Erilainen suhtautumistapa

[Heikki Jokipii]

Nyt näyttää siltä, että suurin osa maailman ajattelijoista näyttää Ukrainan sodan kohdalla luovuttaneen.

Ja asia on jätetty sotilasasiantuntijoille, jotka asettavat kysymyksen siten, että minkälaisen sotilaallisen ratkaisun jälkeen rauha voisi olla mahdollinen.

Siitä saadaankin hyvin mielenkiintoisia ja monimutkaisia "shakkipelin" asetelmia. Ja unohdettua täysin, että myös tämän shakkipelin on ihminen itse kehittänyt.

Tähän tapaan:

Toiveajattelu ei korvaa strategiaa Ukrainan kulutussodassa

[Heikki Jokipii]

Näinkin on:

Ukrainan sota nosti voimapolitiikan julkisen keskustelun ytimeen, ja se haastaa rauhanliikkeen – ”On tärkeä saada ihmiset ymmärtämään, että sodat eivät ole väistämättömiä”

Mutta ihmisiä ei nyt saada sitä ymmärtämään. Rauhanliike — tai kukaan muukaan — ei ole pystynyt kehittämään uskottavaa vaihtoehtoa. "Militaristit" ovat hyvin vakuuttavia puhuessaan toiveajattelusta.

Ainoastaan ydinsodan kohdalla tuon uskovat ja ymmärtävät  kaikki.

[Heikki Jokipii]

Hyvin surullinen tarina:

Ukraina saattaa hävitä sodan, ellei länsi lunasta kauniita sanojaan

Lännessä suhtaudutaan Ukrainan sotaan voitettuna, mutta tilanne voi olla paljon synkempi. Tarvitaan päätöksiä siitä, miten pitkälle Ukrainaa voidaan auttaa, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Ville Similä.

Ennenkaikkea siinä, että siinäkin nähdään vain sotilaallinen ratkaisu mahdollisena.

Edelleen näyttää tältä.

[Heikki Jokipii]

Hyvin kuvattu tämä puoli asiasta:

Tinkimättömyys Ukrainan sodassa vaatii poliittista tahtoa

Jos länsi ei ole halukas tarjoamaan tarvittavia välineitä ja ottamaan vaadittuja riskejä, julkinen tinkimättömän lähestymistavan puolustaminen Venäjää kohtaan on sekä epäviisasta että epärehellistä.

Tässä vielä toisin sanottuna:

Suurlähettiläidenkin harrastama ydinaseiden merkityksen vähätteleminen on huolestuttavaa. Ydinsodan uhka on johtanut ulkovaltojen ymmärrettävään varovaisuuteen ja pidättyväisyyteen Ukrainan tukemisessa. Tämä kuitenkin herättää kysymyksen siitä, onko meillä oikeutta rohkaista ukrainalaisia kuolemaan täydellisen voiton puolesta, jos emme ole valmiita tukemaan heitä heidän alueellisen koskemattomuutensa palauttamisessa, Jussi Jalosen visioimasta (HS 28.8.) Putinin hallinnon kaatamisesta puhumattakaan.

Se hämärä visio mikä minulla on tavoiteltavasta maailmasta, olisi sellainen, että väkivallan käytöstä ei pitäisi palkita. Silloinkaan, kun se on sankarillista tai uhrautuvaa.

Miten siihen päästään, sanokaapa se. Mutta älkää sanoko: "Näin on aina ollut ja näin on aina oleva."  Rivien välissäkään.

[Heikki Jokipii]

Pähkinänkuoressa:

Sodan ilonpilaajat
Suomalaisista on tulossa militaristeja, ja se on uhka demokratialle, sanovat tutkijat Susanna Hast ja Noora Kotilainen.

Hast sanoo, että rauhanaktivismia on pidetty naiivina ja idealistisena. Jo politiikan tutkimus on historiallisesti jaettu idealistiseen ja realistiseen suuntaukseen. Hastin mielestä jako on keinotekoinen ja ontuva.

"Ihan niinkuin ei voisi olla yhtä aikaa idealistinen ja realistinen", Hast sanoo.

