100-vuotisjuhlaprojekti

[Heikki Jokipii]

Sirkka ja Kalervo Rekola, Vuoden luomuviljelijät 1994
Kokonaisuus ennen
kaikkea, myös juhannuksena
[...]
Rekolan biodynaamista leipää
syötiin 20 vuotta sitten Vaasas-
ta Helsinkiin, Porista Lahteen.
”1990-luvulla tulivat luomu-
leivät. Ne veivät meidän leipämme markki-
noita, mutta kilpailu on luonnollista. Vaikka
markkinat ovat nyt pienet, haluan pitää bio-
dynaamisen leivän markkinoilla, se on tärkeää”
sanoo Sirkka Rekola.
Rekola on maamme vanhoja luomutiloja,
biodynaaminen tila ja tilakokonaisuus. Sirkka
ja Kalervo ottivat tilan haltuunsa vuonna 1973
ja neljä vuottamyöhemmin koko tilaa viljeltiin
jo biodynaamisesti.
[...]

— klips —

Noin minäkin 1980-luvun muistan. Silloin myynnissä oli biodynaamista leipää (kuten muitakin tuotteita). Nyt biodynaamista leipää ei saa juuri mistään.  Rekolankin tilalla on kyllä yhä kotileipomo, joka toimittaa leipäänsä Tampereelle ja Kangasalle. Tiettyihin kauppoihin, ilmoittaminaan aikoina.

Lainaamastani kirjasta saamme (sivulta 15 alkaen) tietoja tuon toiminnan volyymista v. 1982. Siinä oli kokonainen artikkeli Rekolan tilasta otsikolla "He tuottavat biodynaamista leipää!". Näin paljon he silloin tuottivat:

Rekolan tilan leivät menevät myyntiin eri puolille maata Vaasa—Helsinki—linjalla. Asiakkaita on yli 20, etupäässä luontaistuotekauppoja.
[...]
Nykyään leivomme 300 leipää päivässä kolme kertaa viikossa.

Kuukaudessa siis n.  3*4*300 eli 3600 leipää. Jotain 200 per kauppa. Kovin suurta asiakaskuntaa ei silloinkaan palveltu. Tuolla linjalla asuvista ihmisistä.

Mutta ei siitä kilpailevasta luomuleivästäkään mitään jymymenestystä tullut. Pro Luomu yritti sanoa v. 2017 asian kauniisti:

Pelkkä luomu ei myy leipää

Luomuruoan kulutuksen vahva kasvu ei näy vielä kauppojen leipähyllyissä. Luomun lisäksi kuluttajat kaipaavat leipään muita ominaisuuksia kuten kuitua, pehmeyttä ja kotimaisuutta, käy ilmi Pro Luomu ry:n teettämästä markkinatutkimuksesta.

Noin voi kertoa, ettei luomuleipää paljon myydä. Eikä käsittääkseni ole tällä välilläkään myyty. Viljanviljely mainitaan Pro Luomun koosteissa luomuviljelylle tärkeänä, mutta suosituimpien luomutuotteiden listaan leipä ei ole koskaan päässyt. Jauhot kyllä mutta ei leipä.

[Heikki Jokipii]

Nyt tarvittaisiin parempaa tietoa noista tuon ajan biodynaamisista kaupoista. Nyt meillä ei ole kuin minun muistitietoni. Johon tietysti luotan varmasti.  Mutta voisi ottaa selvää, oliko esim. tuolla Itu Biodyn Oy:llä vähittäismyymälöitä. Tässä sellaisia ei (vielä?) mainita:

Biodynaamiseen viljelyyn tutustunut Merja Ekholm päätti tehdä asialle jotain. Aluksi hän tilasi pieniä eriä Keski-Euroopasta ja jakoi ne demeter-ruuasta kiinnostuneiden kesken. Biodynaamisten tilojen kanssa yhteistyössä toimien kuluttajat muodostivat ruokapiirejä ja tuotteiden kysyntä kasvoi. Itu Biodyn Oy perustettiin lokakuussa 1979 ja kaupparekisterissä yritys on ollut tammikuusta 1980 lähtien.

Em. kirja vuodelta 1982 todistaa, että oli. Tuo firma, silloin vielä nimellä Oy Itu Ab, oli antanut teokseen sivun mainoksen tai ilmoituksen (s. 60). Se oli selvästi suunnattu suoraan kuluttajille.

