Erilainen suhtautumistapa

[Heikki Jokipii]

https://www.oecd-ilibrary.org/sites/ec8a199e-en/index.html?itemId=/content/component/ec8a199e-en
 
Filippiineillä sairaanhoitajia 4,9 per 1000 henkeä. Suomessa 14,3.

On tietysti niin, että Suomella on vanhusväestöä Filippiinejä enemmän. Mutta keskeinen selittäjä on, että Suomella  on rahaa enemmän. Ja varaa rekrytoida jopa ylikoulutettuakin työvoimaa? Tuossa on siitä selviä vihjeitä.

Lopulta KU/IPS otti tämän esiin:

Hoitajapula koettelee koko maailmaa – samat ongelmat ajavat terveysammattilaisia alalta kaikkialla

Kun vauraat maat haalivat paikkaajia lääkäri- ja hoitajapulaansa köyhistä maista, seuraukset ovat vakavia. On arvioitu, että pelkästään lääkärien muuttoliike aiheuttaa köyhissä maissa ylikuolleisuutta, jonka hintalappu on lähes 16 miljardia euroa vuodessa. Eniten kärsivät Etelä-Afrikka, Intia, Nigeria ja Pakistan.

Ihmisillä on toki oikeus muuttaa vapaasti, mutta esimerkiksi sairaanhoitajia värväävät yritykset rikkovat monesti alan kansainvälisiä sääntöjä ja pahentavat samalla työvoimapulaa vaikeimmilla alueilla.

Afrikassa toimii vain neljä prosenttia maailman hoitohenkilöstöstä, mutta sinne sijoittuu yli puolet alan työvoimavajeesta, joka lähenee kymmentä miljoonaa henkeä.

[Heikki Jokipii]

Hesarin(kin) urheilusivut ja Ukrainan sotaa koskevat sivut ovat alkaneet muistuttaa toisiaan.

Kaikkea tarkastellaan tiukasti urheilun (tai sodan) näkökulmasta. Laajempaa näkökulmaa ei käytetä. Mitään muuta näkökulmaa ei ikäänkuin sallitakaan?

Minä raukka yritin joskus tehdä tästä pilaa. Mutta nyt tykitetään ja panssarivaunutetaan kummillakin sivuilla.

Jussi Halla-aho sai julkisuudessa pyyhkeitä "mauttomista" kommenteistaan venäläisten tappamisesta. Mutta mihin  muuhun tarkoitukseen nyt yleisesti kannatettu aseapu Ukrainallle olisi?

***

Keskustellaan vakavasti siitä, miten väkivaltaa voitaisiin vähentää yksilöiden käyttäytymisen säätelemisessä (mm. mielenosoittajien kohtelu). Mutta ei siitä, miten sitä voisi vähentää valtioiden välillä. Siinä on täysin annettu periksi ajatukselle, että sitä voidaan säädellä vain vastaväkivallalla. Tai sen uhalla.

[Heikki Jokipii]

Jotain tällaista minäkin olen halunnut sanoa:

Rauhasta pitää puhua sodan riehuessa ja sotien välillä

Niin Ukraina kuin Venäjäkin uskovat sodan loppuvan sotimalla.

UKRAINAN itärintaman tämänhetkinen pattitilanne lienee rohkaissut poliitikkoja, asiantuntijoita ja niin sanottuja ajatuspajoja tarjoamaan vaihtoehtoisia rauhanratkaisuja. Rauhan kysynnän ja tarjonnan käyrät eivät kuitenkaan näytä kohtaavan. Siitä, miten ne saadaan kohtaamaan, on rinnakkaisia totuuksia.

Rauhan kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, koska niin Ukraina kuin Venäjäkin uskovat sodan loppuvan sotimalla. Ajatus perustuu erityisesti molempien maailmansotien esimerkkiin: ratkaisutaisteluiksi miellettyihin sankaritarinoihin – Verdunista Sommeen ja El Alameinista Stalingradiin, Tali-Ihantalaan ja Iwo Jimaan – ja erityisesti Saksan antautumiseen.