"Voimme kuvitella maailmanlopun, mutta emme voi kuvitella aseetonta maailmaa. Niin syvälle se on taottu meidän päähämme."

Tuo ei tietysti mitenkään rajoitu suomalaisiin.

(Maksumuuri. Tuon pätkän jouduin kopioimaan käsin.)

[Heikki Jokipii]

Mutta ihmisiä ei nyt saada sitä ymmärtämään. Rauhanliike — tai kukaan muukaan — ei ole pystynyt kehittämään uskottavaa vaihtoehtoa. "Militaristit" ovat hyvin vakuuttavia puhuessaan toiveajattelusta.

Ainoastaan ydinsodan kohdalla tuon uskovat ja ymmärtävät  kaikki.

Tässä meni sekin peruste optimismiin:

Pohjois-Korean uusi laki julisti maan ydinasevaltioksi – laki sallii myös ennaltaehkäisevät iskut

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un sanoo, että maan asema ydinasevaltana on "peruuttamaton" ja tämän johdosta maa ei aio käydä jatkossa neuvotteluita ydinaseiden riisunnasta minkään osapuolen kanssa.

– Rauha on mahdollista vain imperialistin ylimielisyyttä karkoittavan voiman kera, Kim sanoo.

Mikä auttaisi? Ennaltaehkäisevä isku Pohjois-Koreaan?

Toisaalta Kimin linja on sukua hirtehiselle ehdotukselleni:

Tai sitten ydinaseet — julkisesti ja mitään salailematta — annettaisiin kaikille itsenäisille valtioille. Liechtensteinia myöten. Jokaisella olisi "turvatakuut". Tottakai tuon lauseen perään täytyisi laittaa hurja määrä kysymysmerkkejä. Mutta niin pitäisi laittaa myös ehdotuksille, jotka perustuvat nykyisen perusasetelman säilyttämiseen.

On se skenaario tässäkin sanottu:

Ukraina antoi pois ydinaseensa – missä turvatakuut nyt?

Aikanaan Ukrainan ydinasearsenaalin purkamista pidettiin aseistariisunnan riemuvoittona. Vaikka jo silloin asiantuntijat sekä Yhdysvalloista että Ukrainasta pitivät ratkaisua pitkällä tähtäimellä harkitsemattomana. Moni näki, että ydinaseet ovat ainoa varma tapa estää Venäjän aggressiot.

[Heikki Jokipii]

Tähän mennessä:

Raportti: Ukrainan jälleenrakennukseen tarvitaan yli 300 miljardia euroa

Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat välittömät tuhot ovat lähes 100 miljardia dollaria, kertoo Euroopan komission, maailmanpankin ja Ukrainan hallituksen tänään perjantaina julkaisema raportti.

Raportin mukaan jälleenrakennuksen kustannukset voisivat kuitenkin nousta yli 300 miljardiin euroon, koska Venäjän hyökkäys on aiheuttanut muuta vahinkoa Ukrainan taloudelle yli 200 miljardin euron edestä.

Koko jälleenrakennussummasta Ukraina tarvitsee lyhyellä tähtäimellä ainakin 100 miljardia euroa muun muassa tuhoutuneiden koulujen ja sairaaloiden kunnostukseen.

Sikäli, että sodan nyt arvioidaan vielä kestävän kuukausia tai vuosia, kyllä nuo summat saadaan tuosta vielä nousemaan. Tavallaan... yhteistyöllä. Tarvittaessa otetaan käyttöön näistä yhteyksistä tuttu puhe valitettavista oheisvahingoista.

[Heikki Jokipii]

Teoreettinen "sotaväki" napsii uudesta tilanteesta "tätähän me sanoimme" -pisteet:

ISW: Venäjä pulassa – miten selittää Ukrainan menestys, kun arvostelu kiihtyy?

Ukrainan menestys Harkovan seudulla on luonut ongelmia Venäjän tiedonjakoon ja syönyt luottamusta Venäjän sodanjohtoon, Institute for the Study of War -ajatushautomo (ISW) kirjoittaa uusimmassa raportissaan. ISW:n mukaan vastaavaa luottamuspulaa ei ole nähty Venäjällä sitten epäonnistuneen joen ylityksen toukokuussa.

