Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt

[Heikki Jokipii]

Tätä me olemme pitkin matkaa epäilleet:

Press release: Organic farming or flower strips �" which is better for bees?

How effective environmental measures in agriculture are for biodiversity and wild bee populations depends on various factors and your perspective. This is shown by agroecologists from the University of Göttingen, Germany and the Centre for Ecological Research in Vácrátót, Hungary. The research team found that when assessing the effectiveness of different measures, whether in the field (organic farming) or next to the field (flower strips in conventional farming), biodiversity benefits should be evaluated differently. Like-for-like comparisons of environmental measures could easily be misleading, according to the scientists. The research was published in the journal Basic and Applied Ecology.

***

Aamuset linjalleen uskollisena ei asiassa suosittele muuta kuin luomua:

Laidunnus kuuluu luomuun

Sunnuntaina vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää. Sen kunniaksi on hyvä nostaa esiin, miten kuluttaja voi omilla valinnoillaan tukea monimuotoisuutta.
[..]
Luomuviljelyn menetelmät lisäävät monimuotoisuutta sekä pellossa että pieneliötoimintaa maan alla. Sen lisäksi nurmi itsessään tekee hyvää maan rakenteelle ja maaperän pieneliöstölle. Luomussa sekä laidunnurmi että muu rehu on kasvatettu ilman torjunta-aineita ja keinolannoitteita.

[Heikki Jokipii]

Aamusetin juttu olikin peräisin Pro Luomulta:

Laidunnus ylläpitää monimuotoisuutta ja lisää eläinten hyvinvointia

Ja siinä esitetään totuuksina väitteitä, jotka ovat kiistanalaisia tai hämääviä:

Laiduntamalla voidaan ylläpitää myös Suomen perinneympäristötyyppejä, jotka kaikki ovat uhanalaisia. Erityisen runsas elonkirjo löytyy esimerkiksi jo harvinaisiksi käyneiltä luonnonlaitumilta, kuten niityiltä, kedoilta ja hakamailta. Nämä perinneympäristöt ovat harvinaistuneet, kun viljely on tehostunut, karjatalous keskittynyt ja laidunnus vähentynyt.

Luomuviljelyn menetelmät lisäävät monimuotoisuutta sekä pellossa että pieneliötoimintaa maan alla. Sen lisäksi nurmi itsessään tekee hyvää maan rakenteelle ja maaperän pieneliöstölle. Luomussa sekä laidunnurmi että muu rehu on kasvatettu ilman torjunta-aineita ja keinolannoitteita.

Viljelyn tehostaminen keinolannoitteita käyttämällä ei ole perinneympäristötyyppien vähenemisen syynä. Seuraavassa kappaleessa onkin kyse siitä problematiikasta, johon edellisessä puheenvuorossa viitattiin. Pieneliötoiminta maan alla toteutuu parhaiten suorakylvössä. Jota ei ole onnistuttu luomuun yhdistämään.

Tällainen on sitten löydetty:

Luomulainsäädäntö edellyttää, että luomunaudat, kuten luomulypsylehmät tai lihaksi kasvatettavat luomunaudat saavat laiduntaa kesä-syyskuun välisenä aikana päivittäin. Pihatoissa eläville tavanomaisille (eli ei-luomu) naudoille ei sen sijaan ole laissa ulkoiluvaatimusta tai laidunnusvelvoitetta. Osa tavanomaisista naudoista saattaa laiduntaa kesäisin, mutta iso osa ei pääse laitumelle koskaan.

Mutta mikäänhän ei estä tavanomaisia tiloja lehmiään laitumelle viemästä. Kun hyvinvointimerkki tulee käyttöön, tilanne muuttuu. Eikä luomulle jää tuosta kysymyksestä erityistä kehumista.

[Heikki Jokipii]

MMM:n selvityksessä myönnetään olemassaoleviksi toinen menetelmä ja näkökulma. Mutta silti on ikäänkuin pakollista luomu keinona mainita (lihav. HJ):

Selvitys luonnon monimuotoisuuden huomioivista elintarvikehankinnoista valmistunut

Julkisten ruokahankintojen avulla on mahdollista hillitä luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin heikkenemistä ja luontokatoa. Maa- ja metsätalousministeriön selvitys linjaa luonnon monimuotoisuutta edistäviä periaatteita ja kriteereitä kestävien ruokahankintojen tueksi.

