Luomun ihan oikea kysyntä - meillä ja maailmalla

[Heikki Jokipii]

Pro Luomu kertoi Twitterissä, että suomalaiset käyttävät per capita 50 euroa vuodessa luomuun. Ja sitten:

Nyt Suomi nousuun! Ollaan Pohjolan peränpitäjä #luomu´n per capita -kulutuksessa. Tanskalaiset käyttää 191 € ja ruotsalaiset 177 €. 🙃

Mutta mahtaako tuo vuodesta toiseen samana jatkuva tilanne kuitenkaan vaikuttaa tähän toiveekkaaseen (lapsen)uskoon:

Me olemme vain jäljessä, luomuväki yhä uskoo
... ja ennemmin tai myöhemmin Suomi käyttää luomua yhtä paljon kuin Ruotsi (tai jopa Tanska)

PS. Jos "peränpitäjä"-vertaus on laivavertauksesta, niin asema on jopa kunniakas. Ja odotuksena silloin tietysti olisi, että Suomi ohjaisi yhteisen Pohjolamme "laivan" pois tästä hullutuksesta, kauas erilaisten "luomu-seireenien" laulujen vaikutuspiiristä. 

PS2. Kuten tavallista, verrataan vain Ruotsiin ja Tanskaan. Islannin ?-tasoinen ja Norjan noin Suomen tasoinen vaatimaton luomukulutus jätetään täysin mainitsematta.  *)

PS3. Onko luomuruoka lopulta niin merkittävässä asemassa Ruotsin ja Tanskan keittiiöissäkään? Keskimäärin? Jos nuo luvut levittää koko vuodelle, se on n. 50 senttiä päivässä. Sillä ei sielläkin kallista luomua kovin paljon saa. Ei edes näitä aika edullisia luomulihapullia, vaikka jakaisi tuon hinnan neljälle syöjälle. Suomalainen n. 14 sentillään ei tietysti saa senkään vertaa.

_________

*) 30.5.17: Eli aivan varma fakta ei edes ole, olemmeko luomun per capita -kulutuksessa Pohjolan viimeisiä!

[Heikki Jokipii]

Twitterin lisäksi Pro Luomu  puhuu näin Pohjoismaista myös viimeisimmässä uutisessaan:

Suomi kirii luomun ykkösmaita

Pohjoismaat ovat hyvin kasvuvauhdissa mukana. Markkinaosuuksilla mitattuna Tanska on Euroopan johtava luomumaa ja Ruotsikin mahtuu viiden parhaan joukkoon.

Suomi on selvästi länsinaapureitaan jäljessä. Tanskassa luomun markkinaosuus vähittäiskaupassa hipoo jo 10 % ja Ruotsissakin se ylittää jo 7 %. Suomessa saavutettiin viime vuonna 2 % osuus vähittäiskaupan elintarvikemyynnistä.

Eli visusti varoen mainitsemasta Norjaa ja Islantia.

Uutisessa oleva kuva kertoo kyllä ihan eri sanomaa kuin otsikko: ero Ruotsiin ja Tanskaan päinvastoin kasvaa! Eli ihan varmasti on mahdollista, että maat ovat tässä suhteessa erilaisia.

[Heikki Jokipii]

Tämän syksyisen tilaisuuden ohjelma on jo julkistettu ja sitä puffataan jo:

Luomuelintarvikepäivä 5.10. avaa kasvubisneksen näkymiä

Ja teemana, kuten näkyy, tuo "kova" kysynnän kasvu. Ellei koko maailmassa, niin ainakin USA:ssa ja Euroopassa.
Globaali-sanaa kuitenkin halutaan käyttää siitä puhuttaessa.

Suomen osalta on ainakin tulossa esitys: "Näkyykö kuluttajien asenteissa muutoksia – Luomun kuluttajabarometrin 2017 tulokset". Joka on tällä kertaa sikäli mielenkiintoinen, että sitä voi nyt verrata siihen  erillisselvitykseen,  jonka MMM teetti, maksamansa myyntikampanjan yhteydessä.

