Ydinvoima versus merituulivoima?

[Heikki Jokipii]

Kysyttynä Kiinan hallituksen edustaja sen kertoo:

China: “renewable energy … intermittent and unstable, we must rely on a stable power source”

“Because renewable energy (sources such as) wind and solar power are intermittent and unstable, we must rely on a stable power source,” said Su Wei, Deputy Secretary-General of the National Development and Reform Commission. “We have no other choice. For a period of time, we may need to use coal power as a point of flexible adjustment.”

Ydinvoimasta ei jostain syystä ole puhetta.

Jonkin aikaa täytyy siis hiilivoimaa käyttää. Kuten Saksassa / EU:ssa maakaasua.

[Heikki Jokipii]

Entäpä tämä sitten:

Onko Ruotsi kääntämässä takkinsa 40 vuoden jälkeen – Puolet puolueista kannattaa nyt ydinvoimaa

3.5.2021
Ydinvoima sähköisti puoluejohtajaväittelyn Ruotsissa. Syksyn 2022 vaalit lähestyvät. Ruotsin kokoomus, eli moderaatit, ruotsidemokraatit, kristillisdemokraatit ja liberaalit kannattavat nyt uuden ydinvoiman rakentamista.

Tuohon voisi sanoa ainakin se, että järjestäisivät edes uudelleen sen surullisen kuuluisan "kansanäänestyksensa" noin 40 vuoden takaa. Josta on jälkeenpäin mahdoton sanoa, miten päin se takki silloin oli. Ainakin kansan päällä. Puolueethan silloin tarjosivat vain luopumisvaihtoehtoa. Muuta ei voinut äänestää.

[Heikki Jokipii]

USA:ssa Bidenin hallinnolla ei asiassa ennakkoluuloja ole:

U.S. eyes nuclear reactor tax credit to meet climate goals -sources

WASHINGTON (Reuters) -The White House has signaled privately to lawmakers and stakeholders in recent weeks that it supports taxpayer subsidies to keep nuclear facilities from closing and making it harder to meet U.S. climate goals, three sources familiar with the discussions told Reuters. New subsidies, in the form of "production tax credits," would likely be swept into President Joe Biden's multi-trillion-dollar legislative effort to invest in infrastructure and jobs, the sources said.

Wind and solar power producers already get these tax rebates based on levels of energy they generate. Biden wants the U.S. power industry to be emissions free by 2035. He is asking Congress to extend or create tax credits aimed at wind, solar and battery manufacturing as part of his $2.3 trillion American Jobs Plan.

Tämä myönteisesti huomioiden. Täytyy kuitenkin muistuttaa, että Biden ei ole tehnyt elettäkään edeltäjänsä Bill Clintonin onnettoman päätöksen purkamiseksi, että USA luopuu hyötöreaktoritekniikan kehittämisestä.

[Heikki Jokipii]

Analyysi Briteistä. Paljonko uusiutuviin on investoitu, ja paljonko niistä on saatu ulos:

The performance of UK Weather Dependent Renewables: 2002 – 2020

[Heikki Jokipii]

Tähän ei kyllä Exxonia tarvittu:

Tutkimus: Öljy-yhtiö Exxon Mobil käyttää tupakkateollisuuden kikkoja harhauttaakseen keskustelua fossiilisten polttoaineiden haitoista

Yhtiön viestintään kuuluu myös uusiutuvien energianlähteiden maalaaminen epäluotettaviksi ja [..]

Koska uusiutuvat energialähteet — ainakin aurinko ja tuuli — ovat epäluotettavia.

[Heikki Jokipii]

Otetaanpa tästä lukuja, ja suhteutetaan myös vähän:

Tuulesta tuli miljardibisnes

SUOMEEN rakennetaan tänä vuonna vähintään yli 200 tuulivoimalaa, joiden kapasiteetti on yhteensä lähes tuhat megawattia. Yhden megawatin rakennuskustannukset ovat noin 1–1,2 miljoonaa euroa, joten Suomessa rakennetaan tänä vuonna tuulivoimaa yli miljardilla eurolla.