Julkisia elintarvikehankintoja tehdään Suomessa vuosittain noin 300 miljoonalla eurolla. Hankintakriteerien avulla on mahdollista edistää biodiversiteetin säilymistä. Keskeistä luonnon monimuotoisuuden kannalta on, että suojelemme luonnontilaisia alueita ja varmistamme, että ruuantuotannossa ei käytetä luonnon monimuotoisuutta heikentäviä toimintatapoja.

Siirtymällä kasvispainotteisempaan ruokavalioon ja minimoimalla hävikkiä voimme vähentää ruuantuotantoalaa, kertoo Anna Kortesoja Gaiasta. Erilaiset luonnonvaraiset kaistaleet sekä monilajinen viljely lisäävät hyönteisten elinalueita. Luomutuotannon keinot kuten viljelykierto parantavat hyönteisten ja pieneliöiden elinmahdollisuuksia, kun tarvitaan vähemmän torjunta-aineita, jatkaa Kortesoja. Kasvisten määrän lisääminen, luomuruuan ja kestävästi tuotetun lihan- ja kalan suosiminen muodostavat hyvän pohjan luonnon monimuotoisuutta edistävälle ruokavaliolle. Tällaiset kestävän kehityksen valinnat ovat lisäksi terveellisiä ja suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaisia.

Se häivytetään, että luomutuotanto vaatii noin nelinkertaisen viljelyalan saman ruokamäärän tuottamiseen. Eikä siis vähennä ruoantuotantoalaa. Ja syksyisessä Luken selvityksessä päädyttiin peltojenkin osalta tähän:

Suomalaispelloilla paljon lieroja �" tutkimus kurkistaa Euroopan vehnäpeltojen maaperän biologiseen monimuotoisuuteen

Tähänastisen vertailun perusteella ei vielä voida vetää tarkkoja johtopäätöksiä luomun ja tavanomaisen viljelyn vaikutuksista. Syynä tähän on, että eri vyöhykkeillä viljelykäytäntöjä sovelletaan järjestelmien sisällä hieman eri tavoin ja toisaalta monia käytänteitä sovelletaan molemmissa järjestelmissä.

Niinpä MMM:n selvityksessä täytyi väkisin tuoda esiin perusteluja tuolle linjalle. Jonka poliitikot olivat jo etukäteen päättäneet.

Esimerkkinä tästä väkinäisestä ja tarkoitushakuisesta todistelutyylistä tämä pätkä ko. muistiosta (pdf):

Luomutuotannossa satotaso pinta-alayksikköä kohden on keskimäärin alhaisempi, Euroo-
passa yleensä noin 20�"40 prosenttia verrattuna tavanomaiseen maatalouteen. Näin ollen
luonnonmukaisen tuotannon merkittävää lisäämistä on punnittava maankäytön tehokkuutta
vasten. Tavanomaisen tuotannon muuttaminen luomuksi ei saisi vaikuttaa luonnontilaisten
ekosysteemien pinta-alaan vähentävästi. Vaikka luomutuotannossa satotasot ovat keski-
määrin alhaisempia, erityisesti kasviviljelyssä erot satotasoissa ja satojen vakaudessa vaih-
televat runsaasti luomutuotannon ja tavanomaisen viljelyn välillä. Pidemmällä aikajaksolla
luomupeltojen viljelyominaisuudet voivat pysyä paremmalla tasolla tavanomaisesti viljeltyihin peltoihin verrattuna parantaen satovarmuutta ja mahdollisesti tasoittaen luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon välisiä eroja sadoissa.

Käytetään mahdollisimman alhaista arviota handikapista. Eikä huomioida lataamisalan merkitystä. Ynnä tuo toiveajattelu, että joskus myöhemmin ero tasaantuisi. Niin ei tapahdu.