Ja ennenkaikkea tämä loppukappale:

Ukrainan asia on Suomen asia. Yhtä helppoa on olla Venäjän räikeitä sotatoimia vastaan. Vaikka rauhasta puhuminen on vaikeaa, siitä on puhuttava sodan riehuessa ja sotien välillä. Voiko rauhan jättää sotivien osapuolten vastuulle?

(lihav. HJ)

Vielä sillä lisäkysymyksellä: missä vaiheessa asepua antamalla tai sotilaallisesti liittoutumalla Suomi muuttuu sotivaksi osapuoleksi?

***

Ehkä varsinkin tämän tulkinnan jälkeen:

Ukrainan puolustusministeri sanoo BBC:n haastattelussa, että Ukraina on jo ”de facto” Naton jäsen

(14.01.22) Mutta Martin Scheinin kiirehti tänään vakuuttamaan:

Naton jäsenyys ei tarkoita sotaan sitoutumista

[Heikki Jokipii]

Näin on mediakin ottanut asian esille:

Neljä polkua rauhaan

Rauhantutkija Marko Lehti luettelee neljä mahdollista skenaariota rauhalle Ukrainassa. Hänen mukaansa kestävä rauha on saavutettavissa vain, jos eurooppalaiset maat lopettavat egoisminsa.

Mutta minusta vieläkään ei tuossa kyllin radikaalisti. Eli kylliksi perinteisistä ennakko-oletuksista irrottautuen. Todetaan kyllä tämä:

Lehden mukaan tässä sodassa ja mahdollisessa rauhassa on kyse koko maailmaa koskevista yhteisistä pelisäännöistä.

”Emme voi hyväksyä, että jollain valtiolla on oikeus aggressioon toista valtiota kohtaan. Tai että jollain valtiolla voisi kokonsa takia olla erilaisia turvallisuusintressejä kuin toisilla. Jos me lähdemme siltä pohjalta rakentamaan uutta Eurooppa, päädymme takaisin johonkin 1800-luvun järjestelmään”, Lehti toteaa.

Mutta tie tuohonkin on tällainen:

SEKÄ Lehti että Raik yhtyvät siihen, että tällä hetkellä todennäköisin tie ulos sodasta on joko Ukrainan tai Venäjän sotilaallinen voitto.

Eli tämä on sota, joka lopettaa kaikki sodat. Kuten kaikki sodat ovat olleet jo noin (yli) 100 vuoden ajan. Siihen tarvitaan nyt Ukrainalle lisää panssarivaunuja.

[Heikki Jokipii]

Jotain tällaista?

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Russell_Tribunal
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/N%C3%BCrnbergin_oikeudenk%C3%A4ynnit

Odottamatta Ukrainan sodan päättymistä? Ja rajoittumatta sotarikoksiin. Lähtien sitä, että sota on rikos.

Rajoittumatta sodan häviäjiin? Edes odottamatta sellaisten selviämistä?

Odottamatta tätäkään:

- Ratkaisevaa myös on, että tuemme Ukrainaa niin pitkään kuin se on tarpeen, oli se sitten 5 vuotta, 10 vuotta, 15 vuotta, tai mitä tahansa, sillä ei ole merkitystä, tuemme Ukrainaa niin pitkään kuin on tarpeen.

Marinin mukaan on myös Ukrainan oma päätös, jos mahdollisia rauhanneuvotteluita aloitetaan Venäjän kanssa. Lännen velvollisuus on hänen mukaansa ainoastaan jatkaa Ukrainan tukemista ja tehdä selväksi, että tuki jatkuu.

Ideani siis, että historian tutkimus aloitettaisiin nyt. Reaaliajassa. Ja historian tuomiota tietysti etsittäisiin historian tutkimuksen avoimuudella ja tasapuolisuudella. Totuuskomissio totuuden vasta muotoutuessa.

Ja siinä käsittelyssä otettakoon sitten reippaasti esiin, mitä muita vaihtoehtoja toimijoilla olisi ollut. Tai reaaliajassa: olisi. Kaihtamatta mitään kysymyksiä.

[Heikki Jokipii]

Tässäkin jossittelussa on se ikävä puoli...

Entä jos Scholz onkin oikeassa? Saksan liittokansleri pelkää sodan leviävän – näin asiantuntijat kommentoivat

... että se tapahtuu reaaliajassa. Reaalitodellisuudessa. Tämä herättää kysymyksen...