Biodynaamisesti viljeltyjen tuotteiden erikoisliike tarjoaa laajan valikoiman biodynaamisesti viljeltyjä elintarvikkeita:
— kotimaista viljaa niin kauan kuin satoa riittää
— kotimaisia maitohapposäilykkeita niin kauan kuin satoa riitttää
— lastenruokia
— riisiä
[...]

Osoite Helsingissä. Ei tosin kovin keskustassa. Se minun muistikuvani biodynaaminen kauppa oli Kampissa, Eerikinkadun ja Fredan kulmassa. Sitä en muista mitä ikkunassa tai ovessa luki, että oliko se myös Oy Itu Ab:n kauppa. Muistikuvani ajoitus on valitettavasti epämääräinen: noin 1980-luvulla.

Nyttemmin Itu Biodyn Oy keskittyy täysin tukkukauppaan. Mutta kotimaisia biodynaamisia elintarvikkeita sen välittämissä tuotteissa ei luultavasti enää paljon ole. Ne kulkevat tietääksemme toisia myyntikanavia pitkin.

Katso myös tämä: Ruohonjuuri oli  aikalailla Helsingin keskustassa.

[Heikki Jokipii]

Googlen kautta vanhasta (12.4.1990) Hesarin uutisesta:

Ministeriö korjasi lipsahduksen - ikävä yllätys virolaisille 'Yli ...
www.hs.fi › kotimaa › art-2000002974701
2 päivää sitten - Vajaat kaksikymmentä virolaista biodynaamisen viljelyn opiskelijaa koki ... Viron biodynaaminen yhdistys vasta aloittelee toimintaansa, se on vuoden ikäinen ja ...

Uutinen (niin paljon kuin siitä näkyy):

Ministeriö korjasi lipsahduksen - ikävä yllätys virolaisille 'Yli-ikäiset' virolaiset eivät enää pääse harjoittelijoiksi

Vajaat kaksikymmentä virolaista biodynaamisen viljelyn opiskelijaa koki pettymyksen, kun Suomen työministeriö ei antanut heille lupaa tulla Suomeen sovittuun maatalousharjoitteluun ensi kesäksi. Syyksi ministeriö sanoo, että tulijat ovat liian vanhoja, yli 30-vuotiaita, ja kansainvälisessä harjoittelijavaihdossa noudatetaan 18-30 vuoden ikärajoja.

Kaksi kysymystä nousee esiin:

- Lähtikö tuo virolainen yhdistys sittemmin liikkeelle? Sitä päätellen, että Viro ei ole vieläkään Demeter Federationin listassa, ei lähtenyt.
- Missä nuo harjoittelijat olisivat voineet Suomessa v. 1990 kerätä oppia biodynaamisesta viljelystä? Vuonna 1990 oli kyllä vaihtoehtoja, Demeter-tilojen lukumäärä oli juuri tuolloin lähtenyt väliaikaiseen nousuunsa, ks. edellä 17.06.20.  Seppo Lohtaja saattaisi muistaa:

Lukijalta: Viroon vietiin tuhansia maatalouskoneita (25.2.2018)

Suomen Biodynaaminen yhdistys ry aloitti luomuneuvonnan Virossa jo 1988. Vuotta myöhemmin saimme valtion rahoittamalta Lähialueyhteistyö-organisaatiolta lupauksen seitsemän vuoden neuvonta-apurahasta, ja se myös toteutui.

Mutta ei siis auttanut tuokaan Steinerin maatalousajatusten juurruttamiseksi Viroon. Luomuaatteen juurruttaminen sen sijaan tavallaan onnistui. Virolaiset eivät paljon syö luomua, mutta:

Kärkisijaa siinä, miten paljon luomupinta-alaa on suhteessa luomumyyntiin, pitää hallussaan joko Suomi tai Eesti.

Ja kyllä sen nykyisin täytyy olla Viro. FiBL:in mukaan siellä juuri vuonna 2018 luomun osuus elintarvikkeiden vähittäismyynnistä oli 2,7%. Suomessa n. sama, mutta luomuviljelyalan osuus pienempi. Virossa 17%, meillä tuona vuonna n. 11%.

[Heikki Jokipii]

Mielenkiintoinen on ympäristönsuojelun professorin Pekka Nuortevan rooli luomuideologian leviämisessä.

Hän on vastustanut tiukasti niin metsien typpilannoitusta, ydinvoiman rakentamista kuin geenimanipulaatiotakin, jota hän on luonnehtinut ”gigaluokan ympäristöongelmaksi”.

