Viljely ei ole luontoa

[Heikki Jokipii]

Meidän näkemyksemme siitä, miten tuotanto voisi toisaalla lisääntyä, lienee tullut kirkkaan selväksi. Suomessa on yli 300 000 hehtaaria peltoa, joista voisi saada noin nelinkertaisesti syötävää nykyiseen verrattuna.

Jos tämä on samaa kuin "ennallistaminen", niin voisihan yhdistyksemme kanta siihen löytyä:

‘Stabilize the climate, halt mass extinction, and reduce the risks of new pandemics’: Can rewilding help nature restore itself?

Eli juuri tuo lainaus puheenvuoron alussa. Tämä idea on tainnut tulla tällä saitilla esille monen monituista kertaa:

In a separate article in The Guardian newspaper, Rewilding Europe suggests there is no conflict between food production and rewilding. In the future, food will be produced more intensively in fewer areas, and less productive land will be used for rewilding, the organization says.

Ettei vaan olisi jo yhdistyksemme nimessä.

[Heikki Jokipii]

Toisessa triidissä se jo todettiinkin:

PS. Sinänsä ihmetyttää, että luomu.fi:n listassa on vasta 5 tilaa. Luulisi, että tilan itsensä ja yleisön kannalta asian pitäisi jo nyt olla kiinni lyöty, sovittu ja laajalti ilmoiteltu.

Nyt on siis tarjolla vierailtavaksi yksi tila noin miljoonaa suomalaista kohti! 

Mutta siltä näyttää, että asian juhlinta luomutiloilla tänä vuonna epäonnistuu:

Luomutilat jälleen mukana juhlimassa Suomen luonnon päivää – tämän vuoden teemana terveys ja hyvinvointi

Listalla on yhä vain 5 tilaa.

Vaikka MMM siis vielä 15.06.23 muuta toivoi. Ja hyvä niin, koska:

Jokainen luomupelto syö noin 3/4:lla pinta-alastaan*) turhaan tilaa oikealta Suomen luonnolta. Se ala voisi tarjota tyyssijan huomattavasti  suuremmalle luonnon monimuotoisuudelle.

– klips –

*) arvioitu tietysti siltä pohjalta, minkä osuuden ruoasta Suomen luomuviljely tuottaa, suhteessa käytettyyn pinta-alaan

Otsikkomme. Iskulause!

[Heikki Jokipii]

Tämä eräänlainen painajainen tuntuu tänäkin vuonna toteutuvan:

Lasketaanpa uudelleen se yliedustus, kun vähän muitakin luomutiloja sinne on jälkikäteen tullut. Eli tarvitaan tilojen kokonaismäärä tuossa tilaisuudessa. Joka on nyt 27, tänä vuonna, ellei sinne lisää enää tule. Joten: niistä 7,4% on biodynaamisia. Biodynaamisia tiloja on Suomen luomutiloista n. 0,26%. Yliedustus 28-kertainen.

Tällä hetkellä osallistujia 14 tai 15. Joista biodynaamisia tiloja 2. Eli noin 13%. Tämä jo mukaan laskettuna.

Mutta tämäkin tuli esille jo pari vuotta sitten:

Suunnattomaan yliedustukseen tietysti riittää jo Haltijan tila yksin. Normaalivuonna 2019 tiloja oli mukana 40 eli alle joka sadas kaikista luomutiloista. "Oikeudenmukainen" edustus biodynaamisille tiloille noin laskettuna olisi noin 1/10 tilaa!

– klips –

Kun tässä on tavallaan keskitytty ihmettelemään — ääriesimerkkinä — biodynaamisia tiloja Suomen luonnon päivän juhlinnassa, niin lienee taas syytä tuoda esille, että ne "tavallisetkaan" luomutilat eivät edusta pyrkimystä suojella Suomen luontoa.

[Heikki Jokipii]

MMM:n teksti on yllätyksetön:

Luomutilalle luonnon päivänä!

Julkaisupäivämäärään voisi kiiniittää huomiota: 15.8.2023. Tänäkään vuonna MMM ei livennyt rivistä, vaan osallistui entisin ehdoin.

Nyt kymmenen päivää ennen tilaisuutta ilmoittautuneita on 18 kappaletta. Joista 2 biodynaamisia tiloja.

[Heikki Jokipii]

Aika viime tingassa Pro Luomukin ryhtyi tätä mainostamaan:

Tule luomutilalle Suomen luonnon päivänä 26.8.

Tuore tarkistus: osallistujia 18 luomutilaa. Siihen määrään sen nyt uskoisi tänä vuonna jäävän.