Zelenskyi: Päätös tankeista on tehtävä pian

Ukrainan presidentti Volodymir Zelenskyin mukaan lännellä ei ole muita vaihtoehtoja kuin taistelupanssarivaunujen lähettäminen Ukrainaan.

... että kuka on saanut maailman uskomaan, että vain väkivallan avulla, sitä jatkamalla voidaan asia ratkaista, rauhaan päästä. Epäilemättä myös Vladimir Putin uskoo niin. Vaikka hän sen lisäksi uskoo muuhunkin. Ehkä virheellisesti. Mutta jää se: ehkä ei.

Kuten.Scholzin kohdalla.

Mutta julkisen keskustelun täydellinen militarisoituminen (mediassa) on nyt tosiasia. Johon on ikäänkuin ajauduttu, joistakin irti pyristelyistä huolimatta.


(22.01.23) Mutta tämän mukaan kaikki (muut) jo tietävät, miten pitäisi toimia:

Saksa ruoskii itseään Ramstein-kokouksen jälkeen – ”Historia katsoo meitä, ja Saksa on epäonnistunut”

Ja tämän mukaan Suomen valinta on vain sinä, kuinka monta:

Häkkänen Ylellä: Suomi voisi lähettää pienen määrän Leopardeja Ukrainaan

[Heikki Jokipii]

Pikkuhauska asiasta:

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Smart Ukrainian Cat 🌪️ 🙀
@SmartUACat
Scholtz's favorite philosopher is Immanuel Can't

Mutta Immanuel Kantilla oli aikanaan tämä yritys asiaa hahmottaa:

Ikuiseen rauhaan

Eikä välttämättä huono. Sen pohjalta olisi nyt yritettävä uudelleen.

Mutta siihenkin aikaan kävi näin:

Paitsi ranskaksi, tutkielma ilmestyi myös tanskaksi ja englanniksi, mutta se kuitenkin unohdettiin pian. Siihen olivat osaltaan syynä Napoleonin sodat ja maailmankatsomuksessa tapahtunut suunnanmuutos – käänne valistuksen aatteista romantiikkaan ja maailmankansalaisuudesta isänmaallisuuteen. Kantin ehdottaman kansainliiton vastineeksi tuli Pyhä allianssi.

[Heikki Jokipii]

Jatkoa edelliseen. Tämän järjestelyn tarkoitus oli varmasti alkuun täysin vilpitön:

Pyhä allianssi

Pyhää allianssia voidaan pitää maailman ensimmäisenä kansainvälisenä rauhanturvaamisjärjestönä, vaikka se perustuikin omiin poliittisiin kuvioihinsa.

Ja Suomi pääsi kulman kautta sen jäseneksi!  — Sat sapienti.

[Heikki Jokipii]

Mutta julkisen keskustelun täydellinen militarisoituminen (mediassa) on nyt tosiasia. Johon on ikäänkuin ajauduttu, joistakin irti pyristelyistä huolimatta.

Tässä on nyt mediassa käyty keskustelu:

Ukraina saa nyt haluamansa panssarivaunut, mutta seuraavaksi se tahtoo hävittäjiä – ja saa niitä, arvioi Pekka Toveri

Ja siinä esitetyt vaihtoehdot. Yhdessä artikkelissa.

Jopa näin voi tässä ilmapiirissä käydä (otsikko):

Niinistön rauhanpuheet hätkähdyttivät Kiovassa

Voi olla, että siitä tulee jälkikäteen pitkäkin historiallis-tieteellinen keskustelu, kuka ylipäänsä on pitänyt esillä jotain muutakin kuin militaarista ratkaisuvaihtoehtoa.

[Heikki Jokipii]

Tämä on mielenkiintoinen ajatus (lihav. HJ):

Turkki perui neuvottelut Suomen ja Ruotsin kanssa – näin Niinistö kommentoi
Niinistö puhui Kiovan matkansa päätteeksi suomalaistoimittajille Ukrainan rauhasta ja Suomen Nato-prosessista.

