Punaisen lihan hyödyt, perustelut?

[Heikki Jokipii]

Mutta kananmunien kohdalla tämä kansainvälinen metatutkimus taisi nyt lopullisesti ampua alas tuon teorian:

Tutkijat vahvistavat: Käsitys kananmunista on ollut väärä vuosikausia – luulitko sinäkin näin?

Ja myös sen korkeintaan yhden kananmunan takaportin, koska verrattiin juuri tällaista ryhmää:

Riskejä ei havaittu analyysissa, jossa vähintään seitsemän kananmunaa viikoittain syöviä verrattiin henkilöihin, jotka söivät niitä hyvin harvoin.

(lhav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Harmillisesti tämä on maksumuurin takana (lainaan minkä voin):

Ruuan sisältö ratkaisee, ei jalostus

Prosessointi ei sinänsä ole syy välttää ruokia, asiantuntijat sanovat. Tärkeintä on se, mitä ravintoa ruoka sisältää. Eivätkä lisäaineet ole huonon ruuan mittari.

NÄITÄ pulpahtelee nyt tasaista tahtia: tutkimuksia, joiden mukaan pitkälle jalostetut ruuat ovat kytköksissä erilaisiin terveyshaittoihin.

Pitkälle prosessoitujen elintarvikkeiden syöminen ja juominen on yhteydessä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen, kertoi maaliskuussa Circulation-tiedelehdessä italialaisväestöä analysoinut seurantatutkimus.

Sitten asiaa käsitellään kriittisesti. Haastateltu on mm. Marina Heinosta. Hyvä kirjoitus.

Jos Hesari tulee kotiin, kannattaa lukea. Ellei tule, niin onhan meillä kirjastot... ai niin, eipä olekaan. 

***

Prosessointi on pitkin matkaa  tiivisti liittynyt keskusteluun punaisesta lihasta, ks. edellä, useista puheenvuoroista ja niiden linkeistä.

[Heikki Jokipii]

Hank Campbellin näkökohtia punaisen lihan kysymykseen:

Viewpoint: Ideology, politics pollute the debate over health risks of red meat

[Heikki Jokipii]

Huomataan, ettei tämä kysymys tutkimuksellisesti ole lainkaan selvä:

Ruokatutkimuksen professori epäilee punaisen lihan vaaroja korostavia tutkimuksia – "Velvollisuuteni on tuoda keskusteluun myös toista näkökulmaa"

Professori Frédéric Leroyn mielestä punainen liha on turhaan ruokakeskustelun syntipukki.

”Ei ole tehty luotettavia tutkimuksia, jotka väittäisivät, että punainen liha olisi epäterveellistä. Tutkimuksia, joiden mukaan kasvisten määrää ruokavaliossa olisi hyvä kasvattaa, löytyy, mutta on vain muutamia tutkijoita, jotka ovat ravitsemusmielessä sitä mieltä, että punaista lihaa ei tulisi syödä ollenkaan. Näidenkin tutkimusten tutkimuspohja on heikko”, professori sanoo Maaseudun Tulevaisuudelle.

Leroy työskentelee elintarviketieteiden ja biotekniikan professorina Vrije-yliopistossa Brysselissä.

Muttaa vieläkään en ole saanut vastausta alkuperäiseen kysymykseeni, miksi Suomen suosituksissa punaisen lihan määrä on juuri se 500 grammaa viikossa. Johon, kuten sanottua, harvoin yllän. Niinpäin, että tulee yleensä syötyä vähemmän. 

[Heikki Jokipii]

Tähän on päädytty täällä:

Maailman viljelijäjärjestö WFO: Punainen liha ei kohtuullisissa määrissä olekaan terveysriski

Ja huomattu myös tämä, eli minut ja kaltaiseni:

Nykyisellään vähemmän kuin prosentti maailman väestöstä kuluttaa yli 85 grammaa punaista lihaa päivässä, raportissa todetaan. Globaalista näkökulmasta lihansyönti yli suositellun määrän onkin harvinaista.

Tämän perusteella raportissa todetaan, että globaalin terveyden näkökulmasta lihan liikasyönti ei ole relevantti ongelma.

Joita meitä onkin ehkä joillekin yllättävän monta.

