Ydinvoima versus merituulivoima?

[Heikki Jokipii]

Aika nopeasti voivat asiat muuttuakin:

Suomessa kehitetään vauhdilla pienydinvoimaloita – Helsinki harkitsee sellaisen tuomista kaupunkiin kymmenessä vuodessa

Meinaan, että 10 vuotta sitten tuollainen ei olisi tullut kuuloonkaan!

[Heikki Jokipii]

Saksassa oli käynyt näin, kun eräs ilmastomielenosoitukseen tulleista oli kantanut ydinvoimaa puoltavaa kylttiä:

https://twitter.com/realjonaswd/status/1441431332429578240

Eli kyltti revittiin hänen käsistään väkivaltaisesti pois.

(Ludger Wessin twiittikoosteesta.)

Suomessa tiettävästi Ekomodernistit saivat joskus häiritsemättä osallistua vastaavaan mielenosoitukseen, vastaavalla kyltillä.

Mutta edelleen tänä päivänä olisi mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuisi, jos joku toisi tuollaisen kyltin Elokapinan nyt suunnitteilla olevaan mielenosoitukseen.

[Heikki Jokipii]

Näin nyt tässä YLE:n uutisessa katsotaan:

EU:n kiistellyt ydinvoimalinjaukset pitkittävät päätöstä miljardiluokan investoinnista Loviisaan – poliittisen pelin taustalla ehkä Saksan vaalit

EU:n tulevilla energialinjauksilla on iso merkitys Suomelle, koska sähköntuotannossa on laskettu paljon ydinvoiman varaan. Poliittinen keskustelu kuumenee myös kotimaassa, koska elinkeinoelämä katsoo, ettei hallitus ole ollut aktiivinen EU:n pöydissä.

Täällä on alustavasti uumoiltu, että Merkelin väistyessä Saksan ydinvoimalinjauksissa saattaisi tulla muutoksia. Mikään ei ole varmaa, ja tätä kirjoitettaessa ei edes Saksan vaalien tulos ole tiedossa.

[Heikki Jokipii]

Financial Timesissä koko joukko tunnettuja allekirjoittajia oli julkistanut Saksan vaalipäivänä vetoomuksen, jossa vaadittiin/kehotettiin Saksaa luopumaan ydinvoimansa alasajosta. Tai ainakin lykkäävän sitä (?). Täällä jo mainittuja heistä olivat James Hansen, Mark Lynas ja Suomesta Rauli Partanen.

Letter: Germany should postpone nuclear exit  to help  climate

[..] Yet Germany is not taking full advantage of all possibilities. The elephant in the room is its move to carbonise its electricity system. By 2022, it will have shut down two decades ahead of time its remaining six nuclear reactors. This withdrawal of a huge 8 gigawatts of low-carbon power generation, presently meeting 10 per cent of national daytime demand, will lead to around 60m tonnes of additional carbon emissions each year, as it is compelled to burn more fossil fuels to deliver the replacement power. This will boost national emissions by 5 per cent on the 1990 baseline.

Vetoomus on valitettavasti maksumuurin takana. Mutta tarpeen oli tiedottaa täällä Suomen kielellä, että sellainen on tehty.

Saksalainen ydinvoiman puolestapuhuja Anna Vero Wendland oli tuon myös huomanut, js twiittasi linkin eteenpäin. Kunpa myös saksalaiset poliitikot olisivat sen huomanneet!

***

Ääniradion uutisissa Peter Lund sai antaa lausuntonsa. Sen mukaan — yllätys, yllätys — Saksa ei tule muuttamaan ydinvoimalinjaustaan. Ja se vaikuttaa koko Euroopan Unioniin. Suomeenkin jollakin tavalla.

[Heikki Jokipii]

Tämän koulukunnan käsitys on nyt tältäosin hovissa muuttunut (lihav. HJ):

Sitra selvitti kustannustehokkainta tapaa leikata Suomen päästöjä: Sähkön kulutus vuonna 2050 jopa tuplaantunut, tuulivoimaan valtava lisäys

Kuluttajat saavat tottua tulevaisuudessa yhä suurempiin sähkön hinnan vaihteluihin. Selvityksen mukaan kustannustehokkainta on tuottaa enemmän sähköä maalle rakennettavilla tuulivoimaloilla.

