Author Topic: Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena  (Read 113175 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena
« Reply #180 on: 14.05.19 - klo:07:14 »
Mutta sitten IPS:n katumusharjoitus: <klips>

Tässä sitten toinen IPS-artikkeli, jossa ei ollut pienintäkään viitettä luomun suuntaan:

Ilmasto haastaa pienviljelijät Afrikassa

Ei englanninkielisessä versiossakaan.

PS. Siinä mainitut "ilmastoviisaat menetelmät" ovat sellaisia, että niitä luomuväki on jopa vastustanut.
« Last Edit: 14.05.19 - klo:08:25 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena
« Reply #181 on: 20.10.19 - klo:07:43 »
Suomenkielisessä versiossa ei ollut turhanaikaista luomun esille nostamista:

Ilmastoystävällistä superruokaa Andeilta ja Himalajalta

Mutta englanninkieliesestä versiosta tällainen ilmeisesti IPS:llä puolipakollinen pukinsorkka löytyi:

Quote
It has been over four years since Saurav Dhakal started Green Growth, an online shopping portal for organic produce in Kathmandu. He has seen gradual increase in demand for locally grown organic and nutrient rich produce, but says farmers have to be first convinced that there is a market for them.

Varsinaista tai perusteltua yhteyttä ei tuolla kappaleella jutun perusaiheeseen ole.
« Last Edit: 20.10.19 - klo:08:20 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena
« Reply #182 on: 30.10.19 - klo:15:54 »
Nyt ihmettelemme Suomen IPS:n käännös- ja julkaisupolitiikkaa (vaikka tämä menee vähän otsikkomme ohi):

Länsi-Afrikassa moni syö aflatoksiinin myrkyttämää ruokaa – Lämpimien maita piinaava sienimyrkky voi levitä ilmastonmuutoksen seurauksena

Tuossa esitellään - sinänsä oikeassa asiassa - vain surkeutta ja  ja kurjuutta. Mutta alkuperäisellä englanninkielisellä artikkelilla oli kertoa tuon asian parannuskeino, ratkaisu.

Ghana’s Grains and Groundnuts Face Increasing Contamination Amid Increasing Temperatures

Quote
A solution that is not yet available to all

Last year, scientists at the International Institute of Tropical Agricultural (IITA) in collaboration with the United States Department of Agriculture – Agricultural Research Service and the Kwame Nkrumah University of Science and Technology developed and tested a bio-pesticide called Aflasafe that controls the fungi that produces aflatoxins in the soil.

Aflasafe is made from four non-aflatoxin producing  types of fungi native to Ghana, preventing crop infection, contamination, and reducing aflatoxins by between 80 and 100 percent.

Dr. Daniel Agbetiameh, Aflasafe Technical Advisor at IITA, tells IPS that the all-natural product is applied before crops are harvested and it displaces the aflatoxin-producing moulds by first occupying and then “colonising” the space these poison producers would otherwise occupy.

“With four kilos of Aflasafe, we can protect an entire acre of maize, groundnuts or sorghum. The result is increased farmer income, and better consumer health,” Agbetiameh notes.

He adds that aflatoxin management is a pipeline of events that starts from the farmer to the consumer so each actor needs to play their role in reducing levels of aflatoxins.

Frimpomaah, Adusah and Dabiali want the government to consider including Aflasafe on the list of inputs offered to farmers under its flagship programme Planting for Food and Jobs.


Miksi ihmeessä Suomen IPS jätti tuon osan tarinasta kääntämättä?

Mutta moitteemme saa myös kansainvälinen IPS: miksei tuossa kerrottu siitä, miten samaa ongelmaa on kyetty vastustamaan myös muuntogeenisillä lajikkeilla? (Vastaus siihen taas taitaa löytyä juuri otsikostamme!)


PS. Näin on käynyt IPS:lle aikaisemminkin. Tässä uudestaan tämä linkki, siitä keskusteluosiostamme:

GMO corn that resists cancer-causing aflatoxin showcases biotech’s life-saving potential

Eikä tämäkään huono juttu ole:

Aflasafe Technology Transfer and Commercialization (ATTC)

Molemmat ovat parempia vaihtoehtoja kuin jäädä itkemään ja pelkäämään sitä, että ilmastonmuutos ongelmaa yhä pahentaa. Sehän jäi suomalaisen version sanomaksi.
« Last Edit: 31.10.19 - klo:08:07 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena
« Reply #183 on: 12.11.19 - klo:06:17 »
Tämä ei ole suoraan luomun suosimista:

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Mutta hyvin lähellä sitä. Tuossakin luodaan illuusiota, ettei tehokkaita moderneja viljelymetodeja oikeastaan tarvittaisi, vaan jonkinlainen paluu luontoon olisi hyvä. Ja riittäisi. Tämä tuossa sanotaan ihan ulos asti (lihav. HJ):

Quote
Khasi-naiset haluavat tuoda takaisin perinneruokansa ja villit raaka-aineet, jotka tekivät heidän ruuastaan ravitsevaa, kemikaaleista vapaata ja lähes ilmaista.
« Last Edit: 12.11.19 - klo:06:29 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena
« Reply #184 on: 07.12.19 - klo:07:12 »
Tässä IPS:n uutisessa ei ole mitään ilmastonmuutoksesta tai luomusta. Tai sorrosta ja vääryyksistä:

650 miljoonaa dollaria nälän hävittämiseen

Quote
Share Tweet Pin Mail YK 02.12.19 (IPS) Kansainvälisten lahjoittajien liittoutuma on luvannut antaa yli 650 miljoonaa dollaria yli 300 miljoonalle pienviljelijälle kehittyvissä maissa. Avulla …


Mutta eivät ole Kansan Uutiset tai maailma.net sitä sitten julkaisseetkaan, vaikka se siis olisi saatavana valmiiksi suomennettuna.

Englanniksi:

A 650 Million Dollar Pledge Aimed at Eradicating Extreme Hunger by 2030

Mm. paremmista viljelylajikkeista ja tuottavuudesta puhuttiin. Tällainen pieni "kauneuspilkku" tekstistä kuitenkin löytyy (lihav. HJ):

Quote
[Sonja Vermeulen, Director of Programs, CGIAR]:
[...]
This means three big areas: improving the diets of the poorest people (including more animal products, of which they consume tiny amounts, as well as a diversity of plant foods including (non-GMO) biofortified crops to help with specific micro-nutrient deficiencies), improving food production efficiency on farms – more crop / more milk / more fish per unit of water / fertilizer / energy / land, and managing post-harvest losses and waste (for human health as well as environmental benefits).

Mutta se ei ole nyt IPS:n vika, koska tuo oli haastatellun lausunnossa.
« Last Edit: 07.12.19 - klo:10:00 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena
« Reply #185 on: 09.12.19 - klo:06:25 »
Liian aikaisin ihmettelin, artikkeli julkaistiin kuitenkin KU:ssa:

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4181841-lahjoittajilta-650-miljoonaa-dollaria-aarimmaisen-nalan-havittamiseen

Tosin sitä oli aika kovalla kädellä lyhennetty. Tuo versio nostaa pääasiaksi ilmastonmuutoksen. Uudet viljelylajikkeet eivät pääse esille lainkaan.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena
« Reply #186 on: 12.12.19 - klo:09:39 »
Mutta tässä puhutaankin sitten reippaasti uusista lajikkeista:

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Jopa tämä yksityiskohta mainitaan ihan hyväksyvästi (lihav. HJ):

Quote
Clive Takudzwa Gahadzan ja Tinashe Mbiririn perustama Sky Brands on erikoistunut zimbabwelaisilta pienviljelijöiltä ostettujen biofortifioitujen tuotteiden jalostukseen ja levitykseen. Biofortifikaatio tarkoittaa viljelykasvin a-vitamiini-, rauta- ja sinkkipitoisuuden kasvattamista kasvinjalostuksen tai geeniteknologian avulla.

Olisivatkohan afrikkalaisten itse tekemät valinnat ja linjanvedot pikkuhiljaa vaikuttamassa myös IPS:n uutisointiin?

Ne kriitikot? Tässä:

Quote
Asiassa on kuitenkin toinenkin puolensa, josta muistuttaa kansainvälinen pienviljelijöitä tukeva kansalaisjärjestö GRAIN. Sen mielestä biofortifikaatio unohtaa Afrikan rikkaat paikalliset ruokakulttuurit ja keskittyessään vain muutamaan helposti markkinoitavaan kasvilajikkeeseen se itse asiassa edistää huonoa, ravitsemuksellisesti yksipuolista ruokavaliota.

Tuosta GRAIN-järjestöstä on täällä jo ollut puhetta kauan sitten. Se on ehkä vaikeasti luokiteltavissa, mutta kyllä luomuaatteesen selvästi kallellaan.
« Last Edit: 12.12.19 - klo:19:25 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena
« Reply #187 on: 18.12.19 - klo:02:52 »
Vanha linja jatkuu. Luomuaate ei tässä jutussa ihan selvästi näy...