Haittaa ei tuosta siis olisi. Mutta edelleen jää vastaamatta otsikon peruskysmys: mitkä ovat tuon suosituksen mukaisen määrän hyödyt? Miksi se määrä on juuri tuo?

[Heikki Jokipii]

Tähän triidiin, vaikka muustakin on kyse.

Täsäkin tutkimuksessa punainen liha oli syyllinen ...

Terveellinen ruokavalio tukee lasten lukutaitoa

... mutta siitäkään ei selviä (lihav. HJ) ....

Lasten ruokavalio arvioitiin sitä terveellisemmäksi, mitä paremmin se noudatti niin sanottua Itämeren ruokavaliota sekä suomalaisia ravitsemussuosituksia, eli sisälsi runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja, kalaa, täysjyväviljoja, rasvatonta maitoa ja pehmeitä rasvoja sekä niukasti punaista lihaa ja sokerisia tuotteita.

... kuinka niukasti sitä pitäisi olla.

Saman tapaan prof. Fogelholm tämän paivän Ilta-Sanomissa myönsi (sokeria koskevassa artikkelisssa, linkkiä ei ole valitettavasti antaa), että mahdollisesti suomalaiset tutkijat tekivät "virhetulkinnan" käydessään raivoisasti kovien rasvojen kimppuun. Mutta nyt ratkaisevaa olisikin kovien ja pehmeiden rasvojen suhde.

Mutta loogisestihan tuostakin seuraa, että jokin määrä sitä kovaa rasvaakin pitää olla!

(Eli noin kohteliaasti Fogelholm kertoo, että Pekka Puska ja kumppanit olivat täysin metsässä ...)

Myyttiä tämän projektin onnistumisesta halutaan yhä Suomessa ylläpitää:

Pohjois-Karjala-projekti toi miehille lisää elinvuosia, mutta enää valistus ei tehoa – nykyhaaste on erottaa luotettava terveystieto huuhaasta

Jos sama kartta väritettäisiin nyt, tilanne olisi huomattavasti parempi. Nuorten miesten eliniänodote lähenee Suomessa jo 80 vuotta, ja työikäisten miesten sydänkuolleisuus on laskenut yli 80 prosenttia.

Yksi syy siihen, että kuolleisuus kääntyi 1970-luvulla laskuun, oli Pohjois-Karjala-projekti. Kyseessä oli kansanterveyden edistämishanke, missä sydäntauteja ehkäistiin puuttumalla ihmisten voin ja suolan käyttöön sekä tupakointiin.

Pohjois-Karjala-projekti oli aikoinaan menestys, mutta voisivatko sen opit toimia myös tämän päivän terveyshaasteisiin.

Vaikka projekti tosiasiassa epäonnistui. Sekä tieteellisesti että käytännöllisesti.

Tästä epäonnistumisesta julkaistiin artikkeli Lancet-lehdessä.

Aika alkuun selvisi, että vertailuaineistoksi valitussa Kuopion läänissä nuo asiat kehittyivät paremmin kuin Pohjois-Karjalassa. Vertaluläänissä ei tietystikään tehty mitään normaalista poikkeavaa.

Tämä on aina ollut totta: nykyhaaste on erottaa luotettava terveystieto huuhaasta.

[Heikki Jokipii]

Onko tässä vastattu kysymykseeni (joka on otsikkonamme)?

Tutkimus yhdisti 80-luvun ruokavalinnat myöhempiin sairauksiin ja kuolemiin – terveellisen pohjoismaisen ruokavalion hyödyt nousivat esiin

Suomalaiset ja pohjoismaiset ravitsemussuositukset sisältävät runsaasti marjoja, vihanneksia ja muita kasviksia. Viljatuotteista suositellaan täysjyvätuotteita. Kalaa olisi suositusten mukaan hyvä syödä 2–3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Sen sijaan esimerkiksi sokeroituja juomia ja punaista lihaa suositellaan käytettäviksi rajatusti.

Eipä ole. Aina vain tuollaisia ilmauksia "rajatusti". Tai kohtuudella. Tms.  Joilla vihjataan, että jotain pahaa punaisessa lihassa on. Mutta hyödyistä ei missään tapauksessa yleensä kerrota. Mutta voisi olla kohtuullista, että  lopulta jossain kerrottaisiin.

