Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus

[Heikki Jokipii]

Tuo em. juttu on nyt sitten lyhennettynä suomeksikin:

Ilmastoälykäs maatalous intialaisten toivo

Minusta tässä tämän kohdan käännöksessä on menetetty ajatus (jonka olen boldannut) ...

Spurred on by organisations and government incentives to switch to a different mode of agriculture, some rural communities are already inventing a workable mix of traditional and modern farming methods, including reviving local seeds, multi-cropping and smart water usage.

... jos se käännetään näin:

Paikallisesti on kehitelty sopeutumiskeinoja, kuten paluuta omien siementen käyttöön, kasvivalikoiman monipuolistamista ja vettä säästäviä menetelmiä.

Tuossa käännöksessä minusta "haisee" Vandana Shivan ym. vaikutus, suositus vanhojen menetelmien käytöstä, edelleen. Joka ei ole kuitenkaan ko. projektin linja, sellaisena kuin se englanninkielisessä artikkelissa kuvattiin.

Mutta kyllä toisaalta uudetkin apuneuvot mainitaan:

Munjal hyödyntää riisin lehtien värikarttaa ja GreenSeeker-laitetta, joiden avulla lannoitustarpeet on mahdollista arvioida tarkasti.

(linkin lisäys HJ)

(Tuollaista laitetta ei kyllä luultavasti hanki se mikrotilallinen, joka siihen joutuisi investoimaan yhden vuoden koko satonsa hinnan ...)

[Heikki Jokipii]

OHO! Se olikin nyt sitten kuulemma näin:

Climate-Smart Agriculture is Corporate Green-Washing, Warn NGOs

Eli ilmastoälykäs maanviljely onkin suuryritysten viherpesua.

Ja luomuviljelyn (artikkelissa "agroecology") edistymisen esteenä! ("Kansalaisjärjestöjen" joukossa mm. kansainvälinen luomuliitto IFOAM, ynnä muita "tavanomaisia epäiltyjä")

Ja sama tulkinta näyttää esiintyvän myös tässä Obaman ilmastopuhetta koskevassa uutisessa, sen lopussa.

For instance, while President Obama and others on Tuesday inaugurated a new Global Alliance for Climate-Smart Agriculture, aimed at addressing food security in the context of a changing climate, some farmers in developing countries worry the initiative will increase their dependence on foreign interventions.

“Climate smart agriculture will lead to further consolidation of land … creating dependency on so-called new technologies,” La Via Campesina, a global group of smallholders, said Tuesday, “while ignoring traditional tried-and-true adaptive farming techniques and stewardship of seed varieties.”

(lihav.  HJ)

Eli siinä se sitten on ihan selvästi sanottu: vanhakantaiset menetelmät ovat ne parhaat. Uutta ei kannata edes kokeilla, se johtaa riippuvuuteen. Ja - tämän näkemyksen mukaan - köyhän kannattaa ostaa halpaa, ainakin siemenistä puheenollen ...

(jatketaan tässä, kun on aloitettu, vaikka olisi voinut laittaa toiseenkin triidiin. Tai tähän toiseen.)

[Heikki Jokipii]

"Intian heinäkuussa hyväksyttyyn budjettiin varattiin 12 miljoonan euron rahasto auttamaan viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen."

Eli siellä nyt on odottamassa rahaa joka viljelijää kohti 10 senttiä ...

[Heikki Jokipii]

OHO! Se olikin nyt sitten kuulemma näin:

Climate-Smart Agriculture is Corporate Green-Washing, Warn NGOs

Eli ilmastoälykäs maanviljely onkin suuryritysten viherpesua.