Maatuulivoiman tuotannon odotetaan nousevan 8 Twh:sta 121 TWh:iin.

Vallan hirmuisia visioita. Mutta todellakin, merituulivoima graafisessa esityksessä vain hädintuskin näkyy, ohuena viivana, yhtä ohuena kuin aurinkovoima.

Jos tuotannon odotetaan kasvavan 15-kertaiseksi, on niiden häkkyröiden määränkin vastavasti kasvettava. Motivan sivulta saamme tämän tiedon:

Kaikkiaan Suomessa oli vuoden 2020 lopussa 821 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 2 586 MW.

Karkeasti tuosta laskettuna Suomessa olisi siis vuonna 2050 yhteensä yli 12 000 tuulivoimalaa! Joilla olisi nimelliskapasiteettia 39 113 MW. Mutta Tuulivoimayhdistys on meille jo kertonut:

Tuulivoimaloiden koko on kasvanut moninkertaiseksi viimeisen 25 vuoden aikana ja tekniikka on muutenkin parantunut huimasti. Kun vuonna 1981 tuulivoimalan roottorin halkaisija oli 15 metriä, on se nykyään maatuulivoimaloissa jopa yli 150 metriä. Teho on kasvanut samalla 55 kilowatista maatuulivoimaloiden 5 000 kilowattiin (5 MW) ja merituulivoimaloiden yli 10 000 kilowattiin (10 MW). Samoin voimaloiden tornin korkeus on kasvanut 22 metristä Saksan korkeimpien voimaloiden lähes 180 metriin.

Tuollaisina 10 MW:n vallan kauheina laitoksinakin se tarkoittaisi siis lähes neljää tuhatta myllyä! Toista kymmentä tuollaista hirvitystä jokaiseen Suomen kuntaan!

Vielä ei ole mainittu tuon rakentamisprojektin vaatimaa aikaa ja hintaa. Mutta mainitaanpa nekin. Olkiluodon pohjalta arvioimme hinnan kutakuinkin tällaiseksi. Silloinen arvio täytynee vähintään tuplata. Ja vaaditun ajan tällaiseksi. Tuo kerittäisiin ehkä tekemään — mutta tuulivoimaloiden käyttöikä huomioon ottaen rakentamista täytyisi koko ajan jatkaa! Noistakin luvuista voisi ja ehkä pitäisi laskea, kuinka monta tuulivoimalaa pitäisi vuosittain tulla uusia. Korvaavia laitoksia ei siis hyväksyttäisi laskelmaan.

Hesari esitteli tuon tutkimuksen tuloksen näin:

Suomesta voi tulla hiili­neutraali ilman lisäydinvoimaa, mutta muutokset nostavat pörssi­sähkön hintaa ja voimistavat sähkön hintavaihteluja

Vaikka puhtaan sähkön kysyntä kasvaa, uutta ydinvoimaa ei välttämättä ole taloudellisesti järkevää rakentaa, arvioi Sitran tilaama selvitys.

(lihav. HJ)

Mutta väitän, että tuo kana on vielä kynimättä.

Tämä oli kyllä otettu tuossa utopiassa/dystopiassa mukaan kuvaan:

Lisääntyvä, sään mukaan vaihteleva tuulituotanto vaatii aina säätövoimansa, josta sähköä saadaan myös kun tuulivoiman tuotanto on vähäistä.

Peljon mukaan säätövoimaa saadaan rakentamalla lisää sähkön siirtokapasiteettia ja lisäämällä kysyntä- ja tarjontapuolen joustoa. Lyhyen aikavälin joustavuutta tarjoaa akkuteknologia, joka kehittyy nopeasti.

(lihav. HJ)

Siinä on sisällä se minun parodinen visioni, jossa kansalaisia radiossa ym. kehotetaan vallitsevan seisovan talvisen korkeapaineen takia siirtämään joulusaunansa ja kinkkunsa paistamisen joustavasti myöhempään ajankohtaan.

