Ravinnepäästöt tavanomaisilla ja luomupelloilla

[Heikki Jokipii]

Taas on tulossa tämä tapaus:

Tervetuloa juhlimaan Suomen luonnon päivää kalakohteissa ja luomutiloilla!

Tutustu Suomen luomutiloihin!

Luomu on ympäristöystävällistä, ja luomutuotannolla viitataan nimensä mukaisesti luonnonmukaiseen tuotantoon. Niinpä luomu sopii loistavasti yhdeksi Suomen luonnon päivän teemaksi.

Olisiko nyt tässä paikka kertoa, miten Ruotsissa?

Onpa tuossa jo itsessäänkin aikamoista päättelyä: kun "luomutuotannolla viitataan nimensä mukaisesti luonnonmukaiseen tuotantoon", niin siitä jatketaan "niinpä"! Ruotsiksi tuo olisi ollut vielä helpompaa, nimensä mukaisesti "ekologisk", niinpä ...

[Heikki Jokipii]

Mutta ei tuo Luonnonvarat-verkkolehden sivu - vaikka blogi väitti olevansa - tosiasiassa hyväksynyt kommentointia. Tätä minä yritin sinne lähettää:

***

Suomen MMM on aivan liiian hätäisesti ja oikeastaan ajattelemattomasti (ja luultavasti hyvin "poliittisin" perustein) valinnut luomutilat (taas) Luonnon päivän kohteeksi, koska se ei ole seurannut tutkimusta ja keskustelua Ruotsissa. Sieltä on tullut mm. tämä tieto:

Ruotsalaistutkimus: Luomuviljely lisää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin

Myös Ruotsin Svenska Livsmedelsverket julkaisi ruoan ympäristövaikutuksista kirjallisuuskatsauksen, jonka pohjalta luomuviljelyä ei mitenkään voi pitää tavanomaista viljelyä parempana luonnon kannalta. Sen tuloksista saa kuvan tästä Iida Ruishalmeen artikkelista:

Organic vs. conventional farming: Which has lower environmental impact?

Artikkelista löytyy linkki alkuperäiseen julkaisuun ja Dagens Nyheterissä asiasta käytyyn keskusteluun.

Mutta sinänsä jo perustieto luomun huonosta tuottavuudesta olisi ollut jo peruste olla tuota tekemättä. Pro Luomulta saamme tiedon, että luomuviljely tuottaa vain noin 2% elintarvikkeistamme (vilja, maito, liha). Kuitenkin luomuhyväksytty viljelyla on n. 8% koko viljelyalasta.

Jos siis luomuviljellen tarvitsisimme nelinkertaisen viljelyalan nykyiseen verrattuna, on tuon viljelytavan juhliminen Luonnon päivänä, jonka tarkoituksena selvästi on kunnioittaa koskematonta luontoa, hyvin arveluttavaa, jopa "kornia".

***

Mutta enpä taida hyväksyä epäonnistumistani lähettämisessä. Kysynpä, miksei saa kommentoida! Kysyin, mailitse:

Viestintäjohtaja Pekka Väisänen

Yritin kommentoida Luonnonvarat-verkkolehtenne artikkelia "Tervetuloa juhlimaan Suomen luonnon päivää kalakohteissa ja luomutiloilla!". Blogi tarjosi kommentointilokeroa, mutta sitten ei enää tarjonnutkaan mahdollisuutta viestini lähettämiseen.

Tämä lienee jokin atk:sta johtuva virhe. En voi uskoa, että kommenttien torjuminen olisi tietoista politiikkaanne.

Heikki Jokipii [jne.]

[Heikki Jokipii]

Tekniset vaikeudet sitten selvisivät. Nyt kommenttini siellä on. Yksinään, ja lukeeko sitä kukaan? Mutta oli se laitettava.

Samaan aikaan näistä luomutilavierailuista kerrotaan monessa paikassa netistä. Ilman meidän kommenttejamme. Lähempänä tuota päivämäärää varmaankin lehdistökin kertoo kiltisti asiasta, ja luultavimmin myönteisesti eli kritiikittömästi. Näin MMM pääsee ihan pelkällä tällä massalla kertomaan kansalle, että luomuviljelystä on muka luonnolle hyötyä.