Bangladeshin ilmastopakolaiset sopeutuvat pakon edessä
.
... koska se on piilotettu taas uuden käsitteen taakse:

Quote
Yhteisöille opetettiin integroitua maanviljelystä eli viljelyjärjestelmiä, jotka ovat kestäviä ympäristön ja talouden sekä sosiaalisten ja ylisukupolvisten suhteiden näkökulmista.


Kohteliaasti tuo linkki oli annettu jo artikkelissa. Klikataanpa sitä, jotta tiedämme, mistä tuo maanviljelyksen muoto koostuu. Tulos:

Quote
The following modules will review various components of integrated agriculture:
1. Resource Management
2. Organic Crop Production
3. Livestock Management
4. Elementary Veterinary Services

Ja kyllä tuolla kohdalla 2. ihan oikeata luomuviljelyä tarkoitetaan:

Quote
Generally, organic farmers need to rotate crops to improve soil quality and manage pests (1). They also need to keep record of operation and minimize off-farm inputs while refraining from using synthetic fertilizers, pesticides, and genetically modified organisms (1).


« Last Edit: 21.12.19 - klo:09:38 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena
« Reply #188 on: 29.01.20 - klo:07:32 »
Tässäkin luomuaate haisee:

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Quote
”Nepalin täytyy hylätä fossiiliset polttoaineet, mutta myös uusiutuvien energiavarojen joukossa biokaasulla on kolminkertainen etu: se vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja on sen tähden ilmastoystävällinen, se mahdollistaa raakajätteen käsittelyn ja se voi vähentää nestekaasusta ja kemiallisista lannoitteista koituvia tuontimaksuja”, Gurung sanoo. ”Se on win-win-win-tilanne.”
(lihav. HJ)

Nepalin 30 miljoonan asukkaan maassa olisi kyllä jo järkevää rakentaa oma lannoitetehdas, jos nuo tuonnin kustannukset harmittavat.

Lisäksi tuossa on taustalla luomuilluusio, että lehmässä syntyisi typpeä. Mutta niinhän ei tapahdu, lehmä vain siirtää sitä. Yleisesti siitä illuusiosta, että kierrättäminen riittäisi. Kunpa riittäisikin, mutta...
« Last Edit: 29.01.20 - klo:09:24 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena
« Reply #189 on: 18.03.20 - klo:06:09 »
Tätä tuholaista vastaan on löydetty keinoja geenitekniikan puolelta, ainakin toisen kasvin kohdalla:

Suomalaistutkijat mukana kansainvälisessä vetoomuksessa: crispr-tekniikka pitäisi sallia kasvinjalostuksessa – ”Auttaa saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet nopeammin ja tehokkaammin”

Kuvatekstistä:

Quote
Vehnää. Tarkkuusjalostustekniikoiden avulla on kehitetty esimerkiksi härmäsienelle vastustuskykyinen vehnä, jota ei nykyisen lainsäädännön mukaan saa viljellä EU:ssa.


Mutta IPS on siitä autuaan tietämätön:

Härmäsieni tyhjensi Itä-Intian kuulut appelsiiniviljelmät

Ja oikeastaan muistakin keinoista. Tilalle tarjotaan tällaista ilmastofatalismia:

Quote
Härmäsientä olisi voinut torjua, mutta Jampuin viljelijöillä ei ollut siihen sen enempää resursseja kuin infrastruktuuriakaan. Monet myös sanovat, että muuttuvat ilmasto-olosuhteet saivat härmän ryöstäytymään ja aiheuttamaan puutarhojen puiden joukkokuoleman.


Kunhan ei tarvitse mainita mitään synteettesiä torjunta-aineistakaan. Tuossa on jo   sanottu, ettei viljelijöillä kuitenkaan olisi olisi niihin varaa. Sen enempää lannoitteisiin kuin torjunta-aineisiinkaan.
« Last Edit: 18.03.20 - klo:07:30 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena
« Reply #190 on: 11.05.20 - klo:10:16 »
Tässä se taas tuli ihan julkeasti esiin:

Eswatinilaiskaupungissa riittää ruokaa karanteeniaikanakin – Ravintolat on suljettu, mutta kauppa käy silti

Hetken puhutaan permakulttuurista, mutta sitten ei enää vaivauduta teeskentelemään, vaan puhutaan reilusti luomusta.

***

Tämä on tulossa suomeksi, ja mitäpä siinä kerrotaankaan:

https://www.ipsnews.net/2020/05/covid-19-reversed-progress-indias-small-tea-growers/

Quote
But some of the smallholder tea farmers, who also worked as day labourers, had been contributing by producing high quality organic tea, said Bijit Basumatary, head of the Organic Small Tea Growers Association of North East (OSTGANE).

