Laura Kawachi (kuva) ja Olli Repo.

Kiitos vierailusta! Ja tästä jatketaan keskustelua.
27. syyskuuta 2018 kello 18.24 · Julkinen

Jatketaan vaan. Tosin puheensorina biodynaamisuuden ympärillä alkaa hiljentyä: se ei ole vaihtoehtoisena maatalousajatteluna enää lainkaan etualalla. Josko on koskaan oikeastaan Suomessa ollutkaan, vrt. edellä. Kumppanuusmaataloudessa voi olla jotakin, mutta toisaalta se kyllä pahasti näyttää liittyvän biodynaamisen viljelyn markkinointiongelmiin.

Jollakin tavalla nuo kaksi lobbaustilaisuutta eri vuosikymmeninä ovat vertailtavissa. Tuollaisessa lobbaustarkoituksessa Kaupunkilaisten oma pelto -tila tietysti sijaitsee ideaalisesti: taksimatkan päässä Eduskuntatalosta.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 16.07.20 - klo:13:18
Tästä ruotsalaisesta artikkelista saamme luultavasti vähän osviittaa (pdf):

Ekologisk eller biodynamisk odling? (https://www.vof.se/wp-content/uploads/2020/02/Ekoodling_1904.pdf)

Ensinnäkin tietysti tuo kehitys on varmaankin tapahtunut pitkälle samaa tahtia molemmissa maissa. Myös tämä kirjoittaja Sven Ove Hansson oli tulkinnut asian näin (v. 2019, lihav. HJ):

Quote
Den biodynamiska odlingen har sitt ursprung i en serie föredrag som antroposofins grundare Rudolf Steiner höll år  1924.  Steiner  byggde  på  idéer  som  växt  fram  i  den  så  kallade  Lebensreform-rörelsen,  vars  företrädare  försökte  skapa  ett  slags  agrart  idealsamhälle.  Lebensreform-rörelsen  dominerades  av  vegetarianer  som  ville  bedriva  ett  jordbruk med enbart växtodling, utan husdjur. Därför förkastade  de  användningen  av  djurgödsel.  På  den  punkten  gjorde  Steiner  ett  annat  val,  och  såväl  djurhållning  som  användning av animalisk gödsel är väsentliga delar av det antroposofiska  jordbruket.
[...]
Den  biodynamiska  och  den  ekologiska  odlingen  växte  fram parallellt. Den stora skillnaden är att ekologisk odling väsentligen bygger på biologiska principer, medan den biodynamiska bygger på antroposofins andliga läror. Inom ekologisk odling utvecklades biologiskt grundade odlingsprinciper om växtföljder, täckgrödor och samodling. Något sådant fanns inte med i Steiners ursprungliga planer för det biodynamiska jordbruket.

Muistaen myös ruotsalaisen biodynaamisen gurun vierailut ja vaikutuksen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=994.msg16797#msg16797) maassamme. Kirjoituksessa on myös mielenkiintoisia lähdeviitteita.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 17.07.20 - klo:04:18
Tämä kehitys tapahtui kuitenkin Saksassa, ei erityisesti Ruotsissa tai Suomessa:

Quote
Efter andra världskriget valde de biodynamiska odlarna att ta upp dessa idéer från de ekologiska odlarna. Den som starkast verkade för denna förändring var Nicolaus Remer (1906–2001). Som ett resultat  av  hans  arbete  under  1950-  och  1960-talen  blev biodynamisk  odling  ett  slags  tillägg  till  den  ekologiska  odlingen.  Denna  förändring  kunde  dock  inte  genomföras  utan  konflikter.  Det  fanns  en  grupp  av  biodynamiska  odlare, ledd av Hellmut Finsterlin (1916–1989), som ville vara kvar vid det gamla. Under åren 1975-1991 gav de ut en egen tidskrift, Erde und Kosmos. De motsatte sig anpassningen till ekologisk odling med dess anknytning till naturvetenskap,  och  ville  i  stället  betona  de  andliga  och  ockulta sidorna av biodynamisk odling.

Men det var Remers uppfattning som vann. I dag följer de biodynamiska odlarna riktlinjerna för ekologisk odling, och till detta lägger de en samling antroposofiska åtgärder som andra ekologiska odlare inte tillämpar. De ekonomiska  fördelarna  med  detta  arrangemang  är  avsevärda.  Det  finns  en  marknad  för  ekologiska  produkter.  Att  sälja  på  denna marknad är betydligt lättare än vad det skulle vara att skapa en särskild nisch för biodynamiska produkter.

Mielenkiintoista olisi selvittää, otettiinko Suomessa kantaa tuohon "skismaan". Mitä linjaa edusti Biodynaaminen yhdistys, mitä tänne tulleet "apostolit" Michael Pax ja Kjell Arman? Voisi arvata, että Arman oli kompromissihaluisia "remeriläisiä",  koska hän pystyi osallistumaan tähän kokoukseen:

Joku IFOAM:in perustaminen (https://en.m.wikipedia.org/wiki/IFOAM_-_Organics_International) tapahtui jo aika aikaisessa vaiheessa (1972) ja se saattaa siinä asiassa olla tärkeä tapahtuma.

Yksityiskohta tuosta Wikipedia-artikkelista (lihav. HJ):

Quote
There were 5 founding members[3] representing different organizations: Lady Eve Balfour representing the Soil Association of Great Britain, Kjell Arman representing the Swedish Biodynamic Association, [...]

Mutta tuossa artikkelissakin (linkki edellisessä puheenvuorossa) tuo ajoitetaan tapahtuneeksi toisen maailmansodan jälkeen. Se siis tukee kuvaa, joka jo edellä oli syntymässä, asteittaisesta kehityksestä. Nyt meillä on biodynaamisesta viljelystä tällainen runko, nimien sarja: Steiner, Pfeiffer, Remer.  Siihen sitten sijoittamaan oksia.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 18.07.20 - klo:06:02
Tåmå toinen kirjoitus samassa lehdessä ei varsinaisesti käsittele historiaa (pdf)...

Det ekologiska jordbrukets dogmatism (https://www.vof.se/wp-content/uploads/2020/06/7-Martin-Palmqvist_Det-ekologiska-jordbrukets-dogmatism.pdf)

... mutta me olemme siis ottaneet tehtäväksemme selvittää, miten tuo dogmatismi, dogmikokoelma on syntynyt. Tähän asti olemme saaneet selville sen verran, ettei se suinkaan syntynyt valmiina.

***

Tästä jutusta (2013) saamme tiedon, että aikataulu oli Ruotsissa suurinpiirtein sama kuin meillä:

Ekologiskt har gått från udda till accepterat (https://www.arbetarbladet.se/artikel/ekologiskt-har-gatt-fran-udda-till-accepterat)

Quote
På 1980-talet var den ekologiska odlingen i Sverige nästan obefintlig. I dag odlas 16 procent av åkerarealen ekologiskt.

Gunnar Rundgren har följt utvecklingen sedan Krav bildades 1985 och tycker att utvecklingen gått framåt.
[...]
Gunnar Rundgren har en bakgrund som grönavågare på 1970-talet, då han flyttade till Norfolks gård i Värmland tillsammans med sambo och tre andra personer för att odla giftfri mat. Att inte använda konstgödsel eller bekämpningsmedel var en självklarhet, tyckte de.

Men någon ekorörelse att ansluta sig till fanns inte. Det fanns inte mer än kanske 150 bönder runt om i Sverige som odlade ekologiskt i större skala, och det fanns ingen ekomat i butikerna.

Vaikea siis sanoa, miten aatteellinen virtaus kulki, mutta vasta noin 1980-luvusta eteenpäin tuo alkoi kummassakin maassa tapahtua. Ja vain joitakin hyvin harvoja "pioneereja" oli ennen sitä. KRAV:ista löytyy historiikkikin:

https://www.krav.se/om-oss/historia/


Quote
1985

Den 21 februari 1985 bildas KRAV, en ideell, politiskt och religiöst obunden förening. De första medlemmarna är Biodynamiska föreningen, Förbundet Naturenlig odling, Förbundet Organisk Biologisk Odling och Alternativodlarnas Riksförbund. Kansliet placeras i Almarkaröd i Skåne.
KRAV skriver de första reglerna för växtodling.
(ilhav. HJ)

Lihavoin tuon, koska samoin se oli meilläkin. Asian alussa biodynaamikkojen panos oli ilmeisesti kummassakin maassa tärkeä. Ja tiedämmehän edeltä Kjell Armanin.

Tuo Rundgren oli myöhemmin mm. IFOAM:in puheenjohtajana.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 18.07.20 - klo:14:00
Taitaa tämä syntyhistoria olla jo aika hyvin esitetty tässä kirjassa (tekijät Holger Kirchmann, Lars Bergström, Thomas Kätterer och Rune Andersson, 2014, pdf):

Den ekologiska drömmen (https://pub.epsilon.slu.se/11755/1/kirchmann_h_150126.pdf)

Sen luvussa 2 "Den ekologiska odlingens rötter" (s. 27 eteenpäin) ja taulukossa 2 (s. 29, tabell 2. Urprung och grundtankar bakom ekologiska odlingsformer.). Saadaan nämä kolme:

Quote
Personer  som  givit  upphov  till  alternativ  odling  är  österrikaren  Rudolf  Steiner  (biodynamisk  odling),  brittiska  Lady  Eve  Balfour,  britten Sir Albert Howard (organisk odling), samt tysken Hans-PeterRusch  och  schweizaren  Hans  Müller  (biologisk-organisk  odling).  Deras  avståndstagande  från  mineralgödsel  och  kemiska  bekämp-ningsmedel  är  en  reaktion  mot  industrialiseringen  av  jordbruket  och övertygelsen om att matens kvalitet därigenom försämras.

