Puolueet ja luomu

[Heikki Jokipii]

Näin "kädettömiä" ovat sitten meppiehdokkaat luomun kulutuksen lisäämisen suhteen. Sirpa Pietikäisen vastauksesta Pro Luomulle:

Luomun tuotantoa ja kulutusta voidaan EU:ssa edistää esimerkiksi julkisten hankintojen kautta. Näin ollen esimerkiksi kuntien tulisi painottaa luomuruokaa omassa tarjonnassaan, kuten esimerkiksi meillä Suomessa kouluruokailussa ja kunnan työpaikkaravintoloissa. Myös muut ruokapalveluiden tuottajat, kuten ravintolat pitäisi haastaa mukaan tarjoamaan enemmän luomu- ja kasvispainotteista ruokaa. Ravintoloissa syömämme herkullinen luomu- ja kasvisruoka edistäisi ihmisten taipumusta kokata myös omissa kodeissaan luomuruokaa. Myös lainsäädännöllä voidaan ohjata luomun tuotantoa ja kulutusta.

Kunta (ja valtio) voi kyllä jonkinverran pakkösyöttää lapsille luomua. Mutta jo työpaikkaruokailussa tulee äkkiä raja vastaan (se tapahtuu pääsääntöisesti omilla rahoilla). Yksityisen puolen ravintoloiden ohjaaminen on käytännössä mahdotonta. Tuo luomun makuelämyksen leviäminen on kyllä luomuintoilijan toiveajattelua.

Tuotantoa voidaan ohjata ehkä lainsäädännöllä. Mutta kulutusta?

***

Pietikäinen tulee näin lähelle sitä, mistä tuleva EU-parlamentti päättää:

Luomuviljelyn kannalta meidän ei tulisi helpottaa muuntogeenisten kasvien viljelyä. Muuntogeenisten kasvien takia tarvitsemme yhä suurempia puskurivyöhykkeitä, jotta muuntogeenisten kasvien leviämistä luomuviljelysmaille voidaan ehkäistä.

Mutta ei kuitenkaan kerro käsitystään geenieditoiduista lajikkeista.

[Heikki Jokipii]

Samaisesta Pro Luomun haastattelussarjasta.

Ville Merinen, eurovaaliehdokas, Sosiaalidemokraatit, erehtyy raskaasti:

Jäsenmaiden välillä on isoja eroja luomun suosiossa, ja suomalaisille laadukkaille luomutuotteille voi olla merkittävää kysyntää EU:ssa.

Niinkuin ovat häntä ennen tehneet muutkin suomalaispoliitikot.

Mutta niin isänmaallinen ei pidä kansanedustajankaan olla. Ruoantuotanto yleensä ja luomutuotanto erikseen ei ole niin ylivoimaisen laadukasta Suomessa, että se kädestä revittäisiin. Vieläkin Pro Luomun sivuilla olevan Erkki Pöytäniemen muistion (2013) huomautus siitä, että Saksan (ja myös muun Euroopan, HJ:n lisäys) luomunarkkinat ovat erittäin kilpaillut, pätee yhä. Ja tähän mennessä odotuksissa luomuviennin menestyksestä on vain petytty.

[Heikki Jokipii]

Eurovaalien ääniharava ei tässä yllätä (Pro Luomun em. haastattelukoosteesta):

Myös Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas Li Anderssonin mielestä Pellolta pöytään -strategian tavoitteet ovat tärkeä toteuttaa, jotta ympäristön tilaa saadaan parannettua maatalousympäristössä. ”Torjunta-aine- ja lannoiteriippuvuuden vähentäminen on eduksi. Lannoitteiden kohonnut hinta on osaltaan ajanut alkutuottajia entistä ahtaammalle, joten ympäristön, huoltovarmuuden ja tuottajien kannalta hyviä toimenpiteitä on tärkeää viedä eteenpäin. Myös tuotantoeläinten hyvinvointia on välttämätöntä parantaa. Ruuan tuottamisella on tultava toimeen ja ihmisillä on oltava varaa ruokaan”, sanoo Andersson.

