Ydinvoima versus merituulivoima?

[Heikki Jokipii]

WMO:llapa on nyt tällainen suositus!

WMO: Embrace Renewables to Stabilise the Power Grid

Kun kaikkialla muualla funtsataan, miten hanskataan uusiutuvista johtuva verkon epästabiilisuus!

Taalashan se taas siellä:

WMO’s State of Climate Services annual report, which includes inputs from 26 different organizations, focuses on energy this year because it holds the key to international agreements on sustainable development and climate change and, indeed, to the planet’s health.

“The energy sector is the source of around three-quarters of global greenhouse gas emissions. Switching to clean forms of energy generation, such as solar, wind and hydropower – and improving energy efficiency – is vital if we are to thrive in the twenty-first century. Net zero by 2050 is the aim. But we will only get there if we double the supply of low-emissions electricity within the next eight years,” said WMO Secretary-General Prof Petteri Taalas.

“Time is not on our side, and our climate is changing before our eyes. We need a complete transformation of the global energy system,” says Prof. Taalas.

Access to reliable weather, water and climate information and services will be increasingly important to strengthen the resilience of energy infrastructure and meet rising demand (an increase of 30% in the past ten years).

Lupaa siis luotettavampia sääpalveluja. Ja sitä kautta stabiloidaan?

[Heikki Jokipii]

Tuolla luvatusti jatko-osa:

The Penetration Problem. Part II: Will the Inflation Reduction Act Cause a Blackout?

The “green” provisions of the poorly named  Inflation Reduction Act  are sweeping and it appears they may do more harm than good. The philosophy behind the inflation Reduction Act seems to reflect the belief that if you can get the ball rolling, adding additional wind and solar will get easier. However, as  Part 1 discussed, the compounding problems associated with increasing the penetration level of wind and solar generation are extreme.

Replacing conventional synchronous generating resources, which have been the foundation of the power system, with asynchronous intermittent resources will degrade the reliability of the grid and contribute to blackout risk. The power system is the largest, most complicated wonderful machine ever made. At any given time, it must deal with multiple problems and remain stable. No resources are perfect; in a large system you will regularly find numerous problems occurring across the system. Generally, a power system can handle multiple problems and continue to provide reliable service. However, when a system lacks supportive generation sources, it becomes much more likely it will not be able function reliably when problems occur.

Tuulivoiman (ja aurinkovoimankin) pidäkkeetön ja ongelmista (ja riskeistä) piittaamaton lisääminen näyttää kuitenkin olevan nyt globaalisti päivän sana. Kuten WMO:n kannanotostakin näemme. Ja niin on Suomessakin. Joskus sitten niihin ongelmiin herätään. Ja tietysti kaikki yhtäaikaa, ja väittein, että kyllähän "me" jo silloin varoittelimme (kuten maakaasuasiassa nyt näemme).

[Heikki Jokipii]

Keskustelua Saksassa siitä, miten ydinvoimasta luopuminen liittyi (maan nykyiseen) maakaasuriippuvuuteen:

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Anna Vero Wendland
@VeroWendland·13. lokak.
Wer nochmal behauptet, unsere Gas-Abhängigkeit habe rein gar nichts mit dem Atomausstieg zu tun, kann es sich jetzt direkt von Merkel bestätigen lassen.

Leon Holly
@LeonHolly_
Merkel (@ 0:58): "...we phased out of nuclear energy. We wanted to phase out of coal step by step (...). For the transformation period, it was clear that we needed natural gas to eventually get completely to CO2-free energy sources."
youtube.com
Merkel: no regrets on energy policy with Russia
FORMER GERMAN CHANCELLOR ANGELA MERKEL SPEAKING AT NEWS CONFERENCE AHEAD OF THE

https://www.youtube.com/watch?t=59&v=v47Q1ySaB_Q&feature=youtu.be

Suomessa Vihreiden nykyjohto näyttää tämän vaiheen täysin (ja jopa aktiivisesti?) unohtaneen.

[Heikki Jokipii]

Hupaisaa.

Irony: Greens Now Praying For A “Warmer” Winter To Help Germany Survive Energy Crisis

Now, ironically, Habeck is also hoping for a warmer winter to bail out the country from its energy crisis. A warm winter will mean burning less gas and help the country avoid untold misery. Alas – warming is rescue!

He said recently, in mid September:

“If everything goes well in terms of saving gas and we are lucky with the weather, then we have a chance of getting through the winter well.”

Here he of course means if the winter is warm – and not cold and snows like the winters they long to return to – we might get through it without freezing to death before spring finally arrives. Please, please, please let it be warm, Habeck and his greens are hoping now.

Tai tragikoomista. Jos näin käy, pelkästään traagista.

