Author Topic: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi  (Read 77739 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #45 on: 26.02.17 - klo:08:45 »
Lauri Reuter toteaa tilanteen:

Quote
Kolmessa vuosikymmenessä geenitekniikka on kehittynyt paljon. Uusilla genomineditointiteknologioilla voidaan tehdä tarkasti suunniteltuja muutoksia kasvin omaan perimään. Tilanteesta tulee omituinen kun lopputuloksesta on mahdotonta kertoa onko mutaatio syntynyt luonnossa, säteilyttämällä vai geenitekniikan keinoin. Jälkikäteen on siis mahdotonta kertoa, onko lopputulos GMO vai ei! Euroopan komissio on halvaantuneena pohtinut jo pari vuotta genomieditoitujen kasvien kohtelua. Ruotsissa tehtiin itse päätös rajata ne GMO-lainsäädännön ulkopuolelle. Ranskassa taas haluttaisiin sisällyttää GMO-valvonnan alle myös säteilyttäminen. Yhtäkkiä greipistä ja kaurasta tulisikin GM-kasveja! Loppuisi luomupuuro. Tilanne odottaa ratkaisua absurdissa välitilassa.

Tästähän on siis kyse, myös EU-parlamentissa (ks. edellä). Parlamentti voi nyt kuitenkin vain tehdä tuollaisia aloitteita päätöksenteon vauhdittamiseksi, ratkaisu on komission käsissä. Joka todellakin näyttää halvaantuneelta.

Mutta ymmärtäähän sen: eihän asiaan noin ollen ratkaisua voi ollakaan! Kun säteilyttämälläkään tuotettuja lajikkeita ei pysty tunnistamaan.
« Last Edit: 26.02.17 - klo:09:43 by Heikki Jokipii »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 742
    • View Profile
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #46 on: 26.02.17 - klo:20:20 »
Bongasin Annaleena Ylhäisen twiitistä seuraavan:

Annaleena Ylhäinen
‏@AYlhainen
EU saa tuskin päätettyä geenieditoinnin määrittelyä tämän vuoden aikana, kirjoittaa Nature. Muualla non-gmo.
http://www.nature.com/news/gene-editing-in-legal-limbo-in-europe-1.21515

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #47 on: 27.02.17 - klo:07:31 »

Nature - paitsi kuvaa tuon väännön ja sen osapuolet - kertoo tuossa:

Quote
Stefan Jansson at Umeå University made such swift progress that he hosted a press lunch last summer where he served up ‘tagliatelle with CRISPRy fried vegetables’ using ingredients from his garden, including a gene-edited cabbage. According to those present, it was delicious. Last year, Finland chose a similar path, although no field trials have begun.

Mitä siis Suomi on tarkkaan ottaen tehnyt?
« Last Edit: 27.02.17 - klo:16:04 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #48 on: 29.03.17 - klo:04:29 »
(Tämän olisi voinut sijoittaa eläinsuojeluosioommekin.)

Sarvet voi poistaa kivutta geenieditoinnilla – uusi menetelmä parantaisi karjan terveyttä, mutta se ei mahdu nykyisten lakien piiriin

Mutta ydinsanoma tuossa kirjoituksessa on juuri lainsäädännön puute:

Quote
EUROOPAN unionissa geenieditointia tuskin hyväksytään kovin pian. Asian käsittelyä on siirretty kaksi kertaa. Edes aikataulusta ei ole päätetty, kertoo kantasolubiologian dosentti Kirmo Wartiovaara Helsingin yli­opistosta. Hän on Suomen edustaja EU:n geenieditointia pohtivassa komiteassa.

Jos EU:n päättäjät määrittelevät geenisakset ja muut perimän editoinnin menetelmät geenimuunteluksi, se tarkoittaa äärimmäisen tiukkoja turvavaatimuksia – ja valvonnan kannalta kinkkistä tilannetta.

Geenieditointi nimittäin tuottaa dna-jaksoja, jotka ovat samanlaisia jo olemassa olevien kanssa. Menetelmällä aikaansaatua perimän muuntelua ei voi erottaa luonnollisesta.

Geenieditoidut tuotteet voidaan kieltää, mutta sitä, onko niitä markkinoilla, ei pystytä valvomaan.

