Ilmaston muutoksen torjunnan kustannukset yksilölle

[Heikki Jokipii]

HS uskoo siihen, että matkailu ja kaukomatkailukin säilyvät suomalaisten harrastuksina:

Tuplasti turvaa
Kun suomalainen lähtee matkalle, hänellä saattaa olla erillinen matkavakuutus luottokortin tai ammattiliiton vakuutuksen lisäksi. HS selvitti, mikä riittää.

1. sivun (etusivun) jutussaan tänään.

Minkä on kyllä nähnyt sen mainoksistakin.

[Heikki Jokipii]

Näyttää olleen Helsingillekin liikaa:

Helsinki luopui kaikessa hiljaisuudessa ilmasto­tavoitteestaan ja ehdottaa kirjeessään sopivaa tapaa viestiä siitä

Ilmastonmuutos|Helsinki paimentaa tytäryhteisöjään viestimään oikealla muotoilulla päästötavoitteista. Syynä on vaivihkaa tehty päätös: ei tavoitella hiilineutraaliutta.

[Heikki Jokipii]

Taas täällä:

Cuba Becomes the First Country To Reach Net Zero. Should not We Be Celebrating?

Siinä se oli lauantain New York Timesin etusivulla : Yhdysvaltojen pienellä avustuksella Kuuban saarivaltio on lähes kokonaan lopettanut fossiilisten polttoaineiden käytön. Vihdoinkin meillä on maailman ensimmäinen maa, joka on saavuttanut ilmastoliikkeen Graalin maljan ja nirvanan: nettonollan! Tai ainakin hyvin lähellä sitä. Tämän pitäisi olla syy valtavaan juhlaan.

Luulisi, että Times, joka on vaatinut fossiilisten polttoaineiden poistamista ainakin parin vuosikymmenen ajan, johtaisi juhlallisuuksia. Mutta omituisesti, nyt kun Kuuba on vihdoin näyttänyt tietä, Times päättää antaa saavutukselle täysin uuden näkökulman. Otsikko ja alaotsikko (painetussa painoksessa) ovat: Yhdysvallat tukahduttaa öljytoimitukset Kuuban satamiin; Sotilaallinen toiminta saa kansakunnan polvilleen.

Artikkelissa kerrotaan, että Trumpin hallinto auttaa Kuubaa saavuttamaan nettonollapäästöt estämällä öljytankkereiden laskeutumisen sinne. Jotenkin tässä artikkelissa tämä esitetään huonona asiana. Se on saattanut Kuuban polvilleen.

Niille, jotka katsovat, että ilmastonmuutoksen vastustamisesta ei kustannuksia synny, Timesin kirjoitustavan ei pitäisi olla hyväksyttävää.

[Heikki Jokipii]

Näyttää olleen Helsingillekin liikaa:

Helsinki luopui kaikessa hiljaisuudessa ilmasto­tavoitteestaan ja ehdottaa kirjeessään sopivaa tapaa viestiä siitä

Ilmastonmuutos|Helsinki paimentaa tytäryhteisöjään viestimään oikealla muotoilulla päästötavoitteista. Syynä on vaivihkaa tehty päätös: ei tavoitella hiilineutraaliutta.

Tuosta uutisesta:

Hiilineutraaliuden sijaan kaupunki on korottanut omia päästövähennyksiään koskevaa tavoitetta.

Aiempi tavoite oli vähentää kaupungin päästöt 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Uuden strategian myötä tavoite on 85 prosenttia. Vuoteen 2024 mennessä päästöt olivat vähentyneet 54 prosenttia vertailuvuodesta, kerrotaan kaupungin lähettämässä paimenkirjeessä.

Sitä, miten näihin päästövähennyksiin päästään, ei ole vielä kerrottu. Uuden ilmasto-ohjelman on tarkoitus valmistua tänä vuonna. Helsingin kaupunki on kipuillut jo päästövähennystavoitteiseen pääsyssä jo silloin, kun se oli nykyistä pienempi.

