Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt

[Heikki Jokipii]

Ja kas, tämäkin on nyt sitten tutkittu vertaisarvioidussa julkaisussa, ja tällaiseen tulokseen tultu:

Rewilding farmland can protect biodiversity and sequester carbon, new study finds

Restoring ecosystems on just 15 percent of the world’s current farmland could spare 60 percent of the species expected to go extinct while simultaneously sequestering 299 gigatonnes of CO2 — nearly a third of the total atmospheric carbon increase since the Industrial Revolution, a new study has found.

If the land area spared from farming could be doubled — allowing 30 percent of the world’s most precious lost ecosystems to be fully restored — more than 70 percent of expected extinctions could be avoided and fully half the carbon released since the Industrial Revolution (totalling 465 gigatonnes of CO2) absorbed by the rewilded natural landscape, researchers find.

Julkaistiin viime viikolla Naturessa. — Sanomattakin on selvää, ettei tuollaista määrää viljelysmaata voida säästää sillä menetelmällä, että pellot vain jätetään viljelemättä. Päättäen, ettei sitä ruokaa kukaan kuitenkaan tarvitse.

[Heikki Jokipii]

Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi
Andrew McGuiren twiitit:

***

Show me a cropped field and I'll show you a native ecosystem that has been destroyed. It's how food is produced.
To best protect nature:
1. Intensively produce crops on existing farmland,
2. Minimize off-farm effects, and
3. Rewild marginal farmland.

***

How to greenwash a crop: "in its cultivation and production the crop has a little to no impact on water, land, forest, air or soil." It's the pet rock of crops.
Unless it is being foraged in a forest, this cannot be true.
Journalists, do better.

https://www.forbes.com/sites/daphneewingchow/2020/10/26/dasheen-plant-could-be-the-root-of-caribbean-development/#3c12161e588a

***

Tuon twitter-viestienvaihdon lähtökohtana oli juuri edellä mainittu Mark Lynasin juttu ja siinä kuvattu tutkimus.

[Heikki Jokipii]

Mielipiteessä Hesarissa tuotiin esille se, jota voimme kerskailla pitäneemme esillä jo vuosikausia:

Yhteinen terveys perustuu luonnon monimuotoisuuteen ja vastuullisuuteen

AINA kun luonnon monimuotoisuutta hävitetään ja alkuperäistä luontoa muutetaan ihmisen toimesta esimerkiksi viljelymaaksi, on tällä seurauksensa, jotka eivät rajoitu hiilen sitomiseen ilmakehästä. Kun luontoa muutetaan, osa lajeista on sukupuuton edessä. Suomestakin on hävinnyt sukupuuttoon jo yli 300 lajia.

(lihav. HJ)

Tämä heidän positiivinen ohjelmansa lienee myös suurinpiirtein myös allekirjoitettavissa:

ON TÄRKEÄÄ, että yhteiskunta rakentaa ja ylläpitää kestävän kehityksen mukaisia infrastruktuuria ja ruuantuotantoa. Talouden kasvattaminen, kansainvälinen, kova kilpailu EU:n sisämarkkinoilla eivät voi sanella ehtoja, joilla infrastruktuureja rakennetaan ja kotieläimiä pidetään. Viisas ja kestävä yhteiskunta katsoo pidemmälle: kehityksen pitää olla vastuullisella ja läpinäkyvällä pohjalla, jossa luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja yhteisen terveyden parantaminen ovat keskeisiä arvoja.

Olli Peltoniemi
kotieläinten lisääntymistieteen professori, Helsinki One Health

Jari Niemelä
kaupunkiekologian professori, Helsingin yliopisto

Kirjoitus ei ehkä kuitenkaan tarkemmin kuvaa, minkälaista tällainen toivottu ruokatuotanto olisi. Me olemme täällä yrittäneet sen tehdä.

[Heikki Jokipii]

Kerrataanpa, sehän on opintojen äiti:

Viewpoint: Why organic farming won’t help preserve the world’s biodiversity

[Heikki Jokipii]

Näin saattaa olla:

Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla

Alkuperäiskansat ja heimoyhteisöt suojelevat metsiä paremmin kuin muut ryhmät muun muassa siksi, että heidän perinteiset tuotantojärjestelmänsä ovat ympäristön kannalta kestävämpiä. ”Tämä on empiirinen havainto, joka perustuu dataan, ei naiivi, ideologinen tai romanttinen havainto”, todetaan FAO:n raportissa.

Nimittäin tuohon havaintoon asti. Mutta ei välttämättä selitykseen.