Ja luomuviljelyn (artikkelissa "agroecology") edistymisen esteenä! ("Kansalaisjärjestöjen" joukossa mm. kansainvälinen luomuliitto IFOAM, ynnä muita "tavanomaisia epäiltyjä")

Ja tätä saman idean esille tuomista on nyt jatkettu tässä tapaamisessa, josta IPS kertoo:

Family Farmers Don’t Need Climate-Smart Agriculture

Tämä se jakolinja näyttää olevan:

“There are two approaches to grow production, intensification of conventional agriculture and agroecology."
[...]
Some 200 reporters, academics, activists and students from 47 countries are taking part in the event organised by Greenaccord, an Italian network of experts dedicated to training in environmental questions.
[...]
Family farmers don’t need climate-smart agriculture

Climate-smart agriculture has been questioned by academics and civil society organisations who say it could foment the use of genetically modified seeds, which they see as a threat to sustainable production.

Mitä kaikkia muita keinoja he vastustivat, on tuossa luettava rivien välistä. Sanaan "local", paikallinen, on kätketty paljon ...

Samat "tavanomaiset epäillyt" ovat mukana, nyt erikseen mainittuna myös Worldwatch.



PS. klo 11:40: Kyseisen uutisen kuvasta päätellen uskallan arvata, että useimmat, elleivät jopa kaikki, kyseiseen kokoukseen osallistujat olivat (nuorisoa) EU:sta tai USA:sta!!!

Siinä voi miettiä, miksi heidän kannaltaan on niin tärkeää, että kehitysmaiden maatalous säilytetään suurin piirtein siinä, missä se näissä "local"-kuvioissa on.

Ja tietysti haluttaisi kysyä, kuinka moni osallistuja itse olisi valmis siirtymään tällaiseksi "agroekologiseksi" viljelijäksi kehitysmaahan (= ei senttiäkään luomutukea, ei senttiäkään lisähintaa - ellei tietysti saa myytyä tuotteitaan meille, mutta ...).

[Heikki Jokipii]

Pikkuisen ovat luvut (tai arviot) muuttuneet tässä seminaarikutsussa ...

Kutsu: Maailman Ruokapäivän seminaarissa 20.10. puhutaan perheviljelystä – tervetuloa!

... tuottavampaan *) suuntaan, mutta edelleen puhutaan tässäkin hyvin ihannoivaan sävyyn kovin kehnotuottoisesta toiminnasta (lihav. HJ):

Maailman Ruokapäivän seminaarissa eri alojen asiantuntijat selventävät perheviljelyn merkitystä kehitysmaissa. Perheviljelyllä on tärkeä rooli koko maailman ruokatuotannossa. Perhetiloja on yli 500 miljoonaa. Yli puolet maailman maataloustuotannosta on peräisin tällaisilta pieniltä tiloilta. Perheviljelijät tuntevat parhaiten paikalliset olosuhteet ja perinteet. Heillä on merkittävä rooli niin nälän torjumisessa, ruokaturvan edistämisessä, paikallisen talouden kohentamisessa kuin ilmastonmuutoksen torjunnassakin.

Karkea jakolasku noista karkeista luvuista on siis se, että yksi perheviljelmä keskimäärin ruokkii ko. perheen itsensä ja ehkä sen lisäksi jokusen muun (so. yhden mainitunlaisen viljelmän tuottamalla ruoalla ruokitaan n. 7 ihmistä. Vaikkapa Suomen ruokkimiseen tarvittaisin tuollaisia tiloja lähes 800 000!**))

Tämä alustus olisi hyvä joko kuulla tai saada luettavakseen:

Professori Hannu J. Korhonen, MTT: Pientuottajien rooli ruoantuotannossa ja muuttuvassa ilmastossa

Josko siinä olisi tehty näitä jakolaskuja? Ja millaisia keinoja hän kannattaa tai ehdottaa näille pientiloille ilmastonmuutoksen torjunnassa?  Ja olettaako hän minkään muun muuttuvan paitsi ilmaston?

________

*) Kun vielä v. 2011 puhuttiin näin
**) suurimmillaan Suomen maatilojen lukumäärä oli v. 1959 maatalouslaskennassa, jolloin niitä oli n. 330 000. Nykyisin toimivia tiloja on n. 60 000 (v. 2012)

Ks. myös tänne ... 