Lisäksi on tulossa esitys:

Luomukasvisten kysyntä kasvaa – miten siihen vastaamme?
Liiketoimintajohtaja Anu Ora, Apetit Ruoka Oy

Ehkä siinä esityksessä tulee sitten vastaus siihenkin uuteen outoon ilmiöön, että luomukasvisten tuotanto on aika jumissa Suomessa, keskeisten kasvien osalta, ei kasva.

***

Mutta ihan erikseen tämä osio on oleva mielenkiintoinen:

Iltapäivän paneelissa vastuullisuuden asiantuntijat ja ruoka-alan visionäärit pohtivat, voiko luomulla vastata ruoantuotannon moninaisiin haasteisiin – vai onko ruokamme tulevaisuus sittenkin koeputkessa?

Keskustelijat tulevat nimittäin olemaan nämä:

PANEELI: Mikä on luomuruoan tulevaisuus? Miten luomu vastaa ruoantuotannon haasteisiin?
Keskustelemassa tutkija Lauri Reuter/VTT, professori Minna Halme/Aalto-yliopisto, maan viljelijä Juuso Joona, Tyynelän tila

Siinäpä visionäärit ja visiot sitten iskevät yhteen. Hykerryttää kyllä jo, mutta maltetaanpa kuitenkin lokakuuhun, eikä vielä ennakoida tai arvailla tuosta mitään.

[Heikki Jokipii]

Löysin tällaisen vertailukohdan luomun kysynnälle, täältä:

Esimerkkinä sähköyhtiön ongelma: 85% asiakkaista haluaa ostaa vihreää sähköä, mutta vain 1,2% ostaa. Miksi?

Kumpaisessakin on muutenkin kyse vähän samanlaisesta asiasta: luomu ja vihreä sähkö on läpimainostettu "oikeana" ja "vastuullisena" ratkaisuna, ja on saatu aikaan se, että ihmiset ainakin ilmoittavat niitä suosivansa. Mutta onko kumpikaan, todella? Luomun osalta on täällä jo rankka kritiikki esitetty, mutta jos haluaa energiaostoissaan edistää  kasvihuonekaasujen vähentämistä, eikö tehokkain tapa siihen ole ostaa ydinsähköä? Kuitenkin vain yksi Suomessa toimiva yhtiö tarjoaa sitä (eli Vattenfall).

[Heikki Jokipii]

Artikkeli tästä tutkimuksesta kiertää nyt eri versioina mediassa. Karjalainen otti esille erityisesti luomukulutuksen:

Tavarapaljous ahdistaa suomalaista, ruotsalainen kuluttaa rennommin

Ruotsalaiselle esimerkiksi kasvissyönti ei ole välttämättä joko/tai-kysymys. Suomalaiset kuluttajat ottavat nämä kysymykset konkreettisemmin, ja epäonnistumisen pelko saattaakin vaikeuttaa eettisten valintojen tekemistä.

 – Ruotsalaiset ovat mediaherkkiä ja ruokaskandaalit muistetaan pidempään kuin meillä, Luukkanen jatkaa.

 Luomu onkin Ruotsissa jo valtavirtaa. Yli puolet ruotsalaisista pitää luomu- tai lähiruokaa muuta ruokaa laadukkaampana.

Tutkimukset vahvistavat stereotypian siitä, että ruotsalaiset ovat suomalaisia tiedostavampia trendien suhteen. Yli puolet ruotsalaisista vastasi arvostavansa luovuutta ja trendikkyyttä arjessaan, kun meillä vastaava luku oli vain 37 prosenttia. Sen sijaan 70 prosenttia suomalaisista valitsee arjen hankinnoissaan edullisimman vaihtoehdon – ruotsalaisista saman tekee vain puolet.

