Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 15.04.10 - klo:17:58

Title: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 15.04.10 - klo:17:58

Mielenkiintoisesti suorakylvö on tullut myönteisellä tavalla esille parissa yhteydessä ja parissa maassa, uutisvirrassa viime aikoina. Ensin se mainittiin välineenä vähentää ravinnepäästöjä Suomessa, ks. uutisemme. (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=124)

Nyt siitä on kerrottu, miten sillä Zimbabwessa saadaan monenlaista hyötyä:

 Zimbabwessa sopeudutaan ilmastonmuutokseen kuoppia kaivamalla (http://www.kepa.fi/uutiset/7702)

Kyllä, suorakylvöstä on kyse, vaikka ko. jutun kääntäjä ei ole osannut sanaa. "Säästävä viljelymenetelmä" on ihan kelvollinen yritys kääntää ”conservation agriculture”, meillä kyllä käytetään asiasta nimeä CA-viljely.

Englanninkielisessä versioissa (http://ipsnews.net/news.asp?idnews=50900) asia tulee selvemmäksi faktalaatikon avulla, jossa asia kuvataan tarkemmin.

Ilman faktalaatikkoa suomenkielinen uutinen tulee ylimääräisesti ylistäneeksi käsityötä, kun se ihaile tätä kuoppia kaivavaa mummoa (= minun ikäiseni!). Faktalaatikosta selviää, että toki suorakylvöönkin on satavissa koneita, ja vieläpä kukkaron mukaan. Tällä FAO:n sivulla (http://www.fao.org/ag/magazine/0703sp1.htm) on kuva halvahkosta (brasilialaisesta) vempaimesta, jota voi vetää pikkutraktori tai vetoeläin (tai ehkä jopa ihminen, kyllä).

Jos suorakylvössä oltaisiin käsityön varassa, se ei vähentäisi työn menekkiä, mikä sille FAO:n artikkelissa erityisansioksi mainitaan.

Otsikoinnissa on ilmastonmuutos tullut suomenkielisessä versiossa pääasiaksi, mitä se ei ole englanninkielisessä versiossa. Niinpä niin. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.0)

Sadot mainitaan paremmiksi kuin ”tavanomaisessa” viljelyssä, mutta taso ihmetyttää: 1,5 tonnia maissia hehtaarilta ei ole kovin paljon. Samasta maasta vetivät kevyesti 5 tonnin keskimääräisiä maissisatoja ne Mugaben karkottamat ”valkoiset” viljelijät.

Miksi siis niin vähän? Jos EU-rahoilla tehdyssä kokeilussa on pyritty johonkin sellaiseen tavoitteeseen, vaikkapa, että energiaa kuluisi mahdollisimman vähän, tuotosta (ja ihmistyöstä) piittaamatta, niin … otetaanpa asiasta vielä lisää selvää, ennen kuin laitetaan sanoja ”niin”-sanan jälkeen.

--------

Englanninkielisessä versiossakin on pieni IPS:n pukinsorkka. Lause, jossa viitataan ”tavanomaisen” viljelyn odotettuihin vaikeuksiin, on siinä linkitetty luomua ylistävään uutiseen! Mutta luomussa juuri tämä Zimbabwe-artikkelin menetelmä, suorakylvö ei toimi! Mutta niin ollaan IPS:ssä siinäkin vihreästi ”poliittisesti korrekteja”, että menetelmässä välttämättömistä torjunta-aineista ei kerrota (vaikka lannoitteet mainitaankin)! 

Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 11.01.11 - klo:19:28
Suorakylvö on – tämän uutisen mukaan – ilman mainittavia ”fanfaareita” levinnyt Suomessa ilmeisesti huimasti:

 Viimevuotiset kyntömestarit uusivat saavutuksensa (http://www.valtra.fi/news/2446.asp)

Näin kertoo tuo (Valtran sivuilla oleva) uutinen viime syksyltä (lihav. HJ):

Quote
Mikä osuus pelloistamme edelleen kynnetään? Kevytmuokkaus ja suorakylvö ovat kahmineet kovasti perinteisen kynnön osuutta. SM-kyntötoimikunnan puheenjohtaja, entinen mestarikyntäjä Juhani Kivistö arvioi tilannetta.