Ydinmegawatteina noin neljännes eli noin tai alle 250 megawattia. Olkiluoto 3:n verran kapasiteettia maksaisi siis vähintään 6 miljardia euroa. Ynnä se, että Olkiluodon oletettavan elinkaaren aikana ne on rakennettava kolmeen kertaan. Jos se edes riittää. Siihen tulee sitten vielä tämä, joka sekin käsittääkseni johtuu tuulivoiman lisäämisestä:

VARSINAISIIN voimaloihin vuosittain investoitavan miljardin lisäksi sähkön kantaverkko vaatii noin kolmen miljardin investoinnit vuoteen 2035 mennessä.

Jätetään nyt tässä tarkastelematta varakapasiteetin tarve. Ja hinta.

Toisin uskotaan jossain tulevaisuudessa olevan, mutta näin on vielä itsepäisesti nykyisin:

Heikkilän mukaan kantaverkkoyhtiöllä on tuulivoiman liittymistiedusteluja 90 gigawatin kapasiteetin verran. ”Selvää on, etteivät kaikki toteudu”, hän sanoo.

Tiedusteluista noin 90 prosenttia on maatuulivoimaa. Merituulivoiman osuus on noin kymmenen prosenttia.

”Teknologinen kehitys jatkuu, mutta maatuulivoiman osalta suurin loikka on luultavasti nähty. Nopein kehitys tapahtuu merituulivoimassa”, kertoo Heidi Paalatie.

MAAILMAN suurin merituulivoimala on Alankomaiden Rotterdamissa. Sen teho on 12 megawattia. Tulevaisuudessa odotetaan jopa 20 megawatin laitoksia. Merituulivoiman määrä maailmalla kasvaa, mutta Suomessa on toistaiseksi vain yksi mereen perustettu puisto Porin Tahkoluodossa.

”Suomessakin on kovasti pöhinää sen ympärillä, mutta kustannukset ovat korkeammat”, Paalatie sanoo.

Eli merituulivoiman nimeen vannotaan. Mutta sitä ei synny.

[Heikki Jokipii]

Hänelle esitettiin kiperä kysymys:

Maria Ohisalo, onko Olkiluoto 3 ympäristöteko?
Eilen klo 19:32
Vihreiden Maria Ohisalo käynnisti Iltalehden Suoraa Puhetta -kuntavaalitenttisarjan tiistaina.

Onko Olkiluoto 3 mielestänne ympäristöteko?

– Meidän energiapalettiin on laskettu mukaan myös Olkiluoto 3 ja sen tuottamat sähköt. Toivomme nyt, että se valmistuisi.

– Yhtiö itse eli TVO ja hanketta valvova viranomainen STUK kertoivat keväällä, että ydinvoimala on teknisesti valmis.

Kyse on valtavasta määrästä päästötöntä sähköntuotantoa, noin 14 prosenttia Suomen sähköntarpeesta. Miksi vihreiden puheenjohtaja ei millään tavalla reagoinut tähän uutiseen, joka on merkittävä askel ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa?

– Se on päästövähennysten näkökulmasta erittäin merkittävä hanke, ja me olemme tietysti toivoneet, että se olisi valmistunut nopeammin.

Olkiluoto 3 – ympäristöteko vai ei?

– Päästöjen näkökulmasta se on tärkeää, että niitä päästöjä saadaan vähennettyä...

Mutta onko se ympäristöteko, kuten yritys itse (TVO) sanoo?

– No, sitten on kysymykset loppusijoituksesta ydinjätteen*) osalta, (uraanin) louhinta alkuperäiskansan**) alueelta. Nämä kysymykset ovat edelleen olemassa.

Mutta sanokaa nyt, onko se ympäristöteko vai ei?

– No, kyllä ja ei mielestäni. Päästöt vähenevät, ja se on nyt tässä ajassa se tärkein. Kyllä siitä näkökulmasta, että päästöt vähenevät. Fossiilisista pitää päästä eroon.

Ihan ei tuon haastattelusarjan nimessä oleva tavoite tuossa toteutunut.

***

Iltalehti on aiemminkin esittänyt asiasta kysymyksiä.

______

*) kaikkea ei voi saada, mutta jos minä olisin ollut haastattelija, olisin tuohon esittänyt jatkokysymyksen, että pitäisikö Suomen seuraavan ydinvoimalan siis olla hyötöreaktori.