Tiedämme myös, että alkuperäiskansat ovat lukumääräisesti pieniä, ja asuvat isoilla alueilla. Tarkistettava on, onko ko. raportti ottanut tuon huomioon.

Osaan kuvitella, että joskus keskiajalla oltaisiin tultu tulokseen, että kreiville yksin kuuluvat metsät on suojeltu kaikkein parhaiten! Ne siinä silmänkantamattomiin hänen linnansa ympärillä.

[Heikki Jokipii]

Tutkimus, joka haastaa tämän myytin:

Academic study: ‘We challenge the widespread appraisal that organic farming is the fundamental alternative to conventional farming for harnessing biodiversity in agricultural landscapes’

[Heikki Jokipii]

Maailma.net kertoo tämän:

Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti

Maatalous on suurin uhka maapallon puulajeille, selviää kasvitieteellisten puutarhojen järjestön raportista. Uhattuja puulajeja on ympäri maailman
[..]
Uhattuja puulajeja on sen mukaan kaksi kertaa enemmän kuin nisäkkäitä, lintuja, sammakkoeläimiä ja matelijoita yhteensä. Siitä huolimatta uhanalaiset eläimet saavat yleensä enemmän huomiota, se huomauttaa.

(lihav. HJ)

Mutta ei sitten mainitse keinoa, mitä juuri maataloudessa voitaisiin tehdä. Tämä. artikkeli mainitsee, Annaleena Ylhäisen twiitistä:

Maatalouden suurin ympäristöongelma on maan käyttö. Siksi hehtaarisatoja on kasvatettava. Näin erityisesti Afrikassa. Muussa tapauksessa pellonraivaus vaan jatkuu.

To protect the world’s wildlife we must improve crop yields – especially across Africa

Tuota kyllä tukee myös Ylhäisen twiitti eilen:

Täytyisi ryhtyä puhumaan ”peltohävikistä” eli tehottomasta peltojen käytöstä samoin kuin ruokahävikistä. Nykyisellä peltoalalla olisi mahdollista tuottaa paljon enemmän ruokaa. Mutta se vaatii tiedettä ja tekniikkaa, ei puiden halailua ja aatetta.

Green and grow

'Peltohävikki'! Siinäpä luova ja iskevä sanainnovaatio! Heti käyttöön täälläkin!

[Heikki Jokipii]

Tietty ajattelutapa vaikuttaa selvästi taustalla. Maailma.net:

Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus

35 prosenttia näistä luonnonkasvilajeista on sukupuuton uhassa. Syynä on esimerkiksi se, että ihminen on ottanut käyttöönsä niiden elinalueet. Samaan aikaan perinteisestä maataloudesta on siirrytty mekaaniseen ja kasvimyrkkyjä alettu käyttää enemmän. Haitalliset lajit ja tuholaiset, geneettisesti muunneltujen satojen vaikutus, ylikäyttö ja hakkuut asettava lisäuhkia, tutkimuksessa kerrotaan.

(lihav. HJ)

Yhden esimerkin valiten: on vaikea kuvitella, miten viljelty geenimuunneltu puuvilla, vaikka olisi jalostettu torjunta-aineita kestäväksikin, olisi millään tavalla uhka luonnonvaraiselle puuvillan sukulaiselle.

[Heikki Jokipii]

Annaleena Ylhäinen twiittasi eilen, tällä linkillä:

Tuoreen reviewin mukaan maataloudessa ei voi "syödä ja säästää kakkua" vaikka se kivalta kuulostaakin, vaan parasta luonnonsuojelua, biodiversiteetin ja hiilen varjelua, on tuottaa ruoka mahdollisimman tehokkaasti mahdollisimman pienellä alalla.

Concentrate farming to leave room for species and carbon, better than 'eco-friendly' agriculture

Josta:

Farming should be as high-yield as possible so it can be limited to relatively small areas, allowing much more land to be left as natural habitats while still meeting future food targets, according to a major new analysis of over a decade of research.

Most species fare better under this "land sparing" approach than if farming tries to share land with nature—as wildlife-friendly agriculture still damages most biodiversity and requires far more land to produce the same amount of food.

Jotenkin tutulta kuulostaa. Vaikka itse sanommekin. 

Näitä näkökohtia on täällä jo vähintään sivuttu:

Balmford's research is partly inspired by Cambridge polymath David MacKay, who died of cancer in 2016 aged just 48. Mackay had a no-nonsense take on sustainability—insisting that low-carbon initiatives can only be meaningfully compared at the same level of output. Without that, humanity risks getting distracted by solutions that don't come close to meeting energy needs.