Hesari otti luomun esiin verkkoversiossaan, mutta ei paperiversiossa (?). Ehkä tuo tutkimus voisi valaista Ruotsin ja Suomen erilaista luomukulutustakin. Tai sitten ei. Kun netissä tutustuin tuohon tutkimusprojektiin tarkemmin, tuli kyllä vaikutelma, että sen tavoitteena on totuuden lisäksi kyllä voimakkaasti myös luomumyynnin edistäminen. Ja siinä ohella hiukan myös niiden kuluttajien hienovarainen mollaaminen, jotka eivät luomusta ja muista trendeistä innostu: eivät uskalla, ovat vähän luusereita, tai ainakin olosuhteiden uhreja! Tuon tutkimuksen luokitteluun ei meidän "järkisyöjä" -luokkamme olisi lainkaan kelvannut.

[Heikki Jokipii]

Näin Kemikaalicoctailin Noorakin (Shingler) näyttää tuon tutkimuksen lukeneen ja tulkinneen:

SUOMALAISET, NUO SKEPTISET PELKURIKULUTTAJAT

Hiljattain julkaistu tutkimus laittaa luvuiksi asian, joka ei tämän blogin kirjoittajia yllätä: suomalaiset ovat harvinaisen muutosvastaista porukkaa ja pelkäävät uutta. Itse asiassa joka neljäs suomalainen on muutosänkyrä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomessa on reilut 1,3 miljoonaa kuluttajaa, joita ärsyttää ja pelottaa kaikenlainen muutos. Olen pitkään ajatellut, että meillä ollaan harvinaisen juurtuneita menneeseen, mutta että jopa joka neljäs pelkää ja ärsyyntyy uudesta, selittää minusta monia aikamme ilmiöitä, esimerkiksi rasismia.
[...]
Ruotsin pakolaispolitiikka versus Suomen. Ja kun puhutaan ekoskenestä, huomaa ruotsalaisten optimismin ja rentouden todella konkreettisella tasolla. Ei tarvitse kuin mennä laivalla päiväksi Tukholmaan havaitakseen, miten vihreä ajattelu on paljon yleisempää ja osa valtavirtaa, eikä niin pienen piirin juttu kuin Suomessa. Täällä meillä luomu, eko, reilu kauppa jne. laitetaan yhä omaan lokeroonsa ja hyllyynsä, siinä missä ruotsalaisessa kuluttajakentässä ekovaihtoehtoja tulee vastaan siellä täällä, vähän kuin huomaamatta.

Eli pelkuruudestahan tuo luomun kuluttamattomuus johtuu. Ja monet muutkin asiat olisivat paremmin, joe sitä rohkeammin kulutettaisiin kuten ruotsalaiset tekevät?

Olisiko nyt sitten tutkimuksin vahvistettu se, että suomalaisissa kuluttajissa on jotain periaatteellista vikaa? Jonka hän oli ihan intuitiivisesti jo 5 vuotta sitten löytänyt:

Pettynyt luomukauppias: suomalaiset kuluttajat ”vätysmäisiä"


PS. Mitenköhän asia menisi, jos tuota pelkuruushypoteesia yritettäisiin soveltaa GMO-ruokaan? Vaikka tätä Nooran viimeistä lausetta (muuttaen "länsinaapuri" tuossa ehkä USA:ksi):

Opetetaan skideille vähän sitä länsinaapurimaista ajattelua, että kaikki on mahdollista, ettei tarvitse olla niin ehdoton, ettei vieras tai uusi ole yhtä kuin pelottava ja että epävarmuus voi olla positiivisella tavalla jännittävää, epätietoisen ahdistavuuden sijaan.

[Heikki Jokipii]

Luomuelintarvikepäivän 5.10.2017 esittelyssä annetaan tämä tieto:

Luomun globaali kysyntä on kovassa kasvussa: vuonna 2015 luomutuotteiden myynti lisääntyi 10 % ja nousi 81,6 miljardiin US dollariin. Maailman suurimmat luomumarkkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa.