Pelastus hankaluuksista tulee Sitran visiossa selvästikin keksinnöistä. Joita ei ole vielä tehty.

[Heikki Jokipii]

Vuoteen 2050 on 1 560 viikkoa. Joka viikko pitäisi tuulivoimaa valmistua 25 MW:n nimellistehon verran. Tuon suunnitelman mukaan.

Eli pienehkö tuulipuisto joka viikko.

Otetaan täältä vähän kuvausta siitä, minkälaista tuulipuiston rakentaminen on:

Näin rakentuu suomalainen tuulipuisto – Humppila-Urjalan ja Rasakankaan puistojen rakennustyöt täydessä vauhdissa

Kun tuulipuistolle on myönnetty tarvittavat luvat, rakentaminen alueella voi alkaa. Työt alkavat tyypillisesti puuston poistolla. Yhtä voimalaa varten tarvitaan noin yhden hehtaarin verran maa-alaa sisältäen tiestön tarvitseman maa-alan.

”Tämän jälkeen rakennamme tuulivoimaloiden nostokentät, varastoalueet, tiestön ja perustukset sekä asennamme kaapelit. Lisäksi rakennamme myös sähköaseman, jonka kautta tuotettu sähkö syötetään verkkoon. Maanrakennustyöt kestävät yleensä 6-8 kuukautta riippuen rakennettavien tuulivoimaloiden määrästä”, Ilmattaren rakentamispäällikkö Harri Rauma kertoo.

Tällainen on tuo hanke:

”Yksi Ilmattaren 6 MW tuulivoimala tuottaa noin 18 000 MWh vuodessa, mikä vastaa noin 1500 sähkölämmitteisen omakotitalon energiankulutusta”, kertoo Rauma.
[..]
Aloitimme alkuvuodesta kahden tuulipuiston maanrakennustyöt Etelä-Pohjanmaalla sekä Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan rajalla. Kurikan Rasakankaalle nousee kahdeksan tuulivoimalan puisto, ja Humppilan ja Urjalan rajalle rakentuu kuusi tuulivoimalaa.

Eli tuolla isommalla hankkeella "kuitataan" noin 3,5 viikon aikana tarvittavat uudet voimalat Sitran suuremmassa suunnitelmassa.

Jos kaikki voimalayksiköt olisivat saman kokoisia kuin tuolla, metsää olisi 30 vuodessa raivattava noin 6 500 hehtaaria.

[Heikki Jokipii]

Iltalehti kirjoittaa jo otsikossaan esiin hinnan tuolle lystille:

Sitra: Suomen sähköntuotanto hiilivapaaksi tuulivoimalla – puhtaan sähkön hintalappu 64-70 miljardia euroa 2050 mennessä

Summa on siis aivan huikea. Kuitenkin väitetään olevan näin:

Mallinnetuissa skenaarioissa valtaosa uudesta tuotannosta olisi maatuulivoimaa, jolla on halvempi tuottaa sähköä kuin muilla päästöttömillä tuotantomuodoilla, kuten ydinvoimalla ja merituulivoimalla.

Ilta-Sanomat kertoo hintatiedot pääkirjoituksessaan:

Pääkirjoitus: Energia­mullistuksella on yksi varma maksaja – kaikki muut paitsi kuluttaja voivat siirtää kustannuksiaan muualle

Suomen "sähköistämisen" investointitarpeiksi arvioitu haarukka on väljä mutta korkealla: puhtaan sähkön tuotantoon nykyrahassa 60–70 miljardia euroa 30 vuodessa ja lisäksi koko tuon ajan viitisen miljardia euroa vuosittain kantaverkon vahvistamiseen.

YLE ja Hesari eivät muuten tuota kokonaishintaa omissa uutisissaan ulos kirjoittaneet.