Ja siis myös tuo "kinkkinen" tilanne. Kun tiettävästi eläinjalostajat jo nyt lähettelevät nautojen spermaa lentokoneella ympäri maailman, voidaanko nytkään tilannetta enää valvoa?
« Last Edit: 29.03.17 - klo:06:54 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #49 on: 01.05.17 - klo:07:37 »
Jos tällaisen mutaation löytää ...

Mansikkakausi voi venyä syksyyn - maataloustieteilijä löysi ahomansikasta sopivan geenimutaation

... on se ihan OK ja sen käyttö kokonaan Suomen tai oikeastaan ihan jalostajan oma asia. Mutta annas olla, jos tuo mutaatio on kasviin tehty: silloin on pyydettävä lupa "EU-tädiltä".

Mutta entäpä jo tuollaisia mutaatioita alkaa jatkossa löytymään enemmän kuin koskaan ennen?
« Last Edit: 01.05.17 - klo:08:27 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia? (Geenieditointi)
« Reply #50 on: 08.11.17 - klo:05:01 »
Bongasin Annaleena Ylhäisen twiitistä seuraavan:

Annaleena Ylhäinen
‏@AYlhainen
EU saa tuskin päätettyä geenieditoinnin määrittelyä tämän vuoden aikana, kirjoittaa Nature. Muualla non-gmo.
http://www.nature.com/news/gene-editing-in-legal-limbo-in-europe-1.21515

Eestistä peräisin oleva (Hannes Kollist, professor of molecular plant biology at the University of Tartu)  retorinen kysymys:

Viewpoint: Will Europe botch regulation of gene editing as it has GMOs?

Eli töpeksiikö Eurooppa geenieditoinnin samaan tapaan kuin GMO-asiankin? Kun asiasta piti keskustella, aikaa käytettiin täysin perusteettoman propagandan setvimiseen:

Quote
But instead of discussing the conference’s agenda, roughly 300 respected experts gathered and spent an entire day discussing unproven risks and the need for labelling organisms where NBTs are applied.

Kukaan ei yrittänyt viheltää peliä poikki, Greenpeacen ym. annettiin täysin ohjata sitä:

Quote
However, concerning the campaign against NBTs there is no doubt that this is one of the biggest public lies currently circulating and I simply do not understand how it is possible that despite all the facts 300 experts gathered in Brussels and no one dared to say that the Emperor was actually naked.

Tällainen tulevaisuuden kuvahan, vaihtoehto on siitä hyvin mahdollisena seurauksena:

Quote
We should consider whether we want Europe to become a History Theme Park show-casing a “Museum of Agriculture” or whether we should aim to increase Europe’s competitiveness and be part of the next green revolution, possibly triggered by new innovative plant breeding techniques that will be a key component of sustainable development.

Ellei siis asia edisty.

Toisaalta juuri tässä kysymyksessä Greenpeacella ym. on kyseessä "taistelu ylämäkeen".  Ensinnäkin tuulesta temmatut uhkakuvat tuskin kantavat kovin kauaa ja kauas, vaikka tuo konferenssi saatiinkin sabotoitua. On siis kyse pitkälle viivytystaistelusta, oikeastaan kiusanteosta. Toiseksi se "ikävä" fakta, että geenieditoituja lajikkeita ei voi tavanomaisista yksiselitteisesti erottaa. On siis tulevaisuudessa erittäin vaikeata kertoa, mitä lajikkeita vastustaa, vaikka haluaisikin kovasti vastustaa. Kun "löytyneitä" mutaatioita ei tietystikään voi vastustaa tai boikotoida (ks. juuri edellä).
« Last Edit: 08.11.17 - klo:08:57 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #51 on: 14.11.17 - klo:08:10 »
Tekniikka ja Talous kertoo, miten geenieditointi kehittyy yhä vauhdikkaasti:

Crispr-cas-geenitekniikassa kaksi uutta läpimurtoa – eroon jopa 16 000 haitallisesta pistemutaatiosta ihmisen perimässä

Artikkeli on kovin tekninen, mutta tämän luulisi lohduttavan/rauhoittavan varovaisuusperiaate-pelkureita:

Quote
Kun muutos tehdään dna:n sijasta rna:han, se ei ole palautumaton. Niinpä, jos jokin geenieditoinnissa menee pahasti pieleen, rna:han tehty muutos voidaan perua.

