Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt

[Heikki Jokipii]

<klips>
... oliko vertailuryhmänä mukana nk. vapaiden lehmien tiloja?

MT:n uutisessa samasta (kuin juuri edellä) asia tulee ehkä vielä selvemmäksi:

Uusi tutkimus osoittaa: Ympäristötuista vain yksi on linnuille hyödyksi – kotieläintilan luomukorvaus

Luomueläintilojen hyöty perustuu Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan nimenomaan laidunnukseen: Laitumilla kasvillisuus on monimuotoista, mikä houkuttelee lintujen ravinnokseen käyttämiä hyönteisiä. Samanlainen vaikutus on laitumille kerääntyvällä lannalla.

Niinpä siinä esitetty ohje saattoi nyt tuntua houkuttelevalta ..

"Tähän jokainen voi vaikuttaa itse päivittäisillä ostopäätöksillään ja suosimalla luomutuotteita."

... mutta oikeampi johtopäätös olisi, että esitettyjen lintutavoitteiden toteuttamiseksi EU:n ympäristötukea pitäisi suunnata laidunnukseen. Joka ei ole mitenkään kiellettyä tehoviljelyssäkään. Eri asia on sitten, onko siinä maatalouspolitiikan koko päämäärä. Vaikka Topelius vanhassa lastenlaulussaan näin meitä opettikin:

Kaunis verraton vanha sääntö on: köyhille ja linnuille myös osa suotakoon.

[Heikki Jokipii]

Tämän Sciencedailyn tiedeuutisen myötä ...

Global agriculture: Impending threats to biodiversity

... tuleekin sitten kerrattua perustosiasiat. Otetaan siitä nyt vain tämä ote, yhteenveto:

A new study compares the effects of expansion vs. intensification of cropland use on global agricultural markets and biodiversity, and finds that the expansion strategy poses a particularly serious threat to biodiversity in the tropics.

Kuulostaa ehkä täällä jo itsestään selvältä ja jossain määrin tolkuttamiselta. Mutta miten useasti se vielä monelta kirjoittajalta unohtuukaan, kun tehoviljely tuodaan esille monimuotoisuuden vähenemisen syynä.

Jopa Euroopan komissio ylläpitää tällä tavalla tuota käsitystä. Sen lehdistötiedotteesta viime keväältä (6.5.2019, lihav. HJ):

Valtaosa eurooppalaisista on huolissaan biologisen monimuotoisuuden häviämisestä ja toivoo EU:lta tehokkaampia toimia luonnon suojelemiseksi

Suurimpina luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvina uhkina pidetään ilman, maaperän ja veden saastumista sekä ihmisen aiheuttamia katastrofeja ja ilmastonmuutosta. Myös tietoisuus tehoviljelyn, tehometsätalouden ja liikakalastuksen vaikutuksesta on kasvanut. Näiden erittäin keskeistä roolia biologisen monimuotoisuuden köyhtymisessä ei kuitenkaan vielä täysin tunnisteta.

Eikä auta yhtään jos otetaan sama englanniksi:

The biggest perceived threats to biodiversity are air, soil and water pollution, man-made disasters and climate change. Intensive farming, intensive forestry and over-fishing – by far the most important drivers of biodiversity loss – are increasingly but not yet fully recognized as major threats to biodiversity.

Eivät huomaa tiedotteen kirjoittajat, mitä roskaa he kirjoittavat. Miten ekstensiivinen, laajaperäinen viljely tuon sijaan luontoa hyödyttäisi? Sitä eivät ole miettineet tuon tekstin hyväksyneetkään (jotka myös luultavasti ovat määränneet tiedottajat noin kirjoittamaan - ja rinnastamaan nuo kaksi lihavoitua liikakalastukseen!).

[Heikki Jokipii]

Otsikosta voi ehkä saada väärän kuvan ...