Hän oli antanut kerrottuun kirjaseen v. 1982 haastattelunsa. Nuorteva ei kyllä antanut suoraa tukeaan biodynaamisuuden merkillisyyksille. Mutta hurjat madonluvut siinä oli keinolannoitteiden käytön huonoista seurauksista.

Huomionarvoista ehkä on, että hän oli antanut tuon haastattelunsa teokseen, jonka nimi oli "Raportti biodynaamisesta viljelystä Suomessa". Se ei tuohon aikaan ollut luultavasti niin nokonuukaa, kaikki tavanomaisen viljelyn vastustajat olivat ikäänkuin samalla puolella?

[Heikki Jokipii]

Tästä linkistä...

https://books.google.fi/books?id=hB7NDwAAQBAJ&pg=PT260&lpg=PT260&dq=biodynaaminen&source=bl&ots=EenIoMDjmJ&sig=ACfU3U0Oi8sDPO9tPdsMTabHRo489G5oFA&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwj7seafsYnsAhWP-ioKHZ_nDn04bhDoATADegQIBhAB

... löysin tällaisen kertomuksen.

Sitä ei voi tähän kopioida, mutta katsoa voi. Sen mukaan Pfeiffer, joka oli tuolloin biodynaamisen viljelyn "paavi", oli heinäkuussa 1939 vierailulla Englannissa ja tapasi sikäläisiä luonnonmukaisen viljelyn guruja. Eli näinkin varhainen linkki olisi kuitenkin olemassa. Pidettiin yhteinen konferenssi, johon osallistui mm. Howard. Amerikkalainen Rodale ei ollut siinä mukana, mutta hänen kerrotaan (seuraavassa kappaleessa) olleen kiinnostunut kummastakin suuntauksesta.

IFOAM:in perustamiskokouksen yhteisymmärryksellä v. 1972 oli siis taustansa.

Kyse on tällaisesta teoksesta (joka näyttää löytyvän ainoastaan netistä):

Maatalouden historia
Mikael Eskelner, Martin Bakers, Tobias Lanslor · History
Toimittaja: Cambridge Stanford Books Kääntäjä: C.S.B. Equipment "Maatalouden historia"

***

Niinpä jollakin tavalla yhtenäisenä tarinana voimme sittenkin luomuviljelyn historiaa tarkastella. Ja tuo valitsemamme vuosijuhlan vuosi 2024 on jollakin tavalla sittenkin perustelteltu. 1900-luvun alkupuolelle tuokin teos aatteen ja käytännön synnyn ajoittaa.

Nyt alkavat olla tiedossa myös tarkistettavat perusteokset. Kunhan ne käsiimme saadaan. Rahalla ne saisi helposti, mutta yhdistyksemme kannalta ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista kerätä tuollaista historiallista kirjastoa.

[Heikki Jokipii]

Tätä Erkki Pöytäniemen muistelusta voi pitää melkeinpä dokumenttina 1980-luvusta:

https://xn--erkkipytniemi-ifb1y.fi/blogipostaukset/luomumatkalla/

Siinä tulee voimakkaasti esille se, että luomu ja biodynaaminen tuolloin lomittuivat toinen toisiinsa. Pöytäniemi aloitti tutustumisensa asiaan biodynaamisilla tiloilla ja hoiti vähän aikaa tällaistakin tehtävää:

Vuotta myöhemmin, kun olin palannut Viikkiin opiskelemaan, soitti suomalaisen luomun grand old man Mikko Pax, ja kertoi, että Biodynaaminen yhdistys oli saanut valtionavun luonnonmukaisen viljelyn neuvojan palkkaamiseen, ja kysyi suostuisinko hommaan. Suostuinhan minä ja toimin neuvojana 3 vuotta.

Noin 1980-luvun puolessa välissä. Hänen nimensähän löytyi tuolloisista Demeter-lehdistäkin.

Tuo tapaus saattoi olla Lauri Gröhnillä mielessä, kun hän kirjoitti 1990-luvulla "skeptikon kysymyspakkiinsa" kysymyksen:

Miksi jopa ministeritasolla sekoitetaan biologinen viljely (luomu) steineriläisten biodynaamiseen viljelyyn, jossa käytetään astrologiaa ja magiaa?

Vahvistaa tätä käsitystämme:

On kilpaileva teoria tuolle "kaappaukselle" ja se on tämä: viranomaiset synnyttivät "luomualan".  Ilman viranomaisten myötävaikutusta "ala" olisi jäänyt hyvin pieneksi, aivan marginaaliin. Sellaiseksi, mitä biodynaaminen viljely Suomessa nykyään on.