Niinistön puheissa on toistunut koko vierailun ajan toive rauhasta, mutta kyse ei ole vain rauhasta Ukrainan ja Venäjän välillä vaan yleisemmästä, stabiilimmasta maailmanjärjestyksestä.

Presidentti kertoo presidentti Volodymyr Zelenskyin esittäneen “mielenkiintoisen ajatuksen”, jonka Niinistö toivoo nousevan esille myös YK:ssa.

Kyse on laajemmasta rauhankonferenssista, jossa olisivat mukana maailman isot valtiot, kuten Kiina ja Yhdysvallat, joiden pöytään istuttaminen poikisi toivottavasti pysyvämmän rauhanjärjestelmän.

Tie laajempaan maailmanrauhaan tuskin olisi helppo, mutta jo saman pöydän ääreen istuminen edistäisi asiaa. Niinistö uskookin, että yhteistä pohjaa olisi löydettävissä, jos sitä lähdettäisiin etsimään.

– Se mitä maailma kaipaa on, että palattaisiin askel taaksepäin, Niinistö pohtii.

– Moni muistelee kylmän sodan aikaa kovana aikana. Täytyy kuitenkin muistaa, että kylmän sodan aikana itse asiassa ETYJ:istä lähtien kyettiin käymään neuvotteluita Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä, oli myöskin sopimuksia, miten käyttäydytään tiettyjen ihan perustavanlaatuisten kysymysten suhteen. Sellaista sopimuspohjaa ei ole nyt olemassa, Niinistö jatkaa.

Niinistön mielestä esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvaltojen presidenttien tapaaminen syksyllä oli positiivinen signaali siitä, että keskustelu on mahdollista, jos siihen on halukkuutta.

Suomen Nato-prosessi on sitä vähemmän.

[Heikki Jokipii]

Tässä se asetelma Niinistöllä oli:

Ukrainassa on vaikeaa puhua rauhasta

Mutta ihmiskunnan.täytyy päästä tuosta ohi ja yli. Paljon pidemmälle.

(1.2.23) Mutta kuin itsestään keinoja etsitään tällaisista (YLE Uutiset):

USA:n aseavussa Ukrainalle mahdollisesti pitkän kantaman ohjuksia

Yhdysvallat valmistelee Ukrainalle yli kahden miljardin dollarin aseapupakettia, kertovat asiasta perillä olevat lähteet uutistoimisto Reutersille.

Lähteiden mukaan on odotettavissa, että pakettiin sisältyisi ensimmäistä kertaa myös pitkän kantaman ohjuksia.

Pakettiin sisältyisi myös muun muassa panssarintorjunta-aseita.

[Heikki Jokipii]

Voi olla, että esiitä tulee jälkikäteen pitkäkin historiallis-tieteellinen keskustelu, kuka ylipäänsä on pitänyt esillä jotain muutakin kuin militaarista ratkaisuvaihtoehtoa.

Mutta ei. Ei tuolle mitään voi. Erityisesti mediassa, täysin vaihtoehdoton militaristinen linja jatkuu täysillä.

***

Niinpä vaihteeksi tästä, tämän ihmettelyn jakaen:

Antikainen: STM:n ristiretki nuuskaa vastaan jatkuu – epäloogisuus huipussaan

Ote:

– Sosiaali- ja terveysministeriön ristiretki nuuskaa ja purutupakkaa vastaan on saamassa suorastaan koomisia piirteitä. Savukkeiden myynti on edelleen sallittua, mutta sivullisille huomattavasti vähemmän haittaa aiheuttavat nuuska ja purutupakka ovat työryhmän suosituksissa täyskiellon piirissä, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

***

Otetaanpa samantien tämäkin:

Yhteistä näille kirjoituksille on, että asiassa vallitsee silmitön kansallinen itsekkyys. Ei juuri kysytä, mitä muut maat tarvitsevat.

Vuosikymmeniä sitten puhuttiin enemmän "brain drainista", aivovuodosta kehitysmaista. Se keskustelu näyttää käytännöllisesti katsoen unohtuneen. Nyt on enää tuo meidän, kehittyneiden maiden ikärakenne. Ja sen oletettu seuraus, työvoimapula.

Toinen vaihtoehto olisi: Suomi ei saa viedä osaajia eikä passaajia mistään muualta! Keksitään sitten mitä keksitään, mutta omillaan on pärjättävä!