Mutta tässä T&T on kovin optimistinen:

Quote
Lääketieteellisen käytön lisäksi crispr-cas-menetelmät ovat lupaavia esimerkiksi uudenlaisten kasvilajikkeiden tai materiaalien kehittämisessä. Crispr-menetelmällä muokatut eliöt eivät ole välttämättä siirtogeenisiä (jos niihin esimerkiksi tehdään juuri pelkkä pistemutaatio), eikä EU:n geenimuuntelulainsäädäntö siksi automaattisesti koske niitä.

Eli jos vaan tietäisi, koskeeko. Mutta siitä asiasta EU ei vuosienkaan väännön jälkeen ole saanut puristettua päätöstä.

***

Äänestin aikanaan EU:hun liittymisen puolesta, enkä yleisesti vieläkään ole inostunut "brexitin" innoittamasta linjasta. Mutta kieltämättä tässä viime aikoina on epäilyksen siemen pääkoppaani tullut istutetuksi.  Nyt tarvittaisiin jotakin "sielun glyfosaattia" sen hävittämiseksi. 8)
« Last Edit: 14.11.17 - klo:08:24 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #52 on: 02.01.18 - klo:17:29 »
Kansanedustaja Johanna Karimäki (vihreät) ei jaksanut odotellla EU:n hitaita kiireitä asiassa, vaan teki Suomen eduskunnassa kirjallisen kysymyksen:

Tiedote: geenitekniikkaa säädeltävä lainsäädännöllä

Hän oli tietoinen tästä ...

Quote
Menetelmää kuvataan "luonnolliseksi", sillä eliöön ei siirretä vierasta perimää, vaan muutetaan pistemutaatioilla eliön omaa perimää. Jälkikäteen ei huomaa eroa, oliko kyseessä geenin editointi vai luontainen mutaatio.

... mutta teki silti aloitteensa.

***

Tiede-lehdessä oli myös Arja Kivipellon yhden sivun juttu "Parempaa ruokaa geenisaksila?", jota ei olle tullut nettiin, ainakaan ilmaisena juttuna. Myös siinä pohdittiin lainsäädäntöä.
« Last Edit: 02.01.18 - klo:17:56 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #53 on: 03.01.18 - klo:07:38 »
Eräs ehdotus, joka tuossa Kivipellon artikkelissa tuli esiin ja joka oli laitettu MMM:n Leena Mannosen suuhun, oli se, että geenieditoituihin tuotteisiin sovellettaisiin määräyksiä, jotka ovat jo voimassa uuselintarvikkeista. Ja tällaisiahan ne ovat:

Uuselintarvikkeet

Eli lupamenettely olisi, mutta se olisi kevyempi kuin varsinaisia muuntogeenisiä tuotteita koskeva.

Luova ehdotus, mutta ehätän jo kuvitelmissani edelle: varsinkin jossain pienemmässä parannuksessa, onko firmoissa intressiä edes tuon kevyemmän byrokratian läpikäymiseen, jos sen välttämisestä ei koira perään hauku? Jos jalostamistyön aina voi kertoa tapahtuneen jossain "Vinku-Intiassa"? (Mutta kyse olisi kuitenkin ihan tutusta, Suomessa perinteisestä ruokakasvista?)

Olisiko niin, että geenieditoidusta tuotteesta tai ruoasta täytyisi tehdä brändi luomun tapaan? Tuottajalla olisi intressi asiasta kertoa, ja valvonta olisi suurelta osalta ihan vapaaehtoista?

Mutta Karimäen ansiosta pallo tai kiekko on nyt pelissä!
« Last Edit: 03.01.18 - klo:08:36 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #54 on: 09.01.18 - klo:16:02 »
Tässä ei ole kyse geenieditoinnista, mutta otsikon alle se sopii. Jalostuksessa on kehitetty uusi työn nopeuttamisen menetelmä, josta odotetaan suuria:

Speed breeding technique sows seeds of new green Revolution

Quote
Pioneering new technology set to accelerate the global quest for crop improvement
[...]
Pioneering new technology is set to accelerate the global quest for crop improvement in a development which echoes the Green Revolution of the post war period.