[Heikki Jokipii]

Mutta lasketaanpa kustannukset "olkiluoto 3:ina". Yksi "olkiluoto" voi tuottaa 14 016 000 Mwh eli 14 terawattituntia. Otetaan sadan prosentin tuloksesta arviokauppaa vähän pois, ja sanotaan sen tuottavan vaikka 12 Twh.

Näin tuo Sitran skenaariossa oleva 121 Twh "puhdas" sähkömäärä olisi tuotettavissa 10 "olkiluodolla".

Mitä "olkiluodot" sitten maksaisivat? Sen sanominen onkin jo vaikeampaa. Yhdestä toteutuneesta saamme haarukan 55-85 miljardia euroa. Luulisin, että on kuitenkin varsin kohtuullista olettaa, että noin monen voimalan kohdalla tulisi jo esiin sarjatyöefekti, ja ne tulisivat selvästi halvemmiksi.

Jos rohkeasti oletamme, että "olkiluodon" hinnaksi tulisi se alkuperäinen n. 3 miljardia kappaleelta, koko roskan hinnaksi tulisi noin 30 miljardia.

[Heikki Jokipii]

Jos kisa jatkuukin ydinvoiman ja maatuulivoiman välillä (ks. juuri edellä) niin yksi häviäjä on jo nähtävissä:

Onko sinun lähistöllesi tulossa uusi tuulivoimala? Katso kartasta mihin päin Suomea maan vallannut tuulivoimabuumi iskee eniten

Merelle rakennettava tuulivoima sai Sitran selvityksessä vain pienen roolin sähköntuotannossa, koska kustannukset ovat tämän hetken näkymillä korkeat.

– Odottaisimme myös merituulivoiman kasvua. Merellä voidaan käyttää suurempaa laitoskokoa ja tehdä isompia hankkeita, Paalatie kommentoi.

Hän katsookin, että merituulivoima voi takamatkalta vielä laukata mukaan kisaan, sillä sen kustannustason kehittymiseen liittyy epävarmuutta. Merelle rakentaminen on olosuhteiden takia kalliimpaa kuin maalle. Tällä hetkellä Suomessa ei ole rakenteilla merituulivoimaa.

(lihav. HJ)

Eli juuri se merituulivoima.

Aurinkovoimakin vielä yrittää kisaan mukaan:

Kuvat: Miljoonan aurinkopaneelin voimala tulee tälle turvesuolle – Pallonevalle rakennetaan 560 jalkapallokentän laajuinen paneelilakeus

Kuten jo edellä sanottu, Sitran selvitys antoi sille kuitenkin aika vähäisen roolin, skenarioidussa tulevaisuudessakin. Mikä on sentään hyvä asia. Tuollaiset "paneelilakeudet" eivät ole houkuttelevia. Tai sanotaan suoraan: ne ovat kauheita. Estetiikan ja luontoarvot ohittaen, katsotaanpa siitäkin kustannuksia:

Luvut ovat suuret, kun pohjalaisyrittäjät muuttavat turvesuon aurinkovoimalaksi: miljoona paneelia, 400 hehtaarin pinta-ala, 500 megawatin teho ja 400 miljoonan euron kustannusarvio.

Kun aurinkovoimassa voidaan suoraan käyttää jakoa neljällä, ydinvoimamegawatteina tuo on 125. "Oikeata" megwattia kohti siis 3,2 miljoonaa.

[Heikki Jokipii]

Näin, voi sanoa, Saksan höperyys vaikuttaa mutkan kautta Suomeen:

Fortumille päätös Loviisan ydinvoimalan jatkosta on vaikea, vaikka sähkön hinta ja kulutus ovat kasvussa – Syynä on EU-sääntelyn epävarmuus

Kyseessä on EU:n komission viime keväänä hyväksymä kestävän talouden luokittelu­järjestelmä, joka on tulossa voimaan ensi vuonna. Siinä määritellään rahoittajia ja sijoittajia varten, millaiset investointikohteet katsotaan ilmaston kannalta kestäviksi.

Taksonomia helpottaa ilmastoystävällisten ja kestävien sijoituskohteiden tunnistamista. Ajatuksena on, että mitä ympäristö­ystävällisempi investointi, sitä edullisemmin se ehkä saisi rahoitusta.