Similarly, farming systems can only be usefully compared when they're actually meeting society's food needs. "You can't convince people to save nature if they are hungry. We need to ensure we can harvest enough from the biosphere while preserving the planet," said Balmford. "Conservation has to be pragmatic if we are to interrupt an ecological catastrophe."

[Heikki Jokipii]

Kyllä nämä tosiasiat sen osoittavat...

Luonnolta loppuu tila – hätkähdyttävät grafiikat näyttävät, kuinka ihminen dominoi planeetta Maata

... että hyvin suuri osa nyt kannatetuista luonnossuojelun keinoista on yksinkertaisesti hylättävä. Kaikki ne, jotka edellyttävät suurempia alueita ihmisen käyttöön. Itsestään selvästi luomuviljely, mutta myös nyt esillä olleet uusiutuvan energian tuottamisen tavat. Myös tuulivoimalat ja aurinkoenergia haukkaavat jo entisestään ahtaalla olevalta luonnolta aika ison palan.

Juuri edellisessä puheenvuorossa ja sen linkissä tuli esille, että kompromissit, "land sharing", onnistuvat huonosti. Samoin se on uusiutuvan energian kanssa. Kyllä esim. valtavat aurinkopaneelien täyttämät alueet ovat autiomaita, vaikka hiukan ruohoa sieltä paneelien välistä pilkistäisi. Ja melkeinpä jokaisen tuulivoimalan kohdalla tuhoutuu noin hehtaari metsää.

[Heikki Jokipii]

Pohditaan aika perusteellisestikin näitä kahta strategiaa:

Journal article: ‘Sustainable intensification’ — Why high-yield farming may offer best solution to meet ecological and consumption demands

'Land sharing" ja "land sparing". Mitä tuo olisi iskevästi suomeksi? Jakaminen vai säästäminen, sitä se on, mutta iskulauseena tylsempi kuin englanniksi.

[Heikki Jokipii]

Jatkolähetys:

Ludger Wess
@LudgerWess·29. marrask.

Wenn #Bio-Vertretervon Biologie keine Ahnung haben: Es sind gerade die abgelegenen Biotope, die was bringen; nicht die paar Ackerunkräuter zwischen dem Bioweizen.

Twiitin lainaus
Iida Ruishalme
@Thoughtscapism · 29. marrask.

Plagge, IFOAM echoed a wilderness-reductive view, preferring "biodiversity on the field level - not to have protected biodiversity somewhere, in very limited remote areas. We want biodiversity around us, to make use of it."

Field biodiversity trumps natural habitats?

***

Toinenkin samalta twiittaajalta:

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Iida Ruishalme
@Thoughtscapism
·29. marrask.

If we are serious about protecting nature and fighting climate change, we have to cherish wildlife habitats: cradles of biodiversity & a natural carbon capture and storage solution.

Land use matters.
Nature matters.
We can't plow more forest into fields. Rewild instead!

https://mobile.twitter.com/Thoughtscapism/status/1465325086639017990/photo/1

(selaa vähän alaspäin. Kaunis kuva. Metsää, paljon metsää!)

***

Siitä on yleisesti kysymys, että luomuväki yrittää "myydä" omaa vaihtoehtoaan sillä, että luomupelloissa on enemmän rikkakasveja. Jolloin ne muka edistävät monimuotoisuutta.

[Heikki Jokipii]

Tällainen vertailu, Ludger Wessin uudelleentwiittaama:

***

Hartwig Callsen
@HartwigCallsen
Nochmal zum Verständnis für Laien: unsere Bundesregierung erklärt damit offiziell, dass eine mit Glyphosat behandelte Fläche (rechts) für Insekten & Vögel wertlos sei, während diese sich auf dem bearbeiteten Acker (links) wohlfühlen könnten !!

https://mobile.twitter.com/HartwigCallsen/status/1502005699722817541/photo/1

[Heikki Jokipii]

Intialainen näkemys:

Organic farming not helpful to protect biodiversity: Biodiversity board chairman George Thomas

Haastattelussa sivutaan myös Sri Lankan tapausta.

[Heikki Jokipii]

Uusseelantilaisen tiedenaisen näkemys ja perustelut asiaan:

Dr Jacqueline Rowarth: How do we grow more food without using more land?

Hän vetoaa mm. tähän tutkimukseen:

In a paper released this year, they suggested that improved efficiencies in crop production could increase production by almost 3 per cent while reducing the area required for growing crops by between 37 per cent and 48 per cent.

This would allow land to stay "natural" and host biodiversity. In addition, the researchers estimated that crop prices would decrease.

Achieving the scenario requires overcoming the yield gap, which is the difference between average global yields and possible yields. Agricultural intensification – fertiliser, irrigation and crop protection chemicals – is the key.