The speed breeding platform developed by teams at the John Innes Centre, University of Queensland and University of Sydney, uses a glasshouse or an artificial environment with enhanced lighting to create intense day-long regimes to speed up the search for better performing crops.
« Last Edit: 09.01.18 - klo:16:10 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #55 on: 19.01.18 - klo:05:30 »
Pari tapahtumaa, joita jo nyt tai sitten myöhemmin  voidaan pitää virstanpylväinä uuden geenitekniikan eli geenieditoinnin kehityksessä. USA:ssa on hyväksytty ensimmäinen geenieditoitu lajike käyttöön:

CRISPR food coming soon: USDA decision speeds up regulatory process for gene-edited crops

Päätöstä ei tehty raskaan GMO-systeemin mukaisesti:

Quote
“It eliminates that huge barrier to entry for agbiotech companies,” [Oliver Peoples, CEO of Yield10 Bioscience, which developed the camelina] told Nature. Had the company been forced to endure the usual USDA regulator process, he said, it would have taken at least six years and $30 million to $50 million to test and collect the data required to bring the crop to market.

Instead, he said, “We did this in two years and [the USDA’s decision] took two months, and I assure you we didn’t spend $30 million on it.”

Yksityiskohta: kyseessä oli siis kitupellava eli ruistankio, josta täällä on jo ollut puhettakin. (Siinä taisi olla kyseessä "varsinainen", siirtogeeninen GMO.)

Myös EU:ssa on tapahtunut. Yhteisön monimutkaisessa juridisessa kuviossa on tehty päätös tai jonkinlainen ennakkoratkaisu asiassa:

Hoppfullt besked för växtförädlare i dag

Quote
Växtförädlingstekniken Crispr/Cas9 kan undantas från att regleras som gmo, enligt ett utlåtande från EU:s generaladvokat. Ett besked i rätt riktning, anser Dennis Eriksson, forskare på Sveriges Lantbruksuniversitet.

Myös siinä siis linjattiin, että byrokkraattisesti kevyempi menettely on mahdollinen ja laillinen. Tosin asiaa käsitellään vielä:

Quote
Ändå sedan oktober 2015 när den franska domstolen lyfte frågan till EU-domstolen har branschen väntat på besked. Dagens utlåtande är däremot inte slutgiltigt utan vägledande för ett beslut i EU-domstolen längre fram.

– Oftast, men inte alltid, följer EU-domstolen generaladvokatens linje, säger Dennis Eriksson, forskare vid institutionen för växtförädling på Sveriges Lantbruksuniversitet.

Komissiohan on vältellyt asian ottamista käsittelyyn kuin kissa kuumaa puuroa. Mutta tämä ratkaisu tavallaan pakottaa siihen. Kuten muutkin poliittiset kehityskulut tai aloitteet. Niinkuin tuo Johanna Karimäen kysymys, vaikka tehtiinkin Suomen eduskunnassa.

EU:n tapauksesta on saatavilla kuvaus myös englanniksi:

European court recommends gene-edited crops be exempt from EU GMO laws

Entä suomeksi? Luulenpa uutisen siitä kohta ilmestyvän. Veikkaan, että ensiksi Maaseudun Tulevaisuudessa. Mutta Vihreä Lankakin on mahdollinen.
« Last Edit: 19.01.18 - klo:07:03 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #56 on: 21.01.18 - klo:07:00 »
Myös Australiassa pyritään samantyyppiseen kevytsäätelyyn kuin edellä USA;ssa ja EU:ssakin (... ainakin pyritään):

Australia set to reduce regulations of CRISPR gene editing to speed up crop research

****

Twiitti EU:n tilanteesta:

Quote
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
·
7t
. Tämä on siis tuomioistuimen julkisasiamiehen lausunto. Koko tuomioistuimen kantaa odotetaan toukokuulle. Oletettavasti se on samansuuntainen. Sen jälkeen komissio käsittelee asiaa.
« Last Edit: 21.01.18 - klo:08:42 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #57 on: 22.01.18 - klo:08:22 »
Tämän Euraktivin uutisen mukaan ...

Commission expects clarity on GM scope from court ruling on plant breeding techniques

... komissio odottaisi tai edellyttäisi jotain selkeyttä asiassa. Minä taasen en oikein saa tuosta selvää, mitä komissio tahtoo, mikä on sen alustava linja asiassa. Tai ehkä muidenkaan osallisten kannoista.

Mutta keskustelu on selvästi avattu.

***

IFOAM:in hätääntymisen sentään ymmärtää:

Quote
Organic farmers (IFOAM EU) reacted strongly to the Advocate General’s opinion, urging the Court not to adopt this opinion in its final ruling.