– Kyntämättä viljelyn osuus lienee vajaa puolet viljan ja öljykasvien pinta-alasta. Viisi vuotta sitten trendi oli vahvasti kynnöstä luopumisen suuntaan, mutta nyt vilkaisemalla koneliikkeiden tarjontaan, niin jo näkyy muuttunut suunta! Tarjolla oleva kyntökalusto on vain kovasti suurentunut. Mäntsälässä esiintynyt 330 hevosvoiman Fendt seitsenteräisellä paluuauralla kuvaa kehityksen suuntaa.

Entinen kyntömestari ja SM-kyntötoimikunnan puheenjohtaja ei edes itse usko suorakylvöön, mikä näkyi jo edellisestä lainauksesta, mutta tässä lisää (lihav. HJ):

Quote
- Käsitykseni on, että kun viljan hinta tästä edelleen hieman liikahtaa ylöspäin ja kun laadusta maksetaan, tai ainakin se varmistaa sadon markkinoinnin, niin kyntö tulee takaisin 70 – 80 prosentin osuuteen kylvettävästä viljapinta-alasta. Kevytmuokkaus ja suorakylvö ovat ylikorostettuja mediassa, koska se on ollut ensisijaisesti kasvavien, vuokrapeltoihin perustuvien tilojen menetelmä.

Nyt myönnän täysin tietämättömyyteni asiassa. Voisiko siis suorakylvöstä seurata Suomen olosuhteissa (pahoja) laatuongelmia?
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 21.06.11 - klo:20:30
FAO:n raportti …

Save and grow (http://www.fao.org/ag/save-and-grow/)

(A policymaker’s guide to the sustainable intensification of smallholder crop production)

(eli ”kestävä tehostaminen”, vai mikä olisi parempi käännös? Politiikan, päätöksien tekijöille se on kuitenkin tarkoitettu. Siitä lukemista, Heidi Hautala ja muut!)

... asettuu voimakkaasti kannattamaan suorakylvöä! Kaikkialla maailmassa. Suomikin mainitaan!

Sen mukaan ongelmia kyllä menetelmän soveltamisessa voi (siellä täällä) olla, mutta ne ovat voitettavissa. Ja lopputulos on kuitenkin paras.

FAO:n ”kestävä tehostaminen” tarkoittaa käytännössä – ”tavanomaista” viljelyä! Vähän ehkä ”terästettynä”, erityisesti tällä suorakylvöllä.

Näin FAO on riemastuttavasti linjassa OXFAMin kanssa! (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=8.msg2164#msg2164)  Vai toisinpäin?  :D

*** 

Luomua FAO:n raportti ei suoranaisesti tuomitse. Se mainitaan yhdessä ”laatikossa” kahden muun vähän erikoisemman viljelyvaihtoehdon kera …
Title: Suorakylvö ja luomu
Post by: Heikki Jokipii on 09.09.11 - klo:06:08
Tämän kirjoittajan mukaan suorakylvö, edes kevytmuokkaus ei ole yhdistettävissä luomuun:

Luomussa osattava lukea olosuhteita (http://www.pellervo.fi/maatilanpellervo/mp9_11/mp9c_11.htm)

Quote
Kevytmuokkaus ei sovi luomuun. Kestorikat, varsinkin juolavehnä, pysyvät paremmin kurissa kyntämällä. Kyntäminen ei ole myöskään niin tarkka ajoitukselle kuin kevytmuokkaus.


PS. 10.9.2011: Vertaa uutisemme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=155) vuoden alussa.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 26.10.14 - klo:08:25
Tässä yhteenvetotutkimuksessa on vähän kahdenlainen sanoma:

No-till agriculture may not bring hoped-for boost in global crop yields, study finds (http://news.ucdavis.edu/search/news_detail.lasso?id=11062)

Otsikko on suorakylvön globaaleihin mahdollisuuksiin nähden pessimistisempi kuin tuloksia kuvaava teksti.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 01.08.15 - klo:06:56
Tästä Mischa Popoffin "omaelämäkerrallisesta" artikkelista otan tässä esille vain yhden kohdan:

Why former organic farmer, food inspector turned against Big Organic to embrace GMOs (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/30/why-former-organic-farmer-food-inspector-turned-against-big-organic-to-embrace-gmos/)

Quote
I grew up on an organic grain farm and worked from 1998 to 2003 as a USDA organic inspector. Organic farmers were still in control during this time, and were nearly unanimous in supporting the development of no-till (or min-till) methods that don’t rely on synthetic herbicides, which are banned in organic production. Sadly, the effort failed, thanks entirely to the rise of a new, rabidly anti-GMO, urban organic leadership.

