Geenimuuntelun suojelua?

[Horizontal]

"Nämä ovat Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto ry:n viralliset sivut. Yhdistyksen tarkoituksena on levittää tietoa tehokkaista, tuottoisista ja moderniin tieteeseen perustuvista maanviljelyn muodoista, keskeisenä keinona koskemattoman luonnon ja sen monimuotoisuuden säilyttämisessä, niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmassakin, sekä edistää myönteisten asenteiden syntymistä tuottavaa viljelyä kohtaan, yrittämällä hälventää sitä kohtaan nykyisin yleisiä, mutta perusteettomia ennakkoluuloja."

Luonto pääasiassa korjaa ihmisen aiheuttamaa hävitystä, hitaasti mutta varmasti. Se ei tarkoita, että ihmisellä olisi oikeus raiskata luontoa tai muuten käyttää sitä kestämättömästi hyväksi. Monokulttuuri pahimmillaan on kestämätöntä hyväksikäyttöä ja geenimuunneltujen kasvilajien käyttäminen näyttää johtaneen enemmän monokulttuurin suuntaan.

Mitä tulee ennakkoluuloon, niin kritiikittömyys on ennakkoluulon laji, joka edesauttoi DDT:n, PCB:n käyttöönottoa ja luonnon hävitystä, josta ei vieläkään ole täysin toivuttu - jaetusta Nobel-palkinnosta huolimatta. Jottei sama tapahtuisi uudestaan, pitäisi olla tarkempia kuin ennen - ei löysempiä. Pitää vaatia tarkempia tutkimuksia ja todisteita haitattomuudesta, eikä luottaa periaatteeseen (riittävä vastaavuus) jolla perusteella mitään ei ole tarpeen tutkia.

[Heikki Jokipii]

Monokulttuuri pahimmillaan on kestämätöntä hyväksikäyttöä ja geenimuunneltujen kasvilajien käyttäminen näyttää johtaneen enemmän monokulttuurin suuntaan.

Välikysymys tähän - vastaan sitten myöhemmin muuhun:

mikä on mielestäsi "monokulttuuria"? Kuinka monta hehtaaria (tai aaria, neliönetriä?) saa samaa lajiketta kylvää, niin, ettei vielä ole kyse "monokulttuurista"? Vai mistä siinä on kyse?

[Horizontal]

mikä on mielestäsi "monokulttuuria"? Kuinka monta hehtaaria (tai aaria, neliönetriä?) saa samaa lajiketta kylvää, niin, ettei vielä ole kyse "monokulttuurista"? Vai mistä siinä on kyse?

Monokulttuurin määritelmä ei kai ole vain minun mielipiteeni varassa, mutta kun nimenomaan kysytään minun mielipidettäni niin voinhan vaikka vastatakin.

Mielestäni monokulttuuria on esimerkiksi viljanviljely, jos ei käytetä viljelykiertoa. Vähän kasvatettavasta/kasvatettavista riippuen, viljelykiertoa ei välttämättä tarvita voidakseen välttää monokulttuurin. Esimerkiksi omenapuutarhaa ei kannattane viidenkään vuoden välein siirtää toisen paikkaan. Pelkän geenimuunnellun viljeleminen on mielestäni monokulttuuria, vaikka vaihtaisikin geenisoijasta geenimaissiin ja takaisin. Glyfosaatin kyllästämään peltoon kun ei voi mitään muuta ajatellakaan. Pinta-ala sinänsä ei määrittele monokulttuuria, mutta toki suuri (miksei pienikin) pelto yhtä ainoaa kasvilajiketta ainakin näyttää monokulttuurilta - etenkin jos allakaan ei kasva mitään, yhden yhtä rikkaruohoa esimerkiksi. Erikoistuminen johtaa ellei jopa vaadi monokulttuuria tai sitten pitää erikoistua useampaan eri kasviin, joita voi kierrättää peltolohkoilla ja välttää 'täydellisen' monokulttuurin.

Maapohja ja sen laatu kuitenkin määrää mitä voi ja kannattaa viljellä. Parhailla pelloilla voi viljellä melkein mitä vain, huonommilla joutuu tarkemmin valitsemaan lajin ja lajikkeen, ja silti sää tekee maanviljelystä joskus onnen kauppaa.

[Heikki Jokipii]

Monokulttuurin määritelmä ei kai ole vain minun mielipiteeni varassa, mutta kun nimenomaan kysytään minun mielipidettäni niin voinhan vaikka vastatakin.

