Author Topic: 100-vuotisjuhlaprojekti  (Read 2073 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14279
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #30 on: 01.07.20 - klo:05:37 »
Kaikki luonnonmukainen viljely on aina ollut joidenkin menetelmien kieltämistä. Siitä saamme jonkinlaista runkoa aikatauluihinkin.

Jonkin asian kieltäminen on tietysti ollut mahdollista vasta sen jälkeen, kun sellaista on ollut olemassa. Muuntogeenisten lajikkeiden käyttö on siten ollut mahdollista kieltää vasta 1900-luvun loppupuolella. Mutta jotenkin mm. hybridilajikkeet pääsivät luomun sisään. Ja myös säteilytys, mutaatioiden tuottamisessa.

Keinotekoista typpilannoitetta on ollut olemassa koko luomuviljelyn olemassaolon ajan. Sen valmistustapa on aina ollut selkeän teollinen — vaikka se tapa olisi vaihdellutkin . Muissa lannoitteista tilanne on monimutkaisempi. Ei ole aina selvää, miksi jokin lannoite on saanut luomustatuksen ja joku ei.

Epäselvä on luomustatuksen kriteeri osittain myös torjunta-aineissa. Esimerkiksi kiistelty Bordeauxin mikstuura edellyttää vähintään taakseen aika teollista kaivostoimintaa. Kuparia ei juuri normaalilta tilalta löydy, mitään luonnollista kuparinsidontaa ole olemassa. Ja eikö kuparisulfaatti ole synteettinen aine?

Mutta tuo meni nyt kyllä kuivaharjoittelun puolelle, ilman lähdeteoksia!  ;D
« Last Edit: 01.07.20 - klo:06:18 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14279
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #31 on: 07.07.20 - klo:04:14 »
Ja tämäkin tieto on syytä historiikissamme muistaa ja tuoda esille:

Quote
[...] Vuonna 1985 perustettiin Österbottens biodynamiska förening r.f. paljon sen ylimielisyyden vuoksi, jota tavanomainen maatalousneuvonta osoitti biodynaamista viljelyä kohtaan. Vuonna 1988 yhdistys lähetti kansanedustaja Mats Nybyn välityksellä ympäristöministeri Kaj Bärlundille kutsun vierailla biodynaamisella tilalla kesällä 1988. Kutsuun saatiin myönteinen vastaus. Bärlund ja Nyby vierailivat Sundmanin tilalla Sundbyssä Pietarsaaressa elokuun alussa 1988. Kjell Arman oli paikalla kertomassa miten nykyaikaista maatilaa hoidetaan biodynaamisesti. Myös Michael Pax ja Seppo Lohtaja olivat läsnä tuona merkittävänä päivänä sekä 50-päinen joukko kiinnostuneita viljelijöitä.

Tämä viljelijöiden ja ympäristöministeri Kaj Bärlundin tapaaminen muodostui käännekohdaksi siirtymävaihetuen saamisessa luomuviljelylle. Bärlund näki, että kysymys oli vakavasti otettavasta viljelytavasta, jota kannatti rohkaista tukemalla siihen siirtymistä taloudellisesti.


Kahden vuoden takaa:

https://m.facebook.com/ruokaosuuskunta/posts/2187961131213947
   
Quote
Kaupunkilaisten oma pelto

Tänään pellolla kävi eduskunnasta maa- ja metsätalous valiokunnasta keskusta puolueen Anne Kalmari, Pertti Hakanen, Juha Pylväs ja avustajat Marianne Heinonen ja Anni-Sofia Hammer.

Esiteltiin pellon toimintaa ja mitä olemme tehneet.
Juteltiin yleisesti kumppanuusmaatalous ideologiaa ja csa-mallien mahdollisuuksista maataloudessa. Pellon viljelijät Heidi Hovi, Kirsi Keltti ja Orest Lazepka avasivat oman pellon biodynaamista viljelyä kansanedustajille. Ruokaosuuskunnan hallituksesta pellolla olivat Galina Kallio, Marja-Liisa Lampinen, Laura Kawachi (kuva) ja Olli Repo.

Kiitos vierailusta! Ja tästä jatketaan keskustelua.
27. syyskuuta 2018 kello 18.24 · Julkinen

Jatketaan vaan. Tosin puheensorina biodynaamisuuden ympärillä alkaa hiljentyä: se ei ole vaihtoehtoisena maatalousajatteluna enää lainkaan etualalla. Josko on koskaan oikeastaan Suomessa ollutkaan, vrt. edellä. Kumppanuusmaataloudessa voi olla jotakin, mutta toisaalta se kyllä pahasti näyttää liittyvän biodynaamisen viljelyn markkinointiongelmiin.

Jollakin tavalla nuo kaksi lobbaustilaisuutta eri vuosikymmeninä ovat vertailtavissa. Tuollaisessa lobbaustarkoituksessa Kaupunkilaisten oma pelto -tila tietysti sijaitsee ideaalisesti: taksimatkan päässä Eduskuntatalosta.