Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Nyt on onnistuttu luomaan sitrushedelmiä USA:ssa  vaivaavalle vihertymissairaudelle vastustuskykyinen lajike geenimuuntelulla:

UF creates trees with enhanced resistance to greening

(Vinkki uutiseen: GMO Pundit)

Tällainen tautikestävyyden lisääminen saisi melkein olla oma luokkansa listassamme, miksi GM on hyvä asia. Ja näitä sovelluksia syntyy koko ajan, eri puolilla maailmaa, eri kasvien kohdalla, tuo oli vain yksi.

Olen muuten ollut huomaavinani, että geenitekniikan vastustajien sellaiset väitteet, että tekniikan hyödyt ovat "vain" siinä ja siinä asiassa (ja joku esimerkki, tai pari), ovat selvästi julkisuudessa vähentyneet. Tekniikan monia hyötyjä ja soveltamismahdollisuuksia ei enää pystytä kieltämään.

[Heikki Jokipii]

Sitten tällainen meta-analyysi - saksalaisten tutkijoiden tekemä, muuten - jonka mukaan GMO-viljely vähensi torjunta-aineiden käyttöä 37 prosenttia:

Meta-analysis shows GM crops reduce pesticide use by 37 percent

"The authors found that crop yields increased by 22 percent, and increased farmer profits by 68 percent. They also found that GM technology has reduced chemical pesticide use by 37 percent. It was found that yield and profit gains are higher in developing countries than developed countries, though both net yield and economic impacts were still positive for developed countries."

Kyse oli soijasta, maissista ja puuvillasta.

Eli kaikki meni plussan puolelle, ja erityisesti kehitysmaissa. Tiedettiinhän tämä täällä jo, mutta nyt siis tietää saksalainenkin tiedemies. (Mutta kysytäänkö heiltä, siellä? Valitettavasti varmaan ei, vaan edelleen sinne tilataan joku Vandana Shiva kertomaan aivan toisenlaista sanomaa.)

[Heikki Jokipii]

IPS (!) kertoo tässä, miten banaanista ollaan kehittämässä geenimuuntelulla eräälle tuholaiselle vastustuskykyistä lajiketta:

Africa Closer to a Cure for Banana Disease

Olisiko juuri monien tautien uhkaama banaani se kasvi, joka lopulta murtaa GMO-tekniikkaa kohtaan osoitetun vastarinnan, kysyy tämä artikkeli:

Will banana crisis force more rational consideration of GMOs?

[Heikki Jokipii]

Saattaa olla, että norjalaisilla on ylimääräistäkin epäluuloa GMO-tekniikkaa vastaan, mutta painopiste saattaa silti olla tässä oikea:

Norja ei ole valmis geeniloheen, mutta geenirehut kiinnostavat
Muuntogeenisestä rypsistä etsitään ratkaisua kasvavalle lohitaloudelle.

Sillä luultavasti se pullonkaula on juuri sellaisessa rehussa, joka sisältäisi tuota himoittua omega 3 -rasvahappoa, ja joka ei olisi pikkukalaa. Vaikka asiaa hiukan helpottaisikin nopeammin ja vähäisemmällä ravinnolla aikuiseksi kasvava kala.

Tuollaisesta rypsistä en ennestään tiedä mitään, täytyy ottaa selvää.

***

Sinänsä on aika turha kysyä asiasta (traditionaaliselta) ympäristöjärjestöltä - vielä  luomujärjestöltä! - koska sen vastaus jo etukäteen tiedetään. Sen hyväksytyn lohen osaltahan tämä on "vanhasta muistista" ladeltua, koska tämä ongelma on sen osalta täysin ratkaistu (ks. edellä):

Kalat karkaavat ja sekoittuvat villien lohien kanssa.

Samalla tavalla "vanhasta muistista" om tämäkin:

”Gmo-kasvit voivat levitä lähellä kasvaviin lajikkeisiin, eikä vaikutuksista ekosysteemeihin ole tarpeeksi tietoa. Syitä on paljon”, sanoo poliittinen asiantuntija Aina Bartmann Oikos-ympäristöjärjestöstä.

Ja ellei syitä ole riittävästi, niin niitä keksitään lisää ...

(Pitäisikö tuosta, että kyse on luomujärjestöstä, huomauttaa?)

[Heikki Jokipii]

Tässä suomenkielellä vielä yksi selostus siitä GMO-lohesta (Tiedebasaari):

Geenimuunneltu lohi sai myyntiluvan USA:ssa

Sinänsä siitä näkyy, että asian säätely on väsyttävän tiukkaa USA:ssakin. Hyväksymisprosessiin meni 20 vuotta, ja nytkin hyväksyminen koskee vain tuon yhden firman yhtä lajiketta.

