"Faktalietsonta" ym. - ilmastokeskustelua halutaan rajoittaa?

[Heikki Jokipii]

Myös (netti)Hesarissa oli tämä:

Kansainväliseltä energia­järjestöltä merkittävä lausunto: Nyt julistetut toimet voivatkin rajoittaa ilmaston lämpenemisen alle kahteen asteeseen

Ennen Glasgow’n ilmastokokousta maailman maiden lupaamat ilmastotoimet eivät olleet riittäviä saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Nyt julistetut lisätoimet voisivat kuitenkin riittää pitämään ilmaston lämpenemisen alle kahdessa asteessa esiteollisesta ajasta, IEA sanoo.

Jotain on muuttunut? Vrt. Iltalehti, juuri edellä. On huomattu, että yhä äärimmäisemmät uhkakuvat eivät enää "myy"?

[Heikki Jokipii]

Analyysi tästä Spiked -verkkolehdessä:

How the climate lobby crushed debate
Anyone who dissents from stringent climate policies will be branded an enemy of The Science.

Tämäkin tulee esille:

Now even those who are concerned about climate change, but who ‘downplay’, as the Independent put it, ‘the need for immediate and radical cuts to greenhouse gas emissions’, are being accused of denialism. Apparently, ‘delay is the new denial’.

Eli kaikenlainen rauhoittelu on jo vähän syntistä. Joten Petteri Taalas tai IEA (juuri edellä) ovat jo hiukan vaaravyöhykkeellä. Lomborgin kohdalla vahinko on jo tapahtunut:

Take the experience of statistician and sceptical environmentalist, Bjorn Lomborg. Earlier this year he was invited to give a public lecture at Duke University, only to be met by high-profile calls for it to be cancelled from Duke professors and assorted climate activists. Duke held its nerve, and the lecture went ahead, but not without Lomborg being denounced as a ‘professional climate denier’ – and all because he questions the economic wisdom of certain aspects of climate-change policymaking.

[Heikki Jokipii]

Jotain on muuttunut? Vrt. Iltalehti, juuri edellä. On huomattu, että yhä äärimmäisemmät uhkakuvat eivät enää "myy"?

Tai Petteri Taalas.

Myös Reasonin Ronald Bailey on noteerannut tämän:

An Outbreak of Climate Optimism
But only if politicians keep their promises.

Tarkastelussa on mukana mm. tuo edellä mainittu IEA:n analyysi. Loppukappaleissa viitataan kyllä erääseen toiseen. Mutta tämä lihavoimani (HJ) on nyt ilmeisesti jäänyt pois muodista:

Science has just published a new analysis, "Can Updated Climate Pledges Limit Warming Well Below 2°C?," parsing how the implementation of the newly announced NDCs could affect future average global temperature trends. The answer to the question posed in the article's title is "perhaps," assuming that the new pledges are fulfilled.

"We find there's a roughly one in three chance that we'll stay under 2 degrees Celsius," said lead author Yang Ou, a researcher at the Joint Global Change Research Institute, in a press release. "But even with increased ambition, we're still far away from getting down to 1.5 degrees in this century." Furthermore, the new analysis has "practically ruled out the possibility of the worst climate outcomes of 4 degrees or higher," added corresponding author Haewon McJeon, a researcher at the Department of Energy's Pacific Northwest National Laboratory.

Failures to enact and meet previous emissions pledges, as under the Kyoto Protocol, call for a bit of skepticism about these new ones. Politicians easily make promises that other leaders and future generations are supposed to keep 30 years from now.

Kuuluuko "taiteen" uusiin sääntöihin nyt, että uhkaava näkymä täytyy kyetä maalaamaan tuon n. 1,5-2 asteen puitteissa? Enää ei sovikaan käyttää sellaista leveää pensseliä, jolla tarvittaessa ennen ennustettiin hurjia lämpötilojen nousuja. Ilmastopoliitikkojen tavanomainen puhetapahan ennen oli, että "lämpötila voi voi nousta jopa ... astetta".

Tuo "taide" tulee harjoittajilleen kyllä sillä tavalla huomattavasti vaikeammaksi. Varsinkin, jos taas muistamme, että tuo haarukka merkitsee nykyisestä vain 0,4-0,9 asteen keskimääräistä nousua. Noin sadan vuoden kuluessa!