Siihen on esitetty ratkaisuksi esimerkiksi autoilun rajoittamista, jota taas enemmistö valtuutetuista on vastustanut. Helppoja vähennyskohteita on ollut yhä vähemmän sen jälkeen kun kaupungin viimeinen hiilivoimala suljettiin viime vuonna.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Emilia Männynväli kävi jo ennen Anna Kontulaa probleemaa läpi KU:ssa aiemmin syksyllä:

Ihmiskunnan kohtalonkysymys, johon on vastattava uskottavasti ja pian

Olemme tottuneet ajattelemaan, ettei hyvinvointia ole ilman talouskasvua. Kuitenkin monet tutkijat ajattelevat, että hyvinvointi on paitsi mahdollista, myös välttämätöntä irrottaa talouskasvusta. Suurimman osan ihmisen historian ajasta, itse asiassa vielä vähän toista sataa vuotta sitten, ei nykymuotoista talouskasvua ole ollut, ja jotenkin lajimme on silti näihin päiviin asti selvinnyt. Se, selviääkö tuleviin ainakaan nykymuodossaan, riippuu suurelta osin siitä, saammeko ratkaistua tämän kohtalonkysymyksen.

On hyvin vaikeaa nähdä, miten se olisi mahdollista ilman merkittäviä muutoksia myös ihmisten ajattelussa ja käyttäytymisessä. Olisi opittava erottamaan tarpeet haluista, mikä on vaikeaa ihmiselle, joka on tottunut siihen, että kaikkea kuviteltavissa olevaa voi ostaa, ja että asema yhteisössä määrittyy pitkälti kulutusvalintojen perusteella.

Joidenkin arvioiden mukaan noin 1970-lukua vastaava eletty elintaso on mahdollista säilyttää. Silloin ihmiskunta ensimmäistä kertaa ylitti kestävän kasvun rajat. Tämä ei tarkoittaisi paluuta ajassa taaksepäin, vaan esimerkiksi enemmän lihasvoimin liikkumista ja lähimatkailua, mutta vähemmän lihansyöntiä ja lentämistä. Ei kuulosta mielestäni kovinkaan kauhealta.

Nyt päähuoli Suomessa ja EU:ssä tuntuu olevan, mitä Iranin sota nousevime öljyn hintoineen tekee orastavalle talouskasvulle.

Kukaan ei ole tuonut esille, miten Trump ratkaisuillaan on (ehkä tahtomattaan?) vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

[Heikki Jokipii]

Varmaankin tuo osaltaan avaa myös tämän haavan:

Marinin hallituksen kohuttu tavoite repii puolueita. IL:n selvitys paljastaa kannat

Iltalehti selvitti kyselyllä eduskuntaryhmien kannat siihen, pitääkö Suomen pitää jatkossakin kiinni vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta.

Haava tuntuu olevan kovasti ammollaan:

Raportti: Ilmastotavoitteita ei ole syytä lieventää. Se, ettei tavoitteita saavuteta nykytoimin, ei kelpaa syyksi

[Heikki Jokipii]

Martela uskoo visioivansa jotain uutta:

Suomi tarvitsee vision kestävästä hyvinvoinnista

Toivo on kadonnut suomalaisesta politiikasta. Tuntuu, että tarjolla on vain kahdenlaisia tulevaisuuden­visioita: hyvin­vointi­valtion purkamista ja purkamisen jarruttamista. Positiivinen visio siitä, minkälaista parempaa maailmaa haluamme rakentaa, puuttuu.

Samaan aikaan ilmaston lämpeneminen haastaa nykyisen elämän­tapamme ja luonnon­varojen käyttö on kestämättömällä tasolla. Mutta tässäkin suunnassa vaihto­ehdot tuntuvat olevan joko nykyisen kulutuksen jatkaminen tai kurjan kuuloinen kieltäymys.