***

Mutta näin onneksi ennustetaankin:

Bjorn Lomborg uudelleentwiittasi
Patrick T. Brown
@PatrickTBrown31·11. lokak.
Here's what 8 leading seasonal forecasting models predict for Nov-Jan European temperatures. Approximately a 60% chance of warmer than usual, with a best guess of ~ +0.5°C (+0.9°F). These are encouraging numbers in the context of the energy crisis.

[Heikki Jokipii]

Mutta Ruotsissapa nyt näin:

Ruotsin uusi hallitus haluaa maahan lisää ydinvoimaa

Hallitus haluaa, että valtion omistama energiayhtiö Vattenfall ryhtyy välittömästi suunnittelemaan uuden ydinvoimalan rakentamista.

Tuo oli kyllä odotetettavissakin. Mutta kyllä tuo kehotus ryhtyä suunnittelemaan heti uutta oli enemmän kuin odotin.

Ei olisi muuten hullumpaa, jos Suomen hallitus antaisi kehotuksen sopivalle yhtiölle tms. ryhtyä heti suunnittelemaan hyötöreaktoria Suomeen.

[Heikki Jokipii]

Hesari lopulta ottaa härkää sarvista kiinni, tarttuu tähän kysymykseen:

Suomi on pian riippuvainen tuulivoimasta – tästä syystä siinä piilee suuri riski

Perinteisten voimaloiden raskaat generaattorit parantavat sähköjärjestelmän kykyä sietää häiriöitä. Tuuli- ja aurinkovoiman kasvu on pakottanut keksimään uusia tapoja tuottaa järjestelmään niin sanottua inertiaa tai korvata sen puutetta.

Tuosta enemmän:

SUURIA generaattoreita pyörittävät voimalat antavat siis sähköjärjestelmälle noin viisi sekuntia aikaa reagoida äkilliseen häiriöön. Suuria generaattoreita löytyy esimerkiksi ydin-, hiili- ja hakevoimaloista. Vesivoimaloiden turbiinit ovat pienempiä, mutta massaa on niissäkin.

Nämä generaattorit ja myös isojen teollisuuskoneiden sähkömoottorit tuottavat sähkö­järjestelmään luonnostaan kykyä vastustaa taajuuden muutosta häiriötilanteessa. Tätä ominaisuutta kutsutaan inertiaksi.

Erityisen paljon inertiaa tuottavat ydinvoimalat, koska niiden turbiinit ovat paitsi valtavan suuria, ne myös pyörivät hyvin nopeasti.

JÄRJESTELMÄSSÄ on kuitenkin yhä kasvava ongelma.

Aurinko- ja tuulivoima eivät tuota luontaisesti inertiaa lainkaan. Niiden tuottama sähkö kulkee taajuusmuuttajan tai suuntaajan eli invertterin kautta.

Siinä on vielä tämäkin:

PYÖRIVIEN generaattoreiden tuottamaa luontaista inertiaa olisi Fingridin Kuivaniemen mukaan mahdollista korvata synteettisellä inertialla. Se tarkoittaa esimerkiksi, että tuuli- ja aurinkovoimaloiden invertterit eli suuntaajat ohjelmoidaan tuottamaan inertiaa verkkoon.

”Teknologia on kehitteillä maailmalla. Se ei ole vielä kypsää, mutta tulossa kyllä. Yleisemminkin on pohdinnassa, minkälaisia järjestelmäpalveluita tuuli- ja aurinkovoiman tulee jatkossa tuottaa.”

(lihav. HJ)


Sitten on vielä tämä:

Kuivaniemen mukaan alueellisesti tuulivoiman kasvu aiheuttaa jo muitakin ongelmia kuin inertian puutetta, joka on koko järjestelmän tason ongelma. Myös verkon jännitteen ylläpidossa on haasteita.

”Nykyinen tuulivoimatekniikka edellyttää, että perinteiset voimalaitokset tuottavat verkkoon jännitteen ja tuulivoimalat tahdistuvat siihen. Joillain alueilla näitä perinteisiä voimalaitoksia ei ole riittävästi ja verkko on siksi heikko sekä altis häiriöille.”

Tähänkin ongelmaan on kehitetty ratkaisu: jännitettä voidaan tukea synkroni­kompensaattori-nimisellä laitteella. Se on käytännössä verkon tahdissa pyörivä sähkömoottori, jonka tarkoitus on ainoastaan tukea sähköverkkoa.

Kuivaniemen mukaan samojen haasteiden kanssa painitaan maailmalla kaikkialla, missä tuuli- ja aurinkovoimaa on rakennettu paljon. Siksi ratkaisujakin kehitellään maailmanlaajuisesti.