Teoreettisesti 305 555  vierailijaa kullekin.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun tiedotteesta. Ei ole pätevä asian puolustelu:

”Kannattaa nostaa lippu salkoon virallisena liputuspäivänä, Suomen luonnon päivänä”, kehottaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

”Luomu sopii hyvin päivän teemaan, sehän se on LUOnnon MUkaista tuotantoa. Se pitää yllä lajien monimuotoisuutta ja tukee kotieläinten lajinmukaista käyttäytymistä ja hyvinvointia. Juhlitaan siis ja nautitaan luomuherkuista!”

Tuo itse sanaan tai ilmaisuun tukeutuminen suorastaan lapsellista. Tämä on jo Pro Luomun tekstiä:

Tutkimusten mukaan luomupelloilla elää 30 % enemmän kasvi- ja eläinlajeja kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla.

Mutta yhä saamme sietää sen taktisen vaitiolon, että myöskin tutkimusten mukaan tilakohtaista eroa ei ollut. Tai asia meni luomun tappioksi.

***

Nyt laskin, että tilojen lukumäärä oli kasvanut yhdellä. Mutta edelleenkin ko. luomutilojen tulee toivoa, etteivät nuo vierailut täysimääräisinä toteudu. Normaalitila ei kestä "Suviseurojen" järjestämistä pihallaan!


PS. 24.08.23: Viime tingassa lukumäärä on kasvanut lukuun 24. Osallistujien joukossa on mm. Topin maatilamyymälä ja Ahlbergin puutarha. Mitä siitä sitten pitäisikään ajatella.

[Heikki Jokipii]

Tämäkö muka olisi Suomen luontoa:

Topin Maatilamyymälä on luomuun erikoistunut tilamyymälä ja perheyritys. Tila on Suomen vanhin luomupensasmustikkatila ja on viljellyt jo yli 30 vuotta luomuna pensasmustikoita. Topin Maatilamyymälästä voi ostaa oman tilan Topin luomu pensasmustikoiden lisäksi yli 2000 erilaista luomu ja ekotuotetta.

(lihav. HJ)

Amerikkalainen vieraslaji.

TOPIN KAUPPA EI OLE VAIN RUOKAKAUPPA – ”EIKÄ MIKÄÄN RIHKAMAKAUPPA”

Lisäksi löydät myymälästämme myös laadukkaita käyttö- ja lahjatavaroita :

    Lahja- ja sisustustavaroita, mm. kauniita suomalaisia tekstiilejä kuten kotimaisia pellavapyyhkeitä, tohveleita, unisukkia, tyynyliinoja, keittiöpyyhkeitä, esiliinoja, pöytäliinoja, shaaleja ja villahuopia, mukeja ja muita astioita kotiin ja lahjaksi
    Kotimaisia postikortteja, onnittelukortteja sekä erilaisia lahjakasseja
    Käsintehtyjä suomalaisia kynttilöitä
   
– klips –

    Luomu kahvit ja esittely (ryhmille tilauksesta) ks. kohta Ryhmät

(lihav. HJ)

Juhlapäivänä aluksi oli OK. Mutta sitten nuo luomutilat pilasivat kaiken, koko idean.

[Heikki Jokipii]

Where did wheat come from? Uncovering the grain’s genetic genesis at the dawn of agriculture

From the dawn of agriculture, about 10,000 years ago, to modern genetic improvement techniques, wheat has been a key witness and actor in the evolution of human nutrition. Frequently when talking about food, and wheat and its derivatives, one hears the adjective ‘natural’. But the distinction between ‘natural’ and ‘artificial’ in agriculture is often meaningless. Agriculture is, ultimately, a manifestation of human intervention in natural processes. An artificial process, whose resulting products are also artificial. The wheat we eat today does not exist in nature.

Viitaten myös uutiseemme (2010):

Suomessa myydään muuntogeenistä leipää

[Heikki Jokipii]

Hesarissa eilen Heikki Hänninen, kasviekologian professori Zhejiang A&F -yliopistossa Kiinassa, Vieraskynässä kauniisti:

Myös ihmisen muokkaama luonto voi olla kaunista ja arvokasta

Maankäytössä ei ole aina tarkoituksenmukaista pyrkiä mahdollisimman suureen luonnonmukaisuuteen. Peltojen päätarkoitus on edelleen tuottaa ihmisille ravintoa, ei olla mahdollisimman luonnonmukaisia. Ihminen voi niin halutessaan puuttua luonnon kiertokulkuun kovallakin kädellä, mutta ollakseen kestävää ihmisen toiminnan täytyy perustua syvälliseen ymmärrykseen luonnon toiminnasta. Juuri näinhän toimivat myös kirurgit. He kohtelevat ihmiskehoa tarvittaessa hyvinkin epäluonnollisilla tavoilla, mutta he tietävät, mitä tekevät.