Juuri tuohon tapaan se on yhä vaikka tässä uutisesaa:

Riikka Purra saa täyslaidallisen yritysjohtajilta: ”Vastuutonta isänmaan vahingoittamista”

Ollaan jopa olevinaan eri mieltä asiasta. Mutta keskeinen kiistanaihe on vain se, mitä se merkitsee Suomelle.

[Heikki Jokipii]

Taas tähän.

Uutisia kuunnellessa tulee mieleen, että nyt Natosta ei näytä olevan mitään apua. Nimittäin konventionaalisen sodan estämisessa. Tai edes sen laajentumisen estämisessä. Stoltenberg arvioi nyt Venäjän suurhyökkäyksen olevan alkamassa. Sille ei voi mitään. Se ei oikeastaan ole voimista, jos Ukrainan aseistusta suunnitellaan lisättäväksi.

[Heikki Jokipii]

YLE kertoi eilen (radiossa vielä hyvin moneen kertaan):

Macron kertoo Ranskan olevan valmis "kovaan aseelliseen tukeen" tulevien kuukausien aikana – Yle seuraa Münchenin kokousta

Münchenin kokouksessa puhutaan siitä, mitä Venäjän hyökkäyssota merkitsee koko maailmanjärjestykselle, kertoo Ylen kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen.

Venäjä kyseenalaistaa paitsi Ukrainan valtiona myös koko sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen.

Münchenin kokouksen analyysin mukaan asetelma on se, että autoritaariset johtajat ovat asettuneet demokratioita vastaan entistä selvemmin.

Tämä on kokouksen teettämän mielipidekyselyn mukaan käännekohta koko maailman mielestä, Turtiainen kertoo.

Münchenin kokouksen avaa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi videopuheella.

Se on sellainen käännekohta, että jatketaan juuri samalla linjalla kuin ennenkin. Tätä myöten:

Venäjän edustajia ei tänä vuonna ole kutsuttu kokoukseen.

Täysin vakuuttuneina siitä, että Venäjän kanssa ei kertakaikkiaan voi neuvotella. Niinpä Venäjä on murskattava. Maksoi mitä maksoi, rahassa, ihmishengissä tai kärsimyksissä*). Nyt on kyseessä sota, joka lopettaa kaikki sodat. Kuten jo noin sata vuotta on ollut kaikissa sodissa.

PS. 19.02.23: Näin Macron sitten "pehmensi" lausuntoaan:

Macron toivoo Venäjän tappiota, mutta ei halua että Venäjä murskataan

Eli Venäjä täydellisesti voitetaan. Mutta sitä ei murskata.

Macron ei halua, että sotaa viedään Venäjän maaperälle. Hän sanoi, että sellaista peräänkuuluttavat haluavat "ennen kaikkea murskata Venäjän."

– Tämä ei koskaan ole ollut Ranskan kanta eikä se koskaan tule olemaan.

Miten olisi kanta, ettei sotaa viedä minkään maan maaperälle? Ja askelmerkit siihen?

Voisiko olla niin, että taas — mutta nyt toisella tavalla — Münchenin kokouksessa menetetään eräs mahdollisuus saada aikaan maailman rauha.

______

*) helpottaa hiukan, kun ei omia äänestäjiä täydy laittaa varsinaisesti kärsimään. Sen tekevät ukrainalaiset ja venäläiset. Omat äänestäjät selviävät rahalla. Jotka summat alkavat kyllä hissukseen kohota kiusallisen suuriksi.

[Heikki Jokipii]

Herätti minussakin — aseistakieltäytyjässä — ajatuksia:

Aseista­kieltäytyjän painajais­uni
Maailma muuttui yhdessä yössä mustavalkoiseksi. Omassa ajattelussani mustavalkoisuus väheni, kirjoittaa Sampsa Oinaala kolumnissaan.

Ja lopulta seuraavan:

Siinähän se vika onkin, että ratkaisuja odotetaan yksilöiden tai yksittäisten kansojen valinnoista.

Vaikkapa Nato-jäsenyys on varmaankin täysin oikea ratkaisu Suomen ongelmaan.