In international markets, the difference between the price of organic and non-organic tea is huge: while a kg of the best quality of non-organic tea sells for about $5, organic tea can be sold for at least at $105 per kg.


« Last Edit: 12.05.20 - klo:08:32 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena
« Reply #191 on: 17.05.20 - klo:06:04 »
Tässä se on sitten suomeksi:

Koronarajoitukset pilasivat monen teenviljelijän sadon Intiassa – Eniten kärsivät pienipalkkaiset teenpoimijat

Tämän kohdan voi kyllä tulkita niin, että siinä pidetään huolta viljelijöiden eduista:

Quote
Kannattavinta olisi siirtyä luomutuotantoon. Kansainvälisillä markkinoilla tavallisen ja luomuteen hintaero on huikea: korkeimman laadun tavallisesta teestä maksetaan noin 4,6 euroa kilolta, kun taas luomuteekilosta saa sata euroa.


Mutta funderataanpa hetki. Missä määrin on pitemmällä tähtäimellä järkevä strategia asettaa ko. viljelijöiden toimeentulo riippuvaiseksi siitä, että rikkaiden maiden kuluttajilla on perusteettomia uskomuksia?
« Last Edit: 17.05.20 - klo:06:27 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena
« Reply #192 on: 19.05.20 - klo:11:51 »
Yksityiskohta tuohon edelliseen.

Olisiko IPS syyllistynyt tuossa myös faktiseen liioitteluun? On nimittäin niin, että luomuteetä myydään Suomessa valmiina tuotteena kaupassa huomattavasti halvemmalla kuin tuo 100 euroa/kg.

Katso vaikka Foodiesta.

Eli oikeastaan valheeseen. Maailmanmarkkinahinta tuo ei joka tapauksessa missään tapauksessa ole. Selvitäänpä lisää: eikö noiden hintojen pitäisi löytyä jostain netistä?

PS. Se olikin hankalampaa kuin luulin. Itse asiassa en vieläkään ole löytänyt tuota tietoa, mikä on luomuteen maailmanmarkkinahinta, tukkuhinta. Voi olla, että laatuja on teessä eri tavalla kuin vaikka viljassa. Mutta ei ole löytynyt esimerkkihintaakaan (?).
« Last Edit: 20.05.20 - klo:03:26 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena
« Reply #193 on: 03.07.20 - klo:06:19 »
Pankaamme merkille, että tässä IPS-artikkelissa ei ole luomuhapatusta:

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Eikä traditionaalisten menetelmien ihannoimistakaan. Päinvastoin peräänkuulutetaan moderneja, tehokkaita ratkaisuja mainittuun ongelmaan.
« Last Edit: 03.07.20 - klo:06:23 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena
« Reply #194 on: 27.07.20 - klo:12:27 »
Mutta taas uutistoimiston tuo perusasenne pilkahti esiin (lihav. HJ):

Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä

Quote
Siny Samban startup-yritys Le Lionceau menestyy valmistamalla senegalilaislapsille välipaloja paikallisista lähiluomutuotteista. Senegalissa on vain vähän startup-yrittäjiä, ja vielä harvempi heistä on nainen. Uuden lain toivotaan parantavan tilannetta.

Luulenpa, että hän suuntaa tuotteensa paikalliselle eliitille. Kaivetaanpa vähän... ei, selvää näyttöä siitä ei englanninkielisestäkään versiosta saa. Mutta kyllä tämäkin jo riittää vihjeeksi siitä, että tämä rouva on Euroopassa  hurahtanut aatteeseen:

Quote
Opiskeltuaan Ranskassa ruuanjalostusta Samba lanseerasi vuonna 2017 Senegalin ensimmäisen lastenruoka-startupin Le Lionceaun (Leijonanpentu). Hän haluaa tarjota senegalilaisille äideille ja lapsille ruokaa, joka valmistetaan lähiseudun maatilojen tuoreista luomutuotteista.
[...]
Lisäksi yritys neuvoo luomusertifikaatin hankinnassa.

Ja on varmasti tuonut sieltä mukanaan myös opit siitä, miten nuo tuotteet hinnoitellaan. Ja suunnataan niille, joilla on varaa maksaa.  Tähän tapaan:

Quote
Me siis rakennamme bisnestä, joka kehittää paikallisen ruuan arvoketjua ja ylläpitää luomuviljelijöitä samalla kun toimittaa korkealaatuista ruokaa senegalilaisille", Samba selittää.


PS. 06.08.2020: Kansan Uutiset otsikoikin saman uutisen näin:

Lastenruoka-startup tarjoaa Senegalin äideille ja lapsille luomuruokaa

« Last Edit: 06.08.20 - klo:11:30 by Heikki Jokipii »