Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Nyt on kehitetty GMO-riisi, joka vähentää rajusti riisin aiheuttamia metaanipäästöjä (ja metaanihan on voimakas kasvihuonekaasu):

GM rice could address hunger, cut methane emissions 90%, fight climate change

Käykö tässä niin, että tuon lajikkeen käyttöönotosta ei jatkossa keskustellakaan missään vapaakauppaneuvotteluissa - vaan ilmastoneuvotteluissa?! 


PS. 1.8.15: Mutkia matkassa:

Methane reducing GMO rice blocked by activists, so time consuming conventional rice planned

Tuossa siis kerrotaan, että idean pohjalta kuitenkin yritetään kehittää tavanomainen lajike, joka olisi "yhteiskunnalle hyväksyttävä". Epäselväksi jää, kuka siihen painostaa. Joka tapauksessa käyttöönotto siten viipyy (5-10-20 vuotta?). Joka on siksikin harmillista, että ko. lajike olisi myös nykyisiä tuottavampi, jopa 43%.

Riisinviljelyn osuus maailman metaanipäästöistä on kuulemma noin 7-17%. Metaani on kasvihuonevaikutukseltaan tiettävästi hiilidioksiidiin verrattuna noin 20-kertainen. Mutta asialla ei siis ole niin kiire, etteikö hyvin ehdittäisi tavoitella "yhteiskunnalle" eli varmasti ihan kaikille hyväksyttävissä olevaa ratkaisua?

[Heikki Jokipii]

Afrikkalainen sikarutto ei ole Suomessa vielä ongelma, mutta Virossa jo on ja Venäjällä. Britit ovat jo kehittäneet tämän keinon ongelman ratkaisemiseksi, GMO-sian, joka on taudille vastustuskykyinen:

Could these piglets become Britain's first commercially viable GM animals?

Ja tätä voi todellakin rauhassa sanoa pahkasika-jutuksi, koska siltähän tarvittava geeni poimittiin!

[Heikki Jokipii]

Tuossa siis kerrotaan, että idean pohjalta kuitenkin yritetään kehittää tavanomainen lajike, joka olisi "yhteiskunnalle hyväksyttävä". Epäselväksi jää, kuka siihen painostaa. Joka tapauksessa käyttöönotto siten viipyy (5-10-20 vuotta?). Joka on siksikin harmillista, että ko. lajike olisi myös nykyisiä tuottavampi, jopa 43%.

Tai sitten tuo variantti ilmestyykin yllättävän nopeasti! Tehtynä geenieditoinnin kautta.

Jolloin on pari mahdollisuutta:

a) EU jne. ovat hyväksyneet tämän jalostustavan tavanomaiseksi (jolloin kaikki tuo raskas ja pitkäaikainen byrokraattiinen käsittely haihtuu taivaan tuuliin)

b) tai eivät ole hyväksyneet, mutta kun siten tuotettua lajiketta ei tavanomaisesta pysty mitenkään erottamaan, tämä työryhnä vaan sitten kertoo olleensa kovin taitava ja/tai onnekas, julkistaessaan tämän lajikkeen "tavanomaisen" version, sanokaamme, vuoden päästä!!! *)

Taidanpa veikata vaihtoehtoa b. Ehkä tässä pidetään vähän enemmänkin kohtuulliselta näyttävää väliä, mutta niin tämä luultavasti tapahtuu. Ainakin Kiina tulee hyväksymään ko. työryhmän kuvauksen tutkimus- ja kokeiluprosessistaan ...


______

*) vai onko tulevaisuuden tarkastuksissa sellainen kriteeri, että lajiketta ei missään tapauksessa hyväksytä tavanomaisesti jalostetuksi, ellei siinä ole jotain säädettyä prosenttimäärää huonoja geenejä!  Ainakaan ei luomuviljelyssä! 

[Heikki Jokipii]

Tässä ei ole kyse geenimuuntelusta, mutta metaanipäästöjen vähentämisestä kyllä, niinpä tähän jatkoksi (Science Daily):

Feed supplement greatly reduces dairy cow methane emissions

Eli eräällä aineella, nautojen ruokaan sitä lisäämällä, voitaisiin vähentää niiden metaaniröyhtäyksiä 30%. (Toimii tiettävästi muidenkin märehtijöiden kohdalla.)

Lisäksi lehmät kasvoivat eli lisäsivät painoaan kokeen aikana samalla ravintomäärällä selvästi eli 80% paremmin! *)

GMO:sta ei siis ole kyse, mutta kemiasta kyllä, ja niinpä luulen, että luomussa tuokin kielletään. (Kunhan se on ensin yleisesti käyttöön hyväksytty, se prosessi on uutisen mukaan vielä kesken.)

Jos aineesta sanotaan, että se on jonkin firman kehittämä ...