[Heikki Jokipii]

Tässä palataan taas äärimmäisiin uhkakuviin, jopa-puheeseen:

Nämä kolme asiaa kannattaa tietää Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan ennustetusta lämmönnoususta – elohopea voi kivuta jopa 60 asteeseen

Vaikka täytyi ottaa kaupunkien lämpösaarekkeet avuksi.

[Heikki Jokipii]

YLE maalaa silmiemme eteen tällaisen uhkakuvan:

Turistit joutuvat jo kahlaamaan – vajoava Venetsia on ilmastonmuutoksen puhutteleva symboli

Tuoreen tutkimuksen mukaan Venetsian merenpinta saattaa pahimmillaan nousta keskimittaisen suomalaismiehen pituuden verran vuoteen 2100 mennessä.

Kyllä se ihmisen aiheuttamaa on:

Venetsia sijaitsee enimmäkseen pehmeästä hiekasta koostuvalla lietemaalla, joka ajan saatossa on pakkautunut yhä tiiviimmäksi.

Lähellä oleva teollisuusalue pumppasi vettä kaupungin alta teollisuuden tarpeisiin 1970-luvulle saakka. Vesi piti osaltaan sedimenttiä koossa – ja kun se poistui, maan vajoaminen nopeutui.

– Viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana kaupunki on vajonnut vähintään 20 senttimetriä. Samaan aikaan vedenpinta on noussut vähintään 15 senttimetriä, joten yhteensä tämä johtaa ainakin 35 senttimetrin epätasapainoon, Carniel sanoo.

Ilta-Sanomat on jo kesällä kertonut, että kyllä meilläkin, Helsingissä:

Merenpinnan ennustetaan nousevan Suomenlahdella kymmeniä senttejä – näin se vaikuttaa tulvariskiin

Kuluneiden sadan vuoden aikana korkein tulva Helsingissä oli vuonna 2005, jolloin noin 1,5 metrin korkeudelle noussut merivesi peitti alleen Kauppatorin. Vuonna 2100 vastaava tulva voisi olla lähes arkipäivää.

Mutta katsokaamme vielä Helsingin tilanne. Täältä:

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/teematietoa-vedenkorkeus

Itämeren alueella vaikuttaa jääkauden jälkeinen maankohoaminen. Vaasan seudulla maa kohoaa 90 cm vuosisadassa, ja Helsingissäkin 40 cm. Kilpajuoksu maankohoamisen ja merennousun välillä määrää sen, kumpaan suuntaan rantaviiva ajan myötä siirtyy.

Kiinnitän huomiota siihen yksityiskohtaan, että kaaviossa loppuvat aika varhain havainnot ja alkavat skenaariot: jo noin vuoteen 2010, liukuvat keskiarvot jo vuosisadan alkuun. Varmasti Ilmatieteen laitoksella on myöhempiä mittaustuloksia. Päiväys tuolle on 3.11.2021.

Otetaan kilpajuoksun "väliaikatilanne" täältä:

Why We Must “Quit Worrying About Uncertainty in Sea Level Projections”

Today’s observational data about global sea level rise itself reveals sharp disagreement between sea level research groups and measurement methods.  NOAA says tide gauge records for the U.S. tell us the global absolute sea level rise for the 20th century has been 1.7 mm/yr.  NASA’s satellite measurements claim 3.4 or more mm/yr, about double NOAA’s figure. 

Vuosisadassa siis 17 tai 34 cm. Aika kirkkaasti merenpinnan nousu Helsingissä häviäisi, kumpaa arviota sitten käytettäisiinkään.

Mutta kunnon kansalaisen ei pidä maankohoamista (tai muita rauhoittavia tosiasioita) miettiä, vaan olla huolissaan?

[Heikki Jokipii]

Petteri Taalas on tässä...