Mutta jatketaanpa sen asian analyysiä. Tässä tieto USA:n luomukulutuksen kehityksestä:

U.S. ORGANIC FOOD SALES GROWTH BOOMING AND BREAKING RECORDS

More specifically, the organic food industry is booming. Especially when considering that the $47 billion industry sales total from 2016—a remarkable difference from just ten years ago—when the sales total failed to reach the $20 billion mark.

Niinpä lähes 58% luomumyynnistä tapahtuu USA:ssa. Jääkö tuosta enää muulle maailmalle niin paljon, että voitaisiin oikeastaan puhua globaalin kysynnän kasvusta?

Nyt on hiukan epävarmaa, mistä vuodesta milloinkin on kyse. Täältä vanhasta Pro Luomun uutisesta ...

Globaali luomumyynti nousi yli 10 % v. 2014

... kun voimme poimia tällaisia tietoja:

Luomuelintarvikkeiden maailmanmarkkinat nousivat 80 miljardiin US dollariin vuonna 2014. Globaali luomumyynti lisääntyi yli kymmenen prosenttia edellisvuodesta.

Tuo 1,6 miljardin kasvu tuosta kun ei ole 10 prosenttia, mitä nyt tänä vuonna kerrotaan, vaan n. 2%.

Mutta Pohjois-Amerikassa on reipasta kasvua todellakin ollut:

Pohjois-Amerikka on maailman suurin luomumarkkina-alue: vuonna 2014 luomua myytiin 38,5 miljardilla dollarilla. Maailman luomupeltoalasta mantereella on vain 7 %, joten se on myös maailman suurimpia luomun tuojia. Luomun markkinaosuus Pohjois-Amerikassa on noin 4 %.

Ja nyt (v. 2016?)

Currently, organic food represents 5.3 percent of total food sales in the U.S. [...]

Tai:

Globaalia näkökulmaa kasvaville markkinoille avaa johtaja Monique Marez Organic Trade Associationista (USA). Yhdysvalloissa luomulla on 4-5 %:n osuus elintarvikemarkkinoista, eikä kotimainen tuotanto riitä vastaamaan kysyntään.

[Heikki Jokipii]

Laitetaanpa tuohon perään myös tällainen tilastosivu globaalien luomumarkkinoiden kehityksestä:

https://www.statista.com/statistics/273090/worldwide-sales-of-organic-foods-since-1999/

Sama aikasarja, ja samalta tilastonpitäjältä, USA:stä:

https://www.statista.com/statistics/196952/organic-food-sales-in-the-us-since-2000/

Sen mukaan luomumyynti ei vuonna 2015 kasvanut 10% vaan juuri sen 2% edellisvuodesta. Ja että tuo luku edellä USA:sta oli vuodelta 2016, oikea luku vuodelta 2015 oli n. 40 miljardia dollaria, eli aika tarkkaan puolet maailman luomukulutuksesta.

Yksityiskohtana: v. 2013 maailman luomumyynti hiukan laski edellisvuodesta. Siitä ei kukaan Suomessa kertonut, silloin. Mutta  tuo väite  yli 10% kasvusta v. 2014 piti paikkansa.

Tässä vielä yksi aikasarja Amerikasta:

http://www.startribune.com/americans-are-eating-more-organic-food-than-ever-survey-finds/424061513/

Oli 2016 näin, mutta ihan noita lukuja ja kasvuprosentteja ei saa stemmaamaan:

Sales crested at $47 billion in 2016, an increase of more than 8 percent over 2015

Mikähän siellä on tämä "non-food sales"? Kahvi, viina?

[Heikki Jokipii]

Lähetin Pro Luomulle oikaisun noista globaaleista kulutustiedoista, so. että kasvua vuonna 2015 ei ollut 10%, ainoastaan 2%.

Saman tien lähetin kysymyksen siitä, mikä on tuonnin osuus Suomen luomukulutuksessa. Jota tietoa ei muualta saa kuin Pro Luomulta, ja jota tässä olemme jo tovin odotelleet päivitettävän.