PS: Tämä keskustelu oikeastaan kuuluu osioon, jossa se on jo aloitettu:

Viljely ei ole luontoa

(Mahdolliset kommentit siis sinne! Haluan toki moderaattorina välttää tiukkapipoisuutta - mutta kun en itsekään enää muista, mistä kaikesta missäkin triidissä on keskusteltu.  )

[Heikki Jokipii]

Vaikkei asian oikeasta laidasta ollakaan varmoja, kun asiasta kysytään, niin kummasti varmoja ollaan, kun tehdään ja perustellaan budjettiesitystä (MMM:n esityksestä vuodelle 2017, s. 17, lihav. HJ):

Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ovat merkittäviä luonnonvarojen hyödyntäjiä. Tästä aiheutuvia haittavaikutuksia vähennetään eri toimenpitein. Maatalouden ravinnepäästöt maaperään ja vesistöihin ovat vähentyneet maaseutuohjelman toimenpiteiden, ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten sekä uusien tarkennettujen tuotantomenetelmien ja luomutuotannon lisääntymisen seurauksena.

Mutta nyt tuon ruotsalaisen tutkimuksen jälkeen on olemassa vankka epäilys sen suhteen, onko luomutuotannolla ravinnepäästöjä tosiasiassa vähennetty. Ja vähennetäänkö niitä sen avulla jatkossakaan.

[Ville Aarnikko]

Tuo luomun ansio tässä asiassa on nyt niin kova väite (vrt. muun Euroopan maatilat ja Ruotsi), että sen perustelut olisi syytä nähdä / esittää mahdollisimman yksityiskohtaisesti.

[Heikki Jokipii]

Tässä olisi nyt sopivaa määrärahaa vertailututkimuksen tekemiseen tuo em. ruotsalaistutkimuksen kanssa:

Rahoitusta saatavilla maatalouden ympäristövaikutusten tutkimukseen (MMM, Syke)

Kun täältä katsoo, niin nämä tavoitteet toteutuisivat justiinsa ...

Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelma MATO 2016-2020

... jos edes tarkkaan tietäisimme, onko luomutukeen syydetyistä mittavista rahamääristä mitään todelliista hyötyä ympäristölle.

Kun tällainen seminaari järjestetään ...

MATO-vuosiseminaarissa haistellaan uusia tuulia

Ensimmäinen MATO-vuosiseminaari ”Uutta matoa koukkuun: tutkimusta maatalouden ympäristövaikutusten hallintaan” järjestetään Helsingissä Säätytalolla 15.2. klo 12:00–16:30. Seminaariin voi ilmoittautua sähköisesti MATO-verkkosivujen kautta 31.1. mennessä.

Seminaarissa esitellään käynnissä olevien tutkimushankkeiden uusimpia tuloksia ja käydään keskustelua tutkimuksen ja politiikan yhteistyöstä. [...]

... niin siellä sopisi myös käydä läpi tuo em. Ruotsin hankkeen (uudet) tulokset, ja hahmotella tämän vertailututkimuksen tekemistapoja. (Ruotsin tutkimuksen status oli muuten, kun keväällä asiaa käsittelimme, vielä "working paper". Tällä välin on voinut ilmestyä virallisempi versiokin?)

[Heikki Jokipii]

Vaikkei asian oikeasta laidasta ollakaan varmoja, kun asiasta kysytään, niin kummasti varmoja ollaan, kun tehdään ja perustellaan budjettiesitystä (MMM:n esityksestä vuodelle 2017, s. 17, lihav. HJ):

Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ovat merkittäviä luonnonvarojen hyödyntäjiä. Tästä aiheutuvia haittavaikutuksia vähennetään eri toimenpitein. Maatalouden ravinnepäästöt maaperään ja vesistöihin ovat vähentyneet maaseutuohjelman toimenpiteiden, ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten sekä uusien tarkennettujen tuotantomenetelmien ja luomutuotannon lisääntymisen seurauksena.

Mutta nyt tuon ruotsalaisen tutkimuksen jälkeen on olemassa vankka epäilys sen suhteen, onko luomutuotannolla ravinnepäästöjä tosiasiassa vähennetty. Ja vähennetäänkö niitä sen avulla jatkossakaan.

