Ydinvoima versus merituulivoima?

[Heikki Jokipii]

Huima alamäki ja ylämäki on huomenna edessä:

Jatkuvasti päivittyvä tuulivoimaennuste    497    6958    4899 MWh/h

Varhain aamulla noin klo 7 tuo alin lukema. Sitten taas jyrkkä nousu.

***

Klo 20:15. Näin tuo näkyy täällä:

Tämän vuoden hintaennätys sähkön hintaan huomisaamuna

***

15.01.2024 klo 6:30. Äsken tuulivoima kävi minimissään lukemassa 248 MW.

[Heikki Jokipii]

Myös Hesari käytti (toisessa uutisessaan asiasta) tänään tuota lobbaus-sanaa. Mutta tässä uutisessa osoitettiin tämän verran myös ymmärrystä tuolle pyrkimykselle:

Suomi tarvitsee uutta ydinvoimaa veron­maksajien tuella, vetoaa Keskus­kauppakamari

Tarve syntyy Säkkisen mukaan kahdesta asiasta. Ensinnäkin sääriippuvaisen uusiutuvan energian osuus energiapaletista kasvaa, mikä luo lisää vaihtelua tuotantoon ja hintaan.

Toiseksi vihreän teollisuuden investoinnit vaativat usein tasaista sähköntuotantoa. Prosesseja teräksen ja vedyn tuotannossa tai datakeskuksissa ei haluta tuon tuosta keskeyttää ja siksi kannattavuuslaskelmat perustuvat jatkuvaan tuotantoon.

”Kysymys on, että saammeko paljon vai erittäin paljon vaihtelua. Siltä kannalta ydinvoima on tärkeää.”

Säkkisen mukaan kyseessä olisi kasvutoimi.

[Heikki Jokipii]

Tässä YLE:n jutussa on sitten kokonaan toinen ääni kellossa:

Suomessa on kolme paikkaa, johon uusi ydinvoimala voitaisiin heti rakentaa – katso ne kartalta

Suomessa pohditaan jälleen ydinvoiman lisärakentamista. Keskustelu alkoi maanantaina, kun Fortumin uutisoitiin lobbaavan uuden ydinvoimalan rakentamista ja ehdottaneen valtion tukia.

Päivää myöhemmin kokoomuksen ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen kertoi, että Suomeen tarvitaan uusi, iso ydinvoimala.

Pelkkä tuulivoiman lisääntyminen ja nykyinen ydinvoimakapasiteetti ei Mykkäsen mukaan riitä rajusti kasvavan kulutuksen kattamiseen.

– Jos mennään näillä kasvuluvuilla, kysymys ei ole, onko se tuulivoima vai ydinvoima. Tarvitsemme molemmat, Mykkänen sanoi tiedotustilaisuudessa aamulla.

Tarvitsemmeko me muuten molemmat? Eikö ydinvoima riittäisi?

Tämäkin tulee jutussa esille:

Iso syy Olkiluodon kolmosyksikön pitkän viivästymisen taustalla on, että kyseessä on täysin uudentyyppinen ydinreaktori. Hyvärisen mukaan ydinvoimaloita on kuitenkin rakennettu aikoinaan menestyksekkäästi viidessä kuudessa vuodessa.

Esimerkiksi Olkiluoto 1 ja 2 valmistuivat aikoinaan muutamassa vuodessa.

Hiukan hupaisasti Hanhikivi on taas kuvioissa mukana. Koska siellä on "paperityöt", kaavoitus tehty.

[Heikki Jokipii]

Mykkänen/hallitus suhtautuu selvästi uudella tavalla myönteisesti ydinvoimaan:

Energiaministeri Mykkänen uskoo: Lupahakemus uudesta ydinvoimalasta voi tulla hallitukselle vielä tällä vaalikaudella

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus sitoutuu hyväksymään kaikki kriteerit täyttävät periaatelupahakemukset lisäydinvoimasta. Mykkänen pitää mahdollisena, että tällainen periaatelupahakemus voi tulla hallituksen pöydälle vielä tämän vaalikauden aikana.

Mykkänen nostaa esiin Fortumin ja helsinkiläisen Helenin meneillään olevat selvitykset uusista ydinvoimainvestoinneista.

Fortum aloitti vuoden 2022 loppupuolella kaksivuotisen selvityksen uuden ydinvoiman tulevaisuuden edellytyksistä Suomessa ja Ruotsissa. Selvitystyön aikana Fortum on kertonut useista yhteistyöhankkeista kotimaisten ja ulkomaisten kumppanien kanssa.