Kolumni: Ilmastosta myönteisiäkin uutisia: maapallo ei olisi “luiskahtamassa” rajusti kuumenevalle tuhon tielle

Myös hyviä uutisia on kuultu. IPCC:n uusimman raportin mukaan emme näillä näkymin ole menossa kohti 3–5 asteen lämpenemistä tämän vuosisadan loppuun mennessä, vaan 2,5–3,0 asteen lukemiin. Pieni joukko tutkijoita on tuottanut dramaattisia näkymiä planeettamme tulevaisuudelle. IPCC:n arvovaltainen raportti ei kuitenkaan tue ajatusta maapallon “luiskahtamisesta” rajusti kuumenevalle tuhon tielle. Samoin hieman hidastuneen Golf-virran pysähtymistä ei pidetä todennäköisenä.

... hyvin lähellä Roy Spencerin satelliittimittausten pohjalta tehtävissä olevia arvioita: 1,1 astetta (jo toteutunut!) pohjaksi, plus trendi, on vuoteen 2100 mennessä... noin 2,3 astetta, esiteollisesta ajasta.

Julkisessa (netti)keskustelussa Spencer luokitellaan skeptikoihin, Taalasta, YK:n Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeriä, tietystikään ei.

[Heikki Jokipii]

Ollikainen kertoo lapsuudestaan:

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen kiroilee välillä kotona poliitikkojen lyhytnäköisyyttä – lapsuusmaisemien muutos Lapissa on ollut kouriintuntuvaa

Joka on osunut suurinpiirtein samaan ajankohtaan kuin minullakin, 1950- ja 1960-lukuun. Joka tapauksessa "turvallisesti" 1930-luvun jälkeen.

Samoin on tehty tässä vertailussa:

Tilastot sen kertovat: Ilmastonmuutos on nostanut lämpötiloja Suomessa selvästi

Kahden 30-vuotisjakson vertailu näyttää talvikuukausien lämpötilojen nousseen joka puolella Suomea.

Joten sama kommentti:

Sen voi sijoittaa myös tähän:

https://violetit.tripod.com/Suomen_keskilampotilan_kehitys.jpg

Tuohon YLE:n/FMI:n vertailuun ei otettu kolmatta vertailujaksoa. Vuosia 1930-1960.

[Heikki Jokipii]

... hyvin lähellä Roy Spencerin satelliittimittausten pohjalta tehtävissä olevia arvioita: 1,1 astetta (jo toteutunut!) pohjaksi, plus trendi, on vuoteen 2100 mennessä... noin 2,3 astetta, esiteollisesta ajasta.

Julkisessa (netti)keskustelussa Spencer luokitellaan skeptikoihin, Taalasta, YK:n Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeriä, tietystikään ei.

Bailey raportoi myös:

Worst-Case Climate Change Scenarios Are Highly Implausible, Argues New Study
Global temperature to rise to around 2.2°C above the pre-industrial average by 2100.

Bailey muistelee näin:

Back in the bad old days of the 2010s, folks like David Wallace-Wells, author of The Uninhabitable Earth: Life After Warming (2019) warned, "The UN says we're on track to get to about 4 degrees or 4.3 degrees of warming by the end of the century if we continue as we are." Or you may remember author Gaia Vince asserting in 2019 in The Guardian that "experts agree that global heating of 4C by 2100 is a real possibility."

Minä muistelen vielä varhaisempia aikoja. Vuosisadan alussa korkeiden poliitikkojen ja virkamiesten yleinen puhetapa oli "jopa kuusi astetta". Vaikka ne arviot perustuivat juuri Baileyn esittelemiin korkeimpiin, täysin epärealistisiin skenaarioihin. Mikä tieteellisyydestä puuttui, se YK:n tai EU:n arvovallalla korvattiin. 

Epärealismi johtui paitsi tästä (eli oletuksista hiili-intensiivisyyden suhteen)...

For some years now, University of Colorado climate change policy researcher Roger Pielke, Jr., and his colleagues have been pointing out that the development of the global economy is highly unlikely to trace the high emissions pathways that led to the worst projected outcomes. Nevertheless, climate studies based on the RCP8.5 scenario are the ones being relied upon by people making their predictions of dire climate calamity by the end of this century.

... myös epärealismista sinänsä hyväksyttävässa kehityksessä (jos se olisi tapahtunut): nykyisten rutiköyhien kehitysmaiden keskimääräinen BKT per capita olisi ollut moninkertainen v. 2100 Suomen nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

[Heikki Jokipii]

Kun IPCC:n raportin 2. osa ilmestyy...

