Amerikkalaisilla oikeistolaisilla on tapana epäillä, että vihreässä aatteessa on jotain
"takana", jotain sellaista, joista he eivät vanhastaan tykkää, kuten sosialismi (tai kommunismi, joka heille on usein melkein sama asia) tai maailmanhallitus tms.
Siksi hyvin tyypillisesti vihreitä kutsutaan lempinimellä "vesimeloonit", so. vihreitä päältä, punaisia sisältä.
(Vitsihän on lainattu neukkuajalta: silloinhan NL:stä länteen tulevat vierailijat jaettiin tomaatteihin ja retiiseihin. Tomaatti kun on läpeensä punainen, mutta retiisi on sitä vain päältä).
Minusta tämä on turhanaikaista. Vihreille riittää ihan vihreä ideologia. Sitä voi sanoa agendaksi, mutta se ei ole mikään salaliitto, se on täysin julkinen.
Se voi kyllä olla "kaikkialle läpitunkeva" ja voimakas silti. Ja
vastustamisen arvoinen! Tässä linkki mielenkiintoiseen ruotsalaiseen artikkeliin, suurin piirtein tästä asiasta:
Hållbarhetsideologerna lever i en 1700-talsvärldTuossa artikkelissa kerrotaan, että heiltä on 2011 tulossa myös kirja. Pitänee tutustua.