Neljäntenä tulee IFOAM, joka jollakin tavalla yritti synteesiä tai ainakin sateenvarjoa.

***

Yksityiskohta: myös Ruotsissa valtiollista tukea ryhdyttiin maksamaan v. 1989 (s. 28, Figur 5. Tidsaxel för ekojordbrukets framväxt i Sverige.), meillä v. 1990. Viitaten siihen mitä tuossa äsken sanoin:

Quote
[...] vasta noin 1980-luvusta eteenpäin tuo alkoi kummassakin maassa tapahtua.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 19.07.20 - klo:04:24
Nimitys ruotsinkielelläkin oli vielä 1980-luvulla Ruotsissakin "naturenlig", sitten 1990-luvulta eteenpäin "ekologisk". Kirchman ym. kertoo (s. 31):

Quote
Grunden till ekologisk odling är upphovsmännens kritik mot användningen av mineralgödsel. Kritiken mot mineralgödsel har sitt ursprung i upphovsmännens syn på naturen och grundar sig inte i naturvetenskapligt framtagen kunskap. Dagens ekologiska odling utesluter mineralgödsel och kemiska bekämpningsmedel och följer därmed i dessa avseenden sina historiska föregångare.

Menikö tämä idea joskus siinä vaiheessa läpi, luomuväelle itselleen, suurelle yleisölle ja poliiitikoille (lihav. HJ):

Quote
Dagens ekologiska odling

Även om dagens ekologiska odling ofta tar avstånd från de läror som redovisas ovan, bygger odlingen på grundtanken att syntetiska gödsel- och bekämpningsmedel inte ska användas i jordbruket eftersom de anses vara onaturliga. Målsättningen är att främja en naturlig och sund livsmedelsproduktion utan gifter och att bevara odlingsmarkens bördighet. En förbättring av miljön anses vara en självklar följd.

Niin ryhdyttiin uskomaan. Ja uskotaan yhä. Tai riittävän moni on uskonut, jotta EU:n tukijärjestelmä ja uusi 25% tavoite on saatu läpi. Yksityiskohta: edellä 29.03.20 mainittu Kaj Bärlundinkin oli biodynaamisella tilalla v. 1988 vierailessaan ympäristöministeri.

Kun 2. maailmansota johti kaikissa sotaan joutuneissa maissa jälkeenpäin lähes hysteeriseen ruokaomavaraisuuden tavoitteluun, se puolestaan johti ylilannoitukseen ja myös ylituotantoon. Kun siitä johtuvat haitat tulivat esiin, luomuväellä oli myydä oma ratkaisunsa, joka yllättäen sitten menikin kaupaksi: tähän kaikkeen olivat syynä juuri keinotekoiset välineet maataloudessa. Kun samaan aikaan muutenkin tekno-optimismi alkoi mennä maailmalla laskuhumalan tai krapulan puolelle, kauppa oli tehty.

Me täällä olemme esittäneet näkemyksemme, että silloin ostettiin aatteellista sekundaa. Mutta aatteiden kohdalla kuluttajansuoja on huono: käytöstä johtuvat vahingot täytyy itse kärsiä. Sekin, että aattellisen tavaran käyttö johtaa juuri päinvastaiseen tulokseen, mitä oli tavoiteltu.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 20.07.20 - klo:04:10
Edelleen lainauksia "Den ekologiska drömmen" -kirjasta, sen kysymysten ja vastausten luvusta s. 159 eteenpäin.

Tämä on hyvä kysymys:

Quote
Visserligen är ekologisk odling baserad på naturfilosofier och inte naturvetenskap, men spelar det någon roll? Man forskar väl idag både inom ekologiskt och konventionellt jordbruk med vetenskapliga metoder. Är inte ursprunget utan betydelse?

Upphovsmännens  (Steiner,  Balfour  och  Rusch)  centrala  idéer  om hur jordbruket fungerar och hur livsmedel ska produceras lever fortfarande kvar i ekologisk produktion som grundpelare, kännetecken  och  varumärke.  Det  mest  påtagliga  exemplet  är  förbudet  att  använda  lättlösliga  mineraliska  gödselmedel  som  man  anser  leder  till  försämrad  livsmedelskvalitet  och  miljö.  När  man  utformar forskningsprojekt om ekologisk odling är fortfarande förbudet mot lättlösliga mineralgödselmedel en förutsättning. Det finns ingen  vetenskaplig  grund  för  detta  förbud  men  ändå  styr  denna  grundtanke även idag den ekologiska forskningen. Naturfilosofier går före naturvetenskap. Vår mening är att vi snabbare utvecklar ett hållbart jordbruk om forskningen inte begränsas av svårmotiverade ramverk. Det moderna jordbrukets miljöproblem är kända se-dan länge. Den ekologiska forskningen ger inte en kompass för det konventionella lantbrukets miljöanpassning, vilket ofta påstås som försvar för ekolantbrukets fortlevnad. Satsningarna på ekoodling i forskning och praktik kan snarare vara hämmande än pådrivande för utvecklingen av ett mer hållbart jordbruk.

Eli vaikka useastikin hyvin epämääräinen filosofinen tausta ei sinänsä riitä luomuaatteen hylkäämiseen, nämä luonnonfilosofiset enemmän tai vähemmän tuulesta temmatut asettamukset vaikuttavat siihen yhä vielä.

Mekin olemme täällä puhuneet "kiveen hakatuista" säännöistä, ja tuoneet esille pessimismimme siitä, että luomuviljely voisi muuttua: "Luomu 3.0":aa ei ole eikä tule. Siinä samassa menevät hyväntahtoisen sovinnolliset ideat siitä, että luomun ja tavanomaisen viljelyn hyvät puolet voisi jotenkin yhdistää.

Historiallinen ongelma on siinä, miten tämä pääsi tapahtumaan:

Quote
Ekologisk odling kritiseras sällan offentligt. Varför?

Att vara positiv till ekologisk odling är ”politiskt korrekt”. Det finns en djup övertygelse hos många människor att matproduktion på naturens villkor är överlägsen och att ekologisk odling därför är bättre än konventionell odling. Däremot finns inga klara vetenskapligt underbyggda studier som visar att så är fallet. För en sund utveckling av ett demokratiskt samhälle måste vi bygga politiska beslut på tillgänglig och sakligt framtagen kunskap, vilket självfallet även gäller jordbruket. Det är därför viktigt att kritik mot ekologisk odling kommer fram och diskuteras på ett sakligt sätt.

Luulen, että juuri siinä, miten luomuviljelystä tuli poliitikoille "poliittisesti korrektia", ratkaiseva oli illuusio, että se rasittaisi luontoa vähemmän. Kuka sen toi mukaan tähän soppaan? Rachel Carson se ei ollut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg11921#msg11921), kuten on jo tullut esille. Ehkäpä on selvitettävissä, miten ja missä se ajatus ensi kertaa esitettiin. Ja miten *) se sitten pääsi tuohon asemaan, että sitä on jo vaikea kritisoidakin. Vaan monelle poliitikolle tai puolueelle se on "luomua ilman muuta", tällä hetkellä jopa kaikille (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg16383#msg16383). Suomessa, Ruotsissa on jokunen poliitikko uskaltanut tulla ulos kaapista, täällä usein mainittu Staffan Danielsson (c) kärjessä.

Tässäkin on puhutaan siitä, miten traditio painaa (lihav. HJ):

Quote
Politiker har ju faktiskt bestämt att 20 procent av Sveriges åkerareal ska odlas ekologiskt, vilket ni är kritiska till. Är sådan kritik befogad?

Många politiker tror att man har fattat ett bra beslut till fördel för miljön och människors hälsa och att detta bidrar till ett mer uthålligt jordbruk. Besluten fattades för många år sedan när man var övertygad om att ekoodling hade de påstådda fördelarna. Det vetenskapliga underlaget var dock mycket begränsat. Först efter millenniumskiftet, när resultaten från långtidsstudier och officiell svensk statistik om ekoodling visat att skördarna halverades, började  kritiken  komma  fram.  Miljöbelastningen  visade  sig  också  vara betydligt större per producerad mängd livsmedel än i konventionell odling. Skillnader i livsmedelskvaliteten har inte heller kunnat fastställas trots att ett flertal studier har gjorts inom området. Med andra ord, när bilden nu klarnar måste beslutet ifrågasättas och revideras.

Niin Ruotsissa, Suomessa kuin EU:ssakin näyttää olevan vaikeaa ellei mahdotonta myöntää, että on tullut tehtyä vääriä päätöksiä ja linjauksia. Vaikka evidenssi siitä alkaa kasautua. Tämä olettamus painaa yhä päättäjien aivoja:

Quote
En förbättring av miljön anses vara en självklar följd.


Ja nimenomaan siinä muodossa, että se on itsestäänselvää. Eikä siis kaipaa näyttöä tai asian kriittistä uudelleen tarkastelua.