Mutta kyllä se on saarnaa kieltämyksestä:

Sarracino ja OConnor ehdottavat mainonnan huomattavaa rajoittamista. Mainonta synnyttää sekä tyytymättömyyttä nykyelämään että turhaa kuluttamista. Eli se on haitallista niin kansalaisten hyvinvoinnille kuin ilmastollekin.
[..]
Pohjimmiltaan ihminen tarvitsee hyvinvointiinsa aika vähän: riittävästi ruokaa ja juomaa, turvallisen asuinympäristön, mielekästä työtä ja tekemistä sekä erityisesti yhteisön, jossa hänestä välitetään ja jossa hänellä on läheisiä ihmissuhteita.

Lisäksi siinä on iänikuinen klisee luonnonvarojen kestämättömästä kulutuksesta. Se ilmastoväen perusklisee. Jota on jo täällä useassa triidissä kritisoitu.

[Heikki Jokipii]

Tänään Hesari voi sanoa ylitti itsensä. Neljä sivua sivua matkailumainoksia teemalla:

Pidempi matka. Isompi ilo.

Sitten vielä juttu vanhasta maailmanmatkaajasta, joka oli käynyt 116 maassa.

[Heikki Jokipii]

KUn Saksassa asiaa on mielipidetutkimuksella tiedusteltu, tuli tällaisia tuloksia:

Wake-up Call: Survey Shows Majority Of Germans Now Favor Postponing Climate Targets!

According to the survey, 53 percent of Germans are in favor of pushing back the target for climate neutrality from 2045 to 2050. This shift would align Germany with the general European Union timeline and end the current special path (Sonderweg) of an accelerated exit.

Tässä mielipidekitjoituksessa ykskantaan tudettiin:

Maankäytön hiilitaseista tarvitaan luotettavaa tutkimustietoa

Euroopan unioni tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja Suomi vuoteen 2035 mennessä.

Todetaan tämä:

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu on viime vuosina ollut 2-3,5 tilavuuden miljoonasosaa (ppm) vuodessa. Jotta lämpeneminen voidaan rajata Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti selvästi alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna ja tavoitellen vain 1,5 asteen nousua, hiilidioksidipitoisuuden kasvun ripeä hidastaminen on maailmanlaajuinen haaste.

Ja tämä:

On tärkeää, että Suomen ja Euroopan ilmastopolitiikka perustuu laadukkaaseen tutkittuun tietoon, jonka pohjalta voidaan tehdä realistisia arvioita ilmastotoimien vaikuttavuudesta.

(lihav. HJ)

Miten se tapahtuisi? Tässa jatkaa HJ:

1. Mauna Loalla? Pitoisuus laskisi?
2. Lämpötilassa? Se laskisi tai ainakin nousu selvästi hidastuisi?

[Heikki Jokipii]

Media ja poliitikot ovat nyt huolissaan siitä, mitä Iranin sota vaikuttaa talouskehitykseen. Ja jotta se ei vaikuttaisi, jopa tähän ollaan valmiita:

IEA ehdottaa historian suurinta öljyvarastojen käyttöönottoa, kertoo WSJ

Varastot ovat maailmanlaajuisia hätätilanteita varten. Raakaöljyn hinta kääntyi laskuun IEA:n ehdotuksen jälleen.

Kaikilta näyttää hetkeksi unohtuneen, että öljyn käyttöä pitikin vähentää.

[Heikki Jokipii]

Tuo huolissaanolo jatkuu:

IEA teki keskiviikkona historiallisen öljypäätöksen, se voi laukaista paniikkiostoja

Iranin sota | IEA:n jäsenmaat vapauttavat 400 miljoonaa barrelia öljyä varmuus­varastoistaan. Ennätyksellinen määrä riittää kuitenkin vain hetkeksi, jos Hormuzinsalmen sulku jatkuu.

Tuossa paniikkiostokset ovat ongelma. Ei se, että öljyn käyttö massiivisena jatkuu. Tuon hetken, IEA:n suoman hengähdystauon jälkeenkin!