“There are no legal or scientific reasons to exempt from risk assessment, traceability and labelling, recently developed genetic engineering which has nothing to do with the mutagenesis of the 1960s, however they are called by their proponents,” IFOAM’s Eric Gall said.

“Exempting this new genetic engineering from a risk assessment would be a blatant denial of the precautionary principle and of the citizens’ right to know how their food is produced,” he added.

Vaikkei sitä, miten se (implisiittisesti) puolustaa (ihannoi?) vanhaa, sattumanvaraista menetelmää, miten siihen tukeutuminen jotenkin noudattaisi varovaisuusperiaatetta?

Mutta luomulajikkeiden "puhtautta" tämä uusi tekniikka todellakin uhkaa.

***

Miten Vihreät aikovat tämän estää:

Quote
The European Parliament’s Greens/EFA group has warned that the risks of authorising NPBTs outside the GMO framework are too great: once these new organisms are out of the laboratories, they will be untraceable.

This, the group says, would lead to the unchecked cultivation of modified organisms across the EU and make “any future EU regulation virtually impossible”, if unintended, harmful effects come to light.

Tuomalla myös mutageeniset lajikkeet säätelyn piiriin? Vaatimalla joka lajikkeelta täydellistä jalostushistoriaa, jossa joka vaihe on kuvattu ja rekisteröity? Kieltämällä maatiaislajikkeet ja/tai maatiaislajikkeiden jalostuksen kokonaan?

Tässä saatetaan nyt EU:lta vaatia järjestelmää, jollaista ei kertakaikkiaan ole keksittävissä?

Koska näin se nyt on, tässä sitä ollaan:

Quote
The EU defines GMOs as “organisms, with the exception of human beings, in which the genetic material has been altered in a way that does not occur naturally by mating and/or natural recombination”.

Supporters of NPBTs argue that plants obtained through these techniques could also be the product of conventional cross-breeding techniques that mimic natural processes and hence cannot be considered GMOs.

***

Laitetaan tähän samaan vielä linkki Naturen artikkeliin, jossa on lisää asian pohdintaa:

Europe court suggests relaxed gene-editing rules

Quote
European scientists have cautiously welcomed the carefully worded document, published on 18 January. They would like to use precise gene editing, which allows tiny changes to be made to a genome in a simple and highly controlled manner, to create hardier plant species or to improve medical treatments. But legal uncertainty about existing rules has hindered progress in Europe, say researchers.

Sielläkin se keskeinen ongelma on:

Quote
The legal confusion arose because the 2001 directive applies to organisms into which whole genes or other stretches of nucleotides have been transferred. However, it exempts organisms whose genomes have been altered by plant and animal breeders using mutagenesis techniques that were available at the time, such as irradiation. Breeders argue that gene editing is a type of mutagenesis because it involves changes to single nucleotides. But opponents say that any changes deliberately made to a gene give rise to genetically engineered products that must be regulated in the same way as other GMOs.

Minun tulkintani vielä tuohon päälle: ja ellei yksikään geeni ole muuttunut, ei oikeastaan ole syntynyt uutta lajikettakaan.

Ja jos muutos on syntynyt "itsestään", mikä takaa, ettei se ole vaarallinen, jos se pääsee "karkuun"?
« Last Edit: 22.01.18 - klo:13:44 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #58 on: 23.01.18 - klo:04:21 »
Oikeastaan tämä päätöksentekotilanne on aika kutkuttava, hykerryttävä.

Halua tiukkaan säätelyyn, jopa asian vastustamiseen löytyy kovasti. Mutta lopulta ei aavistustakaan, miten sen voisi tehdä.

Tuli mieleen,  että jos nämä asiat olisi keksitty toisin päin, asia olisi paljon loogisempi: pistemutaation tuottaminen olisi sallittu, ja vapaata, mutta vieraan geenipätkän siirtäminen ankaran säätelyn kohteena.  Pistemutaatiot voisivat olla jopa luomussa sallittuja!

PS. klo 8:20: Mutta nyt on näin. Ja oikeastaan tässä etsitään (IFOAM, Vihreät) juridista järjestelmää, joka perustuu sille, että kaikki ovat kilttejä. Eli ilmoittavat kiltisti, jos ovat käyttäneet tätä uutta tekniikkaa mutaatioiden aikaansaamisessa. Ilmoittavat silti, vaikka kiinni ei voi jäädä.