____

*) ehkä arvoitusta saisi kerittyä auki sitä kautta, että ensin selvittäisi, mikä eurooppalainen puolue ensimmäisenä otti luomuviljelyn suosimisen ohjelmaansa? Ja siinä yhteydessä esitetyistä perusteluista? Kuka tai mikä oli tämän kysymyksen "Lysenko"?
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 21.07.20 - klo:04:32
Nyt olisi siis tavoitteena löytää "ensimmäiset laintaulut". Vaikka mooseksia*) olisi ollut vaikka kaksi. Sitten tietysti tärkeä on "ensimmäinen kirkolliskokous" eli IFOAM:in perustaminen v. 1972 ja sen (mahdollisesti, luultavasti) määrittelemät säännöt.

Sitä tietoa on sitten vaikeampi löytää, kuin luulisi. IFOAM itse on tarjoavinaan tietoa historiastaan tällä:

https://archive.ifoam.bio/en/about-us/history

https://orgprints.org/34243/

https://orgprints.org/34243/1/ifoam40thanniv_extract_olc_web_0.pdf

Mutta varsinaista tietoa doktriinin kehityksestä siitä ei löydy. On vain mukavia muistoja hauskoista kokouksista ympäri maailmaa yms. Eikä löydy myöskään lähdeviitteitä alkuperäisempään tietoon.

Mutta jatketaan kaivamista.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 02.08.20 - klo:09:27
Lysenkolaisuus ei itsessään liity luomun historiaan:

https://mobile.twitter.com/sizov_andre/status/1289209818025095169/photo/1

Mutta voisiko siinä olla jonkinlainen syy-yhteys, että osa vasemmistosta adoptoi luomun ja sen vihamielisen suhtautumisen geenitekniikkaan? Lysenkon asenteesta voisi olla aika lyhyt hyppäys "edistykselliseen" suuryhtiöiden "riiston" vastustamiseen? Nykyisinkin "aktivistikritiikissä" on usein epäselvää, väitetäänkö "Monsanton" siemenistä että ne ovat viljelijälle liian kalliita (ja/tai niitä pakotetaan ostamaan) vai että ovat tarpeettomia ja huonoja, ja (alkuperäis)kansan kehittämät siemenet ovat parempia.

Tähän asetelmaan kiinnitimme huomiota jo aika kauan sitten:

"Vihreä vallankumous” ja ”kylmä sota” (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=166.msg1101#msg1101)
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 14.08.20 - klo:05:30
Tästä kirjasta voisi ehkä löytää tilastollista tietoa 1980-luvun tilanteesta:

http://www.terveydenmaailma.fi/kirjat.html#tm2

Quote
Terveyden Maailma 2
- Raportti biodynaamisesta viljelystä Suomessa
Suomalaisten viljelijöiden kokemuksia ja neuvoja paremmasta ravinnon laadusta kiinnostuneille.

kirja Biodynaaminen viljely Suomessa toim. Timo Elo  
hinta 4 euroa
pehmeäkantinen
mustavalkoinen kuvitus
70 sivua
© Terveyden Maailma Oy 1982
ISSN 0781-1845


Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 18.08.20 - klo:16:24
Tämän kirjan tekijä ei välttämättä Armanin tavoin ole vaikuttanut Suomessa:

O.E. Rasmussen: Biodynaamisen viljelyn opas (https://www.huuto.net/kohteet/oe-rasmussen-biodynaamisen-viljelyn-opas/524474160)

En ainakaan netistä hänestä mitään muita tietoja löytänyt. Biodynaaminen yhdistys on kuitenkin tuota kirjaa myynyt, ja oli sen kustantajakin. Ohimennen voi huomata painovuoden 1989. — Outo tosiasia, tällä hetkellä: ko. yhdistyksellä ei ole myynnissä yhtään asiansa perusoppikirjaa (??).

Jostain nappasin tiedon, että alkuperäisteos olisi ilmestynyt jo 1950. Mutta siis vasta tuolloin suomeksi.

***

Lisäys 25.08.20: Mutta Armanin vaikutus yhä jatkuu. Tätä kirjaa Biodynaamisen yhdistyksen kauppa yhä netissä tarjoaa ostettavaksi:

Quote
Biodynaaminen viljely, vaihtoehtoinen viljelymuoto

Tekijä: Arman Kjell, Petterson Bo

Kustantaja:Biodynaaminen yhdistys

Painovuosi: 1983
Sivumäärä: 111
Sidonta: Nidottu


Eli vedän samalla takaisin väärän väitteen edellä. Oppikirjoja oli muitakin, kun asian tarkistin.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 03.09.20 - klo:05:15
Tästä kirjasta voisi ehkä löytää tilastollista tietoa 1980-luvun tilanteesta:

http://www.terveydenmaailma.fi/kirjat.html#tm2

Quote
Terveyden Maailma 2
- Raportti biodynaamisesta viljelystä Suomessa
Suomalaisten viljelijöiden kokemuksia ja neuvoja paremmasta ravinnon laadusta kiinnostuneille.

kirja Biodynaaminen viljely Suomessa toim. Timo Elo  
hinta 4 euroa
pehmeäkantinen
mustavalkoinen kuvitus
70 sivua
© Terveyden Maailma Oy 1982
ISSN 0781-1845

Nyt sain tuon kirjasen käteeni. Se on oikeastaan pamfletinomainen julkaisu biodynaamisen viljelyn puolesta, yritys sitä edistää. Mutta kyllä siinä silti on paljon mielenkiintoista asian historiastakin. Hyvinkin paljon, pieneen sivumäärään nähden.

Julkaisuhetken tilanteesta väitetään siinä näin (lainaus Michael Paxilta, s. 11):

Quote
- Tällä hetkellä maassamme on tiedossa lähes 100 tilaa, jotka haluavat viljellä biodynaamisesti. 40 niistä on uusia ja 60 vuoden sisällä tulleita. Ja luku kasvaa jatkuvasti. Nämä ovat tuollaisia 5-30 hehtaarin tiloja, joilla sitten konsulenttimme käy neuvomassa viljelijöitä. [...]

Tuo ei kyllä ihan stemmaa näiden aiemmin löytämiemme tietojen kanssa:

Demeter 3/79, s. 3:

Biodynaamiset kontrolliviljelmät vuodelta 1979

Demeter-laatuoikeudet 3
Biodyn-hyväksytyt biodynaamiset viljelijät 10

***

Demeter 3/82 s. 25 (Toimintakertomus vuodelta 1981)

Quote
Yhdistys myönsi Demeter-merkinnän 3 viljelijän tuotteille ja Biodyn-merkinnän 9 viljelijälle, jotka ovat siirtymävaiheessa bd-viljelyyn.

***

Demeter 3-4/83

"Laadun tarkkailutoimikunnan hyväksymät viljelijät 1983"

Takuumerkki 6
Biodyn-takuumerkki 12

***

Välittömästi mieleen tuleva selitys tuolle ristiriidalle on, että osattiinko tuolloin vielä kunnolla erottaa luonnonmukainen ja biodynaaminen viljely. Kyllä jotenkin osattiin, pamfletti puhuu erikseen luomuviljelystä, useimmiten "biologisena" viljelynä. Mutta tiettyä horjuvuutta ja niiden koplaamistakin siinä on. Aika välittömästi tuon jälkeen esim. Pax sanoo:

Quote
Ruotsinkielisillä seuduilla onkin voimakas innostus biodynaamista viljelyä kohtaan, mm. Ahvenanmaan maakuntahallitus on asettanut komitean tutkimaan luonnonmukaista viljelyä ja siihen siirtymistä.
(lihav. HJ)

Toinen mahdollisuus selittää ristiriitaa, on kiinnittää huomio Paxin käyttämään verbiin: "haluavat". Noin moni ehkä oli ilmoittanut kiinnostuksestaan, aikomuksestaan. Ja lainataanpa uudestaan tämä pätkä Demeter-lehdestä:

Quote
Voidaankin sanoa Armanin herättäneen Pohjanmaalla kiinnostuksen uuteen viljelytapaan. Tätä ei himmennä se, että suurin osa viljelijöistä aloitti biodynaamisen viljelyn sijaan luomuviljelyn. Aika ei ollut vielä kypsä biodynaamisen maatalouden laajamittaiselle leviämiselle Pohjanmaalla, mutta kyllä luomuviljelyn.


PS. Saman kirjan toisessa artikkelissa mainitaan s. 27 silloisen Biodynaamisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Jukka Ahonalan suulla:

Quote
— Merkinkäyttöoikeudet saa yhdistykseltä hakemuksesta. Konsulentti käy tilalla ja antaa pyydettäessä lausunnon. [...] Tällä hetkellä tämän tarkkailun piirissä on vain kourallinen tiloja, maatiloista ehkä 2—3 kappaletta.

Tuo lausunto alkaisi olla sopusoinnussa Demeter-lehden tietojen kanssa, jos Ahonala on tuohon laskenut vain varsinaiset Demeter-oikeuden saaneet mukaan. Ahonala kuitenkin sitten jatkoi jopa näin (s. 28 ):

Quote
Kaikki eivät haluakaan anoa näitä merkinkäyttöoikeuksia. Syynä voi olla sekin, että ko. tuotteet tunnetaan muutenkin paikkakunnalla. Tämä ei tarkoita sitä, että vain yhdistyksen merkejä käyttävät olisivat ainoat kunnolliset biodynaamiset viljelijät maassamme. Sanoisinkin, että kuluttajan kannattaisi aina ottaa selvää tuotteista, käydä jopa tilalla katsomassa, mistä tuotteet tulevat.