Ja tuolla em. "suurpiirteisyydellä" erityisesti oikeastaan vasta synnyttivät Suomen biodynaamisen viljelyn. Jonka kukoistustusaika oli jossain 1990-luvulla. Mutta nyt on melkeinpä täältä häviämässä.

Pöytäniemi itse ei kuitenkaan jäänyt uskolliseksi Steinerille (ja oli selvästi irti jo tätä ennen):

Viimeisin vaihe luomumatkalla on luomun syventämistä permakulttuurin keinoin. Ostimme maata 2014 Karjalohjalta, jossa rakennamme luomutaloa ja permakulttuurista pientilaa Iso-orvokkiniittyä. Tarina siis jatkuu…

(lihav. HJ)

Ja nyt tuo tila kursseineen, ja tuo (uudempi) aatteen muoto on paradoksaalisesti vaarallisesti kilpailemassa steinerilaisuuden kansa, jopa sahaamassa oksaa suunnitellun biodynaamisen mallitilan alta.

[Heikki Jokipii]

Laitetaan tämä suosiolla tähän osastoon, vaikka siellä vielä tapahtuukin. Näin näyttävät biodynaamisen viljelyaatteen itiöt tai virukset siirtyneen suoraan Saksasta Egyptiinkin:

https://www.biodynamics.com/2016-biodynamic-conference/presenter/angela-hofmann

Angela Hofmann was born in Stuttgart, Germany. In 1977 she started her education and training in biodynamic agriculture and horticulture in 1977, with a focus on dairy cattle management and milk processing.

In 1982 she left Germany and joined the Sekem*) initiative(link is external), which was founded in 1977 in the desert east of Cairo/Egypt. Here she was involved in all steps of building a farm in the desert, like water management, planting of trees and hedges, and compost production. 

From its very beginning, Sekem has adopted biodynamic farming methods. To transfer this knowledge to other farmers, the Egyptian Biodynamic Association (EBDA) was founded in 1996. Today there are 140 farms with 3000ha under contract for biodynamic farming. She has been working in EBDA as an agricultural coordinator since its beginning and is responsible for making the biodynamic preparations for all Egyptian Demeter farms.

Yksityiskohta: tuo oli v. 2016. Viimeisen Demeter Internationalin tilaston mukaan biodynaamisia tiloja on Egyptissä enää 86, ja hehtaareja vain 2.838.

***

Jotain samanlaista tapahtui Suomessakin, kun Michael Pax saapui sieltä 1954. Täällä Biodynaaminen Yhdistys oli kyllä jo olemassa, Egyptissä Angela Hofmann taisi olla primus motor sen perustamisessakin.

Toisessa — tavallaan väärässä — triidissä kerrottiin jo tämän viruksen siirtymisestä Australiaan.

______

*) tuota tapausta on täällä jo aiemmin kommentoitu.

[Heikki Jokipii]

Googlen kautta, talteen:

"Kaupassa" vain kerran kuussa Ruokapiiriin kuuluvat syövät ...
www.hs.fi › kotimaa › art-2000002951766
22 tuntia sitten — ... oli 1980-luvun alussa: silloin ihmisen- ja ympäristönsuojelusta kiinnostuneet nuoret perustivat ryhmiä saadakseen biodynaamisesti viljeltyjä tuotteita.

Ellei muuten, niin tukemaan ajatustani, että asian nimi tuolloin oli biodynaaminen. Klikkaamalla tämä (lihav. HJ):

"Kaupassa" vain kerran kuussa Ruokapiiriin kuuluvat syövät silti hyvin ja säästävät sekä aikaa että rahaa
Tilaajille
pääte f608
3.1.1990 2:00

Valistuneet kuluttajat perustavat useissa kaupungeissa ruokapiirejä ja osuuskuntia. Isohkoja eriä suoraan tuottajalta tai tukkuliikkeestä ostava joukko saa elintarvikkeensa tuoreempina ja halvemmalla kuin vähittäiskaupassa asioivat.

Tiedä nyt häntä enää kuinka oli tuolloin, mutta nykytilanteesta meillä sattumoisin on tuore laskelma.

[Heikki Jokipii]

Tästä saa yhden mielenkiintoisen todistuksen:

Uuniperunat x 3
Kaupallinen yhteistyö: Hyvä merkki -kampanja ja Pro Luomu.