Mielestäni monokulttuuria on esimerkiksi viljanviljely, jos ei käytetä viljelykiertoa. Vähän kasvatettavasta/kasvatettavista riippuen, viljelykiertoa ei välttämättä tarvita voidakseen välttää monokulttuurin.
[...]
Pelkän geenimuunnellun viljeleminen on mielestäni monokulttuuria, vaikka vaihtaisikin geenisoijasta geenimaissiin ja takaisin. Glyfosaatin kyllästämään peltoon kun ei voi mitään muuta ajatellakaan.

Se oli siis kuitenkin sinun "mielipiteesi varassa" eli ennakkoluulojesi. Semmoista ilmiötä, kuin "glyfosaatin kyllästämään pelto" kun ei ole olemassakaan! Glyfosaatti hajoaa vaarattomiksi aineiksi äärimmäisen nopeasti. Jos jossain voisi olla jonkin "kyllästämä" pelto, niin se voisi olla kupariyhdisteillä kyllästetty luomuperunapelto jossain Keski-Euroopassa.

Vaihdetaan "geenisoijasta geenimaissiin ja takaisin" siitä hyvästä syystä, että voidaan pysyä suorakylvössä.

[....]mutta toki suuri (miksei pienikin) pelto yhtä ainoaa kasvilajiketta ainakin näyttää monokulttuurilta - etenkin jos allakaan ei kasva mitään, yhden yhtä rikkaruohoa esimerkiksi.

Mikä olisi siis sopiva määrä rikkaruohoille? Esim. prosenttiosuutena? Jotta päästään "monokulttuurin" ikävästä leimasta?

[Heikki Jokipii]

Luonto pääasiassa korjaa ihmisen aiheuttamaa hävitystä, hitaasti mutta varmasti. Se ei tarkoita, että ihmisellä olisi oikeus raiskata luontoa tai muuten käyttää sitä kestämättömästi hyväksi.

Eikö sinuun siis lainkaan purrut näkemyksemme, että parasta oliisi jättää luonto itsekseen, ollenkaan koskematta tai mahdollisimmna vähän sitä häiriten? Joka tietystikään ei voi merkitä sitä, että me harjoitaisimme maataloutta mahollisimman suurella alueella tämän pallon pinnalla, vaikka se maatalous kuinka yrittäisi olla "luonnonmukaista"? Jos sinä sietäisit (ja jopa haluaisit?) rikkaruohoja pellolle, niin minusta kyllä vaikkapa vehnä/maissi/mikä tahansa viljelykasvi sademetsässä on sietämätön "vieraslaji"!

Ihmisen käyttämästa osuudesta maapallon alueresursseista on hiukan epätarkkoja arvioita, mutta kertaluokka tiedetään - ja se on hurja: 30-50%!

[Horizontal]

Semmoista ilmiötä, kuin "glyfosaatin kyllästämään pelto" kun ei ole olemassakaan! Glyfosaatti hajoaa vaarattomiksi aineiksi äärimmäisen nopeasti.

Tarkkaan ottaen, kuinka nopeasti on äärimmäisen nopeasti? Heti ruiskun suuttimesta ulos päästessään?
Eikö glyfosaatin(kin) teho riipu nimenomaan sen hajoamattomuudesta? Jos se hajoaisi äärimmäisen nopeasti, se menettäisi äärimmäisen nopeasti tehonsa ja olisi äärimmäisen huono rikkaruohomyrkky, vai?

Keskustelun aiheena oleva dokkari taisi väittää, että 28 päivän aikana 2% aineesta oli maaperässä hajonnut. Paremman ja tarkemman tiedon puuttuessa (?) on luotettava tuohon tietoon. Äärimmäinen hajoamisnopeus ja luontoystävällisyys on tuottajan markkinointipropagandaa - sitä samaa propagandaa, jolla DDT ja PCB on tuotu markkinoille.

Vaihdetaan "geenisoijasta geenimaissiin ja takaisin" siitä hyvästä syystä, että voidaan pysyä suorakylvössä.

Suorakylvö näyttää liittyvän aiheeseen. Vain pitkään suorakylvöä käyttänyt voi kokemuksestaan kertoa sen eduista ja haitoista. Maata on vuosituhansia muokattu ja nytkö uusien gm-lajikkeiden ja viljelytekniikoiden kehittymisen ansiosta maata ei enää tarvitse juuri muokata? Moni puutarhuri olisi luultavasti oikeasti mielissään, jos välttyisi möyrimiseltä joka kevät ... suositteletko suorakylvöä myös kotitarpeiksi porkkanoita kasvattaville?