Natural substances were experimented with to replace Monsanto’s herbicide Roundup, but all proved ineffective, leaving the roots of weeds to regenerate, or proving more toxic than Roundup, turning an organic field into a moonscape devoid of beneficial insects and microorganisms.

Not a single peer-reviewed article was written admitting to the failure. Organic farmers have been forced to till their land as their grandparents did to kill weeds ever since, a practice that requires at least ten-times more fossil fuel per-acre than spraying.

Kääntämättä tuota kokonaan, kyse oli siis siitä, että USA:n luomupiireissä oltiin hyvin innostuneita suorakylvöstä, tehtiin lukuisia kokeiluita. Jotka kuitenkin epäonnistuivat, mitä ei myönnetty.

Mikä lienee nyt asian status? Netti on "täynnä" väitteitä, että se olisi kuitenkin jollakin tavalla onnistunut, ainakin koetiloilla?

Kysymys voidaan vielä jakaa siten, että

a) mitä on tehty tässä asiassa ylipäänsä, maailmalla ja
b) onko asiassa ollut toimenpiteitä, vakavia yrityksiä Suomessa?

Asiassahan oli MTT:llä jopa tällainen tutkimushanke:

Suorakylvö luomuviljelyssä (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/tutkimus/Hankehaku/Hankkeentiedot?p_kielikoodi=FI&p_hanke_seqno=171876)

Olemme tainneet täällä, Dennis Averyn artikkelin (http://tuottavamaa.org/artikkelit/translated/glomalin.php) julkaisemisesta lähtien, aika yksioikoisesti väittää, että suorakylvö luomussa ei onnistu. Mutta nyt siis pyritään tässä asiaa koskevan kaiken evidenssin kokoamiseen.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 02.08.15 - klo:05:45
Tämä GLP-artikkeli ...

No-till agriculture offers vast sustainability benefits. So why do organic farmers reject it? (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/12/no-till-agriculture-offers-vast-sustainability-benefits-so-why-do-organic-farmers-reject-it/)

... esittelee monin tavoin suorakylvön etuja, mutta jättää oikeastaan kunnolla vastaamatta otsikkonsa kysymykseen, miksi luomuviljelijät hylkäävät kestävän suorakylvön. Tai siis vastaa siihen vain siten, että siitähän se johtuu, kun luomuviljelyssä ei voi käyttää torjunta-aineita. Mikä nyt ei ollut järin yllättävä tieto.

Artikkelissa on kyllä linkki (http://rodaleinstitute.org/our-work/organic-no-till/) Rodale-instituutin sivulle, jossa väitetään kyntämättömän luomuviljelyn olevan (kuitenkin) mahdollista, mutta analyysiä siitä ei esitetä.

Tuo Rodale-linkki kyllä vahvistaa sen Popoffin huomion, että vertaisarvioitua tutkimusta asiasta ei mitä ilmeisemmin  juuri ole saatavissa, mahdollisesta tai väitetystä onnistumisestakaan. Linkissä lisätietoa tarjotaan videoesityksellä, ja sitten (syvemmällä) yhdellä Rodale-instituutin kustantamalla ja myymällä kirjalla. Asiaan liittyvää kirjallisuutta kyllä tarjotaan tällä sivulla (http://rodaleinstitute.org/our-work/organic-no-till/organic-no-till-reports-publications/), mutta otsikoista päätellen ko. julkaisut useimmimten vain sivuavat asiaa.