***

Nyt täytyy hiukan korjata edellistä puheenvuoroani. Kyllä jalostus toki on mahdollista ilman uusien geenimuunnosten tuottamista, olemassa olevaa geenivarastoa käyttäen, siitä valiten.  Mutta jotenkin se varasto, geenipoolikin syntyy. Eikä meillä ole takeita luonnon ystävällisistä tarkoitusperistä, minkä voimme havaita hyvin ikävistä ja hyvin leviävistä luonnonkasveista. Yleensä niille sitten varataan nimi "vieraslajit".
« Last Edit: 23.01.18 - klo:11:04 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #59 on: 27.01.18 - klo:08:39 »
Täältä löytyy hallituksen eli ministeri Risikon vastaus Karimäen kirjalliseen kysymykseen.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_607+2017.aspx

Vastaus on jossain määrin ympäripyöreä, mutta nämä mielenkiintoiset kohdat siitä löytyvät:

Quote
EU-komissio on asettanut v. 2007 lähtien työryhmiä
tarkastelemaan uusien genomimuokkaustekniikoiden sääntelyä. Komissio ei kuitenkaan ryhdy
toimenpiteisiin CRISPR-Cas9-tekniikan osalta ennen EU-tuomioistuimen ratkaisua Ranskan
tulkintapyynnöstä, joka koskee mutageneesitekniikoiden sääntelyä. Harmonisoitua tulkintaa
odoteltaessa GTLK on tehnyt tapauskohtaisia päätöksiä, joissa on todettu, että jos/kun kanta
EU:ssa muuttuu, myös Suomen kansallinen kanta mukautuu tähän.

Eli tuo tuomioistuimen ratkaisu on nyt erittäin merkittävässä asemassa, kaikki sitä odottavat, niin EU kuin Suomi.

Säädösten tekemisen vaikeus ja ristiveto niiden suhteen tuodaan näin esiin:

Quote
Geenieditointitekniikoiden sääntelystä ja eettisistä kysymyksistä käydään vilkasta kansainvälistä
ja EU:n sisäistä keskustelua. Osa sidosryhmistä soveltaisi tekniikoihin kategorisesti
varovaisuusperiaatetta. Toiset katsovat, että geenitekniikkadirektiivien kaltainen sääntely, jossa
ei arvioida hyötyjä, estäisi geenieditoinnin käytön EU:ssa. Osa haluaa säänneltäväksi muutettua
ominaisuutta, ei tekniikkaa. Osa kyseenalaistaa sääntelyn tilanteissa, joissa vastaava mutaatio
voi tapahtua spontaanisti tai käytettäessä perinteisiä mutageneesimenetelmiä. Kun perinteiset
tekniikat, jotka tuottavat runsaasti sattumanvaraisia muutoksia genomiin, on turvallisina rajattu
nykyisen sääntelyn ulkopuolelle, voidaankin kysyä, miten perusteltaisiin geenieditoinnin
sääntely ja toimijoiden asettaminen eriarvoiseen asemaan. Säädösvalvonta olisi haastavaa, sillä
geenieditoinnilla tehtyjä mutaatioita ei pääsääntöisesti ole mahdollista erottaa luonnollisista.

Lainsäädäntöteknisenä haasteena olisi erilaisten sovellusten kirjo, sillä sääntelyllä olisi
rajapintoja lukuisten eri alojen sektorilainsäädäntöön.
(lihav. HJ)

Risikon tai ministeriön paperissa ei sitten pidemmälle pohdita, mitä lihavoidusta faktasta seuraa."Haastavaa" valvonta epäilemättä on, jos se lähtökohtaisesti perustuu siihen, että kaikki ovat kilttejä ja rehellisiä.*)

Hyvä pointti on myös tuo, että millä pohjalla perinteiset menetelmät mutaatioiden tuottamisessa voisi asettaa eriarvoiseen, etuoikeutettuun asemaan.

_______

*) jos ja kun IFOAM ja muu luomuväki ottaa tuon kielteisen kannan tähän uuteen tekniikkaan, voimme odottaa, että juuri luomukasvien jalostamisesta ei sitten tulevaisuudessa olla kilttejä ja rehellisiä! Vaan saamme kuulla vallan ihmeellisiä kertomuksia siitä, miten luomujalostajat pääsevät perinteisillä menetelmillä aivan samoihin saavutuksiin kuin geenitekniikan käyttäjät.  8)
« Last Edit: 27.01.18 - klo:11:51 by Heikki Jokipii »