Olen pitkän linjan luomuintoilija. Kasvoin perheessä, jossa isäni viljeli luomuvihanneksia silloin, kun niitä sai vain harvaan valituista erikoisliikkeistä. Teininä kuljin välillä isäni mukana viemässä luomu vihanneksia pääkaupunkiseudun luomukauppoihin, jotka saattoi melkein laskea yhden käden sormilla. Vuosituhannen vaihteessa asuin vuoden englantilaisessa luomumaitotilalla ja esikoiseni synnyttyä 2002 perustin pienen luomupuuvillaisia ja muita ekologisia lastentarvikkeita maahantuovan yrityksen. Se oli aikaa, kun luomu oli vielä marginaalissa, eikä joka kaupan perusvalikoimaan kuuluva tuote. Aika on onneksi muuttunut ja ympäristöystävällisyys ja puhtaus on valtavirtaistunut. Luomu on tullut osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää.

Ei nyt kiinnitetä huomiota kahteen viimeiseen lauseen. Vaan edellisiin, jotka kuvaavat noin 1980- ja 1990-lukua. (Minna Enqvistin iän kykenee arvioimaan muista tiedoista netissä.) Tuokin tukee sitä ajoitustamme, että luomu tuli, tai se tuotiin Suomeen oikeastaan vasta noina vuosikymmeninä.

[Heikki Jokipii]

Tässä kuitenkin kerrotaan ja tulkitaan näin:

The origins of biodynamic farming: six things you probably didn’t know

(5) It was Pfeiffer who introduced biodynamics to the world

While Steiner is well known as the instigator of biodynamic farming, Dr Ehrenfried Pfeiffer doesn’t get the credit he deserves. After the Steiner lectures there was a gestation period of 14 years while his experimental circle worked on the details. Biodynamics was released to the world in Pfeiffer’s book Bio-Dynamic Farming and Gardening, published in 1938. Pfeiffer moved to the USA in the 1940s, and carried on his work there. I clarified this with Paull, asking him whether Pfeiffer’s book really kicked things off. ‘Yes’, he replied, ‘Pfeiffer alone took BD public.’

Ja sitten:

(6) Biodynamics prompted the organic movement

Pfeiffer’s work was noticed by Lord Northbourne in the UK. A landholder with a keen interest in farming, Northbourne had been alarmed by the impact of modern agriculture on the environment. He invited Pfeiffer over to take part in a Summer School and Conference on Bio-Dynamic Farming, held at Northbourne’s property in July 1939. A year later, Northbourne published his book, Look to the Land, which introduced the term ‘organic’ farming to the world. Effectively, this work secularized biodynamic farming, taking out some of the more esoteric elements. In 1943, Eve Balfour, who quoted Northbourne extensively, published The Living Soil, which led to the founding of the Soil Association in 1946.

Viitattiiko tuossa tähän kokoukseen:

... löysin tällaisen kertomuksen.

Sitä ei voi tähän kopioida, mutta katsoa voi. Sen mukaan Pfeiffer, joka oli tuolloin biodynaamisen viljelyn "paavi", oli heinäkuussa 1939 vierailulla Englannissa ja tapasi sikäläisiä luonnonmukaisen viljelyn guruja. Eli näinkin varhainen linkki olisi kuitenkin olemassa. Pidettiin yhteinen konferenssi, johon osallistui mm. Howard. Amerikkalainen Rodale ei ollut siinä mukana, mutta hänen kerrotaan (seuraavassa kappaleessa) olleen kiinnostunut kummastakin suuntauksesta.

Oliko siis steinerilaisuudella, biodynaamisella viljelyllä sittenkin suurempi, jopa ratkaiseva vaikutus luomuviljelyn syntyyn?

Asian ratkaisemiseksi tarvitaan lisää evidenssiä. Ja sen täytynee löytyä noista perusteoksista. Eli ne on saatava käsiimme! Kuten jo edelläkin totesimme.


PS. 29.01.21: Tämä ko. asian lähteisiin:

https://www.organic-systems.org/journal/Vol_6(1)/pdf/6(1)-Paull-pp27-41.pdf

Ja siinäkin on pitkä lähdeluettelo!

[Heikki Jokipii]

Tämä aikailmoituksensa osalta virheellinen hakutulos ei paljon lisää enää tietoamme:

Mitä ovat luonnonmukainen ja biodynaaminen viljely? - Kotimaa
www.hs.fi › kotimaa › art-2000002951764
3 päivää sitten — Luonnonmukaisessa ja biodynaamisessa viljelyssä on yksi ero: biodynaamisen taustalla on antroposofinen hengentiede. Viljelyssä käytetään biodynaamisia ...