[Heikki Jokipii]

Tässäkin:

Trump aloitti sodan, Eurooppa maksaa laskun

Raakaöljyn hinta on nyt yli sadassa dollarissa, ja osakekurssit laskevat. Maakaasu on kallistunut jyrkästi. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on vastannut hinnannousuun kehottamalla jäsenmaita vapauttamaan öljyn varmuusvarastoja.

Epävarmuus on taloudessa myrkkyä. Iranin sota näkyy lentolippujen hinnassa, bensapumpulla, asuntolainan koroissa ja eläkesäästöissä. Yritysten investoinnit lykkääntyvät, ja kuluttajien luottamus heikkenee.

Tuohon kaikkeen joudumme ilman fossiilisiä. Tai tuolla öljyn hinnalla.

Lentoliikenteen voi sekoittaa ilman yhtäkään alas ammuttua konetta. Riittää, että ilmatila Persianlahden alueella tehdään arvaamattomaksi ohjuksilla, lennokeilla tai muulla häirinnällä. Iskut ovat jo vaikuttaneet arkeen ja lentoliikenteeseen muun muassa Dubaissa, Abu Dhabissa ja Dohassa. Ne ovat globaalin lentoliikenteen solmukohtia, joiden kautta kulkee suuri osa Euroopan, Aasian ja Afrikan välisestä liikenteestä.

Joku saattaa peruuttaa pitkän lomalentonsa?

[Heikki Jokipii]

Tässäkin samanlainen huoli:

Huippu­tutkijat: Jos Iran romahtaa, Eurooppa maksaa kovemman hinnan kuin Yhdysvallat
Iranin sota | Iraniin perehtyneen tutkijan mukaan Eurooppa on menettänyt täysin strategisen ajattelun ja moraalisen selkärangan, kun se ei ole tuominnut sotaa pontevammin.

Motaaliakin tärkeämpi asia tuntuu olevan vaikutus talouteen. Jonka ei pitänyt enää olla fossiilisten varassa?

[Heikki Jokipii]

Tässä uutisessaa YLE vasta tuo sen selvästi esiin:

Analyysi: Trumpin hyökkäys Iraniin pakottaa Euroopan taas vauhdittamaan vihreää siirtymää

Mitä pidempään Iranin pommitukset jatkuvat, sitä enemmän vahvistuu tarve irtautua öljystä ja kaasusta, Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo kirjoittaa.
[..]
Nyt kun koko Lähi-itä on vaarassa leimahtaa liekkeihin, vahvistuu tarve päästä eroon kaikista fossiilisista polttoaineista.

Näin:

Jos sota päättyy muutamassa päivässä ja Hormuzinsalmi avataan uudelleen, energian hinnat todennäköisesti laskevat jälleen. Jos sota jatkuu, siitä tulee kallis tikki Euroopalle.

Mutta lieneekö silti von der Leyenistä jyrähtämään Saksalle?

[Heikki Jokipii]

Jos Saksassa vähän nikotellaankin, tämän mukaan suomalainen ei kustannuksia kysy:

Syken kysely: suomalaiset toivovat kunnian­himoista ilmasto- ja energia­politiikkaa

Suomen ympäristökeskus on selvittänyt kansalaisten näkemyksiä ilmasto- ja energiapolitiikasta. Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kannattavat vahvasti ilmastonmuutoksen hillintää ja kunnianhimoista energia- ja ilmastopolitiikkaa. Vastaajien mielestä politiikan tulee samalla varmistaa kansallinen turvallisuus, pitää kustannukset kohtuullisina ja huomioida ympäristö.
[..]
Lähes 80 prosenttia vastaajista pitää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tärkeänä tavoitteena, ja yli puolet katsoo, että Suomen tulee pitää kiinni hiilineutraaliustavoitteestaan vuodelle 2035.

Vai kysyisikö hänkin vähäsen? [..]kustannukset kohtuullisina[..]