Ihmettelen kuitenkin, miksi pitkään varoiteltiin maan painumisesta ja tiivistymisestä raskaiden koneiden alla - suorakylvökoneet kai ovat yhdistelmäkoneita ja erityisen raskaita ja vaativat suuria traktoreita - ja nyt on kai vain hyvä, että vuodesta toiseen maa entisestään tiivistyy ...

Mammuttikoneista pitäisi päästä eroon, tai ainakaan ne eivät sovellu Suomen pienille pirstaleisille pelloille.

[....]mutta toki suuri (miksei pienikin) pelto yhtä ainoaa kasvilajiketta ainakin näyttää monokulttuurilta - etenkin jos allakaan ei kasva mitään, yhden yhtä rikkaruohoa esimerkiksi.

Mikä olisi siis sopiva määrä rikkaruohoille? Esim. prosenttiosuutena? Jotta päästään "monokulttuurin" ikävästä leimasta?

Rikkaruohoista ... puheena olevan dokkarin alussa, jenkkiviljelijä (gm-promoottori) kehuu peltoaan rikkaruohottomaksi. Eikä pidä epäillä etteikö niin olisikin, koko silmänkantamattomiin näkyvältä pellolta tuskin olisi löytänyt yhtä ainutta viljelyyn kuulumatonta kasvia. Sanoisin peltoa äärimmäisen monokulttuuriseksi. Toisessa ääripäässä, jossa ei käytettäisi rikkaruohomyrkkyjä, viljapeltoonkin kasvaisi aluskasvillisuus, josta ei välttämättä ole mitään haittaa vaan ehkä jopa hyötyä.

Eiköhän ole kaikille selvää, että ihanne olisi myrkyttömyys, ettei missään kenenkään tarvitsisi kylvää myrkkyä peltoonsa - paitsi jos itse syö. Kemikaalittomuus tuo ennen kaikkea riippumattomuutta - mikä Monsanton maailmaa yhtään tuntien ei ole ollenkaan huono juttu.

[UPI-50]

Miten se menikään.
32 % maapallon maapinta-alasta on viljeltyä-
väkiluvun lisääntymisen vuoksi ruoantuotannon täytyy kaksinkertaistua vuoteen 2050.
Millähän konstilla yhtälö toteutetaan?
Viljelypinta-alaa ei voi pahemmin suurentaa. Biopolttoaineet aiheuttavat paineita viljelyalalle.
Myrkkyjä ei saisi käyttää.

Kyllä se vaan taitaa olla niin, että gm on näillä näkymin ainoa varteenotetava kehityssuunta.
Käsittääkseni tekniikoita parannellan tiedon lisääntymisen myötä paremmiksi ja turvallisemmiksi.

Sitäpaitsi  eu-komission tutkimuskeskuksen uusi selvitys vahvistaa aiempien tutkimusten päätelmän, että
gm ruoka on todennäköisesti jopa turvallisempaa kuin tavallinen.

[Horizontal]

Nykyiset ruoat nykyiselle väestölle riittävät - riittäisivät, jos ruoka vain jaettaisiin kaikille tasan.

Ainoa ekologisesti kestävä ratkaisu ongelma väestöongelmaan on ihmisten määrän rajoittaminen. Geenimuuntelu ei ratkaise yhtään mitään, mikään tehoviljelyn tapa ei ratkaise mitään sillä väestön kasvaessa pinta-ala aina loppuu kesken. Pitää rajoittaa väkimäärää.

Ainoa ongelma asiassa on sen bisnesvetoisuus. Bisneksen etu ei ole väkimäärän vähentäminen, koska likipitäen kaikki bisnes perustuu aina vaan lisääntyvälle ihmisjoukolle, mitä enemmän kuluttajia, sitä enemmän voittoa. Ei geenimuuntelun ole tarkoituskaan yrittää ratkaista mitään ongelmia ... sen on tarkoitus luoda ongelmia.

Lisäys:
Jos laboratoriossa pystytään tekemään niin paljon hyvää ja kaikki maailman siemenet ... miksi ihmeessä ne siemenet pitää kierrättää pellon kautta, eikö gm-labra pysty suoraan tuottamaan turvallista ja terveellistä ruokaa, pillereinä. Niin ei tarvitse altistua luonnon luomille epäpuhtauksille ja tehottomalle tavalle toimia ... ?