Tähän tulee pyrkiä myös yhteisen maapallomme hoidossa. Tarvitaan tieteellistä tutkimusta ja sen tulosten kiihkotonta välittämistä päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle. Lisäksi tarvitaan arvokeskustelua siitä, minkälaisessa maailmassa haluamme elää. Sitä luonnontiede ei meille kerro.

[Heikki Jokipii]

Päädytty otsikkomme linjalle:

Viewpoint: Rejecting simplistic organic farming — Instead of worrying about which farming system is more ‘natural’, which is impossible to define, focus on sustainability

But it got me thinking what, exactly, do we mean by natural? And what would be the costs to society of abandoning new technology in agriculture?

Right now, the food available in our stores is cheaper, more plentiful and more nutritious than ever before in our history. Yet we worry about the way food is produced on farms and about the genetic makeup of the plants used by our farmers. “Are they using natural plants and farming the natural way?” we ask ourselves.

Perhaps it is time to kill off a few myths about farming. There is nothing natural about farming. An agricultural landscape may look attractive – a vineyard in the San Diego backcountry for example, or a sunflower field in full bloom in the Provence in France – but its creation required the complete destruction of the natural ecosystem and its replacement by an agricultural ecosystem.

Further, to grow so many of the same plants in one field while at the same time suppressing the growth of other plants – in this case, weeds – is not natural. This is true even if farmers practise crop rotation, or “inter-cropping,” the practice of growing two or three crops at the same time. Such an ecosystem is not what nature intended, and as a result we must continuously supply fertilisers, and apply weed control, disease control and insect control measures to keep that artificial ecosystem going. The most important question is not whether it is natural, but whether it is sustainable in the long run. Do our practices destroy the resource base, or do they maintain it for future generations?

[Heikki Jokipii]

Varmaankin näin (Luke):

Kukkivat kaistat ovat osa tulevaisuuden kasvinsuojelua

Viljely-ympäristön monimuotoistaminen on yksi keino kasvintuhoojien hallintaan ja luontokadon torjuntaan. Luonnonvarakeskuksessa on tutkittu erityisesti kukkivien kasvustojen merkitystä tuholaisten luontaisten vihollisten tukemisessa.

- Kukkivissa seoskasvustoissa on testattu monia eri kasvilajiyhdistelmiä viherlannoituskasveista niittykasveihin. Yksi keskeinen havainto oli, että jo kolmenkin kasvilajin seos – härkäpapu, rehuvirna ja hunajakukka – lisäsi hyötyhyönteisten esiintymistä kaalilohkoilla, kertoo erikoistutkija Sari Himanen.

Peltolohkon monimuotoistamisen hyöty näkyi viljelijöiden mukaan lisääntyneenä kukkakirjona ja pölyttäjähyönteisten runsautena. Käytännön viljelyn kannalta oli tärkeää, että kukkivat kaistat eivät haitanneet pääsatokasvin viljelytoimia tai lisänneet havaittavasti tuholaisongelmia.

(lihav. HJ)

Mutta mitä mutta mitä viherlannoitus ja tämä oikeastaan asiaan kuuluu:

Ennakointi luomuvihannestuotannon perusta

Ennakoiva kasvinsuojelu on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, kun kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä pyritään vähentämään. Luomuvihannesten tuotannossa on suoria torjuntakeinoja vähän. Tuholaisten pääsyä kasvustoon voidaan estää lähinnä harsoilla ja verkoilla. Porkkanan pahimman tuholaisen, porkkanakempin, hallinnassa on tutkittu petohyönteisten levittämistä kasvustoon. Pihaharsokorennon toukat vähensivät kokeissa porkkanakempin munia, mutta niiden levitysmäärät ovat suuria ja siten peltomittakaavassa käytettynä kalliita. Niillä voisikin olla merkitystä lähinnä harsojen tai verkkojen ulkopuolelle jäävillä alueilla estämään kantojen kasvua.

– Myös mahdollisuuksia käyttää toukkia edullisempia pihaharsokorennon munia tulisi tutkia vihannesten tuholaisten torjunnassa, toteaa Anne Nissinen.

Edelleen teesimme: ympäristön monimuotoistaminen onnnistuu parhaiten ihmisen käyttämän viljelyalan minimoimisella. Johon kuuluu luomuviljelystä luopuminen tykkänään. Kukkivat kaistat on silloin helpointa järjestää.