[Heikki Jokipii]

Tiedottaja Minna Nurro myönsi tuon virheellisen matematiikan. Asiaa ei kuitenkaan vielä ole korjattu, ko. uutinen yhä puhuu 10% globaalista kasvusta v. 2015.

Nurro kertoi saaneensa tiedot Organic Monitorilta. Niin kertoo tämäkin sivu (Organic Consumers Association)  ...

Global Sales of Organic Food and Products Continue to Rise

... mutta ei puhu 10% kasvusta.

[Heikki Jokipii]

Myös Luomulehdessä tuo tieto esitetään:

Luomulehti 2/2017 by Luomulehti - issuu
https://issuu.com › luomulehti › docs › lu...
22.3.2017 - Luomun maailmanmarkkinat kovassa kasvussa Luomun kysyntä globaalisti lisääntyy vauhdilla. Vuonna 2015 luomun maailmanmarkkinat kasvoivat 10 prosenttia ja nousivat 81,6 miljardiin US dollariin.

Pitäisikö sille lähettää oikaisuesitys, hyvään lehtimiestapaan vedoten?  Tiedoksi tietysti myös Pro Luomulle?

Edelleen tuo tiedoke jököttää ainakin kahdessa Pro Luomun uutisessa, ja myös niiden kopioissa luomu.fi-sivustolla.

PS. klo 14:30: Tehty.

[Heikki Jokipii]

Tuo 10% kasvuväite on päässyt Maaseudun Tulevaisuuteenkin, tähän artikkeliin:

Luomun osuus julkisissa keittiöissä halutaan 20 prosenttiin – "Voimme saavuttaa Ruotsin tason"

Luomumarkkinat jatkavat kasvuaan. Vuonna 2015 luomun maailmanmarkkinat kasvoivat 10 prosenttia, 81,6 miljardiin dollariin (74,5 miljardiin euroon). Euroopan markkinat kattavat niistä jo lähes 40 prosenttia. Tanska on edelleen Euroopan johtava luomumaa.

Kun EU:n väkiluvun arvioidaan nyt olevan 500 miljoonaa, luomuostoja olisi n. 60 euroa vuodessa henkeä kohti.

Muualle Suomen mediaan ei tuo 10%:in virhearvio näyttäisi Googlen mukaan levinneen.


PS. klo 13:45. Saatoimme "tiedoksi ja toimenpiteitä varten" asian myös MT:n päätoimittajalle.

[Heikki Jokipii]

(Artikkelista

Etelä-Savosta elintarvikkeita Kiinan markkinoille: )

Tämä saattaa ensi silmäyksellä näyttää suurelta (lihav. HJ) ...

Maailman luomumarkkinat ovat noin 82 miljardia US dollaria, josta Kiinan osuus on 4 % eli yli 3 miljardia US dollaria. Hyvillä luomutuotteilla on siten kysyntää Kiinassa ja tuo kysyntä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia eteläsavolaisten luomuelintarvikkeiden vientiin

... mutta sitten meillä on se jakolasku. Kiinan väkiluku on noin 1,4 miljardia. Henkeä kohti luomuun käytetään siis vähän yli 2 dollaria vuodessa. Niinpä voi arvioida, että tavanomaista ruokaa ostetaan ainakin sata-, ehkäpä tuhatkertaisella rahamäärällä.

Eikö siitä pitäisi päätellä, että hyvillä tavanomaisilla tuotteilla on "siten" kysyntää Kiinassa ja tuo kysyntä tarjoaa jne.?

[Heikki Jokipii]

ProAgrian Keski-Suomen alueen luomuasiantuntija Eeva-Liisa Neuvosen ote asiaan on yleisesti realistinen ...

LUOMUSTA ON INNOSTUTTU YHTÄKKIÄ, EIKÄ TARJONTA PÄRJÄÄ KYSYNNÄLLE

Silti tarjonta ei kohtaa kysyntää lihan lisäksi ainakaan vihannesten, karjan valkuaisrehun ja marjojen osalta Keski-Suomessa. Luomuvihanneksia tuotetaan ProAgrian Keski-Suomen alueen luomuasiantuntija Eeva-Liisa Neuvosen mukaan sekä koko maassa että Keski-Suomessa melko vähän.