[Heikki Jokipii]

Samaa pienviljelyn ylitsevuotavaa ylistystä on tämäkin uutinen ...

Family Farming – A Way of Life

... joka uskaltaa jopa väittää, että tämä pien- ja perheviljely olisi erityisen tehokas tapa köyhyydestä irtautumiseen ...

Family farming is estimated to provide 70 percent of the food produced in the world, sustain 40 percent of households worldwide and is twice more effective in reducing poverty than any other productive sector.

... mutta esittää sitten heti luvut, jotka osoittavat, ettei se sitä ole:

A FAO working paper, which used figures from the World Census of Agriculture, calculates that “there are more than 570 million farms in the world and more than 500 million of these are owned by families.”

The paper also notes that 84 percent of the world’s farms are smaller than two hectares and operate on about 12 percent of the world’s farmland. The remaining 16 percent of farms are larger than two hectares and represent 88 percent of farmland.

Tuo 84% eli n. 480 miljoonaa perhettä alle 2 hehtaarin tiloillaan ei varmasti ole köyhyydestä eroon pääsemässä, ylipäänsäkään, ja takuuvarmasti ei ainakaan tehokkaasti. Korkeintaan tuo väite voisi pitää paikkansa tuon n. 90 miljoonan (=16%) tilan kohdalla. Tai riippuu tietysti siitä, mihin on verrattu: varmaankin nuo mikroviljelijät voivat paremin kuin ne kehitysmaiden asukkaat, jolla ei ole mitään elinkeinoa, tai vain satunnaisia töitä tms.

Otsikointi on kyllä osuva: tällainen mikrotilan pitäminen todellakin on elämäntapa. Tuottavaksi ja kehittyväksi elinkeinoksi siitä ei ole. Eikä maailman ruokkimiseenkaan. Pinta-alaosuuksista arvioituna tämä mieletön määrä ihmisiä tuottanee alle 10% maailman ruoasta. Eli - teoreettisesti - pienehkö korotus muiden tilojen satotasoon riittäisi heidät kaikki korvamaan.

[Heikki Jokipii]

Noista kahdesta edellisestä puheenvuorostani yhteensä tulee nyt mieleeni, että vallitseeko nyt globaalisti sama ajattelutapa kuin siirtoväen ja rintamamiesten asuttamisessa Suomessa 1940- ja 1950-luvuilla:

kun ei tätä väkeä saada nyt sijoitetuksi tuottavampiin elinkeinoihin ("teollisuus ei vedä") niin sijoitettakoon heidät edes jonnekin. Ja siis noin. Varsinkin kun perinne - tuo "elämäntapa" - tukee asiaa, he ovat tavallaan asemaansa jopa tyytyväisiä?

***

Aivan toista ajattelutapaa edustaa sitten tämä IPS:n toinen, tuore uutinen:

Swazimaassa siirrytään kotiviljelystä vientituotantoon

Lopulta tuon viennin korostaminen otsikossa on vähän turhaa, tärkeintähän on, että tila ylipäänsä myy ulos tuotantoaan. Ja jos EU tätä tukee (ainakin alkuun pääsemiseksi) niin siitä EU:lle pisteitä!

[Heikki Jokipii]

Tämä IPS:n jatkoartikkeli - ja varsinkin tuon kuvan kanssa - on suorastaan kuvottava.

Tätäko tarjotaan tulevaisuudeksi? Ja vielä erityisesti kuvassa olevalle - maata surkena kuokkivlle - naiselle? Ja hänen lapsilleem?

Kyllä, on siinä vihjeitä siitä, että tuottavuuttakin pitäsi nostaa.

Mikä ihme estää sanomasta asiaa suoraan? Eli vaikka ihan sitä, että jos viljelijä A saa tuotteensa markkinoille, niin viljelijät B ja C (ja D, E ...) sitten taas eivät. 