**) ja tuohon tietysti sen jatkokysymyksen, että eikö myös tuuli- ja aurinkovoiman tarvitsemia nk. harvinaisia maametalleja louhita alkuperäiskansojen alueilta. On jopa huhuja, että Kiinassa (niiden erittäin tärkeässä tuottajamaassa) niiden tuotanto perustuu sorretun vähemmistön (uiguurit) orjatyöhön!

[Heikki Jokipii]

Kauppalehdessä:

Tuulivoimala syö metallia kuin kauraa ja se on ongelma

Kansainvälinen energiajärjestö IEA julkaisi muutama viikko sitten kattavan selvityksen siitä, miten maailman kriittiset metallivarat riittävät, jos ilmastotavoitteita toteutetaan vain uusiutuvilla energialähteillä.

Vastaus on: eivät riitä.

Sähköautojen akkuihin, tuulivoimaloihin, aurinkopaneeleihin, akkuvarastoihin ja muihin uusiutuvan energian hankkeisiin käytettiin viime vuonna erilaisia mineraaleja kuparista nikkeliin ja harvinaisiin maametalleihin 7 miljoonaa tonnia.
[..]
Tuulivoimala on erityisen materiaalisyöppö. Maatuulivoimala tarvitsee noin 10 000 kiloa megawattia kohden erilaisia mineraaleja, merituulivoimala liki 16 000 kiloa. Aurinkovoimalan luku on noin 7 000 ja ydinvoimalan noin 5 000 kiloa.

Erot ydinvoimalaan tulevat vielä silmiinpistävämmiksi, jos ja kun muistamme, että nuo on laskettu nimellistehoista.

Eli jos tuotanto otetaan huomion, maatuulivoimala tarvitsee noita mineraaleja kahdeksankertaisen määrän jne.

[Heikki Jokipii]

Tällaisiakin ongelmia asiassa on:

Tuulivoima sijoitetaan pohjoiseen, vaikka energian tarve on suurin etelässä – "Järjenvastaista", helsinkiläinen Stella Harasek toteaa

Tällainen karkea virhe on edelleen sallittu YLE:n toimittajalle:

Ruusunen laskee, että tuulivoimaa on tulossa Fingridin verkkoon lähivuosina 1500 MW vuodessa. Sama määrä, jonka Olkiluoto 3 tuottaa vuodessa käynnistyttyään.

– Se on ihan valtava määrä, Ruusunen sanoo.

Vai oliko virhe haastatellun? Mutta joka tapauksessa nimellisteho ja energiamäärä on taas iloisesti sotkettu.

[Heikki Jokipii]

HS-mielipidekirjoituksesta:

Me ratkaisemme ilmastonmuutoksen

Ihmiskunta on tietoinen ongelmasta ja ryhtynyt toimeen. Kyse on enää globaalista keinojen yhteensovittamisesta.
[..]
Toinen uhka on keinojen ideolo­gisoiminen. Euroopan unionissa Saksa ja Belgia lisäävät hiilivoimaa ajaessaan nollapäästöistä ydinvoimaa alas turhaan. Lisäksi taksonomia-asetuksessa ydinvoima määritellään järjen ja tieteen vastaisesti ilmastolle haitalliseksi energiaksi. [..]

***

Lähteekö tuo koko EU:ssa Saksasta? Ja siellä yhdestä kohtalokkaasta vaiheesta? Die Weltin artikkelista palanen:

Die unterschätzte Macht der grünen Lobby

Das Atomkraftwerk in Fukushima, das direkt an der Küste stand, hielt dem Druck des Wassers nicht stand, radioaktive Strahlung drang heraus, sodass Tausende Menschen umgesiedelt werden mussten. 2014 stellte ein Untersuchungsbericht der Vereinten Nationen (UN) allerdings fest, dass es zweifelhaft sei, ob überhaupt ein Mensch aufgrund der Strahlung aus den havarierten Reaktoren in Fukushima starb oder noch sterben wird.

Die Bundesregierung unter Kanzlerin Angela Merkel (CDU) beschloss 2011 spontan den Ausstieg Deutschlands aus der Kernkraft. Die Ereignisse in Japan lehrten, sagte Merkel, „dass etwas, das nach wissenschaftlichen Maßstäben für unmöglich gehalten wurde, doch möglich werden könnte“.