Vaan osoittaa tuossa jopa tiettyä asiantuntemattomuutta. Ympäristön tilaa ei todennäköisesti EU:n luomuistamisohjelmalla paranneta. Maatalousympäristössäkään.

Lannoiteriippuvaisuutta ei sillä vähennetä, koska viljelykasvit tarvitsevat lannoitteita. Onko tuossa takana usko, että luomussa niitä ei tarvita? Tai tarvittaisiin vähemmän? Tai luomun käyttämät lannoitteet olisivat ihan eri asia?

Torjunta-aineriippuvuutta (tai haittoja) ei vähennetä sillä, että poliitikot määräävät käyttämään niitä kaikkia vähemmän. Kuten EU:ssa nyt toimitaan.

Viimeisen lauseen (vasemmistolaisen) hurskas toive ei kyllä luomulla edisty. Vasemmiston (nyt laskien tässä mukaan demaritkin) outo lukkarinrakkaus luomuun on täälläkin pitkään ihmetyttänyt. Asiaan liittyen on täällä rakentunut ihan oma triidinsäkin:

Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?

Kun äänestäjät ovat muuttuneet kuluttajiksi ja äänestäneet rahoillaan, he ovat löytäneet itse oman ratkaisunsa. Ja vähentäneet luomun ostamista. Vielä siitä vähäisestäkin vähentäneet. Nyt osuus on 1,9 %. FtoF:n 25 % tavoite viljelyalasta näyttää sitä taustaa vasten yksinkertaisesti mielettönältä.

Andersson ei hänkään mitenkään tuo esille sitä, miten EU-parlamentin agendalle tulevat hyvin pian direktiivit geenieditoinnista. Tai ovat siellä jo.

***

Toisaalta voimme panna merkille, että toinen, vielä pitkäaikaisempi luomun puolestapuhuja, Sirpa Pietikäinen (Kok.) ei nyt ainakaan heti pääse ääneen europarlamentissa (varalla).

[Heikki Jokipii]

Olemme hyvin osoittaneet, kuinka mitätön luomun rooli on maataloustuotannossa.

Hyvin olemme senkin osoittaneet, kuinka mitätön luomun rooli on suomalaisten ravitsemisessa. Yksityiskohtaisesti tarkasteltuna se on vielä surkeampi kuin 1,9 prosentin myyntiosuuskaan kertoo.

Joskus tulee taas mieleen, että olisikohan tämä tässä. Paljon emme voi enää edistää luomun (kaikin puolin toivottavaa) alamäkeä.

Eli tämä sama:

Tämä uutisemme oli pari hallitusta sitten ...

Miksi keskittyä niin mitättömään asiaan kuin luomu?

... mutta mikään ei olennaisesti ole noin 5 vuodessa muuttunut:

Käytännöllisesti katsoen kaikkien puolueiden ohjelmassa on luomun edistäminen. Miksi?

Siinä tavallaan tulikin perustelu, miksi on syytä kuitenkin jatkaa. Suomen tasolla ja EU-tasolla. Luomuaatetta on varmaankin turha yrittää tykkänään juuria pois*) maailmasta, mutta hyödyllista edelleen on yrittää sen poliittista vaikutusvaltaa olennaisesti vähentää. Toimintamme painopistettä voisi ehkä vähän siirtää tähän:

Eiköhän meidänkin pidä ryhtyä vastatoimenpiteisiin? Saada lopultakin esiin "koloistaan" joku heistä:

Wanted! Etsintäkuulutus!
Missä on aktiivipoliitikko, joka uskaltaa julkisesti olla luomua vastaan?

Vaikka samaan tapaan kuin Pro Luomu teki tuossa haastattelukierroksessaan eurovaalien alla.

Joka Pro Luomu muuten yhä tarvitsee vastatoimijansa. Poliitikotkin ovat ihmisiä. Ja manipuloitavissa uskomaan, että luomulla olisi erityistä suosiota. Että poliitikon sitä kannattaisi sen vuoksi kannattaa.

______

*) kerrankin kielikuva ihan paikalleen!