Uudessa budjetissa vuodelle 2018 eivät luomun määrärahat juuri muuttuneet (aivan hiuksenhienosti ne vähenivät, ts. tuo yhteinen momentti, n. 9 miljoonalla). Samana oli pysynyt asian perustelukin:

Maaseutuohjelma sisältää toimenpiteitä ympäristön tilan parantamiseksi. Toimenpiteistä merkittävimmät ovat mom. 30.20.43  rahoitettavat  maatalouden  ympäristökorvaukset  ja  luonnonmukainen  tuotanto.  Nämä  on  sovitettu  yhteen suorien tukien järjestelmässä olevan viherryttämistuen kanssa. Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksen (1995—2013) tulokset osoittavat, että maatalouden ravinnekuormituspotentiaali ravinnetaseilla mitattuna on vähentynyt.

Siinä on siis sama perustelematon vakuuttuneisuus, että luomutuotanto olisi tuohon vähenemiseen vaikuttanut, merkittävästi ja myönteisesti. Mitä minusta tuo mainittu tutkimus ei osoittanut.

Miksi muuten viitattiin vain tuohon vanhaan tutkimukseen? Eikö edellisessä puheenvuorossa mainitusta MATO-hankkeesta ole vielä saatu mitään tuloksia?

[Heikki Jokipii]

Kummasti sitten tuo ruotsalaistutkimus näyttää unohtuneen, vaikka se Suomessakin esille tuotiin, noin yhdessä vuodessa.

Mm. kansanedustaja Johanna Karimäki (vihr.) ei tässä (7.7.17) näytä siitä koskaan kuulleenkaan:

Tavoitteena kirkas Itämeri

Kuluttajat kaipaavat lisää luomuruokaa ja toivonkin luomun edistämiseen hallitukselta vahvempaa panosta. Luomu vähentää riippuvuutta tuontilannoitteista ja niiden valmistukseen käytetyistä fossiilisista polttoaineista. Luonnonmukainen viljely edistää luonnon monimuotoisuutta ja voi myös olla keino ravinnekuormituksen vähentämisessä. Vihreiden tavoitteena on, että julkisten keittiöiden ruoasta 20 prosenttia on luomua vuoteen 2020 mennessä.

(lihav. HJ)

Samoin tietysti ne netissä olevat vanhat kirjoitukset, joissa luomun väitetään olevan juuri Se Keino, tököttävät yleensä paikallaan, ilman oikaisuja tai tietoa, että aivan toisenlaisiinkin tuloksiin on tultu.

***

Nyt on tarkistettava, onko edellä 16.1.17 mainitussa MATO-hankkeessa saatu selville mitään relevanttia.

[Heikki Jokipii]

Tällä havaitulla epävarmuudella ...

Tutkija puolustaa maatalouden vesiensuojelutoimia: Kritiikki perustunut puutteelliseen tietoon

... on relevanssia otsikonkin keskustelussa.

PS. Tuossa mainitussa väitöskirjassa oli muitakin tuloksia:

Uutta tietoa vesiensuojelusta: Kipsikäsittely toimii, kosteikko ei toimi

Kosteikossa ravinteiden pidätys perustuu kasvillisuuteen. Kun kasvillisuus syksyllä kuolee, ravinteita ei enää pidäty.

Ja tämä:

Monissa tutkimuksissa talviaikaisen kasvipeitteisyyden on kuitenkin arvioitu lisäävän liukoisen fosforin huuhtoumaa. Tätä ei Valkaman tutkimuksen mukaan kuitenkaan tapahtunut.

"Tämän osalta havainnot olivat täysin yksiselitteisiä."

Liittyykö tuo suorakylvöön?

Tässä linkki Helsingin yliopiston uutiseen:

Mikä py­säyt­täi­si pel­loil­ta va­lu­vat ra­vin­teet? 3 ve­sien­suo­je­lu­me­ne­tel­mää ver­tai­lus­sa

Tämä viittaisi siihen, että kyllä, suorakylvöstäkin on vähän kyse:

Kun peltoja jätettiin kyntämättä, niin peltojen halki virtaavan joen vesi kirkastui ja näin vähentyi erityisesti tulva-aikainen fosforikuormitus.