[Heikki Jokipii]

Steve Savage tästä kysymyksestä:

Is conventional ‘industrialized’, technology-driven farming ‘destroying biodiversity’ as critics claim �" or saving it?

Over time, old-line environmentalists, many of whom reject intensive farming outright, have focused on promoting what they call ‘low input agroecology-based farms’�" which to supporters means a reduction in the use of synthetic fertilizers and chemicals (which has become the goal of all farmers in recent decades and supply costs have surged and an awareness of the ecological repercussions of certain chemicals has grown.)

Even as evidence of the sustainability benefits of land-saving intensive farming in an age of climate dislocation has grown, a slew of high profile, old-line environmentalists have double-downed on lower-yield, carbon-generating organic farming, including, among many, the NRDC (Industrial Agriculture 101); As You Sow (Sustainable Agriculture: A Healthy Solution to the Problems of Industrial Agriculture); and Pesticide Action Network (The Lynchpin of Industrial Ag).

Tuttu asetelma meilläkin, eikö?

[Heikki Jokipii]

Tässä ei luomuisuudella taida lopulta käytännössä olla mitään merkitystä:

Tätä lieksalaista kukkapeltoa jopa autoilijat pysähtyvät ihailemaan �" luomuviljelijät innostuivat pölyttäjien auttamisesta

Räsäsillä on maitotila, ja he viljelevät rehunurmea ja -viljaa, kuminaa, hernettä, ruista ja syysrypsiä. Tilan tuotanto on kokonaan luomua, niinpä myös kukkien siemenet ovat sertifioituja luomusiemeniä.

�" Ei tämäkään mitään takuupeliä ole. Kolmisen vuotta olemme nyt opetelleet ja tänä kesänä onnistui mukavasti. Edellisillä kerroilla pelto oli kyvöaikaan liian märkä, sitten tuli kylmät kevätkelit sotkemaan kasvua. Kuivuuskaan ei ole hyväksi, pellon pinta pääsi kuivahtamaan sellaiseksi kanneksi, etteivät kukat pärjänneet sen kanssa, Heikki Räsänen kertoo kokemuksista.

Pientä tuloa saa pölyttäjäpellostakin, tosin kulujen jälkeen sillä ei ole juuri merkitystä. Viljelyn monimuotoisuus ja sen avulla pölyttäjien auttaminen ovat Räsästen päätavoite.

Sillä heilläkin selvästi rehunurmen jne. viljelyyn varatut pellot ovat erikseen.

Itse asiassa tuollainen kukkapeltojärjestely olisi helpompi toteuttaa tavanomaisen viljelyn yhteydessä. Jos otetaan tavoiteltu sato tehokkaasti, on yli jäänyt peltoala käytettävissä noin. Siitä on jo edellä ollut puhetta:

Otsikosta voi ehkä saada väärän kuvan ...

Pelloille tulisi kylvää niittykukkia pölyttäjille

... mutta tekstistä selviää hyvin, että tarkoitus ei ole, että ne kedon kukkaset kasvaisivat viljelykasvien seassa.

Erilaisia vaihtoehtoja esitellään, mutta minusta kaikille niille on yhteistä, että ne ovat hyvin yhdistettävissä tehoviljelyyn. Jopa niin, että ne edellyttävät tehokasta tuotantoa varsinaisilla viljelykäytössä olevilla pelloilla.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomu yrittää nyt tällaisella:

Tutkimustiedon mukaan luomuviljely voi tukea luonnon monimuotoisuutta huomattavasti �" erityisesti tärkeät pölyttäjät hyötyvät luomusta

Mutta tuohon väitteeseen on tässäkin triidissä esitetty jo vakavat epäilykset. Joista keskeinen on tietysti se, että miksi monimuotoisuuden pitäisi löytyä pellolta. Kun se yhtä hyvin voi löytyä pellon laidalta. Löytyy huomattavan monia (meta)tutkimuksia, joissa tilatasolla ei ole löydetty mitään eroja luomun ja tavanomaisen välillä.