The 3NOP compound, developed by DSM Nutritional Products, a Dutch company that is one of the world's leading suppliers of feed additives, seems to be safe and effective, Hristov said.

... niin se ei liene luonnosta löytynyt, eikä luultavasti löydettävissäkään.

_______

*) josta voi karkeasti laskea, jos tuo pitäisi paikkansa koko naudan elämän ajan, että naudanliha tuolla niksillä tulisi suurin piirtein yhtä tehokkaaksi kuin kana! Tai ainakin lähelle sitä.

[Heikki Jokipii]

Tässä keskustelussa on esitetty toive:

Kunpa kaikki tuotteet olis valmiiksi laktoosittomia

Onko tuo tavoiteltava asia vai ei, en osaa ottaa kantaa, mutta geenitekniikalla on tuohonkin potentiaalinen vastaus: lehmä, joka tuottaa (lähes) laktoositonta maitoa:

A GM breakthrough that can be tolerated: Scientists develop genetically modified cows that produce low-lactose milk

[Heikki Jokipii]

Tämä artikkeli Keniasta kertoo ...

GM maize will double yields, says researcher

... että siellä eräälle hyönteistuholaiselle vastustuskykyinen (ja myös vesitehokas) maissilajike tuplaisi sadot, 1,6 tonnista hehtaarilta 3,7:ään, paikallisten tiedemiesten mukaan. Rahallinen säästö on 7,4 miljardia Kenian shillinkiä, netin erään konvertterin mukaan n. 62 miljoonaa euroa, joka vuosi.

Varmaankin tuo satotaso voitaisiin saavuttaa myös torjunta-aineiden avulla, mutta luulen, että tuo hyöty eli säästö on laskettu juuri siitä, paljonko torjunta-ainekustannuksissa säästetään.

Nyt sitten nämä tiedemiehet vain odottavat, että Kenian GMO-kielto kumottaisiin. Se tapahtuu n. 18 kuukaudessa. Asian vireilläolostahan olemme jo kertoneet toisaalla.

***

Nyt sitten odottamaan, koska IPS julkaisee tämän uutisen.  (Ja sitten maailma.net, Kansan Uutiset ja Demokraatti.)

[Heikki Jokipii]

Ja kyllä kenialaisia pitää todella onnitella ... tuosta ... ja ehkä nyt tänä iltapäivänä jostain muustakin .. 

[Heikki Jokipii]

Aika hurjalta idealta kuulostaa ...

Tutkijat haluavat selättää lintuinfluenssan – koekanat hohtavat pimeässä

... mutta näin siitä alustavasti väitetään:

Brittitutkijat kertovat kehittäneensä geenimuunnellun kanan, jonka tavoitteena on estää lintuinfluenssa leviäminen. Ensimmäiset tulokset kokeilusta ovat lupaavia.

[Heikki Jokipii]

Katsokaapa tätä:

The genetic innovation that kept the world from starving (no, it’s not GMOs)

Eli: geneettinen innovaatio, joka pelasti maailman nälkiintymiseltä (ei, kyse ei ole GMO:ista)

En nyt paljasta heti tässä, mistä oli kyse. Mutta muistutan kannastamme: sodassa nälkää vastaan ovat kaikki keinot luvallisia, ja kaikkia pitää myös käyttää.

[Heikki Jokipii]

Kyse oli tietysti hybridilajikkeista, vanhimpana ja tunnetuimpana hybridimaissi.

Kuten englanninkielinen artikkeli kertoo, ei niidenkään aikaansaaminen helppoa ole. Mutta vaivan väärtti, kuten artikkeli myös kertoo.

On varmaan niin, että myytti siitä, että siemenfirma pakottaa aina ostamaan uutta siementä, eikä salli siementen säästämistä, on saanut alkunsa näistä hybridilajikkeista. Kuten ehkä sekin myytti, että nk. itsemurhasiemenet jo olisivat laajalti käytössä (kun tosiasiassa niitä ei ole koskaan käytetty). Vaikka siis säästettyjen hybridisiementen huonolle tuotolle seuraavina vuosina on helppo tekninen selitys, pettynyt asian (tietämätön) kokeilija saattaa uskoa, että ne on tahallaan manipuloitu tuottamaan  huonosti. Jopa olemaan itämättä. (Jos ja kun tuota uskoa vielä nk. aktivistit vahventavat.) *)

Hybridilajikkeet on luomussa hyväksytty. Mutta kuten artikkeli kertoo, osa USA:n luomuväestä taistelee siinäkin kysymyksessä omantuntonsa kanssa. Ja ehkäpä syystä, kuten artikkelissa lopussa tuodaan esille: eroaako tämä tekniikka lopulta olennaisesti GMO-tekniikasta? (Ja varsinkaan geenieditoinnista? HJ:n lisäkommentti)

_____________

*) vaikka maajussit eivät ole tyhmiä, niin tyhmiä ja/tai tietämättömiäkin on joukossa ...