(lihav. HJ)

Kotimaa
Mitä ovat luonnonmukainen ja biodynaaminen viljely?

Tilaajille
Tuppurainen Elsa
3.1.1990 2:00

Luonnonmukaisella ja biodynaamisella viljelyllä on paljon yhteistä. Tuotannossa ei käytetä helppoliukoisia rikastettuja väkilannoitteita eikä torjunta-aineita. Tuotanto perustuu kestävään maatalouteen eikä se saa olla ryöstöviljelyä.

(lihav. HJ)

Mutta vahvistaa taas kerran käsitystämme, että noilla main oli biodynaamisen viljelyn huippuvuosi. Siitä alkoi sitten vajoaminen aivan marginaaliin. Enää ei Hesari katso tarpeelliseksi sen olemassaolosta lukijoilleen kertoa. Se tulee korkeintaan esille yleisökirjoituksissa.

[Heikki Jokipii]

Tieto Googlen kautta:

Michael Hornborg valitsi kuninkaantilan
MTK:n entinen puheenjohtaja jätti toraisat maajussit ja ryhtyi täysipäiväiseksi isännäksi

Tilaajille
Kristiina Yli-Kovero
20.9.2009 3:00
LOHJA.

Michael Hornborg teki keväällä räväkän tempun. Hän erosi maataloustuottajien keskusjärjestön MTK:n puheenjohtajan paikalta, jätti Helsingin ja ryhtyi päätoimiseksi viljelijäksi.

Tämä tieto hakutuloksista (samanlainen virhe kuin edellä, lihav. HJ):

Michael Hornborg valitsi kuninkaantilan - Ura | HS.fi
6 päivää sitten — Adalbert van der Pals kertoo, kuinka hänen isänsä kokeili 1930-luvulla biodynaamista viljelyä antroposofisin opein. Maata lannoitettiin vedellä, jossa oli uutteilla rikastettua ja maassa lehmänsarvien sisällä maannutta

Tuosta kokeilusta ei ollut aiemmin tietoa. Kyseinen tila:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Laakspohjan_kartano

Kahdesta Wikipedia-artikkelista löytyy yhdessä tieto, että steinerilaisuus saattoi todellakin tuossa perheessä/suvussa vaikuttaa:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Nikolai_van_der_Pals

Viljelijän veli:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Leopold_van_der_Pals

Here he also met the philosopher Rudolf Steiner, who made a great impression on him and introduced the idea of metamorphosis, derived from Johann Wolfgang von Goethe.

Lisää viljelijästä:

https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/546

PS. 7.2.21: Muusta netissä olevasta sukuaineistosta voi päätellä, että mainittu biodynaamisen viljelyn kokeilija on todennäköisesti hänen etunimeltään samanniminen poikansa.

PS. 11.2.21: Ei, kun sittenkin isä. Jonka 100-vuotiaaksi eläneen pojan nimi oli Max Adalbert.

[Heikki Jokipii]

Biodynaaminen Yhdistys FB:ssä 10.02.21:

Kansainvälinen biodynaaminen liike ja Demeter brändi ovat maailman vanhin modernin luomuviljelyn suuntaus. Lähes 100 vuotta sitten Rudolf Steiner piti Kobrwitzissa ’Maatalouskurssin’, joka innoitti lukemattomia viljelijöitä, tutkijoita sekä yrittäjiä niin maatalouden, luonnonkosmetiikan kuin myös sosiaalipedagokiikan aloilta kehittämään moderneja maan- ja luonnonhoidollisia menetelmiä kohti tulevaisuutta. Useat Maatalouskurssin ”helmet” alkavat olla jo nykyään luonnonmukaisen ammattiviljelyn ”peruskauraa”, mutta maatalouskurssi pitää sisällään valtavasti löydettävää uusien luonnontieteellisten näkökulmien saralla.
Monipuolinen tilakokonaisuus, suljettu ravinteiden kierto, rehu- ja lannoiteomavaraisuus, kotieläinten lajinmukainen käyttäytyminen, maaperän uudistava hoitaminen..