[...]

Luomuun ei siirrytä hetkessä

Mistä sitten johtuu, ettei maatalous pysty tarjoamaan tarpeeksi luomua sitä janoaville kuluttajille? Neuvonen muistuttaa, että maataloudessa kaikki tapahtuu hitaasti, ja innostus luomutuotteisiin on tullut nopeasti lyhyellä aikavälillä.

– Luomu- ja lähiruokabuumi on kestänyt nyt muutaman vuoden, eikä maataloustuotanto ole ehtinyt vielä vastata siihen niin suurella osuudella. Sitähän on odotettu pitkään, milloin ihmiset alkavat oikeasti ostaa luomua. Se on aina ollut vähän sellainen asia, että kysyttäessä ihmiset vastaavat ostavansa luomua, mutta kun mennään kauppaan, sitä ei välttämättä ostetakaan, Neuvonen toteaa hymyillen.

Kotieläinpuolella luomuun siirtyminen voi vaatia laajentamista ja investointeja. Luomutuotannon aloittamiseen vaikuttavat myös esimerkiksi markkinatilanne, tukiehdot sekä se, kuinka luomutuotanto sopii oman tilan toimintaan.

– Kun tila lähtee luomuun, siinä on ensin muutaman vuoden siirtymävaihe, ei sieltä ala tulla luomutuotteita naps vain. Lisäksi kasvikset, vihannekset ja marjat ovat haasteellisia luomussa. Tarvitaan enemmän työvoimaa, ja tauti- ja tuholaisriskit ovat suuria.

– On epävarmaa, kuinka paljon kuluttajat ostavat luomutuotteita, koska hinta on tietysti korkeampi. Tuotannon lisäämisen suhteen ollaan siksi aina varovaisia.

... mutta onko tuo siirtymävaihe kuitenkaan pääselitys siihen, ettei luomuna kyetä Suomessa tuottamaan edes sitä kaikkea, mikä menisi kaupaksi? No, itse asiassa hän mainitsee muitakin selityksiä, kuten epävarmuuden ilmoitetun ostohalun aitoudesta, kun kuluttajat törmäävät korkeampiin hintoihin.

Kun niitä luomuhyväksyttyjä hehtaareita kuitenkin on valtavasti, 10% meni kaiketi jo rikki? Jos ala on luomuhyväksyttyä, ei kai sen käyttötarkoituksen muuttaminen hiukan toiseksi uutta paperisotaa vaadi? Jos nurmen tai viljan sijasta tuotetaankin vihanneksia, joille siis kysyntää olisi, eikö se onnistu viljelijän omalla päätöksellä? Varmasti se on haasteellista, mutta ei olisi byrokratiasta kiinni?

Eikä vuoden 2016 luomuvihannestuotannon romahtaminen löydä kyllä selitystään tuosta siirtymävaiheongelmasta. Mitkä sen selitykset sitten kaikkineen ovatkaan.

PS. Jutun kuvatekstistä löytyy vihje siitä ...

Eeva-Liisa Neuvosen mukaan ulkomaisen luomun luotettavuus ja laatu riippuvat siitä, mistä se on peräisin. EU:ssa yhtenäiset säädökset koskevat kaikkia jäsenmaita, mutta sen ulkopuolella tuotantoehdoista ei ole aina tarkkaa tietoa.

... mistä tässä asiassa on myös kyse.

[Heikki Jokipii]

Tämä on aika kaunis:

Luomun suosiosta huolimatta osuus kokonaismarkkinoista on edelleen vaatimaton.

Se oli tämän MT:n uutisen ingressi:

Ruotsissa luomubroilerin tuotanto kasvaa vauhdilla

Jossa juuri otsikon asiasta kerrottiin:

Määrä on kuitenkin vain pisara meressä: Luomun osuus koko broilerintuotannosta on vain yksi prosentti.