Viime lokakuussa Helen ja suomalainen pienydinvoimalaa kehittävä startup-yhtiö Steady Energy kertoivat tähtäävänsä ydinlämpötuotannon käynnistämiseen Suomessa. Helenin mukaan suunnitelmissa on jopa kymmenen teholtaan 50 megawatin reaktoriyksikön hankkiminen Steady Energyltä.

Mutta samalla tuossa on pikkuisen vihjettä siitä, että poliitikot haluavat jatkaa asian pitämistä omissa hanskoissaan. No, tämä kyllä sanotaan:

Hallitus pyrkii vauhdittamaan ydinvoiman lisärakentamista valmisteilla olevalla ydinenergialain kokonaisuudistuksella.

Mykkäsen mukaan uusi ydinenergialaki vahvistaa Suomen asemaa houkuttelevana ydinvoiman rakentamispaikkana, etenkin pienten SMR-voimaloiden sarjakäyttöönoton kannalta.

”Pyrimme vapauttamaan pienet modulaariset reaktorit nykyisestä raskaasta eduskunnan kautta kulkevasta periaatelupaprosessista.”

Uusi ydinenergialaki on tarkoitus säätää vuonna 2026.

[Heikki Jokipii]

Kerrassaan... upea kehäpäätelmä tässä pääkirjoituksessa:

Isoa ydinvoimalaa lobataan, koska pieni ei tähän hätään ehdi

Sähkön hinnan vaihtelu ei ole pelkästään huono asia, koska se ohjaa kulutusta niihin hetkiin, jolloin halpaa sähköä on tarjolla yllin kyllin. Hinnan vaihtelu kannustaa myös kehittämään sähkön varastointitapoja.

Jäkimmäinen lause kuuluu siihen kehäpäätelmään, koska sähkön varastoinnin tarve tulee vaihtelevasta sähköntuotannosta.

[Heikki Jokipii]

Näin ydinvoima on ottamassa oikean paikkansa maailman energiahuollossa:

Ydinvoima tuottaa tänä vuonna ennätyspaljon sähköä – Kiina hallitsee rakentamisessa

Ydinvoima tuottaa kohta hirmuisen määrän sähköä ja lisää kapasiteettia on rakenteilla, kansainvälinen energiajärjestö IEA kertoo.
[..]
Ydinvoiman osuus maailman sähköntuotannossa nousee tänä vuonna uudelle ennätystasolle, lähes kymmeneen prosenttiin, ennakoi Kansainvälinen energiajärjestö IEA.

Rakenteilla on lähes 70 gigawatin edestä uutta ydinvoimaa. Rakenteilla on 63 ydinreaktoria eli rakennustahti on suurin kolmeenkymmeneen vuoteen. Lisäksi viimeisen viiden vuoden aikana yli 60 ydinreaktorin käyttöikää on päätetty jatkaa.

Länsimaat eivät ole ydinvoiman rakentamisen kärjessä. IEA:n mukaan uusi ydinvoimavillitys luottaa pääasiallisesti venäläiseen ja kiinalaiseen teknologiaan.

Kiina hallitsee ydinrakentamista tällä hetkellä. IEA:n mukaan puolet käynnissä olevista ydinvoiman rakennusprojekteista sijoittuu Kiinaan.

IEA laskee, että ydinvoiman tuotanto voi tänä vuonna nousta 2 900 terawattituntiin. Vertailun vuoksi esimerkiksi Suomen ydinvoimalat tuottivat viime vuoden aikana noin 23,3 terawattituntia sähköä, kuten Helsingin Sanomat uutisoi.

(lihav. HJ)

Teimme Hesarin uutisen pohjalta myös tämän vertailun.

Mutta Suomessa yhä iloitaan (tai jotkut iloitsevat) tällaisesta:

Tuulivoima kiri uudelle sijalle sähköntuotannon muotona – näin paljon Suomen sähköstä temmataan tuulesta
Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta kasvoi vuoden aikana reilusti ja ohitti vesivoiman.
Tilaajalle
Tuulivoiman yksi etu on sen nopea kasvupotentiaali.
MT Metsä | Energia16.1.202511:44

[Heikki Jokipii]

YLE:n uutisesta edeltä:

Länsimaat eivät ole ydinvoiman rakentamisen kärjessä. IEA:n mukaan uusi ydinvoimavillitys luottaa pääasiallisesti venäläiseen ja kiinalaiseen teknologiaan.