Mutta ihan tuolla tavalla se ei mennyt, kuten edellä on tullut esille. Koska se on "pyhä teksti", niin oletuksena on, että täytyihän siinä jo olla kaikki tuo, koska se on mukana nykyisessä biodynaamisessa viljelyssä. Mutta ei ollut, vaan se lisättiin myöhemmin. Varmaankin tuo kaikki oli jo Pfeifferin versiossa. Mutta ei vielä Maatalouskurssissa. Niinpä ne "luetaan sisään", kuten usein tapahtuu muidenkin pyhien tekstien kohdalla. Steinerin luonnontieteelliset käsitykset olivat tuossa kirjassa oikeastaan aika alkeelliset. Tästä kohtaa alkaen kerron lukukokemuksestani. Siellä kerron, miten ko. kirjassa typpi mainitaan vain yhden kerran, juttelemassa viljelijälle. Steinerin tekstiä:

[...] Ei ole ollenkaan pahitteeksi, että maatalouden harjoittaja osaa meditoida. Hän voi silloin ymmärtää, mitä typpi ilmaisee. Jos hän oppii vastaanottamaan typen ilmaisemia viestejä, hän alkaa hoitaa tilaansa aivan uudella tavalla ja uusin perustein

Eikä typestä annettu mitään muita ohjeita tai osviittaa, vain tuo. Kun taas preparaattien valmistus kuvattiin hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Biodynaamisen yhdistyksen FB-teksti jatkuu. Tämän selvittäminen meillä on vielä kesken:

Maatalouskurssin anti luonnonmukaisen viljelyn kehityksessä on kiistaton.

Voi ehkä ollakin. Siinä mielessä, että vielä on osin epäselvää, kehittyivätkö luomu ja biodynaaminen viljely osin yhtäjalkaa, yhdessä ja vuorovaikutuksessa (edellä 07.01.21). Loppuosa tekstistä on sitten haaveilua:

Kuitenkin, teoksen ehkä suurin impulssi on herätellä viljelijä itse kokemaan ja havainnoimaan luontoa aktiivisena ja luonnon monipuolisiin prosesseihin osallistuvana ammattilaisena. Kun kehitämme viljelijöinä esteettisten sekä käytännöllisten havintojemme pohjalta kykyä osallistua havainnoitsijoina luonnon rytmeihin, voimme oppia entistä enemmän luonnon ja maanhoidon uusia näköaloja. Biodynaamiset preparaatit, Maan ja koko kosmoksemme vuorovaikutus tai omakohtaisen filosofis-henkisen suhteen muodostuminen luontoon alkavat avautumaan Maatalouskurssin määrätietoisen opiskelun myötä. Teos ei ole helppo, mutta sitäkin inspiroivampi kun muistaa, että se pitää sisällään moderneja työkaluja sadoiksi vuosiksi eteenpäin 🌱💥💎

Siten kyllä, että tässäkin kuulemma uudempaa biodynaamista tutkimusta esittelevässä kirjassa haastateltu tutkija valitteli:

Voidaanko preparaattien käyttö- ja valmistusmenetelmät yleistää maailmanlaajuisesti?

Sääli, ettei Steiner elänyt vanhemmaksi. Hänellä olisi todennäköisesti ollut sanottavaa tämänkaltaisiin kysymyksiin. Monet maatalouteen liittyvät kysymykset, jotka olisi pitänyt kohdistaa suoraan Steinerille, jäivät avoimiksi, [...]

Joten sieltä kirjasta totuuden on löydyttävä! Vaikka sen etsiminen sitten kestäisi. Ja vaivalloista olisikin.

Minullekin lukukokemukseni saattoi sillä tavalla olla palkitseva, että löysin kaikenlaista pikkuhauskaa irvittävää. Mutta enempää siitä ei irtoa. Tästä eteenpäin on löydettävä Pfeifferin ja Northbournen teokset.

[Heikki Jokipii]

Jos on hiukan vaikeaa pysyä totuudessa viineissä, on se nähtävästi mehuissakin:

Voelkel biodynaamiset hedelmä- ja vihannesmehut – luomulaatua parhaimmillaan. Nyt kaupoissa!

Voelkel, luomutuotannon pioneeri
Saksalaisen Voelkel -luomumehujen historia alkoi 100 vuotta sitten, kun Margaret ja Karl Voelkel aloittivat hedelmien ja vihannesten luomu- sekä biodynaamisen viljelyn vuonna 1920. Voelkel on perheyritys neljässä sukupolvessa. Yritys perustettiin vuonna 1936 pastöroinnin kehittämisen jälkeen ja on tänä päivänä suurin luomu-mehuvalmistaja Euroopassa.