”Synkronikompensaattoreitakin on maailmalla jo käytössä monessa paikassa”, hän sanoo.

(lihav. HJ)

Koko lailla vastaava kuvaus problematiikasta kuin Judith Curryllä ym. edellä. Se, mikä aluksi tuntuu helpolta ja onkin helppoa, tulee kasvavasti vaikeaksi.

Mutta sen vaikutelman HS haluaa jättää, että ratkaisut ovat tulossa. Curry ym. ovat pessimistisempiä.

[Heikki Jokipii]

Saksassa Vihreät valehtelevat nyt näin:

Jürgen Trittin
@JTrittin
Atomkraft schafft keine Sicherheit. Keine Souveränität. Keine Unabhängigkeit von Russland. Keine Versorgungssicherheit.

Das grüne Verständnis von Energiepolitik ist verantwortungsgeleitet - deshalb gibt es von uns ein klares Nein zur Atomkraft über den 15. April hinaus. #bdk22

Twiittiin linkatussa videossa Trittin väitti, että uraani tuodaan Saksaan Venäjältä. Kun se tosiasiassa saadaan Kanadasta, Alankomaista ja omista varastoista:

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Maik Kretschmar
@jungpionier_·15. lokak.
Wie kann man so in der Öffentlichkeit solche Lügen verbreiten? Deutsches Uran kommt laut Bundesanstalt für Geologie und Rohstoffe aus Kanada, den Niederlanden und eigenen Lagerbeständen. Nicht aus Russland! 👇 https://bgr.bund.de/DE/Themen/Energie/Downloads/energiestudie_2021.pdf (S. 24)

[Heikki Jokipii]

Hesarin myönteisyys ydinvoimalle on kasvamaan päin. Pääkirjoitus:

Keskieurooppalaisessa ydinvoimavastaisuudessa kukkii naiivi populismi

EU-komissio joutuu oikeuteen, koska se suositteli ydinvoimaa kestäväksi sijoituskohteeksi. Komissio oli ihan oikeassa.

Ja laajahko artikkeli tästä:

Fortum ja Helen kiinnostuneet rakentamaan pien­ydin­voimaloita Suomeen – voimalat tulisivat todennäköisesti asutuksen lähelle

[Heikki Jokipii]

Näin kavi Thunbergin tapauksessa:

Greta Thunberg Fractures German Greens With Her Call To Continue Operation Of Hated Nuclear Power Plants

Sillä näin voi siellä olla:

Vai onko siellä millään mitään merkitystä? Vai voittaako atavistinen viha/pelko ydinvoimaa kohtaan kuitenkin? Taloudelliset seikat eivät ratkaise. Se selvisi oikeastaan jo Saksan breederin kohtalosta..

[Heikki Jokipii]

Tässä on heti alussa valaiseva kaavio uusiutuvien osuudesta ja energian hinnasta:

https://wattsupwiththat.com/2022/10/16/green-academics-blame-climate-injustice-for-rising-energy-prices/

Tanska ja Saksa molemmissa kärjessä, ylhäisessä yksinäisyydessään. Suomi kaukana takana.

Tuon kaavion pohjalla ei ole odotettavissa, että energian hinta Suomessakaan laskisi, tuulivoiman lisääntymisen myötä. Vaikka jokin satunnainen tuulivoiman tuotantopiikki sellaisen vaikutelman hetkeksi antaisikin.

[Heikki Jokipii]

Ei ehkä Saksassa. Mutta kovasti on ydinvoima nyt tullut muotiin Suomessa ja Ruotsissa!!!

Fortum käynnistää selvityksen edellytyksistä uusille ydin­voimaloille
Selvitettävänä ovat sekä pienydinvoimalat että perinteiset suuret ydinvoimalat.

Tämän pohjalla voimme jo sanoa, että myös Suomen hallitus tukee asiaa:

Elinkeinoministeri Lintilä: Tarvitsemme lisää ydinvoimaa, Fortumin selvitys tulee hyvään vaiheeseen
Fennovoiman voimalahankkeen kaatumisen myötä Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa ja säätövoimaa tuulelle ja auringolle, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Myös YLE on tällä muotiaallossa mukana:

Tyyntä kuin myrskyn silmässä
Olkiluodossa työntekijät eivät stressaa, vaikka kolmannen laitosyksikön sähköä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Rento ilmapiiri on luotu tietoisesti.

[Heikki Jokipii]

Ihan yllätyksenäkö tämä tuli?

Tuulivoimabuumin seuraus: Suomessa alkaa ennennäkemätön sähkövoimalinjojen rakennusurakka – tuhansien metsänomistajien maat lunastetaan linjojen tieltä

Valtaosa linjoista nousee nykyisten rinnalle, mutta neitseelliseen maastoon vedetään myös satoja kilometrejä uutta johtokäytävää, jonka leveys on vähintään kymmeniä metrejä, paikoin 50-100 metriä.