Ydinvoimayhtiöiden kannalta on ongelmallista, että ydinvoima on jouduttu ilmeisesti osin poliittisista syistä jättämään toistaiseksi taksonomian ulkopuolelle. Kukaan ei tiedä, mikä ydinvoiman status on lopulta.

Koska Saksan vaikutusta EU:ssa tuo epäilemättä on.

Hesarin artikkeli kestää kyllä kokonaankin lukemisen. Siinä kerrotaan mm. Suomen Vihreiden muuttuvista asenteista.


PS. 2.10.21: Tuo Loviisan jatko on kuitenkin mahdollinen:

Fortum suunnittelee Loviisan voimalaitoksen eliniän jatkamista 20 vuodella.

Tuulivoimaloiden kohdalla viimeistään tuon Sitra "suunnittelukauden" loppupuolella on aloitettava ihan alusta. Kaikki ne lukemattomat tuulivoimalat on rakennettava uudelleen. Tuo 20 tai korkeintaan 30 vuotta on tuulivoimalan koko elinikä.

[Heikki Jokipii]

Kas kummaa:

Isot taustatekijät nostavat sähkön hintaa Euroopassa – ilmastokriisi, Kiinan mahti ja tyyni sää kasvattavat kuluttajan sähkölaskua

Vähätuulinen vuosi nosti sähkön hintaa

Saksalaiset maksavat sähköstään eurooppalaisessa vertailussa ennätyshintoja. Tällä hetkellä sähkön hinta liikkuu 31,94 eurosentissä kilowattitunnilta.

Kaikkea sitä saattaa sattua.

***

Green Europe begs Russia for more coal to survive winter energy crunch

According to Bloomberg, European companies have asked Russia to increase its coal supplies to Europe in order to alleviate a potential energy disaster as a cold winter months approach. European electricity companies are desperate for more Russian coal as in face of record gas prices while unreliable wind and solar are incapable to provide the necessary energy and security to keep the lights on and homes warm.

[Heikki Jokipii]

Suomalaisen Vihreän näkemys:

Euroopan vihreiden ydinvoimavastaisuus ei huomioi uusiutuvien ympäristöriskejä

Euroopan vihreät haluavat tukea vain uusiutuvaa energiaa, mutta Suomen vihreiden pitäisi säilyttää ydinenergia yhtenä vaihtoehtona. Uusiutuva energia ei aina ole ympäristöystävällistä, sillä se voi merkitä yksipuolisia energiakasviviljelmiä tai haitallista kaivostoimintaa, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.
[..]
Kestävän investoinnin suhteen on väitelty täyttääkö ydinvoima oleellisen Do No Significant Harm -ehdon. Euroopan Komission alainen tutkimuslaitos on todennut että tämä ehto täyttyy ydinvoimalla siinä missä taksonomiassa jo olevilla energianlähteillä. Ei ole mitään syytä pudottaa ydinvoimaa kestävän rahoituksen taksonomiasta.

On meidän velvollisuutemme puolustaa tiedettä myös koko Euroopan tulevaisuudesta päätettäessä.

Yhä suuremmassa määrin tulee selväksi, että Suomen Vihreät eivät ole asialle esteenä. Nyt odotetaan sellaista suurta Energiewendeä, käännöstä, jossa niin Saksan Vihreät kuin muutkin puolueet siellä muuttavat kantaansa!

[Heikki Jokipii]

Jos kaikki voimalayksiköt olisivat saman kokoisia kuin tuolla, metsää olisi 30 vuodessa raivattava noin 6 500 hehtaaria.

Paljonko se raivattu metsähehtaari sitoisi hiiltä vaihtoehtoisessa skenaariossa? Tämän verran:

Metsä sitoo 38 kesäpäivässä henkilöautojen vuoden päästöt

Keskimäärin yksi kuutio puuta sitoo itseensä noin 1 000 kiloa hiilidioksidia. Hehtaari suomalaista metsää sitookin noin 4 700 kiloa hiilidioksidia vuodessa.