Turvallisuus on kyllä sitten taattu "vyöllä ja henskeleillä":

GMO-lohen kaupalliselle tuotannolle FDA asetti tarkat rajat. Yhdysvaltain markkinoille tuotettavaa kalaa saa kasvattaa vain kahdessa sisämaan laitoksessa, Kanadassa ja Panamassa. Suljettujen vesikiertojen sekä vesistöistä eristettyjen sisämaa-altaiden ansiosta pelko geenimuunnellun lohen karkaamisesta luonnonvesiin on viraston asiantuntijoiden mukaan mitättömän pieni. Pelko muunneltujen geenien leviämisestä luonnonkaloihin – ja samalla uusien, arvaamattomien muunnosten kehittymisestä on estetty myös siten, että altaissa kasvatetaan vain steriilejä naaraslohia. Joten luonnonvesiin päässyt geenimuunneltu lohi ei pystyisi lisääntymään eikä siten voisi vaikuttaa haitallisesti luonnonkalojen perimään.

Jotenkin tuntuisi järkevämmältä lainsäädännöltä, että joku muukin saisi saman oikeuden, jos tekisi samantasoiset turvatoimet?

[Heikki Jokipii]

Nyt USA:ssa on hyväksytty "toisen sukupolven" versio muuntogeenisesta Simplot Innate -perunasta:

FDA approves GMO potato that resists blight that caused Irish potato famine

Sen hyödyllisiä ominaisuuksia ovat:

- paistettaessa muodostuu vähemmän akryliamidia, joka katsotaan syöpää aiheuttavaksi aineeksi
- ei muutu ruskeaksi, eli näytä pilaantuneelta (ks. kuva, eli samantapainen ominaisuus, joka on toteutettu myös omenalajikkeessa)
- kestää kylmävarastointia (n. 3 C-asteessa kuusi kuukautta)
- on tuon lisäksi vastustuskykyinen perunarutolle

Tuon akryliamidin vaarallisuus on kiistelty asia USA:ssakin, mutta nuo toiset ominaisuudet vähentävät ruoan hukkaan menemistä.

Perunaruton kestävyydellä voisi olla erityistä merkitystä kehitysmaissa, joissa monella tavalla hyvän perunan käyttöönotto on pitkälle estynyt juuri tuon ruton takia. Tosin siinä suhteessa ei luvata täyttä turvaa, vaan ainoastaan, että torjunta-aineruiskutuksia voidaan vähentää.

[Heikki Jokipii]

Nyt on ilmestynyt yhteenvetotutkimus siitä, miten viljelyskasvien kuivuudenkestävyyttä voidaan lisätä:

Can genetic engineering help food crops better tolerate drought?

Kuivuudenkestävyyden merkitystä tuskin tarvitsee selitellä tai korostaa. Se on tärkeä asia erityisesti Afrikassa, ilmastonmuutoksen kanssa tai sitä ilmankin.

Tässä väitetään, että kuivuuden kestävyyden geeni olisi nyt jo keksitty:

Scientists discover a drought tolerance gene that may help plants fight against global warming

Tällaisia tilanteita ei jatkossa siten tarvitsisi vain "itkeä" (HS):

Kuivuus ajaa väkeä liikkeelle Etiopiassa

[Heikki Jokipii]

HS:ssa oli äskettäin artikkeli, jossa valitettiin, että yleisimmät viljalajikkeet maailmassa ovat "tyhjiä kaloreita". Riisin puutteena mainittiin, että siitä puuttuu sinkkiä ja rautaa.

Asialle on nyt tehty jotain, onnisttuttu niitä molempia riisiin lisäämään:

Biofortified indica rice attains iron and zinc nutrition dietary targets in the field

Tuo Naturen artikkeli mainitsee, että asiaa on yritetty myös tavanomaisen jalostuksen keinoin, mutta aika laihoin tuloksin. tai ainakaan ei niin hyvin, että haluttu tavoitetaso olisi saavutettu.

[Heikki Jokipii]

Perunaruton kestävyydellä voisi olla erityistä merkitystä kehitysmaissa, joissa monella tavalla hyvän perunan käyttöönotto on pitkälle estynyt juuri tuon ruton takia. Tosin siinä suhteessa ei luvata täyttä turvaa, vaan ainoastaan, että torjunta-aineruiskutuksia voidaan vähentää.

Mutta nyt nämä kenttäkokeet Ugandassa onnistuivat, ja nämä lajikkeet ovat vastustuskykyisiä perunarutolle ilman yhtään ruiskutuksia:

UGANDA'S FIRST FIELD OBSERVATION OF GM POTATO SHOWS EXTREME RESISTANCE TO LATE BLIGHT

Tämä oli ilmeisesti se läpimurto. Afrikka sai perunan.

PS. Mikä parasta, ymmärtääkseni nämä lajikkeet ovat NARO:n kehittämiä, joten kukaan ei voi nyt vetää esille Monsanto-"korttia".

PS2. Enpä voikaan olla tuosta kovin varma. Kehittäjästä ei oikeastaan asiaa koskevissa uutisissa kerrottu, vain kenttäkokeista. Mutta jos lajikkeet on kehittänyt joku suurfirma, se lienee BASF ...