Pelloille tulisi kylvää niittykukkia pölyttäjille

... mutta tekstistä selviää hyvin, että tarkoitus ei ole, että ne kedon kukkaset kasvaisivat viljelykasvien seassa.

Erilaisia vaihtoehtoja esitellään, mutta minusta kaikille niille on yhteistä, että ne ovat hyvin yhdistettävissä tehoviljelyyn. Jopa niin, että ne edellyttävät tehokasta tuotantoa varsinaisilla viljelykäytössä olevilla pelloilla.

[Heikki Jokipii]

Tämäkin siinä jo monessa triidissä täällä käsittelyssä suurehkossa luomun apologiaraportissa tietysti esitettiin:

Tutkimusten mukaan luomuviljely edistää maatalousluonnon monimuotoisuutta: luonnonmukaisesti hoidetuilla alueilla esiintyy keskimäärin 30 % enemmän erilaisia kasvi- ja eläinlajeja ja 50 % enemmän yksittäisiä kasveja kuin tavanomaisesti viljellyillä alueilla. Luomussa käytetään huomattavasti vähemmän erilaisia torjunta-aineita eikä lainkaan väkilannoitteita. Lisäksi luomupeltojen vaihteleva viljelykierto tarjoaa hyvät olosuhteet monipuoliselle eliölajistolle.

Kerrataanpa siis, mikä on tieteen viimeisin sana siinä asiassa.

Tietysti tässä ollaan siinä jo vanhassa peruskysymyksessä: missä luonnon monimuotoisuutta olisi parasta ja tehokkainta suojella, pelloilla vai jossain muualla?

Tuo yhteenvedossa esitetty väite perustuu raportissa tähän:

Samoin tutkimuksissa onhuomattu, että luonnonmukaisesti hoidetuilla alueilla esiintyy 30 % enemmän erilaisia kasvi- ja eläinlajeja ja 50 % enemmän yksittäisiä kasveja (Bengtsson ym. 2005).

Jonka viite viittaa tähän:

Bengtsson, J., Ahnström, J. ja Weibull, A.-C. (2005). The effects of organic agriculture on biodiversity and abundance: a meta-analysis. Journal of Applied Ecology, 42(2), 261–269. https://doi.org/10.1111/j.1365-2664.2005.01005.x

[Heikki Jokipii]

Selasin tuota Bengtssonin ym. tutkimusta. Ja niin oli mitä epäilinkin: tulos koskee vain peltojen, ei edes tilatason monimuotoisuutta.

Tästä erostahan löysimme jo toisessa keskusteluosiossamme myöhemmin ilmestyneen tutkimuksen, kopioidaan linkki sieltä tänne:

Organic agriculture boosts biodiversity on farmlands

Sehän päätyi tulokseen (lihav. HJ):

Researchers wanted to explore whether organic farms are home to more species than their conventional neighbors. The team used uniform methods across Europe to capture data and analyze it to establish the impact of farming methods and intensity and of landscape features on biodiversity.

"Organic farming is beneficial to the richness of plant and bee species. However, observed benefits concentrate on arable fields," says TUM's Prof. Kurt-Jürgen Hülsbergen. His Chair for Organic Agriculture and Agronomy analyzed 16 Bavarian dairy farms.
[...]
If types of field boundaries such as grass verges or hedges were included in the comparison, the difference between organic and non-organic decreases. “Obviously, most species found in fields on organic farms tend to be concentrated in boundary areas on non-organic farms. There was little difference in the total number of species on the farms,” explains Max Kainz, who headed the sub-project at TUM. The occurrence of rare or threatened species did not increase on organic farms, according to Kainz.

Jos sitten ulotamme tarkastelun tilatasonkin ulkopuolelle, asia näyttää selvältä: luomuviljely ei lisää luonnon monimuotoisuutta. Niinkuin ei oikeastaan mikään viljely. Sehän ei ole sen tehtäväkään. Vaan tarkoituksena on ruokkia yhtä ainoaa lajia, luonnossa olevista miljoonista lajeista.