Miksi ne eivät ole kärjessä? Osittain kyse voi olla "tyyntä myrskyn edellä" -ilmiöstä. Esim. USA:ssa tapahtuva hiukan hiljainen kehitystyö hyötöreaktoreissa ei vielä näy?

Mutta osittain kyse voi olla tästä "ristivedosta":

French Nuclear: End of the Line?

By Kennedy Maize — January 15, 2025

    “Construction of the advanced ‘European Pressurized Reactor’ (EPR) at Flamanville began in 2007. It was projected to come into service in 2012 at a cost of $3.4 billion. The final cost, according to (Électricité de France) is about $13.7 billion.”

Last month (December 21), the 1,600-MW Flamanville nuclear power plant near Normandy (below) began delivering electricity to the French and European grid. It became the first new unit in France’s once-aggressive nuclear power program since 1996. The new reactor becomes the 57th in the French fleet.

EDF (Électricité de France) the French state-owned electric utility, was once seen as at the forefront of nuclear power, ahead in many ways of even the U.S., which has had its own troubles moving beyond its initial nuclear boom times. No more.

Construction of the advanced “European Pressurized Reactor” or EPR at Flamanville began in 2007. It was projected to come into service in 2012 at a cost of €3.3 billion (or about $3.4 billion). The final cost, according to EDF, is about €13.3 billion ($13.7 billion).

EDF’s Generation 111+ EPR, originally designed by French nuclear developer Areva, has meant a world of trouble for France and some of the other nations that have bought the machines. The first two reactors went to China, where Taishan 1 and Taishan 2 went into service in 2018 and 2019 respectively. While the Chinese are opaque about their nuclear program, the two EPR reactors suffered severe construction delays, taking almost twice the 46 months Areva projected. Taishan 1 was shut down between July 2021 and August 2022 for repairs.

EDF’s EPR experience in Europe, where information is more available and reputable, has been worse. Finland contracted for an EPR its existing nuclear site on Olkiluoto Island. Construction began in 2005 with operation planned for 2009, Olkiluoto 3 went into service in 2023 after multiple problems. The final cost came in at over €11 billion ($11.5 billion), much of that absorbed by Areva.

Eli Olkiluodon rakennusprojektin viivästyminen heijastuu nyt koko länsimaiden politiikkaan:

Veteran French wind energy financier and commentator Jérôme Guillet, who publishes an eponymous Substack newsletter Jérôme à Paris, has doubts about the future of the nukes. He wrote before Dec. 21 that

    "this is the last gasp of nuclear – maybe some people hope to see Flamanville being finally connected to the grid in France, and multiple PR stunts by Microsoft, Amazon et al. (which are just announcements of developments, i.e. highly conditional commitments to purchase electricity) as the start of a renaissance for the sector, but it’s more like a last gasp – in fact 2024 is most likely the year where wind+solar overtook nuclear in the USA, as well as coal."

Flamanville, he writes, “is likely one of the last nuclear plants to be built in Europe. Hinckley Point may be completed at some point in the future in the UK, but even in France the next ones are in doubt, with decisions on future investments postponed. “By the time any new nuclear plant in the West gets built, the transformation of our power systems towards renewables dominance will be over.”

Tämä triidihän alkoi Pekka Haaviston pilkallisesta lausumasta hänen polkupyöränsä dynamosta.

Yhä vielä on hyvin nopea toimenpide laittaa dynamo polkupyörään. Ja aika nopeasti nousee yksittäinen tuulivoimalakin. Näin yhä säilyy illuusio, että tuulivoima on ratkaisu ja nopea ratkaisu. Kun kerkeästi aina tuodaan vertailuun Olkiluoto 3 -projekti.

[Heikki Jokipii]

Minimistä huolimatta tuulivoimalla on mennyt tällä viikolla näin upeasti:

Tuulivoiman tuotanto    266    6577    5049 MWh/h

Ja uusi tuotantoennätys on tulossa:

Jatkuvasti päivittyvä tuulivoimaennuste    683    7052    5562 MWh/h

(lihavoinnit HJ)


PS. 20.01.2025. Ennätystä ei tullut. Mutta hämmästyvän hyvä oli viime viikon tulos (lihav. HJ):

Tuulivoiman tuotanto    266    6577    5118 MWh/h

Lihavoimani siis keskiarvo.

[Heikki Jokipii]

Höperyyden annetaan jatkua:

Saksan oppositiojohtaja haluaa 50 kaasuvoimalaa

Friedrich Merz nousee todennäköisesti Saksan liittokansleriksi vaalien jälkeen.