***

Sinänsä, kaikkien esitettyjen suorakylvön etujen jälkeen, sen hitaahko leviäminen tavanomaisessakin viljelyssä vähän kummastuttaa:

Quote
Although, the benefits of no-till farming are robust, there has yet to be widespread use of the technique. As of 2009, only 35 percent of U.S. farmland had at least some dedicated land to no-till practices, almost all of it in farms growing GMOs. Furthermore, the USDA reports that no-till practices are increasing at just 1.5 percent and only 10 percent of farms are considered “continuously no-till”.
(lihav. HJ)

Oudon vanha on tuo tilastotieto (2009, artikkeli v. 2015). USA:ssa ei ilmeisesti säännöllisesti tutkita tuota asiaa. Miten on muuten meillä, Suomessa ja EU:ssa? Onko meillä tuoretta tietoa suorakylvön osuudesta? Voi olla, ettei meilläkään, koska suorakylvöstä ei tietääkseni saa mitään erityistukia EU:ssa, jolloin se ei ole siitä näkökulmasta tarpeellista jokavuotista tietoa. Kun lisäksi GMO-viljely on EU:ssa äärimmäisen pientä, niin ainakaan se ei siis suorakylvön osuutta kasvata: onko suorakylvetty ala liian vähäinen tarkkaan tilastoitavaksi?

Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Ville Aarnikko on 02.08.15 - klo:10:46
Tämäpä on itseänikin mietityttänyt, tuore tilastotieto kiinnostaa. Ymmärtäisin kyllä hitaan siirtymisen, jos suorakylvön ainoa etu on ympäristölle (sinänsä harmillinen ajatusmalli), mutta jos siitä on taloudellistakin hyötyä maanviljelijälle, niin ihmetys jää voimaan.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 11.08.15 - klo:06:04
Tällainen aihe on syksyllä järjestettävässä seminaarissa:

10.10. KoneAgrian luomuseminaari (http://www.luomuliitto.fi/koneagria2015/)

Quote
12.10 Minimimuokkaus ja luomu, kasvi- ja maaperäasiantuntija Tuomas Mattila, Luomuliitto

Vaikka siis ihan aidosta suorakylvöstä ei liene kyse, luomuväki Suomessa näyttää siis säilyttäneen kiinnostuksensa asiaan.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 07.12.15 - klo:07:44
Tämä GLP:n artikkeli pohtii, onko suorakylvö maineensa veroista, ekologisilta hyödyiltään, vai ylimainostettua:

Glyphosate-GMO debate sparks relook at eco-benefits of no till farming: Does hype match reality? (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/12/04/glyphosate-gmo-debate-sparks-relook-eco-benefits-no-till-farming-hype-match-reality/)

Esitellään epäilijöidenkin mielipiteitä, mutta kyllä artikkeli sittenkin sille kannalle päätyy, että on se. Tulee esille, että asian epäilijät ja vastustajat usein ovat myös geenitekniikan vastustajia. Ja luultavasti myös luomuviljelyn kannattajia (vaikka unelmaa suorakylvöstä yhdistettynä luomuun yhä edelleen jossain piireissä "hellittäänkin").
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 29.06.16 - klo:08:17
Suorakylvö menee. Tai ainakin uhkaa mennä. Maaseudun Tulevaisuuden (Pro Luomun) uutisessakin ...

Pro Luomu: Vilja kasvaa ilman glyfosaattiakin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/pro-luomu-vilja-kasvaa-ilman-glyfosaattiakin-1.153401)

... on igressinä (lihav. HJ):

Quote
Viljelykierto, aluskasvit, seosviljely sekä niitto ja kyntäminen korvaisivat glyfosaatin, jos se kiellettäisiin.

Luomuväki näyttäisi tuon uutisen perusteella aika lailla unohtaneen haaveet suorakylvön ja luomun yhdistämisestä. Ja kannattaessaan innokkaasti glyfosaattikieltoa (vaikka asia ei oikeastaan heille kuulu!), epäsuorasti kieltäisi mielellään suorakylvön myös muilta.

Kyllä sen muutkin näkevät samoin. Linkattuna uutisena MT:ssa on tämä:

Glyfosaattikielto kiihdyttäisi konekauppaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/glyfosaattikielto-kiihdyttäisi-konekauppaa-1.151637)

Quote
Torjunta-aine glyfosaatin kielto tarkoittaisi paluuta peltojen kyntämiseen, mikä lisäisi todennäköisesti maatalouskoneiden kysyntää, arvioi konevalmistaja Amazonen toimitusjohtaja Justus Dryer.