Tämäkin liikahdus menee "sotaväen" skenaarion mukaan:

Venäjä vihjaili rauhanneuvotteluilla – tästä on kyse
Venäjällä on ollut vaikeuksia useissa asioissa menneen reilun puolen vuoden aikana.

[Heikki Jokipii]

Ihan näihin sanoihin (maksumuuri) kommentti:

”Venäjälle tilanne alkaa näyttää surkealta, voidaanko puhua enää Venäjästä sotilaallisena mahtina”, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo
”Tappiot merkitsevät shokkiaaltoa Moskovaan.”

Eikö todellakin kuulosta surkealta? Kyllähän jokainen itseään kunnioittava valtio sotilaallinen mahti haluaa olla. Ja muidenkin pitää se uskoa! 

[Heikki Jokipii]

Pekka Toveri: Ukraina voi voittaa sodan kolmella tavalla – Halla-ahon mielestä vain yksi niistä on mahdollinen

Pitemmän päälle on oltava Halla-Ahon kanssa samaa mieltä. Tavoiteltavassa maailmassa mitään etuja ei saa saavuttaa väkivallalla. Arkielämässä ihmisten välillä ryöstäjän kanssa sovitellaan – mutta vasta sitten kun määritellään yhteiskunnan rangaistusta. Ei esim. sovita, että ryöstäjä saa pitää 20% lompakon sisällöstä, koska onnistui ryöstössään alkuun niin hyvin.

Asiantuntijana hänetkin esitellään:

Asiantuntija: Putin hautoo yllätystä

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö uskoo, että Venäjä ei ole vielä pelannut Ukrainassa kaikkia korttejaan. Käihkö pitää mahdollisena, että Vladimir Putin käyttää ydinasetta.

Palattiin tähän:

Suuren kansan usko ja toivo on enää tässä (muistinvarainen lainaus): "Kyllä joku ampuu sen... ennenkuin se ehtii painaa nappia." Enää ei luoteta siihen, että ydinasevaltioiden johtoon aina valikoituisi järkevä ja vastuullinen ihminen.

Tai sitten vaihtoehtoisena skenaariona Putin syöstään vallasta. Sitäkin ennustavia asiantuntijoita kyllä löytyy.

[Heikki Jokipii]

Kauhea epäilys, että voi olla näinkin:

Putin: Haluamme, että konflikti loppuu, mutta Ukrainan johto haluaa taistella

Putin sanoi ymmärtävänsä pääministerin huolen.

Putin sanoi, että Venäjä haluaa “lopettamaan konfliktin Ukrainassa”, mutta hänen mukaansa Ukrainan johto haluaa taistella.

– Me teemme kaikkemme, jotta se (konflikti) loppuisi mahdollisimman nopeasti. Valitettavasti vastapuolen, eli Ukrainan johto on sanonut, että he eivät suostu neuvotteluihin, ja että he haluavat saavuttaa tavoitteensa sotilaallisesti, tai kuten he sanovat, taistelukentällä, Putin sanoi.

Asiasta uutisoi Reuters.

Aivan. "Konflikti" loppuisi varmaan siihen, jos Venäjä jollain muulla tavalla lähtisi Ukrainasta. Krimiä myöten?

[Heikki Jokipii]

Onko tämä lohduttavaa? Vai äärimmäisen kauhistuttavaa?

Yhdysvallat ei vastaisi Venäjän ydinaseen käyttöön Ukrainassa ydinaseella, arvioi asiantuntija

Yhdysvallat ei reagoisi ydinaseilla Venäjän kertaluonteiseen, rajoitettuun ydiniskuun Ukrainassa, arvioi Naton entinen apulaispääsihteeri Rose Gottemoeller uutistoimisto AP:n haastattelussa.

– En usko, että Yhdysvallat ottaisi tilannetta kiihdyttävän askeleen, kommentoi Gottemoeller.

