Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?

[Heikki Jokipii]

Tuosta kirjoituksesta vielä:

By the late 1970s there was a lot of activity around the world in developing designs for plutonium breeder reactors.

Miten ihmeessä kehitys sitten tyssäsi, lännessä?

Ehkä Tiede-lehti ja Helsingin Sanomien tiedeosasto sen meille aikanaan kertoo. Ainakin olen pyytänyt sitä heiltä. Edes yksi artikkeli breedereistä. Pliizzz.

[Heikki Jokipii]

Vai onko Kiinalla ratkaisu?

Kalevi Nissilä X:ssä:

Tiekun koko teksti: Kiinan hallituksen tiedemiehet ovat julkistaneet suunnitelmat ensimmäisestä laatuaan kokeellisesta ydinreaktorista, joka ei tarvitse vettä jäähdytykseen..

Sulan suolan ydinreaktorin, joka toimii nestemäisellä toriumilla uraanin sijasta, odotetaan olevan turvallisempi kuin perinteiset reaktorit, koska sulan suolan jäähtyy ja jähmettyy nopeasti, kun se altistuu ilmalle, ja eristää toriumin, joten mahdollisesta vuodosta aiheutuu paljon vähemmän säteilyä ympäristöön kuin perinteisten reaktoreiden vuodoista.

Prototyyppireaktorin odotetaan valmistuvan ensi kuussa, ja ensimmäiset testit alkavat jo syyskuussa. Tämä tasoittaa tietä ensimmäisen kaupallisen reaktorin rakentamiselle, jonka on määrä valmistua vuoteen 2030 mennessä.

Koska tämäntyyppinen reaktori ei tarvitse vettä, se voi toimia myös aavikkoalueilla. Ensimmäinen kaupallinen reaktori sijoitetaan Wuwein aavikkokaupunkiin, ja Kiinan hallitus aikoo rakentaa lisää reaktoreita Läntiesen Kiinan harvaan asutuille aavikoille ja tasangoille sekä jopa 30 reaktoria Kiinan Belt and Road -aloitteeseen osallistuviin maihin. Kyseessä on maailmanlaajuinen investointiohjelma, jossa Kiina investoi 70 maan infrastruktuuriin.

Toriumreaktorit eivät ole yleistyneet, koska uraani on halpaa ja sitä on maankuoressa paljon. Toriumiin, samoin kuin uraani 238:een, perustuva hyötöreaktori edellyttää säteilytetyn polttoaineen jälleenkäsittelyä, jossa hyödetty uusi polttoaine erotetaan kemiallisesti. Jälleenkäsittely on kallista, koska siinä käsitellään erittäin radioaktiivisia nesteitä.

Torium ydinpolttoainekierrossa ei synny plutoniumia. Sen takia toriumreaktorin käytetty polttoaine on kymmenien tuhansien vuosien päästä vähemmän radioaktiivista kuin uraanireaktorin käytetty polttoaine.

Toriumia ei voida käyttää nykyisissä, yleisesti käytössä olevissa, uraanin käyttöön perustuvissa, kevytvesireaktoreissa. Siirtyminen toriumin käyttöön vaatisi toisenlaisia uuden sukupolven reaktoreita ja sen myötä myös suuria investointeja, niin tutkimuksen kuin toteutuksenkin osalta. Torium-vaihtoehtoa ydinenergiatekniikassa on historiallisista ja poliittisista syistä tutkittu ja toteutettu huomattavasti vähemmän kuin uraanivaihtoehtoa
5.39 ip. · 11. toukok. 2025

Tuossa olisi Tiede-lehdelle ja Helsingin Sanomien tiedeosastolle ihan tuoreen uutisen paikka. Jossa sitä voisi laajemminkin arvioida.

Joku voisi myös kysyä USA:n energiaministeri Wrightiltä, miksi amerikkalainen ratkaisu on parempi