Toimittajien kannattaisi kyllä kysyä tietyiltä MEP:eiltä:

- Suorakylvöä tunnetusti pidetään ympäristö- ja ilmastoystävällisenä viljelytapana. Miten on, kannatatteko Te suorakylvön lisäämistä EU:n alueella?

(Ja tarkennuksena sitten: "Ei, en kysynyt mielipidettänne luomusta. Jos siis oletetaan, että luomutuotteiden kalliin hinnan takia niiden kysyntä kuitenkin jää pienehköksi, niin ...")
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 31.08.16 - klo:06:31
MT kertoo:

Suorakylvö toimii kaikilla maalajeilla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/suorakylvö-toimii-kaikilla-maalajeilla-1.160355)

Quote
Janakkalalainen Samuel Jussila on todistanut, että suorakylvö toimii kaikilla maalajeilla.

Miten hän on tuon todistamisen tehnyt, ei oikeastaan ihan kunnolla selviä. Mutta ainakin tuon tilan osalta selvisi, että satotaso ei laskenut. Ja mukana on hyvä yhteenvetolista:

Quote
Suorakylvön edut ja haitat

+ Säästyy työaikaa

+ Säästyy polttoainetta

+ Tarvitaan vähemmän koneita

+ Eloperäinen maa-aines lisääntyy

+ Maan pieneliötoiminta vilkastuu

+ Pienempikin traktori riittää

- Vaatii enemmän ja tarkempaa kasvinsuojelua

- Sato voi notkahtaa hieman ensimmäisinä vuosina

- Ei sovi luomuviljelyyn

Listassa sitten oli tuo satotason notkahdus, "hieman ensimmäisinä vuosina". Siihen lauseeseen olemme kyllä perinteisesti suhtautuneet epäluuloisesti, koska samaa väitettä käytetään luomuviljelyn kohdalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=752.0), ilman että satotasot siinä koskaan ennalleen palautuisivat. Onko suorakylvön osalta tästä tutkimuksia?

Glyfosaatin suuri merkitys suorakylvölle tulee artikkelissa hyvin esille. Mutta sitten tällainen näkemys:

Quote
Glyfosaatin käytön mahdollisesta kieltämisestä ProAgrian kasvintuotannon neuvojanakin työskentelevä Jussila ei ole erityisen huolissaan.

– Glyfosaatin käyttöä ei todennäköisesti kielletä, mutta jos kiellettäisiin, niin uskon kasvinsuojelufirmoilla olevan kehitteillä korvaavia aineita ja myös lajikkeita, jotka kestävät tiettyjä, maata putsaavia torjunta-aineita.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 01.10.16 - klo:07:14
Minulle oli yllätys, että Luken luomusatotilaston keräyslomakkeessa

http://stat.luke.fi/luomusatotutkimus_fi

... on kohta eli lokero myös tälle asialle:

Quote
[...] Josta suorakylvöala
ha
Kylvö tehty edeltävän kasvin sänkeen.

Kun tiedämme (ks. edellä) miten toivotonta suorakylvö luomussa on, niin on oikeastaan hyvin kiinnostavaa, missä määrin sitä kuitenkin yritetään. Ellei siitä kysymättä tule nettiin tietoa, niin tulee sitten Lukelta kysymällä.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 22.11.16 - klo:08:44
Tässä IPS:n uutisessa ollaan puhuvinaan ilmastonmuutoksesta mutta puhutaankin itse asiassa suorakylvöstä ("direct seeding"):

Cliimate Finance for Farmers Key to Avert One Billion Hungry (http://www.ipsnews.net/2016/11/climate-finance-for-farmers-key-to-avert-one-billion-hungry/)

Hyvistä tuloksista kerrotaan, noissa kuivuuden piinaamissa olosuhteissa. Mistä ei kerrota, on se, mitä rikkasvien torjunta sitten edellyttää, jos maata ei kynnetä.

Tieto siinä tulee, että suorakylvöä kokeileviin ja edistäviin hankkeisiin sijoitetaan myös kehitusyhteistyörahaa. Tai sitten ehkä jatkossa "ilmastorahaa". Oikein hyvä niin, uskon.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 10.12.16 - klo:06:29
Tällaista saatiin selville nyt Suomessakin:

Suorakylvö vähentää typen huuhtoutumista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suorakylv%C3%B6-v%C3%A4hent%C3%A4%C3%A4-typen-huuhtoutumista-1.171746)

Joistakin yllätyksistä tuo artikkeli kertoo, mutta meille tai niille, jotka kansainvälistä keskustelua ovat seuranneet, yllätyksiä noissa tuloksissa ei juuri ole. Mutta hyvä, että täälläkin tutkittiin, ja varmennettiin asia, Suomen olosuhteissa:

Quote
Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty Suomessa ennen ja muuallakin hyvin vähän.