Jään varassa

Maapallo lämpenee, eikä sitä näytä pysäyttävän mikään. Varautua pitää, mutta miten? Maailman vaikutusvaltaisin tiedeprojekti julkaisee pian ihmiskunnan kohtalonkirjoituksen, ja se on pitkälti Tero Mustosen käsialaa.

... niin kaikki pidäkkeet aukeavat, ja kuulemme järkyttäviä tarinoita siitä, mitä ilmastonmuutos tekee Puruveden muikuille!

Ykkösosasta otetaan pohjaksi rankimmat oletukset:

ARKTINEN alue lämpenee ainakin kaksinkertaisella nopeudella muuhun maailmaan nähden, jopa 3–6 astetta vuosisadan loppuun mennessä verrattuna 1850-luvun lämpötiloihin.

Maksimissaan siis noin kaksinkertaisesti esim. Spencerin havaintojen pohjalta arvioitujen trendeihin nähden.

Toisaalta kuka tahansa hengissä oleva voi täysin rankaisematta nyt julkistaa oletuksensa siitä, millaista vuosisadan lopussa on.

[Heikki Jokipii]

Tällaisiin tuloksiin ei kai saisi tulla:

Bad News For Climate Alarmism: Global Warming Of 4.9°C Will Make The Earth Greener, Not Browner

A simulated global warming of nearly 5°C will actually lead to more greening, more vegetation, more gross primary productivity…even if CO2 fertilization is held constant at present levels.

A 2021 observational analysis (Cortes et al.) published in Geophysical Research Letters indicated that since 1981 15.8 million km² of the Earth’s land surface has greened and just 1.1 million km² has browned (median). The observation mean results suggest 16.6 million km² of the Earth’s surface has greened and there has been “no browning” at all in the last 40 years.

Eikö lähtökohdan pitänyt olla, että ilmaston lämpenemisellä kertakaikkiaan  ei voi olla mitään myönteisiä seurauksia?

***

YLE:n toimittaja osaa kyllä pitää tätä aivan kauheana:

Ilmasto lämpenee, Etelämantereella vihertää

Eikä päästä sellaista ajatusta mieleensä, että olisi jotenkin hurmaavaa, kun elämä valtaa alaa kuolleelta jääerämaalta. Vai olisiko hiukan salaa kuitenkin ilmiöstä viehättynyt? 

[Heikki Jokipii]

Kun IPCC:n raportin 2. osa ilmestyy...

Jään varassa

Maapallo lämpenee, eikä sitä näytä pysäyttävän mikään. Varautua pitää, mutta miten? Maailman vaikutusvaltaisin tiedeprojekti julkaisee pian ihmiskunnan kohtalonkirjoituksen, ja se on pitkälti Tero Mustosen käsialaa.

... niin kaikki pidäkkeet aukeavat, ja kuulemme järkyttäviä tarinoita siitä, mitä ilmastonmuutos tekee Puruveden muikuille!

Tähän tapaan halutaan asia nyt esittää:

Ruoan tuotannon turvallinen tila hupenee – lämpö ja kuivuus uhkaavat jopa kolmasosaa viljantuotannosta

Ja tämä kerrotaan lähes luonnontieteellisenä tosiasiana:

Näissä maissa yhteiskunnan mahdollisuus sopeutua muutokseen on merkittävästi pienempi kuin rikkaissa maissa – jotka etupäässä sijaitsevat ilmastollisesti suhteellisen turvallisilla pohjoisilla alueilla.

Luvut on laskettu 27 tärkeimmän ruokakasvin sisältämien kaloreiden perusteella. Viljelyala johtaisi harhaan, koska Yhdysvalloissa ja Euroopassa hehtaarilla tuotetaan paikoin kymmenkertainen määrä satoa verrattuna joihinkin Saharan eteläpuolisen Afrikan peltoihin.

Mutta onko tuo paikoin kymmenkertainen sato sellainen? Ja johtuuko se pelkästään ilmastollisesti edullisista olosuhteista?

Tuossakin artikkelissa kainalojuttu:

Tästä on kyse: Seuraava IPCC-raportti julkaistaan 28. 2.