Meidän linjammehan on, että ihmiskunnan täytyisi "luonnon ruokapöydässä" mahdollisimman tarkkaan pysyä omalla puolellaan. Ja muistaa "pöytätavat" ja vallata tästä "pöydästä" vain mahdollisimman pieni osuus.

***

Voidaan sanoa: tältäkään osin tuo raportti ei anna aihetta lisätoimenpiteisiin. On muuten luultavaa, ettei tuosta raportista lainkaan ilmesty tieteellistä kritiikkiä, vaikka sen mainostettiin ilmestyneen tieteellisenä julkaisuna. Mutta se oli lopulta vain luomuväen harjoitus rusinoiden poimimisessa pullasta.

[Heikki Jokipii]

Myös MT julkaisi tämän Luomuliiton kannanoton:.

Maataloustukijärjestelmässä huomioitava luomutuotannon positiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle

Kyllä, noin on tehtävä. Mutta perustuen sitten kokonaistarkasteluun. Tuossakin kannanotossa vedottiin jo edellä käsiteltyihin rusinat pullasta -tutkimuksiin.

Toistamalla tuota väitettä ja mielikuvaa luomuväki valitettavasti ehkä saa poliitikkojen päät kääntymään. Elleivät päät jo ole heidän kannaltaan oikeassa asennossa.  Ja tukisysteemiä, jossa luomua suositaan, saadaan jatkettua.

Mutta myös luomutuotannon negatiiviset vaikutukset asiaan on otettava tuossa huomioon. Ja muistettava, mihin osaan luontoa luomun hyvätkin vaikutukset kohdistuvat:

Luomukotieläintilojen läheisyys kasvattaa maatalousympäristön lintumääriä. Luomupelloilla kokonaislajimäärät ovat lähes kaksinkertaiset, peltojen ja pientareiden kasvilajisto on monimuotoisempaa ja kukilla vierailevia hyönteisiä 23 % enemmän kuin tavanomaisilla pelloilla.

Luomuväki tietysti kehottaa poliitikkoja ja suurta yleisöä: katsokaa (pelkästään) tänne!

[Heikki Jokipii]

Näin tavallaan on:

Maailmat maat yrittävät saada lajien sukupuutot loppumaan kansainvälisellä sopimuksella – Suomen neuvottelija: "Jos ei ole lajeja, ei ole elämääkään"

Ympäristöneuvos von Weissenbergin mukaan tarvitaan enemmän poliittista painoarvoa asialle, mutta myös varoja ja resurssointia.

Luonnon monimuotoisuus on elämän ehto maapallolla.

– Eihän täällä ole elämää ilman lajeja ja elinympäristöjä.

Mutta vain tavallaan. Viimeisen villasarvikuonon kuolema ei heilauttanut elämän ehtoja millään tavalla. Eikä heiluauta sekään, jos samoin käy vuoristogorilloille. Kyse on pohjimmiltaan itseisarvoisesta asiasta:

The Real Case for Saving Species: We Don’t Need Them, But They Need Us

[Heikki Jokipii]

Tässä on nähtävästi suomalainen viljelijä tehnyt niin mistä täälläkin on ollut puhetta:

Mika Tuomolan pelloilla Loimaalla tehokas viljely, peltopyyt ja pörriäiset elävät sulassa sovussa

MT Plus Maatalous 21:00 LOIMAA
Satu Lehtonen

"Jos heikommin tuottavat ja paljon työllistävät lohkonosat pyhitetään luonnolle, kaikki voittavat."

Tehokas viljely on ympäristöteko, sanoo loimaalainen Mika Tuomola. Hän tuottaa tilan broilereille laadukasta vehnää, tähtää kunnon satoihin, pitää maan rakenteen kunnossa, kokeilee kerääjäkasveja ja torjuu rikkakasvit.