Siihen EU-komission raporttiin on varmasti linkki jossain ... vai kuin?

[UPI-50]

Menee utopian puolelle, ei ole realistista olettaa, että ihmiset luopuisi lisääntymästä, bisneksestä, liharuasta,
Vain bisnesvetoinen on toimivaa. Se on raadollista mutta niin se vain on haluttin tai ei.

Tammisolan sivuilta löytyy ko artikkeli johon viittasin. Ja paljon muutakin kivaa...

http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/#syyskuu%202008

[Heikki Jokipii]

Nykyiset ruoat nykyiselle väestölle riittävät - riittäisivät, jos ruoka vain jaettaisiin kaikille tasan.

Tältä osin käytän moderaattorin oikeuttani. Ja muodostan tästä kysymyksestä oman keskustelunaiheensa eli jaan keskustelun. Jatketaan tästä kysymyksestä tuolla, "varsinaisen" keskustelun puolella:

Miten ruoka jaettaisiin kaikille tasan?

(Ei enää täällä, juuri tästä. OK?)

[Heikki Jokipii]

Semmoista ilmiötä, kuin "glyfosaatin kyllästämään pelto" kun ei ole olemassakaan! Glyfosaatti hajoaa vaarattomiksi aineiksi äärimmäisen nopeasti.

Tarkkaan ottaen, kuinka nopeasti on äärimmäisen nopeasti? Heti ruiskun suuttimesta ulos päästessään?

No, sana "äärimmäinen" taisi olla äärimmäinen, liioitteleva ilmaisu, mutta glyfosaatti hajoaa noin kuukaudessa vaarattomiksi alkuaineiksi. (parammankin linkin voisi löytää, mutta totta tuo puhuu). Niinpä, jos ...

Keskustelun aiheena oleva dokkari taisi väittää, että 28 päivän aikana 2% aineesta oli maaperässä hajonnut.

... niin se välittää joko kokonaan tuulesta temmattua tietoa, tai esittää jonkun äärimmäisen erityisolosuhteiden (vaikkapa maa jäässä tms.?) tuloksen yleisesti pätevänä.

Eikö glyfosaatin(kin) teho riipu nimenomaan sen hajoamattomuudesta? Jos se hajoaisi äärimmäisen nopeasti, se menettäisi äärimmäisen nopeasti tehonsa ja olisi äärimmäisen huono rikkaruohomyrkky, vai?

Ei riipu. Glyfosaatin käyttö, varsinkin sitä kestävien gm-lajikkeiden kanssa, perustuu "shokkitaktikkaan". Kertajymäytys tuhioaa kaikki rikkakasvit. Saatetaan tarvita toinen käsittely, mutta taas kerralla kunnon satsi. Yhteensä myrkkyä käytetään kuitenkin, joillekin vaikeasti käsitettävästi, vähemmän. Ja kohta sadonkorjuun jälkeen kaikki on hävinnyt maaperästä.

Paremman ja tarkemman tiedon puuttuessa (?) on luotettava tuohon tietoon.

Nyt ei enää tarvitse, nyt sinulla on parempaa tietoa.

Äärimmäinen hajoamisnopeus ja luontoystävällisyys on tuottajan markkinointipropagandaa - sitä samaa propagandaa, jolla DDT ja PCB on tuotu markkinoille.

DDT:n käyttö maataloudessa aikanaan oli virhe, mutta tästähän on täysin luovuttu. Sen sijaan sen käyttöä malarian torjunnassa ei mitenkään perustella nopealla hajoamisnopeudella, vaan nimenomaan juuri päinvastoin. Paitsi, että DDT on itsessään halpaa (malaria-alueet ovat pääosin kehitysmaita) niin sen tekee ylivoimaiseksi savimajan seiniin levitettynä juuri sen hidas hajoaminen! Käsittely täytyy tehdä vain 1-2 kertaa vuodessa.

Kun Italiassa maailmansodan jälkeen käsiteltiin suuria suoalueita DDT:llä, malarian hävittämiseksi, pitkästä haoamisajasta oli silloinkin hyötyä. Minulla on varmistamaton tieto, että Suomessakin olisi joitakin soita näin käsitelty.

Tietokilpailu, mikä mainituista ei kuulu joukkoon? Se on tietysti PCB, jota ei käytännössä lainkaan ole käytetty torjunta-aineena, vaan ihan muissa asioissa. (Sen aineen vaaroja on myöskin liioiteltu, mutta se on toinen juttu)

Vaihdetaan "geenisoijasta geenimaissiin ja takaisin" siitä hyvästä syystä, että voidaan pysyä suorakylvössä.