Saksan kristillisdemokraattisen unionin CDU:n puheenjohtaja Friedrich Merz vaatii, että maahan rakennetaan pikimmiten 50 kaasukäyttöistä voimalaa. Hän puhui asiasta t-online-uutissivustolla.

Saksassa on noussut huoli energiapulasta, sillä maahan on rakennettu runsaasti tuulivoimaa, mutta viime loka- ja marraskuu olivat hyvin vähätuulisia. Samaan aikaan maa on sosiaalidemokraattisen liittokanslerin Olof Scholzin johdolla luopunut viimeisistäkin ydinvoimaloista.

Ikäänkuin omalla painollaan. Merz ei myöskään ehdota ydinvoimaa. Edes vanhojen voimaloiden avaamista.

[Heikki Jokipii]

Nyt näyttää tavallisemmalta:

Jatkuvasti päivittyvä tuulivoimaennuste    410    5617    3187 MWh/h

(lihav. HJ)

Tänä illtaa tai yönä tuo huipputulos. Huomeniltana tuo lihavoimani noteeraus. – Otetaanpa nytkin talteen koko alkaneen viikon tulos.

[Heikki Jokipii]

Nyt näyttää tällaiselta:

Tuulivoimaennuste seuraavalle vuorokaudelle    266    5638    2496 MWh/h
   Jatkuvasti päivittyvä tuulivoimaennuste    267    5463    2381 MWh/h

Sähköjärjestelmän tila näytti, että tuulivoima on juuri nyt 627 MW. Iltaa, yötä kohti se siitä vielä pienenee.

***

Tässä vähän vastausta...

Uusin laitosyksiköistämme, huhtikuussa 2022 säännöllisen sähköntuotantonsa aloittanut Olkiluoto 3 saavutti 76,1 prosentin käytettävyyskertoimen. Sitä voi pitää laitosyksikön elinkaaren alkupuolella kiitettävänä - kuten jokainen tällä alalla toimiva ammattilainen voi hyvin vahvistaa. Ylipäätään tämän kokoluokan investoinneissa, etenkin ydinvoima-alalla, alkukankeudet ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Vaikka OL3:llakin niitä on ollut, niitä ollut erittäin maltillisesti. Vuosihuoltojen lisäksi laitos oli poissa tuotannosta ainoastaan 108 tuntia.

Hienoa oli sekin, että OL3:n kokonaistuotanto 2024 ylsi liki 10 terawattituntiin. Toisin sanoen, tämä yksittäinen laitosyksikkö tuotti lähes kahdeksasosan koko Suomessa viime vuonna kulutetusta sähköstä. Sähkömäärä on melkein sama, mitä Suomi vielä pari vuotta sitten Venäjältä joka vuosi tänne toi. Kuten kaikki tiedämme, tällähän hetkellä sellaista vaihtoehtoa ei ole edes olemassa. OL3:n tuotanto alkoi siis myös tässä mielessä kreivin aikaan.

... tähän ihmettelyymme:

Ihmetellä hiukan pitää tuossa Olkiluoto 3:n vähäistä tuottoa. Teoreettinen maksimi kun sillä on 24*365*1600 eli 14016000 eli 14 terawattituntia.

Kotiin vietävä opetus kuitenkin on, että muutamalla ydinvoimalalla voidaan korvata valtava määrä tuulivoimaloita.

[Heikki Jokipii]

Putosi vähän ennustettua nopeammin:

Sähköjärjestelmän tilan mukaan Suomen tuulivoima tuottaa juuri nyt 207 MW.

Ennustekäyrän mukaan se liikkuu noin vuorokauden tuollaisissa lukemissa. Sitten on nousua.

Klo 18:41. Bongaus:

Tuulivoiman tuotanto    117    5265    2765 MWh/h

[Heikki Jokipii]

Tämä bongaus on jo... herkullinen (lihav. HJ):

Tuulivoiman tuotanto    61    5265    2389 MWh/h

Kun samaan aikaan se vertailtava luku on edelleen 8224, voimme todeta tuulivoiman 99,3 prosenttisesti pettäneen meidät. "Käytettävyyskerroin" hetken aikaa 0,74 %.


PS. 24.01.2025. Asiaan kuuluu, että myös uusi tuulivoimaennätys on parin päivän päästä mahdollinen. 

PS. 25.01.2025. Ennätys on nyt jopa todennäköinen. Asiaan kuuluu myös, että ydinvoimaa ajetaan nyt pienemmällä teholla. So. se toimii säätövoimana.