[Heikki Jokipii]

Suomen hallituksessa ujostellaan sitä, että siellä käytetään järkeä:

Hallitus salasi, että se lobbaa ydinvoimaa ekoleiman saavien energiamuotojen joukkoon – vihreille päätös ei ollut tällä kertaa “dramaattinen”

Hallitus on sopinut kaikessa hiljaisuudessa kannan, että ydinvoimaa yritetään saada EU:n kestävien energiamuotojen luokitteluun.

Ydinvoima on ollut jäämässä ilman rahoituksen ekomerkintää EU:ssa. Kestäväksi määritelty energia saa tulevaisuudessa edullisempaa rahoitusta kuin muu energiantuotanto.

Hallituksen kanta ydinvoimaan on muodostettu EU-ministerivaliokunnassa jo 9. heinäkuuta, mutta sitä ei ole kerrottu julkisesti.

Oppositio on vaatinut viime aikoina äänekkäästi hallitusta lobbaamaan ydinvoimaa EU:n listalle, koska ydinvoima on merkittävä energianlähde Suomelle.

Se ei näytä tietävän, että hallitus on jo heinäkuussa sopinut edistävänsä ydinvoiman saamista mukaan EU:n kestävään rahoitukseen.

Suomen Vihreät eivät asetu vastustamaan. Mutta EU:n tasolla on vielä tekemistä:

Suomen kannattaa ajaa ydinvoiman sisällyttämistä luokitteluun yhdessä rintamassa niiden jäsenmaiden kanssa, joiden energiatuotanto nojaa ydinvoimaan tai jotka suunnittelevat voimalainvestointeja.

Iltalehden mukaan myös pääministeri Sanna Marin (sd.) olisi lobannut ydinvoimaa mukaan luokitteluun komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin vierailulla maanantaina.
[..]
Ydinvoiman asema siirrettiin erilliseen tieteelliseen jatkoarviointiin. EU:n tutkimuslaitos JRC ei nähnyt raportissaan estettä sille, että ydinvoima katsotaan kestäväksi energiamuodoksi. Samoille linjoille päätyivät kesällä kaksi muuta asiantuntijaorganisaatiota, joilta komissio oli tilannut arvion raportista.

EU-komission pitäisi tehdä ehdotuksensa luokittelusta erillisen delegoidun asetuksen muodossa vuoden loppuun mennessä. Komission esitys menee arvioitavaksi jäsenmaille ja Euroopan parlamenttiin, jotka sitten hyväksyvät tai hylkäävät esityksen.

Odotellaanko siis sitä, että Saksa tajuaa kuuluvansa niiden maiden joukkoon, jotka tarvitsevat ydinvoimaa? Vai riittääkö se, että EU:n puitteissa saavutetaan enemmistö tuon uuden luokittelun taakse?

[Heikki Jokipii]

Tästä ei valitettavasti näy enempää:

Lukijalta: Tuulivoimaloista syntyy tuhansia tonneja ongelmajätettä – miksi valtio vaikenee ongelmista?

"Valtiovalta on täysillä mukana tuulibisneksen vauhdittamisessa, eikä sitä näytä surettavan ympäristöongelmat lainkaan."

Diplomi-insinööri Jaakko Ojaniemi kirjoitti Lapin Kansassa 28.7 näin: ”Tuuliwatti Oy:llä on Simossa 37 voimalaa. Yksinomaan näistä voimaloista syntyy kuuden vuoden väliajoin 2 220 tonnia ongelmajätettä, jota ei pysty kierrättämään Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa.”

Luultavasti kyse on käytöstä poistetuista voimaloista. Mutta Lapin Kansan artikkelia emme saa näkyviin.

Samasta ongelmajätteistä on huolta Skotlannissakin:

Tuulivoimalajätteelle pyritään keksimään käyttöä

Saman tyyppinen on tilanne maissa muutenkin, UK:ssa ja Suomessa. Maan pohjoisosissa pilataan maisemaa, jotta saadaan uusiutuvaa sähköä maan eteläosiin.