Vuosiluku 1920 on edellä kuvatulla tavalla liian varhainen. "Maatalouskurssi" pidettiin v. 1924. Senkin jälkeen meni vielä hyvä tovi, ennenkuin biodynaaminen viljely oikeasti syntyi.

[Heikki Jokipii]

Kirjassa...

Tuija Mononen, Luomun verkostot, Joensuun yliopisto s. 66 (väitöskirja)

https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-083-3/urn_isbn_978-952-219-083-3.pdf

.. tulevat esille myös tällaiset luomuviljelyn (väitetyt) juuret:

Suomalaisen luomun historia ulottuu kuitenkin syviin juurimultiin. Sampsa Heino-nen  on  nimittäin  jäljittänyt  suomalaisen  luomun  juuret  1900-luvun  alkuvuosikymmenille. Kasvissyöntiä kannattanut uudistusliike, Karjaton maatalous, on menetelmällisesti niin  lähellä  1900-luvun  lopun  luomuviljelyä,  että  Heinosen  (2006)  tulkinnan  mukaan sitä voidaan pitää luomuviljelyn yhtenä edeltäjänä. Liike kehittyi 1920-luvulla Saksassa. Sitä voi nimittää luomun esiasteeksi, vaikka Suomessa erityiset kasvinsyönti- ja luonnonparannusliikkeet olivat suositumpia. Liike ei sallinut eläinten hyödyntämistä maataloudessa ja elintarviketuotannossa. Vain kasvissyönti oli hyväksyttävää. Liikkeen edustajilla ei ollut kielteistä kantaa keinolannoitteisiin. Niiden hintaa saatettiin kritisoida kalliiksi, mutta niitä ei pidetty epäluonnollisina tai niiden ympäristövaikutuksia kielteisinä, mitkä ovat nykyisiä keinolannoitteita koskevia asenteita luomun puolustajien joukossa. Karjaton viljely ei ollut tavoitteiltaan ympäristötietoista tai muita ekologisia kysymyksiä pohtivaa ja tiedostavaa. Viljelymenetelmä oli poikkeuksellinen nimenomaan karjattomuuden takia.  Myöskään  eläinten  kohtelussa  ei  vaadittu  lajityypillisten  ominaisuuksien  huomioonottamista kuten nykyisessä säädöstenmukaisessa luomueläintuotannossa.

Mutta mennäänkö tuossa jo liian pitkälle? Ja pyritään keinotekoisesti niputtamaan kaikkinainen maatalouden "toisinajattelu" tuohon aikaan jotenkin yhteen? Nyt on vaikea ymmärtää, miten karjaton maatalous olisi "menetelmällisesti" muistuttanut myöhempää luomuviljelyä, jos siinä:

- hyväksyttiin periaatteessa keinolannoitteet
- ekologisia tavoitteita ei ollut, eikä siten mitään sellaisia sääntöjäkään, joilla luomu etujaan siinä asiassa puolustelee
- eikä eläimiin liittyviä menetelmiä tietysti ollut lainkaan
- synteettisiä torjunta-aineita ei käytetty,, koska niitä ei käyttänyt kukaan muukaan, siitä yksinkertaisesta syystä, ettei niitä ollut tuolloin olemassa

Jos ja kun keinolannoitteiden hinnat tuohon aikaan saattoivat ollakin kalliita (Haber-Bossc vasta 1909 -->), ehkä karjaton viljely turvautui viherlannoitukseen? Mutta jonkinasteisesti siihen oli turvauduttu kaikessa viljelyssä muutoinkin, eli ei se oikein riitä yhtäläisyydeksi.

Uudestaan: keinolannoitteita ei periaatteessa karjattomassa viljelyssä tuomittu. Eikö pikemminkin karjatonta viljelyä voi pitää tehoviljelyn yhtenä edeltäjänä. Ennakkoluulottomana uutena ratkaisuna, joka oikeastaan viis veisaa siitä, miten on tuhansia vuosia ennen toimittu. Modernismia!

Jos tänä päivänä vegaanit olisivat johdonmukaisia, he vaatisivat ruokaa, joka on tuotettu pelkillä keinolannoitteilla. Ihan samalla päättäväisyydellä kuin GMO-vastustajat vaativat, ettei edes heidän syömiään eläimiä ole ruokittu GMO-rehulla!

Nyt kysyn, että onko tuo Heinosen kytkentä historiallinen myytti? Jota tarvitaan sen nykymyytin pönkittämiseksi, että luomu ja kasvissyönti liittyvät jotenkin kiinteästi yhteen?