Hän on  aikaisemmin toiminut Yhdysvaltain aserajoituksista vastaavana apulaisulkoministerinä.

– Se on ainakin varmaa, ettei Yhdysvallat vastaisi ydinasein, Gottemoeller sanoi.

Venäjän presidentti Vladimir Putin vannoi tällä viikolla käyttävänsä “kaikkia mahdollisia keinoja” saavuttaakseen mieleisensä lopputuloksen Ukrainan sodassa.

Helppo on nimittäin ajatuskokeena muuttaa tuossa olevaa kohdemaata.

Helppo on myös ajatuskokeena muuttaa tuossa olevia ydinasemaita.

[Heikki Jokipii]

Hesarissa (näyttää olevan m-muurin takana):

Nationalismin uusi aika

Ukrainan sotaa ei käydä vain alueista vaan tarinoista, sanoo maailmankuulu historioitsija ja kirjailija Yuval Noah Harari. Hän uskoo, että sota muuttaa käsitystä kansallisuusaatteesta.

Mutta sitten aika tylsästi hän visioi parempien tarinoiden nationalismin yhä jatkuvan. Ei siis sellaisenaan, mutta kuitenkin. Tulevaisuudenkin pelurit ovat Venäjä, Kiina, USA, Ukraina, Israel jne.

Minä muuttaisin tätä ihmiskunnan tarinastoa radikaalimmin. Onko nationalismin hyvin suurelta osin ikäväksi muuttunut tarina enää parannettavissa? Kerrotaan kokonaan uusi!

[Heikki Jokipii]

Voisiko tässä sivarina (1976-1977) nyt murjaista:

Ei ole venäläisistä nuorista miehistä mihinkään. Eivät pysty edes kieltäytymään aseista omassa maassaan.

Niille, jotka yrittävät sitä, että Suomessa se on paljon helpompaa: käytännössä nyt kyllä. Mutta Suomen siviilipalvelua koskeva laki on tärkeältä osaltaan yhä sama kuin se, jonka pohjalta Ardnt Pekurinen ammuttiin. Siviilipalvelu on mahdollinen "rauhan aikana". — Kun kieltäydyin, tiesin sen.

Arkijärkeilyä: jos nyt kaikki sotaa vastustavat pakenevat Venäjältä, sinne jää vain sodan tukijoita. – Nyt on tavattoman helppoa eläytyä yksittäisen ihmisen asemaan. Mutta sota ei ole yksittäisen ihmisen asia.

Vielä kärjistäen: Putin on täysin viaton! Hän ei henkilökohtaisesti ole tehnyt kenellekään mitään pahaa!

[Heikki Jokipii]

Näin toiselta puolelta uhotaan:

CIA:n ex-pomo: Jos Putin käyttäisi ydinasetta, Nato ”tuhoaisi kaikki Venäjän joukot Ukrainassa”

Tiedustelupalvelun entisen päällikön mukaan ydinaseisiin ei kuitenkaan vastattaisi ydinaseilla.

Vai jätetäänkö tahallaan tietty epävarmuus? Lausuntojen antajat mediassa tuppaavat nyt olemaan entisiä päälliköitä.

***

Edelleenkään ei olla päästy mitenkään siitä irti, että ratkaisu on löydettävissä vain sotilaallisesta voimasta. No, hiukan tosin spekuloidaan sillä, miten Venäjällä kansalaisten vastahakoisuus liikekannallepanoon vaikuttaa – maan sotilaalliseen voimaan!

Aivan: minä en ole löytänyt muunkaltaista ratkaisua. Mutta olen kiinnittänyt jo edellä huomiota siihen, miten koko maailma on lakannut sellaista etsimästä. Tässä Enqvistin kolumnissa on ehkä yritystä johonkin muuhun:

Kari Enqvistin kolumni: Elämme historian murtokohdassa, eikä paluuta entiseen ole

Kansakunnat muuttavat identiteettiään vain harvoin ja yleensä äärimmäisen pakon alla, kirjoittaa Enqvist.

Mutta kaipaisin siinäkin pohdintaa ihmiskunnan identiteetistä!