Zwar stellte die Reaktorkommission der Bundesregierung nach Fukushima in einem Sondergutachten fest, dass ein Ereignis wie in Japan „in Deutschland praktisch ausgeschlossen ist“, deutsche AKWs zudem sicherer seien als die Anlagen in Fukushima. Doch die Stimmung im Lande war gegen Kernkraft – anders als in vielen anderen Ländern, wie Untersuchungen des Medienforschers Hans Mathias Kepplinger, emeritierter Professor der Universität Mainz, ergeben haben.

Das spiegelte sich nach Fukushima auch in der Medienberichterstattung: Im Gegensatz zum Ausland hätten deutsche Medien nach der Tsunamikatastrophe von Japan nahezu unisono auf einen Atomausstieg gedrängt, sagt Kepplinger. Es seien vorwiegend jene Experten zu Wort gekommen, die die Notwendigkeit eines Atomausstiegs bestätigten: „In Deutschland wurde Fukushima zum Menetekel, das Konsequenzen verlangte.“ 

Spontaania päätöstä ei vieläkään saada pyörretyksi.

On todella mielenkiintoista, tapahtuuko mitään tuossa asiassa Saksan CDU:ssa, kun Merkel nyt lähtee. On nimittäin inhimillisesti ymmärrettävää olla myöntämättä koskaan valtavinta mokaansa. Niinpä Merkel ei sitä myönnä.

Saksan Vihreille asia on helpompi: he voivat, linjansa mahdollisen muuttamisen jälkeen, aina vedota siihen, että hei, mehän emme olleet hallituksessa tuosta päättämässä!

[Heikki Jokipii]

Britanniassa ja Tanskassa asiaa on tutkittu. Ja tulos on, että tuulivoimaloiden suorituskyky laskee melko jyrkästi niiden ikääntyessä:

https://wattsupwiththat.com/2019/08/20/paying-much-more-for-much-less/

— klips —

Niinpä upouuden tuulivoimalan lukuja ei pitäisi käyttää, kun arvioidaan tuulivoiman hintaa. Vaikka ne olisivat silloin uutena tottakin. Mitä ne eivät aina ole, vaan usein suunnitteluvaiheen myyntipuhetta.

Uusiutuvia kannattaville ja heidän laskelmilleen ikävästi, samoin näyttäisi olevan aurinkopaneelienkin laita:

Solar panels ‘chronically underperforming’ and degrading faster than anticipated

Niidenkin suorituskyky laskee, ja aiemmin luultua nopeammin.

[Heikki Jokipii]

Uusiutuvat energialähteet edellyttävät laajamittaista energian varastoimista.  Missä siinä mennään? Suurin piirtein tässä:

https://wattsupwiththat.com/2021/06/15/storing-energy/

Vastaava tarkastelu olisi syytä tehdä Suomestakin. Mikä meidän kokonaiskapasiteetimme asiassa on? Yleensä asiaa koskevissa uutisissa kerrotaan vain yksittäisten hankkeiden onnistumisista.


PS. 17.06.51: HELENin kotiin tulleessa esitteessä kerrottiin, että Helsinkiin valmistuvan vesivaraston ja lämpöpumpun teho voi olla jopa 300-500 MW. Mutta ei kerrottu, kuinka kauan. Eli sitä, paljonko energiaa sillä järjestelyllä saadaan varastoitua. Esitteen tässä lauseessa on jo tavallaan kysy energiamääristä:

Tällainen lämpöpumppulaitos voi tuottaa 15-20 prosenttia Helsingissä kylmänä pakkasäivänä tarvittavasta lämmöstä.

Mutta siinäkään ei katsottu tarpeelliseksi kertoa, kuinka monena päivänä. Yksikössä tuo on, vainko yhtenä pakkaspäivänä?

[Heikki Jokipii]

Kun uusiutuvista tai kaasusta saatu energia ei riitä, Euroopassa käynnistellään hiilivoimaloita:

Climate Activist Europe Firing Up Coal Plants as Gas Shortage Bites

Europe is so short of natural gas that the continent — usually seen as the poster child for the global fight against emissions — is turning to coal to meet electricity demand that is now back to pre-pandemic levels.