Talviaikaisen kasvipeitteisyyden liukoisen fosforin huuhtoumaa lisäävää vaikutusta on aiemmin todennäköisesti liioiteltu.

Tuolta löytyy linkki alkuperäiseen englanninkieliseen julkaisuun.

[Heikki Jokipii]

Jos edellä eli aivan a!uksi mainittu ruotsalainen tutkija tuli tulokseen, että suojakaista ei toimi, ja Valkama tulokseen, ettei kosteikko toimi, onko kyse samasta havainnosta?

Onkohan Valkama ottanut mitään kantaa luomuviljelyn? Tai voisiko hänen käyttämillään metodeilla ja laitteilla tutkia myös sen vaikutuksia? Suomessa.

[Heikki Jokipii]

Metodeja asian tutkimiseksi kehitetään ja hiotaan ympäri maailmaa:

Koneviesti: Yhdysvalloissa pelloilta karkaavia ravinteita tutkitaan pelloilla

Ja ilmeisesti kehittämiseen on ollut syytäkin:

”Aiemmin analyysit perustuivat yleismittauksiin ja vesistöreiteiltä kerättyihin havaintoihin, sekä niiden pohjalta tehtyihin mallinnuksiin”, Rehm kertaa. Mittaukset olivat oikein tehtyjä, mutta eivät kyenneet yksilöimään ja liittämään yhteen todellisia pelloilla tehtyjä toimenpiteitä ja niiden suoria vaikutuksia päästöihin

Eikä usko jonkin tietyn toimenpiteen - kuten vaikkapa luomuun siirtymisen - itsestään selvästi myönteisiin vaikutuksiin ole ollut perusteltua. Eikä ole vieläkään, vaikka se ajatus yhä budjettikirjassa kummittelee (ks. edellä 11.08.17).

[Heikki Jokipii]

Tämäkin tulee sitten mielenkiintoiseen saumaan:

Suomen luonto ja ympäristönsuojelu joutumassa kärsijöiksi, kun EU aikoo leikata maataloustukia

Mainitaan mm. tuo kipsiniksi, ja se, ettei se saisi nyt rahoitusta. Mielenkiintoista on nyt se, ettei EU tiettävästi ole menettänyt luomuinnostustaan: saako luomu jatkossakin hövelisti tukea, vaikkei se ympäristöä suojelekaan?

[Heikki Jokipii]

Tämäkin tulee sitten mielenkiintoiseen saumaan:

Suomen luonto ja ympäristönsuojelu joutumassa kärsijöiksi, kun EU aikoo leikata maataloustukia

Mainitaan mm. tuo kipsiniksi, ja se, ettei se saisi nyt rahoitusta. Mielenkiintoista on nyt se, ettei EU tiettävästi ole menettänyt luomuinnostustaan: saako luomu jatkossakin hövelisti tukea, vaikkei se ympäristöä suojelekaan?

Tämän MT:n uutisen mukaan:

"[...] Kun olemme tilanteessa, jossa EU:n seuraavan rahoituskauden budjettikehystä ollaan parhaillaan tekemässä. Jo ykköspilarin tukiin tulee leikkauksia ja sitäkin vakavampaa on, että kakkospilarin tukiin tulee todennäköisesti suurimmat leikkaukset."

Kyseisen kakkospilarin määrärahoissa ovat muun muassa ympäristökorvaustuet ja ilmastotoimet ja eläinten hyvinvointituet.

"Siellä ovat myös luomutuet ja maaseudun kehittäminen. Juuri näitä asioita kuten ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavia asioita sekä luomutuotantoa vihreiden mielestä on juuri pitänytkin tavoitella ja edistää."

(lihav. HJ)

Eikö luomutuotantoa siis EU:ssa nyt aiotakaan kehittää? Ainakaan (lisä)määrärahojen avulla? Ovatko luomutuet myös vaarassa?

