Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

IPS-uutinen Argentiinasta, joka puffaa luomuviljelyä, ja josta meilla on jo ollut puhetta toisen otsikon alla, kertoo huomaamattaan tämän otsikkomme teemaan sopivia tietoja:

Argentiinan tärkeimmät viljelykasvit, soijapapu ja maissi, ovat lähes sataprosenttisesti muuntogeenisiä, samoin valtaosa puuvillasta. Ne kattavat kolme neljännestä 25 miljoonan hehtaarin pelloista.

Teollinen maatalous jatkaa vahvistumistaan Argentiinassa ja vuonna 2018 kaupalliseen tuotantoon hyväksyttiin uusi kotimaassa kehitetty geenimuunneltu tuote, PVY-virukselle vastustuskykyinen peruna.

Sillä eiväthän nuo lajikkeet olisi saavuttaneet tuollaisia osuuksia, elleivät ne olisi hyviä. Mikään pakko ei Argentiinassa ole ollut niitä ottaa käyttöön.

Niin tyytyväisiä siellä ollaan asiaan, että on pantu pystyyn omaakin tutkimus- ja kehitystyötä!

[Heikki Jokipii]

Tällaistakin ehkä saadaan aikaan geenieditoinnilla:

Using CRISPR to fight antibiotic-resistant ‘superbugs’

Recent research from the University of Manchester’s school of chemistry has introduced the possibility of a new form of antibiotic production which could help in the war against antibiotic-resistant superbugs. Researchers discovered the biosynthetic pathway of an antibiotic called malonomycin using CRISPR/Cas9, the revolutionary and sometimes controversial gene-editing tool.

[Heikki Jokipii]

Onko tässä kyse kokonaan uudentyyppisestä geenitekniikasta:

Harvesting wild genes gives crops renewed resistance to disease

A global alliance of researchers has pioneered a new method to rapidly recruit disease-resistance genes from wild plants for transfer into domestic crops. The technique promises to revolutionise the development of disease-resistant varieties for the global food supply.

The technique called AgRenSeq was developed by scientists at the John Innes Centre in Britain working with colleagues in Australia and the US. It was published today in Nature Biotechnology.

Joka tapauksessa siis villeistä kasveista saadaan siirrettyä geeneinä (geenin klooneina?) vastustuskykyä taudeille, ja suhteellisen nopealla aikataululla. Ja myös suhteellisen (tai oikeastaan hyvin) halpaan hintaan:

Dr Brande Wulff, a crop genetics project leader at the John Innes Centre and a lead author of the study, said: "We have found a way to scan the genome of a wild relative of a crop plant and pick out the resistance genes we need: and we can do it in record time. This used to be a process that took 10 or 15 years and was like searching for a needle in a haystack.

"We have perfected the method so that we can clone these genes in a matter of months and for just thousands of dollars instead of millions."

Olisiko tässä kyseessä se vehnän ruostetauti, josta Norman Borlaug elämänsä viimeisinä vuosina oli huolestunut:

The research reveals that AgRenSeq has been successfully trialled in a wild relative of wheat -- with researchers identifying and cloning four resistance genes for the devastating stem rust pathogen in the space of months. This process would easily take a decade using conventional means.

Painetaan nyt tuo nimi "AgRenSeq" mieleen ainakin siksi ajaksi, kun sille menetelmälle ei keksitä virallista yleisnimeä.

[Heikki Jokipii]

IPS-uutinen Argentiinasta, joka puffaa luomuviljelyä, ja josta meilla on jo ollut puhetta toisen otsikon alla, kertoo huomaamattaan tämän otsikkomme teemaan sopivia tietoja:

Argentiinan tärkeimmät viljelykasvit, soijapapu ja maissi, ovat lähes sataprosenttisesti muuntogeenisiä, samoin valtaosa puuvillasta. Ne kattavat kolme neljännestä 25 miljoonan hehtaarin pelloista.

Teollinen maatalous jatkaa vahvistumistaan Argentiinassa ja vuonna 2018 kaupalliseen tuotantoon hyväksyttiin uusi kotimaassa kehitetty geenimuunneltu tuote, PVY-virukselle vastustuskykyinen peruna.

Sillä eiväthän nuo lajikkeet olisi saavuttaneet tuollaisia osuuksia, elleivät ne olisi hyviä. Mikään pakko ei Argentiinassa ole ollut niitä ottaa käyttöön.

Niin tyytyväisiä siellä ollaan asiaan, että on pantu pystyyn omaakin tutkimus- ja kehitystyötä!