[Heikki Jokipii]

Kananmunien kanssa on käymässä näin:

Kananmunat saattavatkin olla sydänystävällisiä – ”Munalla töihin” -lauseessa voi olla sittenkin perää
Kananmunan terveyshyödyistä ja -haitoista kiistellään edelleen, mutta tuoreet tutkimukset puoltavat todennäköisesti sen hyötyjä.

Kuinkahan punaisen lihan jatkossa käy?

[Heikki Jokipii]

Ei ole säilynyt vailla toisinajattelijoita tämäkään kysymys:

Why Red Meat Negative Health Claims are False

Puhumattakaan siitä, että jokin ihan valtavirran tutkija olisi vaivautunut vastaamaan vaatimattomaan kysymykseeni: ks. triidin alku

[Heikki Jokipii]

Vaikka projekti tosiasiassa epäonnistui. Sekä tieteellisesti että käytännöllisesti.

Tästä epäonnistumisesta julkaistiin artikkeli Lancet-lehdessä.

Aika alkuun selvisi, että vertailuaineistoksi valitussa Kuopion läänissä nuo asiat kehittyivät paremmin kuin Pohjois-Karjalassa. Vertaluläänissä ei tietystikään tehty mitään normaalista poikkeavaa.

Tämä on aina ollut totta: nykyhaaste on erottaa luotettava terveystieto huuhaasta.

Pohjois-Karjala-projekti muistui mieleen tästä uutisesta:

Tämä on paras ikä lopettaa tupakointi

Tupakoinnin lopettaminen ei ole koskaan myöhäistä, mutta mitä aiemmin tumppaamisessa onnistuu, sen parempi. Tuoreessa amerikkalaistutkimuksessa havaittiin, että jos ihminen lopettaa alle 35-vuotiaana, hänen riskinsä kuolla ennenaikaisesti ei ole sen suurempi kuin savuttomilla.

Koska tupakointi oli – niiden muiden asioiden ohella – projektissa intervention kohteena. Jos tuo amerikkalainen tulos on pätevä, ymmärtää voi, että se entisestään sotkee P-K-projektin johtopäätöksiä.

Jotensakin huvittavaa on, miten MTV ei enää seuraavassa kappaleessa uskalla luottaa äsken kertomaansa:

Tupakointi aiheuttaa lukuisia eri sairauksia, kuten sydäntauteja, syöpää sekä keuhkosairauksia. Terveyden kannalta paras olisi, jos savuketta ei koskaan sytyttäisikään.

[Heikki Jokipii]

... niin mikäpä siellä onkaan artikkelin kuvituksena, ellei juuri kuva hampurilaisateriasta.

... ja tämä näyttää kuuluvan median nykyiseen pakolliseen "ikonografiaan". Ilta-Sanomissa oli tänään juttu siitä, että Suomen lapset ja nuoret ovat rapakunnossa. Ja kuvassa (ilman naamaa) oli lihavahko lapsi - hampurilainen käsissään.

Sitkeästi edelleen tällaisten juttujen kuvituskuvissa....

Ruokien hinnannousu näkyy suomalaisten ostoskoreissa – epäterveelliset valinnat lisääntyvät

... käytetään hampurilaisia ja ranskalaisia perunoita!

[Heikki Jokipii]

Tässä se taas on (lihav. HJ):

”Ravitsemussuositukset ottavat huomioon terveyden ja ilmastopolitiikan, ristiriitaa ei ole”, sanoo Agronomiliiton toiminnanjohtaja Kaunisto

Voimassa olevien suositusten mukaan punaisen ja prosessoidun lihan kulutusta on syytä vähentää. Viikkokulutuksen määräksi suositellaan keskimäärin 500 grammaa. Siipikarjan lihalle ei ole annettu ohjeellisia tavoitteita. Kasviksia ja vihanneksia suositellaan syömään puoli kiloa päivässä.

Mutta vieläkään ei kerrota, miksi tuo puoli kiloa on tarpeen! 

Ja tämäkin jää selittämättä:

Nykyiset suositukset astuivat voimaan 2014. Päivitettyjä pohjoismaisia suosituksia odotetaan vuodelle 2024. Tämän jälkeen päivitetään kansalliset suositukset, Kaunisto toteaa.