Eli hänkin arvioi, että kiinnostusta ja harrastustta olisi tuolloin ollut virallista laajemmin, eli siinä mielessä se on linjassa Paxin näkemyksen kanssa. — Muun ohella tuosta voi huomata, että markkinointi nk. kumppanuusmaatalouden tapaisilla keinoilla aloitettiin siis jo tuolloin.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 03.09.20 - klo:11:11
Eräs luottohenkilöni teki puolestani tietohaun yliopiston kirjaston sanomalehtitietokannassa. Lähetti muutaman löytönsä ja tämän:

Quote
[...] tein tuon haun yksinkertaisesti sanoilla "biodynaaminen viljely" - siitä voitaneen siis päätellä, että se sanapari esiintyi Suomen sanomalehdissä ensimmäisen kerran vuonna 1957 (tai sitten teksti ei tunnistu digitoidusta aineistosta kunnolla). Onko menetelmälle ollut joku toinen nimitys aikaisemmin?

Tuohon voinen sanoa, että muuta nimitystä tuskin on Suomessa ollut, koska Biodynaaminen yhdistys perustettiin jo 1946. Ja myös kansainvälisesti tuo nimitys oli käytössä jo 1930-luvulla. Vaikkei Steiner itse sitä käyttänytkään. Ks. edellä 27.06.20.

Tuo vuosiluku 1957 sopii hyvin yhteen sen kanssa mitä Karin Dieckmann kertoi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=994.msg17720#msg17720) biodynaamisesta viljelystä Suomessa 1940- ja 1950-luvuilla. Se oli liian mitätöntä kiinnittääkseen tuon enempää tai tuota ennen lehdistön huomiota. Demeter-lehti tietysti pois lukien.

***

Sellainen lisätieto mm. noissa lehtileikkeissä tuli, että Biodynaamisen Yhdistyksen lisäksi Helsingissä perustettiin v. 1958 Demeter-yhdistys ry. Mukana perustamassa oli näistä yhteyksistä tuttuja nimiä, mm. Heikki Ahonala, Helmer Knutar ja Michael Pax. Onkohan sitä vielä olemassa? Netista en sitä pysty löytämään. Mikä tuon yhdistyksen tarkoitus oli? Ks. alempana — pyrittiinkö nuorison, noin 30-vuotiaiden kapinaan?   ;D

***

Michael Pax antoi haastattelussaan tuossa kirjassa (s. 8 ) tämän tämän todistuksen 1950-luvusta (hän tuli Suomeen 1954):

Quote
Michael Pax muistelee alkuaikojaan Suomessa lähes 30 vuotta sitten. Tuohon aikaan Paxin lisäksi ainoastaan yksi viljelijä jossain Sisä-Suomessa oli kiinnostunut biodynaamisesta viljelystä ja harrasti sitä.
— Biodynaamiseen yhdistykseen kuului tuolloin tusinan verran väkeä ja keski-ikä oli korkea, yli 60 vuotta. Enkä minä ulkomaalaisena voinut olla edes yhdistyksen jäsen.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 03.09.20 - klo:16:26
Sain tuohon heti pienen korjauksen. Uudessa Suomessa oli ollut selostus tilaisuudesta v. 1949, jossa "kansa kysyi ja viisaat vastasivat". Oli kysytty biodynaamisesta lannoituksesta (toimittaja ihmetteli kysyjän asiantuntemusta, että osasi tuollaista kysyä!):

Quote
Tässä itse asiassa vielä hieman vanhempi maininta. Ei tullut eilisessä haussa esiin, sillä artikkelissa ei mainita viljely-sanaa.

Artikkelissa professori kertoo kuinka asiat ovat: "mainittu lannoitustapa muodostaa tavallaan 'uskonnollisen lahkon' muiden lannoitustapojen joukossa, eikä siitä Tanskassa tehtyjen kokeilujen perusteella ole ollut positiivisia tuloksia"


Mutta tuo ei sitä todista, etteikö viljelytavan käyttö olisi Suomessa silti ollut tuolloin käytännössä olematonta. Ei Suomi tuolloinkaan, vaikkei internetiä ollut, missään tiedotuksellisessa umpiossa ollut. Kyseinen kysyjä oli lukenut asiasta jostain ulkomaisesta, esim. saksalaisesta, lähteestä ja siksi osasi kysyä. Ei hän sitä naapurin puutarhassa ollut nähnyt. Tai sitten kysyjä oli yksi noista "noin tusinasta" Biodynaamisen yhdistyksen jäsenestä, joka halusi tuoda asiaansa esille tuossa julkisessa tilaisuudessa. Vaikkei ehkä saanutkaan toivomaansa vastausta.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 04.09.20 - klo:08:15
Quote
Sirkka ja Kalervo Rekola, Vuoden luomuviljelijät 1994
Kokonaisuus ennen
kaikkea, myös juhannuksena
[...]
Rekolan biodynaamista leipää
syötiin 20 vuotta sitten Vaasas-
ta Helsinkiin, Porista Lahteen.
”1990-luvulla tulivat luomu-
leivät. Ne veivät meidän leipämme markki-
noita, mutta kilpailu on luonnollista. Vaikka
markkinat ovat nyt pienet, haluan pitää bio-
dynaamisen leivän markkinoilla, se on tärkeää”
sanoo Sirkka Rekola.
Rekola on maamme vanhoja luomutiloja,
biodynaaminen tila ja tilakokonaisuus. Sirkka
ja Kalervo ottivat tilan haltuunsa vuonna 1973
ja neljä vuottamyöhemmin koko tilaa viljeltiin
jo biodynaamisesti.
[...]

— klips —


Noin minäkin 1980-luvun muistan. Silloin myynnissä oli biodynaamista leipää (kuten muitakin tuotteita). Nyt biodynaamista leipää ei saa juuri mistään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg15589#msg15589).  Rekolankin tilalla on kyllä yhä kotileipomo, joka toimittaa leipäänsä Tampereelle ja Kangasalle. Tiettyihin kauppoihin, ilmoittaminaan aikoina.

Lainaamastani kirjasta saamme (sivulta 15 alkaen) tietoja tuon toiminnan volyymista v. 1982. Siinä oli kokonainen artikkeli Rekolan tilasta otsikolla "He tuottavat biodynaamista leipää!". Näin paljon he silloin tuottivat:

Quote
Rekolan tilan leivät menevät myyntiin eri puolille maata Vaasa—Helsinki—linjalla. Asiakkaita on yli 20, etupäässä luontaistuotekauppoja.
[...]
Nykyään leivomme 300 leipää päivässä kolme kertaa viikossa.

Kuukaudessa siis n.  3*4*300 eli 3600 leipää. Jotain 200 per kauppa. Kovin suurta asiakaskuntaa ei silloinkaan palveltu. Tuolla linjalla asuvista ihmisistä.

Mutta ei siitä kilpailevasta luomuleivästäkään mitään jymymenestystä tullut. Pro Luomu yritti sanoa v. 2017 asian kauniisti:

Pelkkä luomu ei myy leipää (https://proluomu.fi/pelkka-luomu-ei-myy-leipaa/)

Quote
Luomuruoan kulutuksen vahva kasvu ei näy vielä kauppojen leipähyllyissä. Luomun lisäksi kuluttajat kaipaavat leipään muita ominaisuuksia kuten kuitua, pehmeyttä ja kotimaisuutta, käy ilmi Pro Luomu ry:n teettämästä markkinatutkimuksesta.

Noin voi kertoa, ettei luomuleipää paljon myydä. Eikä käsittääkseni ole tällä välilläkään myyty. Viljanviljely mainitaan Pro Luomun koosteissa luomuviljelylle tärkeänä, mutta suosituimpien luomutuotteiden listaan leipä ei ole koskaan päässyt. Jauhot kyllä mutta ei leipä.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 05.09.20 - klo:06:52
Nyt tarvittaisiin parempaa tietoa noista tuon ajan biodynaamisista kaupoista. Nyt meillä ei ole kuin minun muistitietoni. Johon tietysti luotan varmasti.  ;D Mutta voisi ottaa selvää, oliko esim. tuolla Itu Biodyn Oy:llä vähittäismyymälöitä. Tässä sellaisia ei (vielä?) mainita:

Quote
Biodynaamiseen viljelyyn tutustunut Merja Ekholm päätti tehdä asialle jotain. Aluksi hän tilasi pieniä eriä Keski-Euroopasta ja jakoi ne demeter-ruuasta kiinnostuneiden kesken. Biodynaamisten tilojen kanssa yhteistyössä toimien kuluttajat muodostivat ruokapiirejä ja tuotteiden kysyntä kasvoi. Itu Biodyn Oy perustettiin lokakuussa 1979 ja kaupparekisterissä yritys on ollut tammikuusta 1980 lähtien.

Em. kirja vuodelta 1982 todistaa, että oli. Tuo firma, silloin vielä nimellä Oy Itu Ab, oli antanut teokseen sivun mainoksen tai ilmoituksen (s. 60). Se oli selvästi suunnattu suoraan kuluttajille.

Quote
Biodynaamisesti viljeltyjen tuotteiden erikoisliike tarjoaa laajan valikoiman biodynaamisesti viljeltyjä elintarvikkeita:
— kotimaista viljaa niin kauan kuin satoa riittää
— kotimaisia maitohapposäilykkeita niin kauan kuin satoa riitttää
— lastenruokia
— riisiä
[...]