Kuten tavallista, tuo luonnon tuhoaminen saa välittömästi pyhityksensä. Tuokin artikkeli näki ongelmana oikeastaan vain maanomistajien saaman hinnan.

Tämä muuten on ongelma Saksassakin:

Uusien sähkövoimalinjojen rakentamisurakka on valtava, varsinkin kun kulutus on pääosin Etelä-Suomessa ja tuotanto muualla.

Erityisesti (hulppeat) merituulivoimalat sijaitsevat pohjoisessa, teollisuus etelässä.

Ero Saksaan on tämä: tuulivoimaa uskalletaan siellä myös vastustaa. Suomessa oikeastaan ei. Paikallista.vastustusta jotain tiettyjä hankkeita kohtaan toki on.

[Heikki Jokipii]

Hauska huomio:

Ranne: Järki palaa energiakeskusteluun pätkittäin

Ranne pistää ilolla merkille myös miten tuulivoiman kiivaanakin puolestapuhujana tunnettu Aalto-yliopiston professori Peter Lund on puolestaan herännyt siihen, ettei tuulivoima tuota tyynellä, emmekä Euroopan energiakriisissä voi enää luottaa tuonnin riittävyyteen (Verkkouutiset 17.10.2022). Joka tapauksessa Suomen heikko omavaraisuus nostaa sähkön hintoja.

– Professori Lund esittääkin Wärtsilän monipolttoainemoottoreita huipputehon tuotantoon biopohjaisilla tai synteettisillä polttoaineilla.

Vrt. meidän ehdotuksemme.

[Heikki Jokipii]

Nyt tällainen tarinan käänne:

Scholz käveli vihreiden yli: Saksa pitää ydin­voimalansa käynnissä huhtikuuhun

Mutta miksi ihmeessä vain huhtikuuhun? Perusasetelma tuskin on huhtikuuhun mennessä muuttunut:

Hallituspuolueista Scholzin sosiaalidemokraatit ja liberaalipuolue FDP ovat kannattaneet ydinvoimaloiden käyttöiän pidentämistä, mutta vihreät on hangannut vastaan, vaikka se on merkinnyt hiilivoiman käytön lisäämistä.

Linja on kummastuttanut ympäri Eurooppaa ja saanut kritiikkiä muun muassa ilmastoaktivisti Greta Thunbergilta, jonka mielestä ydinvoimasta luopuminen ja sen korvaaminen hiilivoimalla on virhe.

Kommentit saksalaisessa Twitterissäkin olivat ristiriitaisia. Tiettyä ydinvoiman puolustajien vahingoniloa tunnettiin siitä, että juhlat ydinvoimasta luopumisen kunniaksi vuoden lopulla on jouduttu perumaan.

[Heikki Jokipii]

Mykkänen kehottaa tarttumaan Ruotsin täkyyn:

Suomen kannattaa lähteä Ruotsin kanssa kohti kestävää energiaa

Suomen kannattaa tarttua Ruotsin uuden hallituksen ”tarjoukseen” lähteä tarkistamaan pohjoismaisen sähkömarkkinan pelisääntöjä. Riskiä säävarman tuotannon syrjäytymisestä ei nähty 30 vuotta sitten, kun sähköpörssi Nordpoolin pelisäännöt luotiin. Nyt kuitenkin näemme, että sähkön tarjonta on liukumassa liian jyrkästi tuulen armoille. Suomessakin sähkön hinta on jo välillä pompannut yli 20-kertaiseksi, kun tuuli on tyyntynyt. Tuulivoimaa kannattaa hyödyntää, mutta liika riippuvuus siitä tekee sähköjärjestelmästä tarpeettoman kalliin.

Mutta eikö.niin ole jo pitkälle tehty? Eikö em. Fortumin selvitystyö ole jo sitä?

Näinhän se oli:

Ruotsi on ollut vuosikymmeniä sulkemassa ydinvoimaloitaan. Nyt hallitussopimus linjaa vanhojen ydinvoimaloiden uudelleen käynnistämisestä ja uuden ydinvoimalan rakentamisesta.

Vuosikymmenien ajan lyötiin mynttiä siitä "kansanäänestyksestäkin". Jossa ei tarjottu muuta vaihtoehtoa kuin ydinvoimaloiden sulkeminen (valita voi vain sitä ehdottavan puolueen). Ja se ehdotus sitten voitti! Ja nämä vuosikymmenet Ruotsin poliitikot ovat teeskennelleet toimivansa kansan tahdon mukaan.