[Heikki Jokipii]

Ilmastoraportin 2. osa joutuu nyt todella taistelemaan huomiosta:

Monday Mirthiness – Climate Horrors?

Our resident cartoonist, Josh, points out an article in the Sunday Times of London that is horrible in more ways than one. First, it’s yet another IPCC report, second, “it’s worse than we thought.”

Like all things horrible about climate, its behing a paywall. So there is a PDF at the end of this post.

Ks. itse piirros.

Sen tietää myös YLE:

Analyysi: IPCC:n ilmastoraportin synkkää viestiä voi olla vaikea ottaa vastaan keskellä sotaa, mutta silti se on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin

Voi kuvitella, että synkkyysefektiä on nyt vaikeata saavuttaa, kun julkisuudessa keskustellaan siitä, minkäasteinen ydinsota aiheuttaisi ydintalven. Esimerkki:

Ilmakehätutkijat mallinsivat: ydinsodan vaikutus ilmastoon ja otsonikerrokseen olisi luultuakin pahempi (YLE)

***

Mutta yrittää täytyy. Ja Petteri Taalas on taas ruodussa:

”Vesi­pula on suurin riski ihmis­kunnan kannalta”, sanoo Maailman ilma­tieteen järjestön Petteri Taalas

Näin:

ÄÄRIMMÄISET sääilmiöt ovat kaiken kaikkiaan voimistuneet.

WMO:n mukaan viimeisten 20 vuoden aikana kaksi miljardia ihmistä on kokenut suuren tuhoa aiheuttavan rankkasadetulva-aallon, 1,5 miljardia ihmistä kuivuuden ja 700 miljoonaa ihmistä trooppisen myrskyn.

”Ekosysteemien sopeutumiskyky on paikoin ylitetty”, Taalas sanoo.

Varsin hyvin Hesarin tietyt sivut tänään todensivat ennustukseni:

Kun IPCC:n raportin 2. osa ilmestyy...

— klips —

... niin kaikki pidäkkeet aukeavat, ja kuulemme järkyttäviä tarinoita siitä, mitä ilmastonmuutos tekee Puruveden muikuille!

[Heikki Jokipii]

Vuosisadassa siis 17 tai 34 cm. Aika kirkkaasti merenpinnan nousu Helsingissä häviäisi, kumpaa arviota sitten käytettäisiinkään.

Mutta kunnon kansalaisen ei pidä maankohoamista (tai muita rauhoittavia tosiasioita) miettiä, vaan olla huolissaan?

Meidän ei anneta tuollaisia rauhoittavia faktoja ajatella. Jo eilen HS julkaisi tämän:

Poikkeuksellinen luonnonilmiö herätti päättäjät: Kerran sadassa vuodessa sattuva tulva uhkaa näitä Helsingin ja Espoon alueita

Uusien asuinalueiden maapohjaa korotetaan roimasti ja vanhoilla alueilla tehdään tulvavalleja. Ilmastonmuutos lisää pääkaupunkiseudun tulvariskiä.

Hesarin asiaan liittyvässä keskustelussa ei tuota käsitystä kuitenkaan nielty. Katso sinne.

Hupaisasti HS halusi vielä tänään vahventaa sanomaansa jutulla (kuvatekstissä) ruotsalaisesta kunnasta, ja merenpinnan kohoamisesta siellä. Tai ainakin sen uhasta. Joka kunta, Vellinge, sijaitsee Ruotsin äärimmäisestä eteläosassa. Ja jossa maankohoamisen vaikutus varmasti on kaikkein pienin koko maassa.

[Heikki Jokipii]

Hesari on tämän myös huomannut:

Putinin sota varasti huomion uhalta, joka muuttaa elämämme suuremmalla varmuudella kuin yhdenkään mielipuolen hyökkäys

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC kertoi maanantaina maailmalle selvin sanoin, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmiseen ja luontoon ovat aiemmin uskottua nopeampia ja kaoottisempia ja että osa niistä on jo väistämättömiä. Siksi on samaan aikaan hillittävä lisälämpenemistä ja alettava sopeutua vahinkoihin. Vahinkoja ovat esimerkiksi ruuantuotannon ongelmat, helleaallot, vesipula, äärisäät, taudit sekä pakolaisaallot ja konfliktit.