Osoite Helsingissä. Ei tosin kovin keskustassa. Se minun muistikuvani biodynaaminen kauppa oli Kampissa, Eerikinkadun ja Fredan kulmassa. Sitä en muista mitä ikkunassa tai ovessa luki, että oliko se myös Oy Itu Ab:n kauppa. Muistikuvani ajoitus on valitettavasti epämääräinen: noin 1980-luvulla.

Nyttemmin Itu Biodyn Oy keskittyy täysin tukkukauppaan. Mutta kotimaisia biodynaamisia elintarvikkeita sen välittämissä tuotteissa ei luultavasti enää paljon ole. Ne kulkevat tietääksemme toisia myyntikanavia pitkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg18346;topicseen#msg18346).

Katso myös tämä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg10827#msg10827): Ruohonjuuri oli  aikalailla Helsingin keskustassa.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 06.09.20 - klo:04:41
Googlen kautta vanhasta (12.4.1990) Hesarin uutisesta:

Quote
Ministeriö korjasi lipsahduksen - ikävä yllätys virolaisille 'Yli ...
www.hs.fi › kotimaa › art-2000002974701
2 päivää sitten - Vajaat kaksikymmentä virolaista biodynaamisen viljelyn opiskelijaa koki ... Viron biodynaaminen yhdistys vasta aloittelee toimintaansa, se on vuoden ikäinen ja ...

Uutinen (niin paljon kuin siitä näkyy):

Ministeriö korjasi lipsahduksen - ikävä yllätys virolaisille 'Yli-ikäiset' virolaiset eivät enää pääse harjoittelijoiksi (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002974701.html)

Quote
Vajaat kaksikymmentä virolaista biodynaamisen viljelyn opiskelijaa koki pettymyksen, kun Suomen työministeriö ei antanut heille lupaa tulla Suomeen sovittuun maatalousharjoitteluun ensi kesäksi. Syyksi ministeriö sanoo, että tulijat ovat liian vanhoja, yli 30-vuotiaita, ja kansainvälisessä harjoittelijavaihdossa noudatetaan 18-30 vuoden ikärajoja.

Kaksi kysymystä nousee esiin:

- Lähtikö tuo virolainen yhdistys sittemmin liikkeelle? Sitä päätellen, että Viro ei ole vieläkään Demeter Federationin listassa, ei lähtenyt.
- Missä nuo harjoittelijat olisivat voineet Suomessa v. 1990 kerätä oppia biodynaamisesta viljelystä? Vuonna 1990 oli kyllä vaihtoehtoja, Demeter-tilojen lukumäärä oli juuri tuolloin lähtenyt väliaikaiseen nousuunsa, ks. edellä 17.06.20.  Seppo Lohtaja saattaisi muistaa:

Lukijalta: Viroon vietiin tuhansia maatalouskoneita (https://www.ts.fi/lukijoilta/3853816/Lukijalta%2BViroon%2Bvietiin%2Btuhansia%2Bmaatalouskoneita) (25.2.2018)

Quote
Suomen Biodynaaminen yhdistys ry aloitti luomuneuvonnan Virossa jo 1988. Vuotta myöhemmin saimme valtion rahoittamalta Lähialueyhteistyö-organisaatiolta lupauksen seitsemän vuoden neuvonta-apurahasta, ja se myös toteutui.

Mutta ei siis auttanut tuokaan Steinerin maatalousajatusten juurruttamiseksi Viroon. Luomuaatteen juurruttaminen sen sijaan tavallaan onnistui. Virolaiset eivät paljon syö luomua, mutta:

Kärkisijaa siinä, miten paljon luomupinta-alaa on suhteessa luomumyyntiin, pitää hallussaan joko Suomi tai Eesti.

Ja kyllä sen nykyisin täytyy olla Viro. FiBL:in mukaan siellä juuri vuonna 2018 luomun osuus elintarvikkeiden vähittäismyynnistä oli 2,7%. Suomessa n. sama, mutta luomuviljelyalan osuus pienempi. Virossa 17%, meillä tuona vuonna n. 11%.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 07.09.20 - klo:04:06
Mielenkiintoinen on ympäristönsuojelun professorin Pekka Nuortevan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Nuorteva) rooli luomuideologian leviämisessä.

Quote
Hän on vastustanut tiukasti niin metsien typpilannoitusta, ydinvoiman rakentamista kuin geenimanipulaatiotakin, jota hän on luonnehtinut ”gigaluokan ympäristöongelmaksi”.

Hän oli antanut kerrottuun kirjaseen v. 1982 haastattelunsa. Nuorteva ei kyllä antanut suoraa tukeaan biodynaamisuuden merkillisyyksille. Mutta hurjat madonluvut siinä oli keinolannoitteiden käytön huonoista seurauksista.

Huomionarvoista ehkä on, että hän oli antanut tuon haastattelunsa teokseen, jonka nimi oli "Raportti biodynaamisesta viljelystä Suomessa". Se ei tuohon aikaan ollut luultavasti niin nokonuukaa, kaikki tavanomaisen viljelyn vastustajat olivat ikäänkuin samalla puolella?
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 28.09.20 - klo:04:30
Tästä linkistä...

https://books.google.fi/books?id=hB7NDwAAQBAJ&pg=PT260&lpg=PT260&dq=biodynaaminen&source=bl&ots=EenIoMDjmJ&sig=ACfU3U0Oi8sDPO9tPdsMTabHRo489G5oFA&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwj7seafsYnsAhWP-ioKHZ_nDn04bhDoATADegQIBhAB

... löysin tällaisen kertomuksen.

Sitä ei voi tähän kopioida, mutta katsoa voi. Sen mukaan Pfeiffer, joka oli tuolloin biodynaamisen viljelyn "paavi", oli heinäkuussa 1939 vierailulla Englannissa ja tapasi sikäläisiä luonnonmukaisen viljelyn guruja. Eli näinkin varhainen linkki olisi kuitenkin olemassa. Pidettiin yhteinen konferenssi, johon osallistui mm. Howard. Amerikkalainen Rodale ei ollut siinä mukana, mutta hänen kerrotaan (seuraavassa kappaleessa) olleen kiinnostunut kummastakin suuntauksesta.

IFOAM:in perustamiskokouksen yhteisymmärryksellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=994.msg17560#msg17560) v. 1972 oli siis taustansa.

Kyse on tällaisesta teoksesta (joka näyttää löytyvän ainoastaan netistä):

Maatalouden historia
Mikael Eskelner, Martin Bakers, Tobias Lanslor · History
Toimittaja: Cambridge Stanford Books Kääntäjä: C.S.B. Equipment "Maatalouden historia"

***

Niinpä jollakin tavalla yhtenäisenä tarinana voimme sittenkin luomuviljelyn historiaa tarkastella. Ja tuo valitsemamme vuosijuhlan vuosi 2024 on jollakin tavalla sittenkin perustelteltu. 1900-luvun alkupuolelle tuokin teos aatteen ja käytännön synnyn ajoittaa.

Nyt alkavat olla tiedossa myös tarkistettavat perusteokset. Kunhan ne käsiimme saadaan. Rahalla ne saisi helposti, mutta yhdistyksemme kannalta ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista kerätä tuollaista historiallista kirjastoa.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 12.11.20 - klo:05:34
Tätä Erkki Pöytäniemen muistelusta voi pitää melkeinpä dokumenttina 1980-luvusta:

https://xn--erkkipytniemi-ifb1y.fi/blogipostaukset/luomumatkalla/

Siinä tulee voimakkaasti esille se, että luomu ja biodynaaminen tuolloin lomittuivat toinen toisiinsa. Pöytäniemi aloitti tutustumisensa asiaan biodynaamisilla tiloilla ja hoiti vähän aikaa tällaistakin tehtävää:

Quote
Vuotta myöhemmin, kun olin palannut Viikkiin opiskelemaan, soitti suomalaisen luomun grand old man Mikko Pax, ja kertoi, että Biodynaaminen yhdistys oli saanut valtionavun luonnonmukaisen viljelyn neuvojan palkkaamiseen, ja kysyi suostuisinko hommaan. Suostuinhan minä ja toimin neuvojana 3 vuotta.


Noin 1980-luvun puolessa välissä. Hänen nimensähän löytyi tuolloisista Demeter-lehdistäkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=994.msg17724#msg17724).

Tuo tapaus saattoi olla Lauri Gröhnillä mielessä, kun hän kirjoitti 1990-luvulla "skeptikon kysymyspakkiinsa" (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/grohn/skeptikon-kysymyspakki/) kysymyksen:

Quote
Miksi jopa ministeritasolla sekoitetaan biologinen viljely (luomu) steineriläisten biodynaamiseen viljelyyn, jossa käytetään astrologiaa ja magiaa?


Vahvistaa tätä käsitystämme:

On kilpaileva teoria tuolle "kaappaukselle" ja se on tämä: viranomaiset synnyttivät "luomualan".  Ilman viranomaisten myötävaikutusta "ala" olisi jäänyt hyvin pieneksi, aivan marginaaliin. Sellaiseksi, mitä biodynaaminen viljely Suomessa nykyään on.

Ja tuolla em. "suurpiirteisyydellä" erityisesti oikeastaan vasta synnyttivät Suomen biodynaamisen viljelyn. Jonka kukoistustusaika oli jossain 1990-luvulla. Mutta nyt on melkeinpä täältä häviämässä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg16891#msg16891).