Mutta kuitenkin on sen verran, että mekin nuo asiat olemme saaneet tietää.

Kaikkea ei voi vaatia, mutta olikohan tuossa samassa väitöskirjassa tutkittu sitä liukoisen forforin ongelmaa (http://www.ruokatieto.fi/sv/uutiset/suorakylvo-vahentaa-eroosiota-ja-ravinteiden-huuhtoutumista), joka suorakylvöön kuitenkin Suomen keskustelussa on liitetty? Tuosta Ruokatiedon uutisesta:

Quote
Suorakylvön ongelmana on liukoisen fosforin huuhtoutumien kasvu. Muokkausta kevennettäessä muokkauskerroksen fosforivarasto rikastuu matalaan pintakerrokseen ja kasvien korjuujätteet jäävät muokkaamattomina pellon pinnalle. Tällöin pellolta valuvan veden liukoisen fosforin pitoisuudet nousevat.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 17.12.16 - klo:06:54
Tässä IPS:n uutisessa ollaan puhuvinaan ilmastonmuutoksesta mutta puhutaankin itse asiassa suorakylvöstä ("direct seeding"):

Cliimate Finance for Farmers Key to Avert One Billion Hungry (http://www.ipsnews.net/2016/11/climate-finance-for-farmers-key-to-avert-one-billion-hungry/)

Hyvistä tuloksista kerrotaan, noissa kuivuuden piinaamissa olosuhteissa. Mistä ei kerrota, on se, mitä rikkasvien torjunta sitten edellyttää, jos maata ei kynnetä.

Tieto siinä tulee, että suorakylvöä kokeileviin ja edistäviin hankkeisiin sijoitetaan myös kehitusyhteistyörahaa. Tai sitten ehkä jatkossa "ilmastorahaa". Oikein hyvä niin, uskon.

Tuo artikkeli ilmestyi suomeksikin:

Nälän torjunta alkaa pellolta (http://maailma.net/artikkelit/nalan_torjunta_alkaa_pellolta)

Eikä siinäkään tietysti tuota yksityiskohtaa, torjunta-aineita, mainita.

Kaiken kaikkiaan, lukijoille täytyisi tehdä selväksi, että tässä on kyse aivan eri strategiasta kuin luomussa. Nyt asia jää hiukan epäselväksi,  kun samainen IPS sitten taas "joka toisessa" artikkelissaan yhä ylistää luomua.


PS. 19.12.16: Kansan Uutiset taas otsikoinnillaan päätti, että ilmastostahan samassa artikkelissa puhutaan:

MAROKON VILJELIJÄT KAMPPAILEVAT ILMASTOUHKIEN KANSSA (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3645004-marokon-viljelijat-kamppailevat-ilmastouhkien-kanssa)
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 06.03.17 - klo:06:07
Pitkästä aikaa Hesarissa (mielipidesivulla, tänään) mainitaan suorakylvö, tässä yhteydessä:

Ravinnekuormitus kuriin suorakylvömenetelmällä (http://www.hs.fi/paivanlehti/06032017/art-2000005114777.html)

Quote
Nykymuodossaan melko tehottomia vesiensuojelun EU-ympäristötukia tulee kohdentaa suorakylvöviljelymenetelmien käyttöönottoon joki- ja merialueidemme tilan parantamiseksi ja palauttamiseksi.

[...]

Maanmuokkaukseen perus­tuvassa viljelyssä kyntökerroksen alapuolinen maa ylitiivistyy vettä läpäisemättömäksi, eikä maaperään synny vettä ja ravinteita pidättävää mururaken­netta. Lisäksi maaperän kasvi­aines hajoaa hiilidioksidiksi ­ilmakehään.