[Heikki Jokipii]

Huomenna on telkkarissa must-katsottava:

Vastustajista kannattajiksi siirtyneet loikkarit kehuvat geenimuuntelua

MOT:n ohjelmapaikalla esitettävä BBC:n Panorama-dokumentti ”Hyvä vpai paha geenimuuntelu?” marssittaa esiin asiantuntijoita, jotka ovat kääntäneet kelkkansa geenimanipulaation suhteen.

Asian vastustajillekin kyllä annetaan ohjelmaselostuksen mukaan puheenvuoro. Ei voi olla edes ihan varma, mihin suuntaan ohjelmassa on "puoltoa" tai onko sitä.

Tuo ohjelma on siis katsottava, koska siitä ei varmaankaan tule nettiin tekstiversiota, kuten MOT-ohjelmista yleensä.

PS 2.2.16: Nyt on katsottu. Se oli vahvasti GMO-viljelylle myönteinen. Jopa niin, että vastustajien näkökannoille olisi antanut enemmän tilaa. Juttu oli kuitenkin melko pinnallinen, eli ette juuri menettäneet, jos se jäi katsomatta. Vaikkapa siinä esiintyneen Mark Lynasin mielipiteet löytää paremmin netistä.

[Heikki Jokipii]

Vaikkei tuo BBC-dokumentti kovin syvällinen ollut - ja mitäpä puoleen tuntiin olisi mahtunutkaan - oli se tietysti tavallaan merkittävä poikkeus siihen pitkähköön sarjaan YLE:ssä esitettyjä madonlukuja GMO-tekniikkaa vastaan, josta olemme kertoneet toisaalla

[Heikki Jokipii]

Katsokaapa tätä:

The genetic innovation that kept the world from starving (no, it’s not GMOs)

Eli: geneettinen innovaatio, joka pelasti maailman nälkiintymiseltä (ei, kyse ei ole GMO:ista)

En nyt paljasta heti tässä, mistä oli kyse. Mutta muistutan kannastamme: sodassa nälkää vastaan ovat kaikki keinot luvallisia, ja kaikkia pitää myös käyttää.

Kyse oli tietysti hybridilajikkeista, vanhimpana ja tunnetuimpana hybridimaissi.

Kuten englanninkielinen artikkeli kertoo, ei niidenkään aikaansaaminen helppoa ole. Mutta vaivan väärtti, kuten artikkeli myös kertoo.

On varmaan niin, että myytti siitä, että siemenfirma pakottaa aina ostamaan uutta siementä, eikä salli siementen säästämistä, on saanut alkunsa näistä hybridilajikkeista.

Nyt ScienceDaily raportoi tällaisesta tutkimuksesta {keksinnöstä?):

Improved harvest for small farms thanks to naturally cloned crops

Siinä siis "luonnollisesti kloonaamalla" (mitä se tarkoittaakaan) pystyttäisiin kiertämään tämä hybridien hankala ominaisuus, että tuotot putoavat seuraavassa sukupolvessa, ja tuottamaan useita siemensukupolvia, joissa hybridien hyvät ominaisuudet säilyisivät.

Luvataan, että tuolla menetelmällä asian kustannukset dramaattisesti laskisivat. Tuoko se takaisin tilanteen, jossa siementä kannattaa säästää seuraavaan satoon?

Tuossa ei kyllä sanottu, että asiassa tarvittaisiin GMO-tekniikkaa, mutta siis vastauksena tuohon edelliseen.

[Heikki Jokipii]

Kasvien jalostaminen ravitsevammiksi, taistelu "piilonälkää" vastaan, onnistuu kyllä perinteisellä jalostustavallakin, mutta GMO-tekniikka huomattavasti tehostaa ja nopeuttaa sitä:

Biofortification: New ‘Green Revolution’ for more nutritious crops

[Heikki Jokipii]

Kuivuutta kestävä riisikin on työn alla:

Genetic engineering could improve rice’s drought tolerance in face of climate change

Riisin osalta taitaa olla paljonkin työtä edessä, kun sen ravitsevuuden osaltakin (ks. edellä 26.01.16) asia on vähän niin ja näin, tai voisi olla paljon paremminkin. Toivottavasti onnistutaan - ja maku säilytetään, olen itse suuri riisin ystävä. Pidän kyllä perunastakin ... ai, niin tämä ...

[Heikki Jokipii]

Ugandalaiset hyötyisivät suuresti Iowan yliopistossa kehitteillä olevasta "kultaisesta banaanista" ...

Why Iowa State trials of GM banana that produces vitamin A are vital to Uganda

... jota nyt kyseisen yliopiston opiskelijat on saatu vastustamaan:

The most noticeable part of this story was the mobilization of innocent well-fed American students protesting the fruit which could help the innocent ill-fed Ugandan children and pregnant mothers evade the deficiency of vitamin A, as well as iron deficiency that cause Ugandan expectant mothers to resort to eating brown soil in an attempt to get the iron that their body requires.