Pöytäniemi itse ei kuitenkaan jäänyt uskolliseksi Steinerille (ja oli selvästi irti jo tätä ennen):

Quote
Viimeisin vaihe luomumatkalla on luomun syventämistä permakulttuurin keinoin. Ostimme maata 2014 Karjalohjalta, jossa rakennamme luomutaloa ja permakulttuurista pientilaa Iso-orvokkiniittyä. Tarina siis jatkuu…
(lihav. HJ)

Ja nyt tuo tila kursseineen, ja tuo (uudempi) aatteen muoto on paradoksaalisesti vaarallisesti kilpailemassa steinerilaisuuden kansa, jopa sahaamassa oksaa suunnitellun biodynaamisen mallitilan alta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg19191#msg19191).
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 29.12.20 - klo:08:29
Laitetaan tämä suosiolla tähän osastoon, vaikka siellä vielä tapahtuukin. Näin näyttävät biodynaamisen viljelyaatteen itiöt tai virukset siirtyneen suoraan Saksasta Egyptiinkin:

https://www.biodynamics.com/2016-biodynamic-conference/presenter/angela-hofmann

Quote
Angela Hofmann was born in Stuttgart, Germany. In 1977 she started her education and training in biodynamic agriculture and horticulture in 1977, with a focus on dairy cattle management and milk processing.

In 1982 she left Germany and joined the Sekem*) initiative(link is external), which was founded in 1977 in the desert east of Cairo/Egypt. Here she was involved in all steps of building a farm in the desert, like water management, planting of trees and hedges, and compost production. 

From its very beginning, Sekem has adopted biodynamic farming methods. To transfer this knowledge to other farmers, the Egyptian Biodynamic Association (EBDA) was founded in 1996. Today there are 140 farms with 3000ha under contract for biodynamic farming. She has been working in EBDA as an agricultural coordinator since its beginning and is responsible for making the biodynamic preparations for all Egyptian Demeter farms.


Yksityiskohta: tuo oli v. 2016. Viimeisen Demeter Internationalin tilaston mukaan biodynaamisia tiloja on Egyptissä enää 86, ja hehtaareja vain 2.838.

***

Jotain samanlaista tapahtui Suomessakin, kun Michael Pax saapui sieltä 1954. Täällä Biodynaaminen Yhdistys oli kyllä jo olemassa, Egyptissä Angela Hofmann taisi olla primus motor sen perustamisessakin.

Toisessa — tavallaan väärässä — triidissä kerrottiin jo tämän viruksen siirtymisestä Australiaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg19651#msg19651).

______

*) tuota tapausta on täällä jo aiemmin kommentoitu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg13578#msg13578).
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 29.12.20 - klo:17:23
Googlen kautta, talteen:

Quote
"Kaupassa" vain kerran kuussa Ruokapiiriin kuuluvat syövät ...
www.hs.fi › kotimaa › art-2000002951766
22 tuntia sitten — ... oli 1980-luvun alussa: silloin ihmisen- ja ympäristönsuojelusta kiinnostuneet nuoret perustivat ryhmiä saadakseen biodynaamisesti viljeltyjä tuotteita.

Ellei muuten, niin tukemaan ajatustani, että asian nimi tuolloin oli biodynaaminen. Klikkaamalla tämä (lihav. HJ):

Quote
"Kaupassa" vain kerran kuussa Ruokapiiriin kuuluvat syövät silti hyvin ja säästävät sekä aikaa että rahaa
Tilaajille
pääte f608
3.1.1990 2:00

Valistuneet kuluttajat perustavat useissa kaupungeissa ruokapiirejä ja osuuskuntia. Isohkoja eriä suoraan tuottajalta tai tukkuliikkeestä ostava joukko saa elintarvikkeensa tuoreempina ja halvemmalla kuin vähittäiskaupassa asioivat.

Tiedä nyt häntä enää kuinka oli tuolloin, mutta nykytilanteesta meillä sattumoisin on tuore laskelma (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg19898#msg19898).
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 03.01.21 - klo:08:42
Tästä saa yhden mielenkiintoisen todistuksen:

Uuniperunat x 3
Kaupallinen yhteistyö: Hyvä merkki -kampanja ja Pro Luomu.  (https://www.kuitetekee.com/2020/10/22/uuniperunat-x-3/)

Quote
Olen pitkän linjan luomuintoilija. Kasvoin perheessä, jossa isäni viljeli luomuvihanneksia silloin, kun niitä sai vain harvaan valituista erikoisliikkeistä. Teininä kuljin välillä isäni mukana viemässä luomu vihanneksia pääkaupunkiseudun luomukauppoihin, jotka saattoi melkein laskea yhden käden sormilla. Vuosituhannen vaihteessa asuin vuoden englantilaisessa luomumaitotilalla ja esikoiseni synnyttyä 2002 perustin pienen luomupuuvillaisia ja muita ekologisia lastentarvikkeita maahantuovan yrityksen. Se oli aikaa, kun luomu oli vielä marginaalissa, eikä joka kaupan perusvalikoimaan kuuluva tuote. Aika on onneksi muuttunut ja ympäristöystävällisyys ja puhtaus on valtavirtaistunut. Luomu on tullut osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää.


Ei nyt kiinnitetä huomiota kahteen viimeiseen lauseen. Vaan edellisiin, jotka kuvaavat noin 1980- ja 1990-lukua. (Minna Enqvistin iän kykenee arvioimaan muista tiedoista netissä.) Tuokin tukee sitä ajoitustamme, että luomu tuli, tai se tuotiin Suomeen oikeastaan vasta noina vuosikymmeninä.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 07.01.21 - klo:11:09
Tässä kuitenkin kerrotaan ja tulkitaan näin:

The origins of biodynamic farming: six things you probably didn’t know (https://wineanorak.com/2020/05/11/biodynamic-farming-seven-things-you-probably-didnt-know/)

Quote
(5) It was Pfeiffer who introduced biodynamics to the world

While Steiner is well known as the instigator of biodynamic farming, Dr Ehrenfried Pfeiffer doesn’t get the credit he deserves. After the Steiner lectures there was a gestation period of 14 years while his experimental circle worked on the details. Biodynamics was released to the world in Pfeiffer’s book Bio-Dynamic Farming and Gardening, published in 1938. Pfeiffer moved to the USA in the 1940s, and carried on his work there. I clarified this with Paull, asking him whether Pfeiffer’s book really kicked things off. ‘Yes’, he replied, ‘Pfeiffer alone took BD public.’


Ja sitten:

Quote
(6) Biodynamics prompted the organic movement

Pfeiffer’s work was noticed by Lord Northbourne in the UK. A landholder with a keen interest in farming, Northbourne had been alarmed by the impact of modern agriculture on the environment. He invited Pfeiffer over to take part in a Summer School and Conference on Bio-Dynamic Farming, held at Northbourne’s property in July 1939. A year later, Northbourne published his book, Look to the Land, which introduced the term ‘organic’ farming to the world. Effectively, this work secularized biodynamic farming, taking out some of the more esoteric elements. In 1943, Eve Balfour, who quoted Northbourne extensively, published The Living Soil, which led to the founding of the Soil Association in 1946.


Viitattiiko tuossa tähän kokoukseen:

... löysin tällaisen kertomuksen.

Sitä ei voi tähän kopioida, mutta katsoa voi. Sen mukaan Pfeiffer, joka oli tuolloin biodynaamisen viljelyn "paavi", oli heinäkuussa 1939 vierailulla Englannissa ja tapasi sikäläisiä luonnonmukaisen viljelyn guruja. Eli näinkin varhainen linkki olisi kuitenkin olemassa. Pidettiin yhteinen konferenssi, johon osallistui mm. Howard. Amerikkalainen Rodale ei ollut siinä mukana, mutta hänen kerrotaan (seuraavassa kappaleessa) olleen kiinnostunut kummastakin suuntauksesta.

Oliko siis steinerilaisuudella, biodynaamisella viljelyllä sittenkin suurempi, jopa ratkaiseva vaikutus luomuviljelyn syntyyn?

Asian ratkaisemiseksi tarvitaan lisää evidenssiä. Ja sen täytynee löytyä noista perusteoksista. Eli ne on saatava käsiimme! Kuten jo edelläkin totesimme.


PS. 29.01.21: Tämä ko. asian lähteisiin:

https://www.organic-systems.org/journal/Vol_6(1)/pdf/6(1)-Paull-pp27-41.pdf

Ja siinäkin on pitkä lähdeluettelo!
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 21.01.21 - klo:05:19
Tämä aikailmoituksensa osalta virheellinen hakutulos ei paljon lisää enää tietoamme:

Quote
Mitä ovat luonnonmukainen ja biodynaaminen viljely? - Kotimaa
www.hs.fi › kotimaa › art-2000002951764
3 päivää sitten — Luonnonmukaisessa ja biodynaamisessa viljelyssä on yksi ero: biodynaamisen taustalla on antroposofinen hengentiede. Viljelyssä käytetään biodynaamisia ...
(lihav. HJ)

Kotimaa
Mitä ovat luonnonmukainen ja biodynaaminen viljely? (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002951764.html)

Quote
Tilaajille
Tuppurainen Elsa
3.1.1990 2:00

Luonnonmukaisella ja biodynaamisella viljelyllä on paljon yhteistä. Tuotannossa ei käytetä helppoliukoisia rikastettuja väkilannoitteita eikä torjunta-aineita. Tuotanto perustuu kestävään maatalouteen eikä se saa olla ryöstöviljelyä.
(lihav. HJ)

Mutta vahvistaa taas kerran käsitystämme, että noilla main oli biodynaamisen viljelyn huippuvuosi. Siitä alkoi sitten vajoaminen aivan marginaaliin. Enää ei Hesari katso tarpeelliseksi sen olemassaolosta lukijoilleen kertoa. Se tulee korkeintaan esille yleisökirjoituksissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg16086#msg16086).
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 06.02.21 - klo:14:28
Tieto Googlen kautta:

Michael Hornborg valitsi kuninkaantilan
MTK:n entinen puheenjohtaja jätti toraisat maajussit ja ryhtyi täysipäiväiseksi isännäksi (https://www.hs.fi/ura/art-2000004680565.html)

Quote
Tilaajille
Kristiina Yli-Kovero
20.9.2009 3:00
LOHJA.