Tuomolan mielestä tehokkuus ei kuitenkaan ole tarpeen jokaisella aarilla.

MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?

Tuollaiselle tavalle viljellä pitäisi oikeastaan kehittää ihan oma nimensäkin.

[Heikki Jokipii]

Tätä minä pelkäsin kun luin tästä Hesarista aamulla:

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen voidaan pysäyttää

Nimittäin sitä, että jotenkin luomuviljelyn idea luikertelee tuohon ohjelmaan sisälle. Tämä tulee kyllä tuossa tiedotteessa esille:

Maankäyttö ratkaisee

Luonnon monimuotoisuus on elinympäristöjen laajuudesta ja kunnosta riippuvaa. Tästä näkökulmasta katsottuna maankäyttö on avainasemassa. Viime vuosikymmenten aikana joitakin elinympäristöjä heikentäviä toimia, kuten soiden ojituksia ja vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta, on vähennetty, mutta samaan aikaan esimerkiksi metsien hakkuut ovat nousseet uudelle tasolle puun kysynnän voimakkaan kasvun seurauksena.

– Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta olisi keskeistä, ettei mikään ihmistoimi saisi enää johtaa luonnon monimuotoisuuden lisäheikennyksiin. Luonnonympäristöjen hitaasti etenevästä, mutta jatkuvasta nakertamisesta tulisi päästä siihen, että maan- ja luonnonvarojen käyttö on vähintään neutraalia eikä se aiheuta luonnonympäristöjen nettohävikkiä. Jo pelkästään tätä periaatetta noudattamalla päästäisiin pitkälle, kertoo tutkija Ari-Pekka Auvinen SYKEstä.

Mutta katsokaa sitten tätä maataloutta erikseen koskevaa kaaviota. Siellä luomuviljely esitetään "laaja-alaisena" myönteisenä toimena:

Maatalous & luonnon monimuotoisuus.

Nyt on luettava tarkemmin itse raporteista, miten tuota perustellaan. Ja perustellaanko lainkaan vai onko se siellä mukana vain hallitusohjelmaan kuuluvana asiana?

[Heikki Jokipii]

Tässä julkilausumassa, josta luomu.fi kertoo, tuodaan vain pari kertaa luomu erityisesti esille:

Tutkijat vaativat parannuksia maataloustukijärjestelmään

Yhteisen hyvän tukeminen
[...]
Tämä tehtävä toteutuisi suuntaamalla rahoitusta ympäristökorvauksiin, maaseudun kehittämiseen, agroekologisten periaatteiden mukaisesti toimiviin monihyötyisiin viljelyjärjestelmiin kuten luomutuotantoon, agrometsätalouteen ja arvokkaita luontoarvoja ylläpitäviin viljelyjärjestelmiin.

(lihav. HJ)

Tuetaan luonnon monimuotoisuutta

Luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien ylläpitoa tukeviin toimiin on kohdennettava riittävästi tukea, jotta voidaan pysäyttää maatalouden elonkirjon heikkeneminen. Näitä toimia olisivat esimerkiksi tuki ilman kemiallisia kasvinsuojeluaineita viljeleville ja vähän tuotantopanoksia käyttäville tuotantojärjestelmille kuten luomutuotannolle sekä pysyvien laitumien ylläpitoon.

(lihav. HJ)

Erityisesti tuo toinen maininta on rankasti ideologinen. Luomutuotanto ei käytä tuotantopanoksia vähän, jos ja kun sen revittävä nekin maasta (typpi, viherlannoitus, kulman kautta myös lehmänlanta).

Yksioikoinen kehotus välttää kemiallisia kasvinsuojeluaineita on samaa ideologisuutta. Ei tiedettä.

Kaikkiaan tuota julkilausumaa seurattaessa lisättäisiin luonnon monimuotoisuutta — Euroopan pelloilla! Esim. Mika Tuomolan (ks. edellä 09.05.20) käyttämät ratkaisut eivät siinä tule esille.