Coal usage in the continent jumped 10% to 15% this year after a colder- and longer-than-usual winter left gas storage sites depleted, said Andy Sommer, team leader of fundamental analysis and modeling at Swiss trader Axpo Solutions AG. As economies reopen and people go back to the office, countries like Germany, the Netherlands and Poland turned to coal to keep the lights on.
…

“Energy demand has been pretty strong in Europe and we have seen a recovery from the pandemic,” Sommer said in an interview. “Gas storage is so low now that Europe cannot afford to run extra power generation with the fuel.”

Jos ydinvoiman osalta Suomessa pelotellaan riippuvaisuudella Venäjästä, mikä onkaan Saksan riippuvaisuus maakaasussa. Se on todella poliittisesti hankala asia, vaikka juuri pidetystä huippukokouksesta seuraisikin tietty liennytysvaihe.

[Heikki Jokipii]

Otsikko jo kertoo tämän faktan:

Tuulivoiman lapajätettä syntyy Suomessa jopa 4000 tonnia joka vuosi – Digitaalinen supergraafi näyttää, kuinka tuulivoimala kierrätetään

Tuula Laatikainen 17.6.2021 08:30

Suomi tarvitsee omat kierrätysjärjestelmät tuulivoimaloiden lapajätteelle.

Tilaajille
Tämä sisältö on vain Tekniikka & Talouden tilaajille.

Ehkä ja varmaan loppuosassa tulisi tietoa siitä, mitä ongelmalle on suunniteltu tehtävän. Mutta ongelma se siis jo on.

Rivien välissä tulee myös tieto, että koko joukko tuulivoimaloita joutuu jatkuvasti pois pelistä. Ja tilalle on rakennettava uusia. Jos uusiutuvien linjalla pysytään.

USA:ssa taas ei ole täyttä selvyyttä siitä, mitä tehdä aurinkovoiman jätteelle:

https://www.thegwpf.com/the-dark-side-of-solar-power-the-looming-waste-crisis/

[Heikki Jokipii]

Energia-asiantuntijat Saksassa jo vakavasti varoittelevat, mutta:

Power Grid Operators, Experts And Federal Audit Office Warn Of Blackouts As Coal, Nuclear Get Phased Out

As wildly fluctuating, weather-dependent green energies come increasingly online, German grid operators and the German Federal Audit Office are warning the German government of power blackouts. But the government is ignoring the warnings and continues to insist everything is fine.

Tuollainen hiljainen tieto ei näytä lainkaan välittyneen Suomeen, jossa tehdään tällaisia yltiöpäisiä suunnitelmia:

Ilmastopaneeli: sähkön avulla Suomen päästöt voitaisiin painaa lähelle nollaa

Jos tuollaiset suunnitelmat toteutuisivat, joissa leijonanosa, jopa yli 80%, on tuulivoimaa, toteutuisivat varmasti myös nuo saksalaisten uhkakuvat.

Vai esitettiinkö niitä? Hesarin versiossa samasta uutisesta tuli otsikosta huolimatta ydinvoima hyvin, paljon YLE:n versiota paremmin esille:

Suomen päästöjen leikkaaminen voi vaatia tuulivoiman lisäämistä jopa kymmenkertaisesti: ”Sähköä tarvitaan paljon lisää”

Lundin mukaan ydinvoiman lisääminen vähentäisi laskelmissa tuulivoiman tarvetta.

”Siinä suhteessa tuulivoima ja ydinvoima syövät toisiaan.”

”Ottamatta kantaa siihen, onko se kokonaisuudessaan kestävää, ydinvoima on kuitenkin hiilineutraali tuotantotapa. Paljonko mahdollista uutta kapasiteettia tulee määrittää kuinka paljon sen lisäksi tarvitaan tuulivoimaa”, VTT:n Arasto sanoo.

LUT:in Vakkilaisen mielestä ydinvoiman osuus Suomen sähköntarpeesta voisi olla jopa 40 prosenttia.

”Se voisi tarkoittaa, että rakennettaisiin yksi tai muutamakin ydinvoimala sitten 30- tai 40-luvulla.”