Michael Hornborg teki keväällä räväkän tempun. Hän erosi maataloustuottajien keskusjärjestön MTK:n puheenjohtajan paikalta, jätti Helsingin ja ryhtyi päätoimiseksi viljelijäksi.


Tämä tieto hakutuloksista (samanlainen virhe kuin edellä, lihav. HJ):

Quote
Michael Hornborg valitsi kuninkaantilan - Ura | HS.fi
6 päivää sitten — Adalbert van der Pals kertoo, kuinka hänen isänsä kokeili 1930-luvulla biodynaamista viljelyä antroposofisin opein. Maata lannoitettiin vedellä, jossa oli uutteilla rikastettua ja maassa lehmänsarvien sisällä maannutta


Tuosta kokeilusta ei ollut aiemmin tietoa. Kyseinen tila:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Laakspohjan_kartano

Kahdesta Wikipedia-artikkelista löytyy yhdessä tieto, että steinerilaisuus saattoi todellakin tuossa perheessä/suvussa vaikuttaa:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Nikolai_van_der_Pals

Viljelijän veli:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Leopold_van_der_Pals

Quote
Here he also met the philosopher Rudolf Steiner, who made a great impression on him and introduced the idea of metamorphosis, derived from Johann Wolfgang von Goethe.

Lisää viljelijästä:

https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/546

PS. 7.2.21: Muusta netissä olevasta sukuaineistosta voi päätellä, että mainittu biodynaamisen viljelyn kokeilija on todennäköisesti hänen etunimeltään samanniminen poikansa.

PS. 11.2.21: Ei, kun sittenkin isä. Jonka 100-vuotiaaksi eläneen pojan nimi oli Max Adalbert.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 11.02.21 - klo:08:59
Biodynaaminen Yhdistys FB:ssä 10.02.21:

Quote
Kansainvälinen biodynaaminen liike ja Demeter brändi ovat maailman vanhin modernin luomuviljelyn suuntaus. Lähes 100 vuotta sitten Rudolf Steiner piti Kobrwitzissa ’Maatalouskurssin’, joka innoitti lukemattomia viljelijöitä, tutkijoita sekä yrittäjiä niin maatalouden, luonnonkosmetiikan kuin myös sosiaalipedagokiikan aloilta kehittämään moderneja maan- ja luonnonhoidollisia menetelmiä kohti tulevaisuutta. Useat Maatalouskurssin ”helmet” alkavat olla jo nykyään luonnonmukaisen ammattiviljelyn ”peruskauraa”, mutta maatalouskurssi pitää sisällään valtavasti löydettävää uusien luonnontieteellisten näkökulmien saralla.
Monipuolinen tilakokonaisuus, suljettu ravinteiden kierto, rehu- ja lannoiteomavaraisuus, kotieläinten lajinmukainen käyttäytyminen, maaperän uudistava hoitaminen..

Mutta ihan tuolla tavalla se ei mennyt, kuten edellä on tullut esille. Koska se on "pyhä teksti", niin oletuksena on, että täytyihän siinä jo olla kaikki tuo, koska se on mukana nykyisessä biodynaamisessa viljelyssä. Mutta ei ollut, vaan se lisättiin myöhemmin. Varmaankin tuo kaikki oli jo Pfeifferin versiossa. Mutta ei vielä Maatalouskurssissa. Niinpä ne "luetaan sisään", kuten usein tapahtuu muidenkin pyhien tekstien kohdalla. Steinerin luonnontieteelliset käsitykset olivat tuossa kirjassa oikeastaan aika alkeelliset. Tästä kohtaa alkaen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg11497#msg11497) kerron lukukokemuksestani. Siellä kerron, miten ko. kirjassa typpi mainitaan vain yhden kerran, juttelemassa viljelijälle. Steinerin tekstiä:

Quote
[...] Ei ole ollenkaan pahitteeksi, että maatalouden harjoittaja osaa meditoida. Hän voi silloin ymmärtää, mitä typpi ilmaisee. Jos hän oppii vastaanottamaan typen ilmaisemia viestejä, hän alkaa hoitaa tilaansa aivan uudella tavalla ja uusin perustein

Eikä typestä annettu mitään muita ohjeita tai osviittaa, vain tuo. Kun taas preparaattien valmistus kuvattiin hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Biodynaamisen yhdistyksen FB-teksti jatkuu. Tämän selvittäminen meillä on vielä kesken:

Quote
Maatalouskurssin anti luonnonmukaisen viljelyn kehityksessä on kiistaton.

Voi ehkä ollakin. Siinä mielessä, että vielä on osin epäselvää, kehittyivätkö luomu ja biodynaaminen viljely osin yhtäjalkaa, yhdessä ja vuorovaikutuksessa (edellä 07.01.21). Loppuosa tekstistä on sitten haaveilua:

Quote
Kuitenkin, teoksen ehkä suurin impulssi on herätellä viljelijä itse kokemaan ja havainnoimaan luontoa aktiivisena ja luonnon monipuolisiin prosesseihin osallistuvana ammattilaisena. Kun kehitämme viljelijöinä esteettisten sekä käytännöllisten havintojemme pohjalta kykyä osallistua havainnoitsijoina luonnon rytmeihin, voimme oppia entistä enemmän luonnon ja maanhoidon uusia näköaloja. Biodynaamiset preparaatit, Maan ja koko kosmoksemme vuorovaikutus tai omakohtaisen filosofis-henkisen suhteen muodostuminen luontoon alkavat avautumaan Maatalouskurssin määrätietoisen opiskelun myötä. Teos ei ole helppo, mutta sitäkin inspiroivampi kun muistaa, että se pitää sisällään moderneja työkaluja sadoiksi vuosiksi eteenpäin 🌱💥💎

Siten kyllä, että tässäkin kuulemma uudempaa biodynaamista tutkimusta esittelevässä kirjassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg12649#msg12649) haastateltu tutkija valitteli:

Quote
Voidaanko preparaattien käyttö- ja valmistusmenetelmät yleistää maailmanlaajuisesti?

Sääli, ettei Steiner elänyt vanhemmaksi. Hänellä olisi todennäköisesti ollut sanottavaa tämänkaltaisiin kysymyksiin. Monet maatalouteen liittyvät kysymykset, jotka olisi pitänyt kohdistaa suoraan Steinerille, jäivät avoimiksi, [...]

Joten sieltä kirjasta totuuden on löydyttävä! Vaikka sen etsiminen sitten kestäisi. Ja vaivalloista olisikin.

Minullekin lukukokemukseni saattoi sillä tavalla olla palkitseva, että löysin kaikenlaista pikkuhauskaa irvittävää. Mutta enempää siitä ei irtoa. Tästä eteenpäin on löydettävä Pfeifferin ja Northbournen teokset (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=994.msg20041#msg20041).
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 24.02.21 - klo:05:01
Jos on hiukan vaikeaa pysyä totuudessa viineissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg17015#msg17015), on se nähtävästi mehuissakin:

Voelkel biodynaamiset hedelmä- ja vihannesmehut – luomulaatua parhaimmillaan. Nyt kaupoissa! (https://www.epressi.com/tiedotteet/ruoka-ja-elintarvikkeet/voelkel-biodynaamiset-hedelma-ja-vihannesmehut-luomulaatua-parhaimmillaan.-nyt-kaupoissa.html)

Quote
Voelkel, luomutuotannon pioneeri
Saksalaisen Voelkel -luomumehujen historia alkoi 100 vuotta sitten, kun Margaret ja Karl Voelkel aloittivat hedelmien ja vihannesten luomu- sekä biodynaamisen viljelyn vuonna 1920. Voelkel on perheyritys neljässä sukupolvessa. Yritys perustettiin vuonna 1936 pastöroinnin kehittämisen jälkeen ja on tänä päivänä suurin luomu-mehuvalmistaja Euroopassa.

Vuosiluku 1920 on edellä kuvatulla tavalla liian varhainen. "Maatalouskurssi" pidettiin v. 1924. Senkin jälkeen meni vielä hyvä tovi, ennenkuin biodynaaminen viljely oikeasti syntyi.
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 13.03.21 - klo:17:29
Kirjassa...