Ei ole myöskään mitenkään selvää, että luomu olisi "monihyötyinen viljelyjärjestelmä"! Vaikka se epäilemättä joitakuita hyödyttääkin. Me olemme täällä päätyneet siihen — ja esittäneet sille perusteluja — että yhteistä hyvää se ei tue.

[Heikki Jokipii]

Tämä kolumni on itseasiassa maksumuurin takana, mutta uskoisin, etteivät Seppo Vuokko tai MT loukkaannu, jos siitä nämä pätkät lainaan:

Seppo Vuokko: Kohti ekologisempaa ruuantuotantoa

Ruuantuotannon pitäisi olla sellaista, että se kuluttaa mahdollisimman vähän luonnonvaroja. Mitä pienempi on maa-alan ja ulkopuolisten tuotantopanosten tarve, sitä ekologisempi on tuotekin.

Kierrätys on olennainen osa ekologista tuotantoa. Se ei saa myöskään uhata luonnon monimuotoisuutta.

Luomutuotanto on tässä suhteessa yliarvostettu ja säännösten jäykkyys tekee siitä osin jopa epäekologista. Monet asiat luomussa ovat ihan järkeviä kuten vuoroviljely ja torjunta-aineiden välttely. Niin kauan kun luomuviljelyssä ei lannoitteina voida käyttää asumisen ja teollisuuden jätteitä, luomu ei ole ekologisesti kestävää.

Luomuviljelyn hehtaarisatoja laskettaessa on otettava huomioon myös välivuodet, kun pelto on kesantona tai siinä kasvatetaan jotakin maahan kynnettävää viherlannoituskasvia. Jos pellosta saadaan joka toinen vuosi sato ja joka toinen vuosi pelto lepää, todellinen hehtaarisato onkin vain puolet pienempi.

Jos sama määrä ruokaa tuotetaan normaaliviljelyssä pienemmällä alalla kuin luomussa, se tarkoittaa, että luonnontilaan voidaan jättää enemmän maata.

Biodynaaminen viljely on perusteiltaan täyttä huuhaata kuukalentereineen ja mystisine kasvien elinvoimaa lisäävine preparaatteineen. Sieltä lienee kuitenkin omaksuttu luomuviljelyynkin ajatus, että siemenenkin täytyisi olla luomua!

Onneksi kestäviä viljelymenetelmiä etsitään ja kehitellään muuallakin kuin sääntöviidakon jähmettämässä luomussa.

Useita noista tosiasioista olemme mekin täällä nostaneet esille.

Nämä tosiasiat kyllä EU:ssa tiedetään. Mutta se ei estä pyrkimystä lisätä luomutuotantoa unionissa. Eikä SYKE:ä tai juuri edellä mainittua tutkijaryhmää sitä suosittelemasta.

Typpilannoitteiden ylenpalttinen käyttö saastuttaa ja maapallon fosforivarat käyvät vähiin. Teollisten lannoitteiden totaalinen kieltäminen on kuitenkin tyhmyyttä.

Kasvit ottavat ravinteensa ioneina, ja kasvin kannalta on samantekevää, onko kaliumioni peräisin karjanlannasta, tuhkasta vai lannoitetehtaan säkistä. Vesiviljelyssä teollisesti tuotetut lannoitteet ovat usein ainoa mahdollisuus.

Vesiviljely, jossa veden kierto on suljettu ja veteen lisätään ravinteita tarpeen mukaan, on varsin ekologista sekä tilankäytön että ympäristön kannalta – mutta luomuahan se ei nykysäännöksillä ole!

Vesiviljely tuleekin nyt piikiksi lihaan EU:lle, kun USA on hyväksynyt asian jopa luomuviljelyyn. Sitäkin kautta luomun mielivaltaisten sääntöjen ongelmat kärjistyvät. Myös sitä kautta, että ravinteiden tehokas kierrätys hyvin todennäköisesti edellyttää luomussa kirotun kemian käyttöä.