Suorakylvö näyttää liittyvän aiheeseen. Vain pitkään suorakylvöä käyttänyt voi kokemuksestaan kertoa sen eduista ja haitoista. Maata on vuosituhansia muokattu ja nytkö uusien gm-lajikkeiden ja viljelytekniikoiden kehittymisen ansiosta maata ei enää tarvitse juuri muokata?

Jne. Hyvä johdatus aiheeseen löytyykin yllättäen sivuiltamme:

Dennis Avery: Luomuviljely häviää terveemmän maaperän kilpailussa high tech -viljelylle

[Matti Pekkarinen]

Horizontal kirjoittti: "Eikö glyfosaatin(kin) teho riipu nimenomaan sen hajoamattomuudesta? Jos se hajoaisi äärimmäisen nopeasti, se menettäisi äärimmäisen nopeasti tehonsa ja olisi äärimmäisen huono rikkaruohomyrkky, vai?"

Glyfosaatilla käsiteltyyn peltoon voidaan heti kylvää tai istuttaa mitä tahansa kasvia. Siinä mielessä aine on paljon parempi kuin monet muut herbisidit. Myöskään se ei ole myrkky, nautittuna tai eläimien elimistöön joutuneena, haitallisuus (akuuttinen) on pienempi kuin ruokasuolan.
Aine on "äärimmäisen hyvä" rikkatorjunta-aine (herbisidi), sillä se tepsii kaikkiin kasveihin estäen erään elintärkeän aminohapon muodostumisen. Teho näkyy viiveellä, sillä kasvit pärjäävät ilman ko yhdistettä viikon-pari. Tässä ajassa aine ennättää kulkeutua mm juolavehnän kaikkiin (maanalaisiinkin) osiin. Maassa glyfosáatti menettää tehonsa (siis se on saatava "osumaan" kasvin lehdille, joten ruiskutetaan mieluiten silloin, kun rikkakasvit ovat rehevässä kasvuvaiheessa. (monilla muillakin herbisideillä on sama juttu: tehoavat vain lehtien kautta)
Glyfosaatin nopeasta hajoavuudesta ja maavaikutuksen puutteesta on "ongelmiakin": se ei estä maassa olevien rikkasiementen kehittymistä uusiksi rikkaksaveiksi (joka onneksi vie aikaa... yksi kesä kerrallaan pärjätään hyvin näin)

http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/vilrikka.htm

Matti

[Heikki Jokipii]

(Kiitos, Matti, että ammattimiehenä selitit asian yksityiskohdat paremmin)

Juuri siksi, että tämä glyfosaatti (eli kaupalliselta nimeltään Roundup) on

a)   niin loistava tuote, jo tavanomaisenkin viljelyn yhteydessä
b)   mutta liittyy gm-viljelyyn

sitä kohtaan on vihreiden (luomuväen) taholta kohdistettu valtava viha- ja vääristelykampanja. Tästä asetelmasta kannattaa Horizontalin olla tietoinen. 

Yhä vielä sukeltaa aika ajoin esiin sekin argumentti, että Monsanto ”pakottaa” käyttämään tätä Roundupia, jossa sillä on patentti, eli omaa tuotettaan (ja näin "rahastaa" kahteen kertaan.). Patentin voimassaolo on kuitenkin loppunut jo vuonna 2000, kuten vaikka täältä selviää. Ja käytännössä heti siitä hetkestä lähtien, kun patentin voimassa olo loppui, niin kilpailevat kaupalliset tuotteet ovat olleet markkinoilla.

On tietysti olemassa vaara, että myös tämä glyfosaatti aikaa myöten menettää tehonsa, mutta jo nyt on – laboratorioasteella – tehty sille vaihtoehto(ja). Ei välttämättä korvaajia, koska, jos vaihtoehto on olemassa, vuorottelulla (!) glyfosaatti jatkossakin säilyy toimivana.

***

Kyllä - otsikkoon viitaten - haluan ja haluamme "suojlella geenimuuntelua" tätä jatkuvaa ja kaikkialla läsnäolevaa asian vääristelyä vastaan.

Ei - meillä ei ole tähän, voi sanoa pienimuotoiseen, kampanjaamme mitään "erityisrahoitusta", kuten säännöistämmekin ilmenee. (Luomu.fi:ltä ei muuten ole tullut ehkä kuukausi sitten pyytämääni selviitystä sen rahoituksen pohjasta ja määrästä ...)