Tuohon listaan on lisättävä vehnä:

Following trade negotiations, Argentina moves closer to exporting world’s first GMO wheat

Ja Argentiinan omaa kehitystyötä tuokin on:

The agreement has just been finalized and moves Argentina closer to approving and planting the new wheat. The seed variety contains the HB4 gene that makes the crop resistant to drought and saline soils, discovered by Raquel Chan, from Universidad del Litoral.

…

The GMO wheat has existed for several years, but the Secretary of Agribusiness, Luis Miguel Etchevehere, refused to approve it fearing trade disruptions, since many countries refuse to import transgenic crops. Etchevehere’s position was shared by exporters and millers.

Niinpä sen torjumisessa ei GMO-vastaisten aktivistien ei nyt auta käyttää klassista keinoaan eli kiihottaa kansaa ylikansallista Monsantoa/Bayeria vastaan. Niinkuin ennen tehtiin.

[Heikki Jokipii]

Aika nopea muutos:

Drought-tolerant corn adoption jumps 20% in four years as US farmers strive to protect crop yields

Neljässä vuodessa siis viidennes USA:n maissista on jo kuivuutta kestävää varianttia.

Tuollaista maissia on saatavana sekä geenimuunneltuna että tavanomaisilla tavoilla jalostettuna.

[Heikki Jokipii]

Tässä taas tutkimustulos/keksintö, jonka selittäminen menee minulla yli hilseen ...

New biochemical pathway that may develop more resilient crop varieties

... mutta sen tuosta ymmärtää, että taas on avautunut uusi mahdollisuus entistä kestävämpien lajikkeiden kehittämiseen.

[Heikki Jokipii]

GLP on julkaissut pitkähkön tarinan tästä lohesta. Jossa artikkelissa käsitellään myös tätä raskasta lupabyrokratiaa:

GMOs’ innovation crisis: AquaBounty salmon’s 20-year odyssey through nets of regulations

Mutta myös muuta, tämän keksinnön tai innovaation hyötyjä ja mahdollisuuksia.

Kun Hesari julkaisi juuri jouluaattona tämän tarinan kasvatuslohista ...

Kalanviljely voi tehdä lohista puolikuuroja – kalat kasvavat altaissa liian nopeasti

... niin minulle tuli kyllä heti mieleen, että tällaista kohua ja epäluuloa halutaan nyt lietsoa jo ennakkoon tätä Aquaboynty-lohta vastaan, joka todellakin kasvaa tavanomaista lohta nopeammin. Ei niin, että Hesari tai Niko Kettunen sitä erityisesti haluaisivat, mutta ovat siinä nyt "ottaneet kopin" kansainvälisestä mediasta. (Mikä Hesarin motiivi sitten oli? Siinä kai riittää seltykseksi suomalaisen median yleinen tapa ja taipumus ilonpilaamiseen aina kunkin juhlan yhteydessä.  )

Ihmettely GLP:stä:

From a sustainability perspective, GMO AquaBounty salmon should be a ‘dream come true’. Why do environmentalists oppose it?

Eli kestävyysnäkökulmasta tämän lohilajikkeen pitäisi olla toteutunut unelma. Miksi [ihmeessä] ympäristöväki sitä kuitenkin vastustaa?

[Heikki Jokipii]

Kenttäkokeessa Irlannissa torjunta-aineita saatiin vähennettyä 80%, kun käytettiin perunarutolle vastustuskykyistä GMO-lajiketta:

Blight-resistant GMO potatoes reduce pesticide use 80% in Ireland field trial

Edelleenkin valitellen, että juuri tässä perunaruttokysymyksessä tulee hiukan ristiriitaista tietoa. Miksi tuossa vain vähennystä, vaikkakin reipasta, kun on esitetty väitteitä sellaisistakin GMO-lajikkeista, joiden kanssa torjunta-aineita ei tarvittaisi lainkaan?

Oli sen kanssa miten oli, nyt tutkijat myös UK:ssa ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, että tälle perunarutolle vastustuskykyiselle lajikkeelle annettaisiin siellä lupa kenttäkokeisiin:

Researchers petition UK officials to launch disease-resistant potato field trials

[Heikki Jokipii]

Tämä näyttää yhä vielä olevan unelma ...

Using genetic engineering to turn annual crops into perennials could bolster global food production

... mutta ei siis lainkaan epärealistinen unelma.

Eli siis yksivuotisten viljelykasvien muuntaminen geenitekniikalla monivuotisiksi.

Tuossa mainitaan hyötynä satojen parantuminen, mutta toinenkin on: eri sortin päästöt maataloudesta käsittääkseni myöskin vähenisivät. Ei, mainitaanhan nämäkin hyödyt tuossa artikkelissa.

[Heikki Jokipii]

Tässä tällainen FAQ:

What are GMOs?