[Heikki Jokipii]

Tässä näkemys siitä, miten luonnon monimuotoisuutta voisi edistää tekemättä juuri mitään. Tai siis nimenomaan olemalla tekemättä jotakin:

Tienvarret tulisi niittää vasta kukinnan jälkeen

Tienpitäjien ohella maanviljelijöiden ja omakotiasujien tulisi harkita pihanurmikoiden ja peltoteiden piennarten niitosta pidättymistä luonnonkasvien kukinta-aikana.

Idea ei ole täysin uusi. Ainakin Jussi Tammisola on siitä puhunut aiemmin. Siitä kerrottiinkin itse asiassa juuri tässä triidissä 11.04.17.

[Heikki Jokipii]

Yritin katsoa, mutta en löytänyt tästä raportista mitään mainintaa luomusta:

Luontokadon pysäyttäminen edellyttää ekologista siirtymää

En siis arvioita siitäkään, onko luomuun satsaaminen mihinkään tuohon kustannustehokkaasti vaikuttanut. Vaikka ei olisi odottanutkaan, että raportti olisi tullut meidän kannallemme. Vaikka sekin olisi voinut periaatteessa olla mahdollista:

Maankäytön paineiden vähentämiseksi tulisi maan- ja vesienkäytön suunnittelussa soveltaa ei luonnon nettohävikkiä -periaatetta (no net loss of biodversity), joka velvoittaa kompensoimaan luonnolle aiheutuvat haitat.

***

Mutta heti tuohon perään tämä:

Who saved Bambi?

Environmentalists would have you know that we have now set aside some 15% of the world’s surface for conservation. That’s wonderful, of course, but it turns out that they have missed (or perhaps not) a rather more important saviour of the world’s wild places.
[...]
It turns out that environmentalists should be cheering to the rafters…you guessed it…fossil fuels. Goklany’s analysis shows that without them, and without the fertilisers they produce, 20% of the world’s wild places would have to go under the plough to keep the world fed. The alternative is mass starvation.

(lihav. HJ)

Typpilannoitteesta on (pääosin) kyse. Tuossa sanotaan ehkä oikein, että sen valmistamiseen on tähän asti käytetty fossiilisia raaka-aineita. Mutta jatkossa niin ei ole pakko olla laita.

[Heikki Jokipii]

Hän käyttää tällaista menetelmää:

Siuntiolaisisäntä rakentaa monipuolista viljelykiertoa – riemunkirjavat kukkakaistat sopivat siihen

Sebastian Sohlberg soveltaa conservation agriculture -oppia tilalle parhaiten sopivalla tavalla. Huippusatoja ei haeta, vaan kannattavuutta, kun maa voi taas hyvin. Kaikki hyväksi koetut keinot pidetään työkalupakissa.

Kirjavana kukkiva keto reunustaa Sebastain Sohlbergin tilalle vievän tien vartta Siuntiossa. "Hyönteiset hyötyvät ja ohikulkijat näkevät, että tuossa tehdään jotain ympäristön hyväksi."

Tuollainen kukkakaista ei tietysti estä sitä, että loppuosalla peltoa haetaan huippusatoja.

[Heikki Jokipii]

Tulee nyt käytettyä Annaleena Ylhäisen twiitttejä. Mutta ne ovat osuvia, tämäkin (20 tuntia sitten):

Tänä kesänä olen kierrellyt #tehomaatalous -pelloilla #satokisa -lohkoja kuvatessani. Näky on ollut mahtava! Pientareet täynnä elämää. En tajua miksi pientarekasveja pitäisi tuoda pellolle kun ne viihtyvät näin hyvin pientareellakin. Dronella kuvatessa näkyivät erityisen hyvin.

https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1310505451709227008/photo/1