Eli mihin me pohjoismaisten suositusten lisäksi tarvitsemme vielä kansallisia suosituksia. Asiastahan meillä on myös oma ironisesti otsikoitu triidimme:

Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?

Jossa on käsitelty yleisemminkin tätä suositusten "kytkykauppaa".

[Heikki Jokipii]

Ihan ei vielä tullut vastausta kysymykseeni. Mutta ehkä vähän tuli:

Juusto ja kananmuna voivat suojata aivoja

RUNSAAN kananmunien syönnin ohella prosessoimattoman punaisen lihan ja kalan käyttö oli yhteydessä parempiin suorituksiin tiedonkäsittelyä mittaavissa testeissä. Kananmunien tavoin punainen liha sisältää runsaasti fosfatidyylikoliinia.

Miesten huonompaan testisuoriutumiseen sen sijaan oli yhteydessä tavallisen maidon ja prosessoidun lihan kuten makkaroiden ja leikkeleiden syönti.

(lihav. HJ)

Kun vielä tietäisi, koska lihan ruoaksi valmistaminen muuttuu "prosessoinniksi".

Täällä on seurattu myös kananmunakysymystä. Hupaisaa, miten vältellään sen kertomista, että aiemmat suosittukset niistä olivat täysin vääriä.

[Heikki Jokipii]

Olemme täälläkin seuranneet kananmunan retkeä vainotusta ruoasta ruokasuositusten sisälle:

Saatko ruoastasi tarpeeksi koliinia? Uusi vitamiini lisätään ravitsemussuosituksiin

Päivitettävistä ravitsemussuosituksista löytyy pian B4-vitamiini eli koliini.
[..]
Kananmuna sisältää koliinia.

Kun on ilmeisesti kyse samasta aineesta (vrt. juuri edellä) niin vastaus alkuperäiseen kysymykseenikin taitaa alkaa häämöttää.

[Heikki Jokipii]

Mutta tässä sitä taas mennään, ja tällä ympäristökorostuksella:

Punaisen lihan määrää ollaan vähentämässä rajusti ‒ ravitsemussuositukset uudistetaan

Nykyisten suositusten mukaan punaista lihaa tulisi syödä korkeintaan 500 grammaa viikossa. Jos luonnos menee sellaisenaan läpi, tulisi uusien Pohjoismaisten suositusten mukaan punaista lihaa kuluttaa enintään 350 grammaa viikossa eli 150 grammaa nykyistä vähemmän.
[..]
Näin luonnoksessa perustellaan lihan kulutuksen vähentämistä ympäristösyillä:

”Märehtijöiden lihan korkea tuotanto ja kulutus on merkittävä tekijä kasvihuonekaasupäästöjen ja erityisesti metaanin muodostumiselle.”

”Vaikka pohjoismaisella lihantuotannolla on suhteellisen alhaiset kasvihuonekaasupäästöt tuotettua lihakiloa kohden muihin maailman alueisiin verrattuna, korkea punaisen lihan kulutus on tärkein kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja ruokavalion kautta Pohjoismaissa ja Baltian maissa.”

Ja tämä takaporttikin tukitaan:

Luonnoksessa todetaan myös, että käsiteltyä punaista lihaa tulisi syödä mahdollisimman vähän. Lisäksi punaisen lihan korvaamista valkoisella lihalla ei suositella.

”Punaisen lihan kulutuksen vähentäminen ei saa johtaa valkoisen lihan kulutuksen kasvuun. Ympäristövaikutusten minimoimiseksi lihankulutus tulisi korvata lisääntyneellä kasviperäisten elintarvikkeiden, kuten palkokasvien kulutuksella”, luonnoksessa sanotaan.

***

Kommentti mitä ilmeisemmin tuohon:

Tere Sammallahti 🇫🇮💙🇺🇦
@TereSammallahti·21t
Joko ruokaympyrääkin yritetään politisoida "ekologisella kestävyydellä"? Kun ruoantuotannolle tehtiin sama, saatiin luomu ja huonommat sadot. Kun energiantuotannolle, niin venäläisiä fossiilisia.

Tämän myötä keskipituuden alenema ja anemian yleistyminen?

https://twitter.com/TereSammallahti/status/1654166594526887936