Eli mitä ne GMO:t oikein ovat? Kuuluuko esim. tämä tieteellinen läpimurto niiden piiriin:

Breakthrough in fight against plant diseases

Meille täällä se on tietysti samantekevää, miten tuo luokitellaan, ja tervehdimme ilolla tuota potentiaalisesti merkittävää saavutusta. Mutta EU:ssa se voi ehkä törmätä lupabyrokratiaan. Toivottavasti niin ei käy.

[Heikki Jokipii]

Ehkä vielä osin spekulointia ...

Can we boost crop yields by making photosynthesis better with genetic engineering?

... mutta siinä siis käsitellään mahdollisuutta tehostaa fotosynteesiä.

[Heikki Jokipii]

Maaseudun Tulevaisuus kertoo tässä myös varovasti, että geenitekniikasta voisi olla hyötyä:

Luonnonkasveista löytyy kestävyyttä viljelykasveihin – sopeutumista vaaditaan sään ääri-ilmiöihin ja kasvitauteihin

MT Plus
Maatalous
15:34
Tuure Kiviranta
Luonnonvaraisesta vehnästä löytynyt keltaruosteelle vastustuskyvyn antava geeni on esimerkki luonnonkasvien hyödyntämisen mahdollisuuksista kasvinjalostuksessa.

Ehkäpä Suomellekin?

[Heikki Jokipii]

Tässä tunnustetaan, että Suomikin tarvitse GMO-lajikkeita. Ja myös harkitsee sellaisten käyttöönottoa. Luke:

Maatalous tarvitsee äärioloja kestäviä lajikkeita

Ilmastonmuutos on hyvin vahvasti kytköksissä siihen, miten yhteiskuntamme toimii tulevaisuudessa. Geneettinen tutkimus etsii ratkaisuja askel askeleelta.

Schulmanin ja hänen tiiminsä löytämiä uusia resistenssigeenejä voidaan lisätä kaupallisiin vehnälajikkeisiin. Niitä voidaan saada markkinoille viidestä kymmeneen vuoden kuluessa.

Schulman tiimeineen mallintaa ominaisuuksia, joiden avulla kasvit sietävät stressiä ja huonoja olosuhteita. Kestävyyteen keskitytään monilla tieteenaloilla.

”Kaikki käyttävät kestävyys-sanaa eri tavalla. Minulle se tarkoittaa kykyä toipua haasteesta. Jos kasvi toipuu kuivuudesta ja tuottaa jonkin verran satoa vuoden lopussa, se kestää stressiä”, Schulman kertoo.

Tutkijat keskittyvät mekanismeihin, jotka mahdollistavat kasvien selviytymisen kuivuudesta.

”Analysoimme, mitä eri geenit ja niiden muunnokset tekevät ja etsimme muutoksia kasvien vasteessa.”

(lihav. HJ)

Artikkeli keskittyy viime kesän kokemusten pohjalta kuivuuteen. Mutta meillä on joka tapauksessa aina riesanamme mm. lyhyt kasvukausi. Siihen tuskin ilmastonmuutos muutosta kovin äkkiä tuo.

[Heikki Jokipii]

Ruokabanaanin pelastaminen tappavalta kasvitaudilta:

CRISPR could save banana, major food source for 500 million people, from deadly disease, climate change

Ja siinä sivulla ilmastonmuutoksen mukanaan tuomalta uhalta eli kuivuudelta. Ei huono juttu sekään.

[Heikki Jokipii]

Tuosta GMO-ruistankiosta eli camelinasta on jo esitetty netissäkin kysymys: miksi sitä pitäisi syöttää kaloille, kun se on jo sellaisenaan ihmisten nautittavissa ja terveellistä?

Itse asiassa jo nyt myydään Suomessakin pienimuotoisesti tavanomaista camelina-öljyä, ruuanlaittoon,  vedoten muuten juuri omega 3 -pitoisuuteen. Vaikka se vielä on sen osalta vähän harhaanjohtavaa. (Mutta aika kalliiseen hintaan sitä kuitenkin myydään!)

Se on kieltämättä hyvä kysymys, ja hiukan vaikeakin tyhjentävästi vastata.

Joka tapauksessa tästä on nyt saatu varma näyttö:

IT'S OIL THE SAME TO US
New human health trial shows plant produced omega-3 fats are just as effective nutritionally as fish oil.

Eli yhtä hyvää ihmiselle on muuntogeenisesta ruistankiosta saatu omega 3 -öljy kuin kalaöljykin.

Mutta nämä kysymykset jäävät yhä auki:

- vaativatko kuluttajat kuitenkin saada tuon syödäkseen kaloina, eli meneekö se viljelykalojen rehuksi?
- hyväksyykö EU tuon viljelykseen? (Ja nykysysteemillä: vaikka hyväksyisikin, hyväksyykö Suomi?)