Näinkin voidaan tehdä. Ja monimuotoisuus voi löytyä jostain ihan muualta.

Siitä, mikä on pölyttäjien tilanne Suomessa, tehtiin aika äskettäin selvitys. Se minusta osoitti, että myös torjunta-aineissa pelottelumoodi pitää hylätä.

[Heikki Jokipii]

Tämmöisiksi ne tavoitteet tulivat:

Maapallosta suojellaan lähes kolmasosa �" tässä ovat lopulliset tavoitteet, joilla maailma aikoo pysäyttää luontokadon

Kyllin selvästi ei meidän näkökulmaamme (meidän ja usean muun)  tuotu esille:

Kehyksessä varmistetaan, että luonnonvaraisten lajien hoito ja käyttö on kestävällä tasolla. Esimerkiksi maatalous-, kalatalous- ja metsätaloussektori nimettiin tavoitteissa.

Osapuolet haluavat tuoda luonnon monimuotoisuuden entistä vahvemmaksi osaksi kaupunkisuunnittelua esimerkiksi viheralueiden lisäämisellä ja niiden saavutettavuuden parantamisella.

Nimittäin sitä, että luonnon monimuotoisuus parhaiten varmistetaan jättämällä suuri osa sitä täysin rauhaan. Olemalla käyttämättä sitä osaa luonnosta millään tavalla. Ja käyttämällä sitä loppuosaa todella tehokkaasti ja tuottavasti.

Tässä on jotain outoa "Jalon Villin" romantiikkaa:

Kirjauksesta tuli lopulta melko laaja, ja tavoitteessa huomioitiin myös suojelun tehokkuus ja alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeudet. Edellämainitut liitettiin osaksi myös monia muita kirjauksia, kuten alkuperäiskansojen edustajat olivat toivoneet.

Joka tapauksessa ne oikeudet ovat aivan toinen kysymys. Ja liiankin helposti niistä tehdään este tietynlaisille hankkeille. Ja oikeutus toisille, kuten Suomessa esim. porojen määrän kasvattamiselle (yilaidunnusriskistä huolimatta). Jotkut patohankkeet kehitysmaissa ovat sama juttu. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi perusteeksi voi tulla sellainen, että tietyllä alueella ei saa tehdä mitään, koska se on jonkin alkuperäiskansan pyhä paikka.

[Heikki Jokipii]

Tähän täytynee ottaa kantaa. Tutustua tarkemmin:

Luomutuotannolla pääosin positiivinen tai neutraali vaikutus luonnon monimuotoisuuteen

Asiaan liiittyvä blogikirjoitus:

Voidaanko luomutuotannolla taklata luontokatoa Suomessa?

On olemassa erilaisia syitä, miksei tuota voi niellä sellaisenaan. 

[Heikki Jokipii]

Tämäkin artikkeli jonoon odottamaan perusteellisempaa käsittelyä:

Luomun monimuotoisuushyödyistä puhutaan paljon, mutta tutkimustietoa Suomesta on vähän

Tai otetaan jo yksi lainaus. Tämä on kovasti totta:

Luomun erityisasema synnyttää kuitenkin tarpeen tuotantotapojen vertailuun. Viranomaisten valvoman tuotantotavan perusteella yhteiskunta maksaa luomutuotannosta korvausta ja kuluttajat luomutuotteista lisähintaa. Tämä vaatii pitävät perusteet.

Ja alustava aavistukseni: luomu ei jostain mahdollisista hyvistä vaikutuksistaan huolimatta ole kustannustehokas keino?

[Heikki Jokipii]

Tätä on seurattava:

Luonnon monimuotoisuus ja talous �" mitä Dasgupta-raportti tarkoittaa Suomelle?

Ihmiskunnan varallisuus on kasvanut luonnon kustannuksella. Luonnon kantokyvyn ylittyminen tulee johtamaan hyvinvointimme laskuun, koska luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut eivät pysy yllä eivätkä riitä tyydyttämään tarpeitamme nykyisellä kulutustasolla. Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa laaja-alaisessa selvityksessä avataan, mitä uraauurtava Dasgupta-raportti ja sen kymmenen muutospolkua tarkoittavat Suomelle.