Euroopassakin ruuantuotannon haittojen, kuten lisääntyvien tuholaisten ja kuivuuden, ennustetaan kumoavan ne epävarmat hyödyt, joita pohjoisessa Euroopassa saadaan kasvukauden pitenemisestä.

Mutta yritän siis edelleen vaikuttaa, että kaikkein vaarallisin uhka on juuri tuo.  Oikeastaan tuntuu siltä, ettei kirjoittaja täysin usko siihen itsekään:

TÄMÄN kirjoituksen tavoite ei ole sanoa, että noiden kahden uutisen olisi pitänyt olla maanantaina toisessa järjestyksessä. Suomen itänaapuri hyökkää yhä väkivaltaisemmin ja syvemmälle etelänaapuriinsa, ja tilanne muuttuu tunti tunnilta. Se on perusturvallisuutta horjuttava surunäytelmä, jota myös ympäristötoimittajan on vaikea olla jatkuvasti tuijottamatta omien töiden kärsiessä.

[Heikki Jokipii]

Tältäkin se voi näyttää:

IPCC’s ‘Summary For Decision Makers’ Sounds Like “An Insurance Company Brochure Wanting To Sell Policies”

Journalist Axel Bojanowski at Welt (paywall) sees it somewhat differently. He compares it to the business of insurance: the business of fear.

While the first part of the climate report soberly and seriously presented the alarming physical basis of warming, the “Summary for Policy Makers” of the second part of the report is more like the brochure of an insurance company that wants to sell its policies: The focus is on risks, not on their realistic classification.

The climate report prominently presents future scenarios that have long been disproven: The so-called “SSP 8.5” and “SSP 7.0” scenarios each show temperature forecasts that, according to studies, are no longer compatible with expected CO2 emissions. Accordingly, mankind would have to permanently multiply the burning of coal – a scenario that scientists now rule out, and a corresponding expansion of coal-fired power plants appears impossible.”

Eli uuden raportin 2. osan yhteenveto päätöksentekijöille on käyttänyt (päästö)skenaarioita, jotka oli jo 1. osassa epärealistisina (liioittelevina) hylätty. Juuri niitä, joista Petteri Taalas puhui:

Taalas on aika ovela. Näin hän taas esittelee optimismiaan (lihav. HJ):

On taas tullut maailmanparannuksen aika

Tieteen viesti on onneksi kuultu, ja esimerkiksi IPCC:n aiempi pahin lämpenemisskenaario ei ole enää todennäköinen. Odotamme hyviä uutisia Glasgowista, mutta myös tulevista ilmastokokouksista. Työ jatkuu, eikä varmasti lopu tähän vuoteen eikä yhteen ilmastokokoukseen. Meidän kuluttajien on pohdittava, ostammeko jatkossakin hiilivoimalla tuotettuja tuotteita ja liikummeko fossiilisten polttoaineiden voimin.

Syntyy kuva, että olemme jo saavuttaneet jotakin, ja hyvällä tiellä.

Kyllä, totta on, ettei aiempi pahin skenaario ole todennäköinen.

Mutta se ei ole koskaan ollutkaan. Se skenaario rakennettiin aikanaan oletuksin, jotka olivat hyvin epärealistisia, ja jotka oli asetettu niin, että pahin tapahtuisi. Nyt siitä on luovuttu. Se siinä tapahtui. Mitään ratkaisevaa muutosta reaalimaailmassa ei tapahtunut.

Mutta taitavasti Taalas tasapainottelee kauhukuvien ja eräänlaisen rauhoittelun välillä. Kauhukuvia kuitenkaan koskaan täysin hylkäämättä.

Taalaksen tulisi nyt sitten vielä pystyä julkisuudessa vastaamaan Bojanowskille: miten noin on päässyt käymään? Mutta voi olla, että nyt pysyy ruodussa. Mielenkiintoinen on joka tapauksessa hänen seuraava kolumninsa.

***

Odotettavissa tuohon asiaan on varmasti kommentti myös Bjørn Lomborgilta. Joka ainakin tähän asti on lukenut IPCC:n raportit ja yhteenvedot tarkasti. Luultavasti myös Ronald Baileyltä.