Eli ihan samalla logiikalla, jolla ne emme täällä rikkaassa mailmassa voi saada toimeentuloamme pesemällä toistemme paitoja (Osmo Soininvaaran nimiin Suomessa pantu totuus), eivät nämä viljelijätkään pysty kehitysmaissa rikastumaan myymällä toinen toisilleen (tehottomasti, työvoimavaltaisesti tehtyä) ruokaa. *)

***

Uskallanko minä em. maailman Ruokapäivän seminaarissa 20.10. ilmoittaa rankan vastalauseeni ainakin kutsussa esitetylle idealle ja maailmankuvalle? Nyt kerään rohkeutta ..

____________

*) Eli minusta tällaisen lausunnon antaminen ...

“Family farming is key in this effort”, said FAO Director-General José Graziano Da Silva, praising the contributions of farmers around the world. “For decades they were seen as a problem to be dealt with. The truth is that they are an important part of the solution to sustainable food security.”

... oikeataan, periaatteesa,  pitäisi riittää Da Silvan erottamiseen toimestaan, epäpätevänä. Mutta näin ei tietysti käy, koska hän on ko. toimessaan juuri pätevä: ei ärsytä ketään - ja varsinkaan kehittyneiden maiden vihreästi asennoituvia.

[Heikki Jokipii]

Tämä artikkeli eli mielipide peräänkuuluttaa näiden "perheviljelmien" kohdalla innovaatioita, tuottavuuden kasvua ja pääsyä markkinoille ...

OPINION: Innovation Needed to Help Family Farms Thrive

... mutta sekään ei uskalla sanoa, ettei niitä tarvittaisi niin turkasen monta.

Kuvituksena on siinäkin näkymä, jossa viljellään erittäin perinteisellä tavalla - jossa varmasti ensimmäistäkään näistä vaadituista innovaatioista ei ole tehty tai otettu käyttöön!

[Heikki Jokipii]

Uutistoimisto IPS:n yllätys, kirjoitus maatalousasioita (!) käsittevässä osastossa, jonka sanomana on, että köyhien maiden kestävän kehityksen edellytyksenä on - teollistuminen:

OPINION: Towards an Inclusive and Sustainable Future for Industrial Development

Nyt soisi todella, että tämä käännettäisiin suomeksi ja se ilmestyisi Kepan ym. sivuilla!

[Heikki Jokipii]

Professori Hannu J. Korhonen ystävällisesti lähetti em. esityksensä 20.10.14 tilaisuudesta Viikissä (kiitos!). Esitys oli kuitenkin lopulta sellainen, jossa keskityttiin esittelemään perheviljelyn tilanne maailmassa ja kehitysmaissa, nyt (+ eräitä ongelmia ja uhkia). Eli mm. nuo ko. tilaisuuden mainoksessa kerrotut faktat olivat peräisin Korhoselta. Mitä suosituksiin ja jatkonäkymiin tulee, Korhonen noudatti täällä jo tutuksi tullutta, myös YK:n noudattamaa "poliittisen korrektiuden" linjaa. Tässä hänen johtopäätöksensä (diasta 24 ko. esityksessä):

________________________

Yhteenveto: Perheviljelyn tulevaisuuden näkymiä​

* Maatalouteen perustuva bruttokansantulon kasvu on ainakin kaksi kertaa tehokkaampi tapa vähentää köyhyyttä kuin kasvu muilla toimialoilla. ​

* Perheviljelyllä tulee olemaan kauan keskeinen tehtävä ruoka- ja ravitsemusturvan edistämisessä maailmanlaajuisesti.​

* Perheviljelijät voivat innovaatioiden avulla parantaa tuotantoa, tilanhoidon hyviä käytäntöjä ja sosio-ekonomista hyvinvointia.​

* Innovaatioiden (teknologia, ICT) ja perinnetiedon yhdistäminen edistää kestävää kehitystä.​

* Tuottajajärjestöillä on tärkeä tehtävä tukea perheviljelyä sekä  innovaatioiden kehittämistä ja hyödyntämistä tiloilla.​

________________________

Eli hänkin vältti sen "ruman sanan" sanomista, että pienviljelijöiden määrän pitäisi vähentyä. Tietysti on realismia, että tämä ei voi tapahtua silmänräpäyksessä, joten totta tietysti on, että perheviljelyllä "tulee olemaan kauan keskeinen tehtävä ruoka- ja ravitsemusturvan edistämisessä maailmanlaajuisesti" - ja jopa nämä minikokoiset tilat tulevat olemaan riesana "kauan"​.