Tuli tuossa muuten mieleen, että jos GM:stä ajatellaan olevan (mahdollista) haittaa "luomuelinkeinolle" - niin kuinka paljon haittaa luomusta on sitten taas "GM-elinkeinolle"? Propagandatasolla ainakin "luomuelinkeino" haluaa tappaa "GM-elinkeinon" "kehtoonsa" tai jo ennen "itämimisvaihetta"!

[Horizontal]

Myöskään se ei ole myrkky, nautittuna tai eläimien elimistöön joutuneena, haitallisuus (akuuttinen) on pienempi kuin ruokasuolan.

Glyfosaatti on niin turvallista nautittavaksi, että jenkkien oma EPA (Environmental Protection Agency) pitää 0.7 ppm pitoisuutta juomavedessä riittävän pienenä.
Jokin syy 'vain varmuuden vuoksi' asettaa raja noin alhaalle, jos LD50 arvo onkin luokkaa muutama gramma kiloa kohti ?

Glyfosaatin muita ominaisuuksia
"CAUTION: Avoid all contact with tree foliage. The chemical is not readily metabolized by plants, and accidental coverage could cause injury the following year. Glyphosate should not be stored or applied in galvanized steel or unlined steel (except stainless) containers or tanks. It can react with these containers to produce highly combustible hydrogen gas mixtures."
Pitää siis välttää koskemasta ... eikä saa säilyttää galvanoiduissa astioissa, koska muodostaa helposti erinäisiä vetykaasuyhdisteitä.

Australiassa ihan kaikki rikkaruohoiksi luettavat lajikkeet eivät kuole, sillä siellä(kin) on jo kehittynyt vastustuskykyisiä kantoja.
Ei vaikuta kovin tehokkaalta pitemmän aikaa käytettynä, vaan näyttää johtavan tarpeeseen kehittää yhä tehokkaampia myrkkyjä. Mikä tietenkin sopii kaupallisille laitoksille, ihan kuten uusien lääkkeiden kehittäminen tehottomiksi muuttuneiden antibioottien tilalle.

Enpä taitaisi vaihtaa ruokasuolaa glyfosaattiin ...

[Horizontal]

Tuli tuossa muuten mieleen, että jos GM:stä ajatellaan olevan (mahdollista) haittaa "luomuelinkeinolle" - niin kuinka paljon haittaa luomusta on sitten taas "GM-elinkeinolle"? Propagandatasolla ainakin "luomuelinkeino" haluaa tappaa "GM-elinkeinon" "kehtoonsa" tai jo ennen "itämimisvaihetta"!

Niin todella, luomuviljely ja gmo-viljely ovat toisensa poissulkevia, mikä ei tietenkään voi olla kärjistämättä tilannetta muotoon - toisesta on haittaa, eli molemmat haittaavat toisiaan. Vaikka gmo:sta ei mitään haittaa kenellekään tai luonnollekaan lopulta olisi, uutuustuotteena se joutuu kohtaamaan ennakkoluuloja. Tietenkin.

Mitä tulee gmo-firmojen tapaan toimia, niin mielestäni ei voi väittää, että olisi tehty kaikki voitava epäilysten hälventämiseksi. Jos kyse olisi hyvästä tuotteesta, eikö firmojen kannattaisi julkistaa omat tutkimustuloksensa mukisematta, altistaa ne vertaisarvioinnille ja puhdistaa ilma. Sen sijaan vetäydytään kuoreen, lobataan virkamiehiä, istutetaan omia miehiä komiteoihin ja päättäviin elimiin, ei siis kuunnella kuluttajia vaan ikään kuin kaikki 'annetaan ylhäältä'. Tietäähän sen, että vastustus kasvaa eikä vähene. Ja jos suurimpana puuhamiehenä on firma nimeltä Monsanto, jonka kaupallinen historia hakee häikäilemätöntä vertaistaan, niin voiko muka olettaa, että ihmiset nielisivät kaiken kritiikittä?

Mikä ihme Monsanto?

Luomu ja gmo eivät sovellu rinnakkaineloon. Toisen on kuoltava. Ja niin kauan kuin gmo ei ole lunastanut yhtäkään alkuperäisistä lupauksistaan, minun valintani on luomu, sillä kaupassa luomun valitsemalla voi ainoalla kohtuullisella varmuudella välttää gmo:n. Epäilemättä samasta syystä luomu on piikki gmo:n lihassa.