Tuija Mononen, Luomun verkostot, Joensuun yliopisto s. 66 (väitöskirja)

https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-083-3/urn_isbn_978-952-219-083-3.pdf

.. tulevat esille myös tällaiset luomuviljelyn (väitetyt) juuret:

Quote
Suomalaisen luomun historia ulottuu kuitenkin syviin juurimultiin. Sampsa Heino-nen  on  nimittäin  jäljittänyt  suomalaisen  luomun  juuret  1900-luvun  alkuvuosikymmenille. Kasvissyöntiä kannattanut uudistusliike, Karjaton maatalous, on menetelmällisesti niin  lähellä  1900-luvun  lopun  luomuviljelyä,  että  Heinosen  (2006)  tulkinnan  mukaan sitä voidaan pitää luomuviljelyn yhtenä edeltäjänä. Liike kehittyi 1920-luvulla Saksassa. Sitä voi nimittää luomun esiasteeksi, vaikka Suomessa erityiset kasvinsyönti- ja luonnonparannusliikkeet olivat suositumpia. Liike ei sallinut eläinten hyödyntämistä maataloudessa ja elintarviketuotannossa. Vain kasvissyönti oli hyväksyttävää. Liikkeen edustajilla ei ollut kielteistä kantaa keinolannoitteisiin. Niiden hintaa saatettiin kritisoida kalliiksi, mutta niitä ei pidetty epäluonnollisina tai niiden ympäristövaikutuksia kielteisinä, mitkä ovat nykyisiä keinolannoitteita koskevia asenteita luomun puolustajien joukossa. Karjaton viljely ei ollut tavoitteiltaan ympäristötietoista tai muita ekologisia kysymyksiä pohtivaa ja tiedostavaa. Viljelymenetelmä oli poikkeuksellinen nimenomaan karjattomuuden takia.  Myöskään  eläinten  kohtelussa  ei  vaadittu  lajityypillisten  ominaisuuksien  huomioonottamista kuten nykyisessä säädöstenmukaisessa luomueläintuotannossa.

Mutta mennäänkö tuossa jo liian pitkälle? Ja pyritään keinotekoisesti niputtamaan kaikkinainen maatalouden "toisinajattelu" tuohon aikaan jotenkin yhteen? Nyt on vaikea ymmärtää, miten karjaton maatalous olisi "menetelmällisesti" muistuttanut myöhempää luomuviljelyä, jos siinä:

- hyväksyttiin periaatteessa keinolannoitteet
- ekologisia tavoitteita ei ollut, eikä siten mitään sellaisia sääntöjäkään, joilla luomu etujaan siinä asiassa puolustelee
- eikä eläimiin liittyviä menetelmiä tietysti ollut lainkaan
- synteettisiä torjunta-aineita ei käytetty,, koska niitä ei käyttänyt kukaan muukaan, siitä yksinkertaisesta syystä, ettei niitä ollut tuolloin olemassa

Jos ja kun keinolannoitteiden hinnat tuohon aikaan saattoivat ollakin kalliita (Haber-Bossc vasta 1909 -->), ehkä karjaton viljely turvautui viherlannoitukseen? Mutta jonkinasteisesti siihen oli turvauduttu kaikessa viljelyssä muutoinkin, eli ei se oikein riitä yhtäläisyydeksi.

Uudestaan: keinolannoitteita ei periaatteessa karjattomassa viljelyssä tuomittu. Eikö pikemminkin karjatonta viljelyä voi pitää tehoviljelyn yhtenä edeltäjänä. Ennakkoluulottomana uutena ratkaisuna, joka oikeastaan viis veisaa siitä, miten on tuhansia vuosia ennen toimittu. Modernismia!

Jos tänä päivänä vegaanit olisivat johdonmukaisia, he vaatisivat ruokaa, joka on tuotettu pelkillä keinolannoitteilla. Ihan samalla päättäväisyydellä kuin GMO-vastustajat vaativat, ettei edes heidän syömiään eläimiä ole ruokittu GMO-rehulla!

Nyt kysyn, että onko tuo Heinosen kytkentä historiallinen myytti? Jota tarvitaan sen nykymyytin pönkittämiseksi, että luomu ja kasvissyönti liittyvät jotenkin kiinteästi yhteen?
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 13.03.21 - klo:18:11
Ks. edellinen puheenvuoro. Tässä Monosen jatkotarinassa on varmasti perää:

Quote
Suomalaiset viljelijät eivät kiinnostuneet laajemmin karjattomasta maanviljelystä. Toisen maailmansodan jälkeen paremmin järjestäytynyt biodynaaminen viljely selätti karjattoman viljelyn lopullisesti. Biodynaamisessa viljelyssä korostui nimenomaan nautakarjan kasvatus ja niin sanottujen biodynaamisten hoitoaineiden eli preparaattien käyttö.


Paitsi siltä osin, että hyvin hitaasti tuo maailmansodan jälkeen tapahtui, koska biodynaamisia tiloja oli minimaalisen vähän vielä 1940- ja 1950-luvuilla, kuten edellä on tullut esille:

Tuohon (eli yleistymiseen "sodan jälkeen") löytyi aika selkeä vastaus Demeter-lehdestä (2/2011, s. 22) muisteluartikkelista Karin Dieckmann: "Välähdyksiä biodynaamisen yhdistyksen alkuvuosista Suomessa". Artikkeli oli ilmestynyt aiemmin samassa lehdessä numerossa 4/1981.

Se käsitteli 1940-luvun ja ajan 1950-luvun loppuun asti. Koko artikkelissa mainittiin vain neljä (4) biodynaamista tilaa. Joista kahden kohdalla samassa kertomuksessa ehdittiin kertoa jo niiden toiminnan lopettamisestakin. Vaikka maatiloista ei ollut tuon enempää kerrottavaa, yhdistyksen virkeästä toiminnasta tuona aikana kerrottiin sitten enemmän.

Mutta ei kai ollut paljon selätettävääkään? Oliko se silti mikään sisäinen linjakiista, vaikka Mononen (Heinonen?) olikin löytänyt väitöskirjassaan tämän:

Quote
Vuonna 1951 julkaistiin Vegetaarisessa lehdessä ensimmäinen, kaksi nimeä kattava  ”luettelo”  luomuviljelijöistä.  Toinen  näistä  oli  kylpyparantola;  luomuviljely  oli tuolloin tyypillistä terveysparantoloiden omissa puutarhoissa. (Heinonen 2002; 2006.)

Vegetarismissa kun kuten tunnettua on ollut aika laaja kirjo siinä, voiko hiukan tai jotain eläintuotteita syödä, tai eläimiä muutoin hyödyntää (esim. lanta, vetoeläimet).

Steiner ei  muistaakseni nautakarjan kasvatuksesta juuri mitään sanonut, mutta luultavasti Pfeiffer sanoi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=994.msg20041#msg20041). Tietysti lehmänsarviin tehdyt preparaatit edellyttivät, että tilalta löytyi lehmiä.  ;D
Title: Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
Post by: Heikki Jokipii on 18.04.21 - klo:04:30
Väite tässä ilmoituksessa kyllä epäilyttää:

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-loma-asunnot/h%C3%A4meenlinna/16120007

Quote
Kaivomäellä on viljelty biodynaamisesti noin 40 vuotta esim. perunoita, porkkanoita, sipulia, valkosipulia, kesäkurpitsaa, mansikoita, maa-artisokkaa, mustajuurta, yrttejä, joten maa on puhdas kemiallisista lannoitteista ja mahdollistaa aidon luomuviljelyn.
(lihav. HJ)

Ihan siltä pohjalta, että tuollaisesta tilasta ei ole näkynyt biodynaamisen viljelyn historiaselvityksessämme vilaustakaan. Mutta hyvin luontevaa on, että kiinteistönvälittäjällä eivät välttämättä ole korrektit termit ihan hallussaan.

Mutta näin täältä arvioiden, jos ko. paikka todella olisi biodynaamisesti noin kauan viljellyt, niin:

- se tarkoittaisi noin vuotta 1980
- jolloin Demeter-lehden mukaan oli tämän verran biodynaamisisia viljelilijöitä:

Demeter 3/79, s. 3:

Biodynaamiset kontrolliviljelmät vuodelta 1979

Demeter-laatuoikeudet 3
Biodyn-hyväksytyt biodynaamiset viljelijät 10

***

Demeter 3/82 s. 25 (Toimintakertomus vuodelta 1981)

Quote
Yhdistys myönsi Demeter-merkinnän 3 viljelijän tuotteille ja Biodyn-merkinnän 9 viljelijälle, jotka ovat siirtymävaiheessa bd-viljelyyn.

- jolloin, jos joku noista olisi sinnitellyt tähän päivään asti, siitä olisi varmasti ollut juttua uusissa Demeter-lehdissä. Tai asiaa koskevissa historioissa/historiikeissä. Tuossa joukossa oli aivan muutama tässä yhteenvetolistassamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg16201#msg16201) mainittu tila. Mutta ei tuota tilaa.

Kyllä, kyse on ehkä pienimuotoisemmasta viljelystä. Mutta siitä huolimatta tuollainen 40 vuoden aika olisi  luultavasti saaanut palkintonsa huomiona Demeter-lehdessä, jossain vaiheessa.

Toisaalta Biodynaaminen liike on yrittänyt meille kertoa (https://www.biodyn.fi/demeter-maailmalla) tätä:

Quote
Sertifioidun tuotannon ohella, maailmassa on huomattava määrä biodynaamisesti hoidettuja tiloja, jotka myyvät tuotteensa paikallisesti mutta eivät ole hakeutuneet sertifiointijärjestelmään.

Mutta järkevintä lienee kuitenkin tulkita ja kuitata tuo tapaus niin, että tuolloin 40 vuotta sitten kielenkäyttö asiassa oli horjuvaa, ja tämä horjunta tuossa ilmoituksessa jatkuu. Ja/tai todellakin niin, että kyse on kuitenkin ollut hyvin pienimuotoisesta kotitarveviljelystä. Jollaisen päätimme historiatarkastelussamme ohittaa.