Tietysti tuossakin, rivien välissä, on ajatus siitä, että myös tätä rakennemuutoskehitystä tapahtuu. Vaikkapa "innovaatioiden (teknologia, ICT) ja perinnetiedon yhdistäminen" tuskin tapahtuu parhaiten jollakin puolen, yhden hehtaarin tilalla. Eikä sellaisilla tiloilla kyllä luultavasti toteudu myöskään "maatalouteen perustuva bruttokansantulon kasvu".

Toivomiani jakolaskuja - eli siis nykytilanteen surkeuden osoittamista - ei ainakaan ko. dioilla tehty.

[Heikki Jokipii]

Se muuten, että valtaosa Afrikan pienviljelijöistä on naisia (puhuttu jostain 80 prosentistakin. Vrt. edellä), saattaakin olla myytti:

New Project Takes Aim at the “Myths” of Farm Production in Africa

Siinä linkatussa esityksessä (tri Luc Christiaensen) käydään muutenkin läpi Afrikan viljelyä koskeva "tavanomainen viisaus". Osa siitä on faktaa, osa on myyttejä. Osa on siltä väliltä.

PS. 18.3.17: Linkit eivät näytä toimivan? Mutta laitetaan tähän tämä linkki, joka toimii (ainakin nyt):

Killing the Zombie Statistic: Women Contribute 60-80 Percent of Labor in African Agriculture

[Heikki Jokipii]

Tämä näkökulma voisi olla relevantti maatalouskysymyksissäkin:

Maailmanpankki: Köyhän on hankala ajatella rationaalisesti

Köyhät ovat usein hyvin sitoutuneita perinteisiin viljelymenetelmiinsä. Mutta onko heitä syytä siinä tukea? Onko se rationaalista? Heidän itsensä kannalta, ja meidän länsimaisten rikkaiden kannalta?

Esimerkkinä vaikka se, miten köyhät pienviljelijät saattavat olla "rakastuneita" perinteisiin, huonotuottoisiin viljalajikkeisiinsa *). Onko järkeä - kansainvälisin kampanjoin - tukea heidän "oikeuttaan" jatkaa niiden käyttöä? Eli käytännössä sitä, että he myös jatkaisivat niiden käyttöä (ja tyytyisivät sen seurauksena tulevaan satotasoon)?

Olettaen tietysti, että näiden länsimaisten kampanjoijien tavoitteena on tuottavuuden ja elintason nousu kehitysmaissa. Mikä ei ole aina ihan itsestään selvää ...

__________

*) joiden perusteluna heillä ei useimmiten ole muuta kuin Sulo Vilénin  "kun sai niin halvalla" eli ilmaiseksi tai vaihtamalla siementä. Joskus tähän sitten lisätään väite, että maatiaislajikkeet olisivat "kestävämpiä" - perusteluna tietysti yleensä (aina?) vain mutu, ei tieteellistä tutkimusta.

[Heikki Jokipii]

Tämän artikkelin mukaan löytyy keinoja estää maankahminta, ja samaan aikaan kuitenkin säilyttää ulkomaiset investoinnit maatalouteen kehitysmaissa:

Model Contract to Help Protect Developing Countries From ‘Land Grabs

[Heikki Jokipii]

Varsin hyvä, jopa loistava - näkökulma. Artikkeli itsessään ei ehkä ole niin hyvä.

Todellista Afrikkaa
Reppureissaajan ja kolonialistin mielestä afrikkalaisen pitää asua maaseudulla.

Liittyy tietysti edellä olevaan keskusteluun. Merkille pantavaa on, että se ilmestyi Kepan palstalla.