[Heikki Jokipii]

Tässä luomu.fin johdantoartikkelissa on kommentoivaa ja kysyttävää:

https://luomu.fi/miksi-luomua/vesisto-ja-ilmastovaikutukset/

Suljettuun kiertoon

Suomessa luomun ilmasto- ja vesistöystävällisyyttä lisää se, että eläin- ja kasvintuotanto ei ole tavanomaisen tuotannon tavoin eriytynyt voimakkaasti eri osiin maata. Lanta käytetään hyväksi oman tilan pelloilla. Tutkijoiden mukaan maatalouden ravinnepäästöjen merkittävään vähentämiseen päästäänkin sulkemalla kasvinviljelyn ja karjantuotannon välinen ravinnekierto.

Luomussa jo käytössä oleva biologinen typensidonta on tutkijoiden mukaan merkittävä ekosysteemipalvelu, jolla voidaan tuottaa karjanlannan lisäksi tarvittava täydennystyppi.

Ensinnäkin: pitääkö tuo paikkansa ja missä määrin? Jossain määrin luomutuotannon täytyy olla eriytynyttä jo niiden lukujen varassa, että n. 5000 luomutilasta vain n. 1000 on eläintiloja? Niinpä valtaosa, n. 4000 luomutilaa ei käytä oman tilan lantaa.

Toiseksi, tuossa karjanlanta tulee ikäänkuin taivaasta. Mistä typpi siihen tuli? Lehmä ei sitä ruoansulatuksessaan kehitä. Voisimmeko sanoa, että Haber-Bosch -menetelmä on merkittävä ekosysteemipalvelu, jolla voidaan tuottaa karjanlannan lisäksi tarvittava täydennystyppi?

Kolmanneksi, paljonko todella karjanlannan käytöllä saadaan päästöjä vähennettyä? Se nyt ainakin tiedetään, että lannalla on vaikeaa lannoittaa täsmällisesti.

Neljänneksi tietysti se, miten luomuruoka yleensä sitten taas syödään ihan eri paikassa kuin missä se tuotetaan. Se osa ravinteiden kierrosta ei takuulla ole luomussa suljettu.

[Heikki Jokipii]

Suomen Akatemia haluaa (13.8.2020) kertoa, että tämä olisi nyt tutkimusten tämänhetkinen lopputulos:

Jos kaikki suomalaiset siirtyisivät luomuruokaan, miten se vaikuttaisi maaperän ja vesistöjen tilaan?

Kansainvälisissä tutkimuksissa vesistöihin kohdistuva typpikuormitus on osoittautunut luomutuotannossa matalammaksi kuin tavanomaisessa tuotannossa pinta-alaa kohden tarkasteltuna. Suomessa Luonnonvarakeskuksen tutkija Riitta Lemola on raportoinut samansuuntaisista tutkimustuloksista. Se tarkoittaisi etenkin peltojen lähivesistöjen tilanteen parantumista.

Jos vesistöjen ravinnekuormitusta tarkastellaan tuotettua satokiloa kohden, luomuviljelystä aiheutuva ravinnekuormitus riippuu paljolti saavutetuista satotasoista ja tuotantosuunnista. Typen lisäksi tulee tarkastella myös fosforikuormitusta. Tästä aihepiiristä on kuitenkin toistaiseksi vähän tutkimustietoa.

Tuomas Mattilan mukaan luomuviljelyn vesistövaikutuksien kokonaistilannetta tulisi tarkastella valuma-alue kerrallaan keskeisimmät päästölähteet tunnistaen.

Tästä ruotsalaisesta tutkimuksesta ei ilmeisesti ole kuultu:

Nyt tuli kova tulos ruotsalaisesta tutkimuksesta.

Luomupeltojen typpi- ja fosforipäästöt suurempia hehtaaria kohden kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla. Huomatkaa siis hehtaaria kohden, ei pelkästään tuotettua määrää kohden.


Renare vattendrag utan ekologisk odling
Publicerad 2016-05-12 | Uppdaterad 2016-05-12
http://www.atl.nu/ledare/renare-vattendrag-utan-ekologisk-odling

Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen selvästi kiemurtelee omassa vastausosuudessaan. Hän on varmasti tietoinen siitä, että koko Suomen viljelyn siirtäminen luomuun romahduttaisi ruoan kokonaistuotannon. Mutta yrittää välttää tämän avointa tunnustamista spekuloimalla ruokavaliomuutoksista tms.