[Heikki Jokipii]

Tässä esitetään arvio, että maissin ja puuvillan GMO-viljely olisi USA::ssa vähentänyt (haitallisia) ympäristövaikutuksia noin puoleen entisestä, 10 vuodessa:

Environmental impact of US corn, cotton crops halved in last decade thanks to GMOs

Kyllä, taustalla on tieteellinen tutkimus, väite ei ole pelkkää "mutua".

Kyse näytti ennenkaikkea olevan vaikutuksista vesistöihin (yhteenvedosta):

The results show that the impact per hectare corn and cotton generated on the ecological health of freshwater systems decreased by about 50% in the last decade. This change is mainly due to the use of genetically modified (GM) crops, which has reduced the application of insecticides and relatively toxic herbicides such as atrazine.

Eli hyönteismyrkkyjä oli voitu vähentää, kuten myös eräitä suhteellisen myrkyllisiä rikkakasvien torjunta-aineita.


Lisäys 12:30: Sen sijaan ravinnepäästöissä ei vastavaa hyvää kehitystä löytynyt:

The total amount of nitrogen and phosphonate inputs remained largely unchanged for all of the crops over the periods investigated, and this is the main reason that most of the non-ecotoxicity impacts do not show a significant change.

Vaikka ehkä toisin olisi odottanut (=suorakylvö). Mutta olisiko ollut niin, että nämä hyödyt oli jo 10 vuotta sitten saavutettu? Myöskin lannoituksen määrä siis tutkimusaikana säilyi pääosin samana.

[Heikki Jokipii]

Saksalaistutkijat (mukana kyllä yksi kiinalainenkin) ovat kaikesta huolimatta kuitenkin jatkaneet geenitekniikan perustutkimusta, ja ovat saattaneet tässä tehdä läpimurron kasvien tautien vastuskyvyn kehittämisessä (Science Daily):

Increasing crop resistance to pathogens

Asia voi olla aikanaan maailmalle suureksi hyödyksi, vaikkei noita perunoita, tomaatteja jne. sitten Saksassa saakaan viljellä! Vastuskykyä voidaan menetelmällä kehittää perunarutolle, mutta myös isolle joukolle muita tauteja.

[Heikki Jokipii]

ASCH ennustaa kassavan eli maniokin olevan seuraava geenitekniikan menestystarina:

Cassava Crop Poised to Be Next GM Success

Niinkuin Kultaisessa riisissä, GM-keinoin lisätään kasviin olennaista vitamiinia (tässä tapauksessa B6). Jos tämä onnistuu, se hyödyttää eritoten Afrikkaa.

Tämän lisäksi kassavasta on kehitteillä eräälle sen pahalle tuholaiselle vastustuskykyinen GM-lajike. Mikään ei estäne yrittämästä yhdistää näitä kahta hyvää ominaisuutta.

Seuraava vaihe olisi varmaan yrittää tehdä jotain tälle kasvin hankalalle ominaisuudelle:

Maniokkia voi myös hapattaa, jolloin siitä häviävät sen sisältämät haitalliset aineet. Maniokkia ei saa syödä raakana sen sinihapon vuoksi. Afrikassa ja Etelä-Amerikassa syödään maniokkia paljon, ja myrkytykset ovat ongelma.

[Heikki Jokipii]

Geeni, joka antaa vastuskyvyn kolmelle pahimmalle vehnän ruostesairaudelle, on identifioitu:

Wheat disease-resistance gene identified, potential to save billions

Sydneyn yliopisto on jo aloittanut kehitystyön sen geenin siirtämiseksi tärkeimpiin moderneihin vehnälajikkeisiin.

[Heikki Jokipii]

GMO-lohi, josta viime vuonna oli puhe, on nyt saanut myyntiluvan Yhdysvalloissa. Tässä tietoa tästä lohesta:

http://www.geneticliteracyproject.org/2015/11/19/aquabounty-salmon-backgrounder/

Ei ole kovin yksinkertaista GMO-tuotteiden lanseeraus sielläkään. Hyväksymisprosessi kesti 19 vuotta. Ja nyt eräät isot kauppaketjut ovat jo ilmoittaneet, etteivät ota tuota lohta myyntiin.

Selviä etuja tuosta lohilajikkeesta on, ks. tuota yhteenvetoa. Ehkei se ole kuitenkaan niin vallankumouksellinen kuin on toivottu. Muun muassa se perusongelma, että lohet tarvitsevat ruoakseen pikkukalaa, on siinä yhä ratkaisematta. Vaikka se tarvitseekin niitä noin 20% vähemmän kuin luonnonlohi, täyteen kokoonsa kasvaakseen.