Ydinvoima versus merituulivoima?

[Heikki Jokipii]

Otetaanpa edelllinen nyt uudestaan:

Kulutus Suomessa 9 334 MW
Tuotanto Suomessa 7 849 MW
Vesivoima 1 962 MW
Ydinvoima 4 183 MW
Yhteistuotanto (kaukolämpö) 488 MW
Yhteistuotanto (teollisuus) 980 MW
Tuulivoima 57 MW
Aurinkovoima 112 MW
Muu tuotanto 61 MW
Tehoreservi 0 MW
Tuonti - / vienti + (netto) -1 483 MW

Alin tuulivoiman lukema tänään 38 MW.

[Heikki Jokipii]

Illalla. Yhteys pätkii:

https://www.fingrid.fi/-/custom/sahkojarjestelman-tila-169/

[Heikki Jokipii]

Yhteys pätki eilen.

Nyt tuulivoima sitten taas porskuttaa: 3 688 MW.

[Heikki Jokipii]

Vesivoima on siitä jännä energiamuoto, että se ei kyllä tuota hiilidioksidipäästöjä. Se on jossain näärin kontrolloitavissakin. Mutta ei siinä, missä se sijaitsee.

Kuvitelkaapa tilanne, jossa Norjan (Pohjoismaisen sähköpörssin) sijasta Suomi olisi riippuvainen Venäjän vesivoimasta!

Löytyy uutta sisältöä vanhalle kliseelle, että maantieteelle emme voi mitään! Sille, että Suomi on niin flattana maa.

Näin tuo asia tavallaan aktualisoitui:

Venäjä irtisanoo yli 50 vuotta vanhan valtio­sopimuksen. Näin Fortum kommentoi

Vuonna 1972 solmittu valtiosopimus koskee Vuoksen vesistön patoamisesta Suomelle aiheutuvia menetyksiä.

Venäjä ilmoittaa irtisanovansa Suomen kanssa solmitun valtiosopimuksen, jonka perusteella se on toimittanut Suomeen korvaussähköä.

Asiasta kertoi Suomessa ensimmäisenä Iltalehti Venäjän valtiolliseen Tass-uutistoimistoon pohjautuen.

Sentään näin:

Sähköntuonti Svetogorskin ja Imatran välisen linjan kautta on ollut vähäistä, eikä sillä ole vaikutusta Suomen sähköjärjestelmään.

[Heikki Jokipii]

Tässä jutussa ajetaan datakeskuksia kuin käärmettä pyssyyn:

Nyt on virallisesti selvitetty, millainen on hyvä datakeskus

Datakeskukset | Selvitysmies Veli-Matti Mattilan mukaan hyviä datakeskuksia kannattaa tavoitella ja kilpailussa ei pärjätä, jos keskukset joutuvat maksamaan korkeamman sähköveron.
[..]
Pääministeri Petteri Orpon (kok) tilaaman selvityksen mukaan datakeskuksilla voi olla isoja positiivisia vaikutuksia. Ne työllistävät rakennusvaiheessa paljon väkeä, mutta niiden välillinen työllistävä vaikutus voi olla myös toiminta-aikana huomattava.

Kaikki hankaluudet ovat voitettavissa:

Mattilan mukaan datakeskusten pitää pystyä tasapainottamaan sähköjärjestelmää joko vähentämällä kulutusta pullonkaula­tilanteissa taikka tuottamalla itse varavoimaa. Datakeskukset voisivat rakentaa tätä varten omia sähkögeneraattoreita.

Mahdollisesti valtion pitäisi myös ottaa käyttöön valmistelussa oleva niin sanottu fossiilittoman jouston mekanismi, mikä tarkoittaa valtion tukemia varavoimaloita.

Ilta-Sanomissa asiaa kuvattiin kovasti toisin:

Täällä datakeskuksia on ruuhkaksi asti. Seuraukset näkyvät

Yhdysvalloissa datakeskusten keskittyminen on jo synnyttänyt keskustelua niiden haitoista.
[..]
Datakeskukset vievät jo kolme prosenttia Loudonin maa-alasta. Datakeskukset ovat toisaalta luoneet seudulle työpaikkoja ja tuoneet rahaa. Keskukset vastaavat 40 prosentista paikallisesta budjetista.

Osa paikallisista asukkaista on jo tympääntynyt datakeskusten haittoihin. Ne vievät paitsi tonttimaata, tuottavat myös melua.
[..]
Datakeskukset ovat myös näkyneet paikallisissa sähkömaksuissa. Uutistoimisto Bloombergin selvityksessä kävi ilmi, että pörssisähkön hinta oli noussut jopa 267 prosenttia datakeskusten lähialueilla.

[Heikki Jokipii]

Hän on myös tässä kiitettävän johdonmukainen:

Maailmankuulu ilmastotutkija Ylelle: Ilmastonmuutos ei pysähdy siihen, mitä on luultu, vaan tulossa on paljon pahempaa

Esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa oltiin Hansenin mukaan jo puolivälissä siinä, mitä tarvitaan ilmastopäästöjen nollaamiseksi; ydinvoiman lisärakentamista. Maiden päästöt putosivat puoleen kymmenessä vuodessa ydinvoiman käytön myötä 1970- ja 80-luvuilla.

He olivat jo puolivälissä sitä ratkaisua, jonka tarvitsemme. Pitää vain mennä eteenpäin, hän sanoo.

Hansen kiittelee siitä, kun aiemmassa ilmastokokouksessa todettiin, että ydinvoiman käyttö täytyy kolminkertaistaa.

Tämä olisi pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä sitten.

Uusiutuvat energiamuodot, kuten tuuli ja aurinko, voivat auttaa, mutta tarvitaan myös perusvoimaa, joka tuottaa sähköä tasaisesti ja luotettavasti ympäri vuoden ja vuorokauden.

Hansenilla on selvästi jäänyt hampaankoloon jotain siitä, miten Saksa esti ydinvoiman tukemisen ilmastokokousten niin sanotun puhtaan kehityksen mekanismin avulla vuosituhannen alussa.

Jos he eivät halua sitä rakentaa, miksi estää koko muulta maailmalta tämän vaihtoehdon tutkiminen, hän kysyy.

Uskallan ilmastoskeptikko ja olla olematta hänen kaltaisensa alarmisti. Mutta jos jotain nyt kuitenkin (yhteisesti sovitusti) tehdään, olkoon se ydinvoimaa.

[Heikki Jokipii]

Kyllä Ilta-Sanomat tämän osaa Suomestakin kertoa:

Näin paljon sähkön hinta voi nousta datakeskusten takia

Pörssisähkön hinta voisi kohota tuulettomina aikoina jopa yli 90 senttiin kymmenien tuntien ajaksi vuodessa.

[Heikki Jokipii]

Tämä on reipasta:

Helsinkiin noussee uusi pienydinvoimala. Helenillä on sille kolme mahdollista paikkaa

Helsingin energiayhtiö Helen suunnittelee uuden pienydinvoimalan rakentamista Helsinkiin. Sen sijoittamista harkitaan Vuosaareen, Salmisaareen tai Ostersundomin Norrbergetiin.

Kaikkien Helenin aurinkovoima- ym. haihattelujen jälkeen,