Ainakaan vielä luomutavoitteet eivät näyttäneet luikerelleen tuohon mukaan.

[Heikki Jokipii]

Erityisesti luonnon monimuotoisuutta ja geenitekniikkaa koskevien väitteiden läpikäyntiä:

Do conventional crops reduce biodiversity as advocacy groups claim? Is modern plant breeding necessary? Examining populist views on modern agriculture

Tuo kirjoitus saattaa saada jatkoa. Kytätään.

[Heikki Jokipii]

Näkökulma, väite:

Tutkija: ”Missä laidunnus loppuu ja lehmät lähtevät, siellä luontoarvot kääntyvät laskuun”

Hiukan vihjataan luomun suuntaan:

Toisaalta myös parempaan suuntaan on menty, Heliölä totesi. Esimerkiksi lannoitteiden käyttö oli 20�"30 vuotta sitten huomattavasti runsaampaa kuin nykyään.

Vaikken kyllä heti ymmärrä, miten lannoitteiden käyttö heikentäisi monimuotoisuutta. Niin, juu: keinolannoittetahan on ihan pakko käyttää liikaa! Rehevöityminen jne. Toisaalta siinä sitten sanotaan suoraan myös näin:

Luomu ei ole oikotie onneen, Heliölä sanoi.

Luomutuotannon luontohyödyt ovat hänen mukaansa selvimpiä laajoilla viljavaltaisilla peltolakeuksilla, kuten Hollannissa tai Saksassa. Suomessa peltomaisemat ovat edelleen varsin pienipiirteisiä.

Luomussa rikkakasvien määrä ja monipuolisuus kyllä kasvavat, mutta muussa lajistossa muutokset ovat vähäisiä, Heliölä totesi.

”Etenkin taantuneen ja uhanalaisen lajiston kannalta tuotantotavalla ei ole suurta merkitystä. Oleellisempaa on lisätä pientareiden ja reunojen sekä luonnonlaitumien ja -niittyjen määriä maisemassa.”

Täällä on tuotu esiin, miten pientareiden, reunojen ym. suosiminen on paremmin mahdollista, jos varsinaiselta pellolta saadaan kunnon satoja!

[Heikki Jokipii]

Kuva:

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Guy Montag 🐭@sclehdorn·22. toukok.
Vastauksena käyttäjälle @OrganicsEurope
"30% greater variety of flora and fauna" in organic farming means weeds, which cause devastating yield loss. There is an organic soybean field before harvest in Austria. Let me know, what is your yield estimate of this beautiful biodiversity.

https://pbs.twimg.com/media/Fwt0lF7WAAATtfa?format=jpg&name=small

[Heikki Jokipii]

Tämän verran saa lukea tästä MT:n jutusta:

Lukijalta: Luomu ei yksin ratkaise pölyttäjäongelmaa, tarvitaan lisää niittyjä ja luonnonlaitumia

(Terho Hyvönen, Mikko Kuusisaari, Marjaana Toivonen & Johan Ekroos)

Luomu ei lähtökohtaisesti lisää pölyttäjien tärkeimpien elinympäristöjen, kuten erilaisten niittyjen ja luonnonlaitumien määrää.
TILAAJALLE

Mitä siinä onkin, niin arvattavasti linjassa tämän kanssa. Poliittinen konsensus, että luomu olisi aina väistämättä luonnolle hyvä juttu, saattaa olla murenemassa?

[Heikki Jokipii]

Otetaan haasteita vastaan. Tämä ja sen taustatkin täytyy selvittää:

Tuotantosuunta vaikuttaa suuresti

Tuotantosuunta vaikuttaa maaperäeläinten yhteisöön suuresti. Uusimmat tutkimustulokset osoittavat, että tuotantotapa, luomu tai tavanomainen, ei ollut olennaisin maaperäeläinten esiintyvyyttä selittävä tekijä vaan tuotantosuunta: viljatilalla maaperäeläimet hyötyvät luomusta enemmän kuin maitotilalla.