Sen sijaan ympärivuotisesti kasvipeitteisinä pidettäviltä niin sanotuilta suorakylvöpelloilta huuhtoutuu maa-aineita ja ravinteita vesistöön vain alle kolmasosa muokattuihin kyntö­peltoihin verrattuna.
(lihav. HJ)

Kirjoittaja Lasse Svahnbäck, ympäristögeologi ja filosofian tohtori, ei mainitse tuossa asiassa esitettyjä epäilyksiä (Suomessa, Suomen olosuhteissa). Onko ne siis nyttemmin kumottu? Joka tapauksessa hän etenee suoraviivaisen suositukseen:

Quote
Suomen tulee kohdentaa ­Etelä- ja Lounais-Suomen nykymuodossaan melko tehottomia vesiensuojelun EU-ympäristö­tukia suorakylvöviljelymenetelmien käyttöönottoon joki- ja merialueidemme tilan parantamiseksi ja palauttamiseksi.

Hesarissa ei mielipidesivulla tunnetusti lähdeviitteitä sallita, mutta oletettavasti hän ei noin väittäisi, ellei hänellä olisi tutkimustietoa takanaan.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 01.04.17 - klo:06:24
Tämä IPS-artikkeli on hieman outo:

Indonesian Farmers Weather Climate Change with Conservation Agriculture (http://www.ipsnews.net/2017/03/indonesian-farmers-weather-climate-change-with-conservation-agriculture/)

Toisaalta siinä selvästikin kerrotaan CA-viljelystä eli suorakylvöstä:

Quote
Conservation agriculture encourages farmers to keep soil disturbance at a minimum. Instead of ploughing the field, farmers dig permanent planting holes and use compost instead of chemical fertilizer. They are also urged to grow cover crops such as legumes, and to rotate crops.

Mutta jo tuossa ja pitkin matkaa asia tuntuu sotkeutuvan luomuviljelyyn:

Quote
Smulders said both conservation agriculture and mina padi were in line with the Indonesian government’s plan to create over 1,000 organic villages. “All three techniques, including integrated pest management, could be useful technics to promote organic farming.” he said.
(lihav. HJ)

Eikä rikkakasvien torjunnasta tuossa kyntöä välttävässä viljelytavassa kerrota oikein mitään. Kun se yleisesti, kaikkialla muualla, ja melkoisen varmasti myös Indonesiassa, tapahtuu suorakylvössä torjunta-aineita käyttäen, se ei ole kyllä "linjassa" luomun edistämisen kanssa. Suorakylvö varmasti toimii kompostilannoitustakin käyttäen, mutta ei se ole sitä määrittävä piirre.  Tuo toinen kuvattu "mina padi" -menetelmä on muuten jotain ihan muuta kuin CA-viljely, lisätty selvästi väkisin tuon otsikon alle.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 16.05.17 - klo:14:30
Yksi lisäsyy suorakylvön lisäämiselle (ScienceDaily):

Tillage farming damaging earthworm populations (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/05/170508095152.htm)

Kyntäminen, sen lisäksi, että se tuhoaa glomaliinia (http://tuottavamaa.org/artikkelit/translated/glomalin.php) tuottavien mykorritsasienten rihmastoja, vahingoittaa myös maan matosia, pienentää niiden määrää. Mikä ei tee maaperälle hyvää. Mutta suorakylvö ja jo kyntämisen vähentäminen tekee, kun se lisää matojenkin populaatioita:

Quote
Farming practices that involve no-tillage, Conservation Agriculture and shallow non-inversion tillage were shown to significantly increase earthworm populations. The scientists note that these reduced tillage practices are increasingly being adopted world-wide due to their environmental benefits in terms of erosion control and soil protection.

Ja jo kauan on tiedetty, että madot, vaikka rumia, ovat erittäin hyödyllisiä:

Quote
Earthworms are critical to the maintenance of soil functions and the ecosystem services we expect from them. The great evolutionary biologist, Charles Darwin called earthworms "nature's plough" because they continually consume and defecate soil enhancing its fertility in the process.


PS. 17.5.17: Tämä havainto ja löytö helpottaa muuten suorakylvön idean selittämistä paljon: kaikki tietävät madot, jopa aivan lapsetkin, mutta tuskin kukaan tietää glomaliinia ja mykorritsasienia , edes että sellaisia on olemasssa.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 16.11.17 - klo:06:17
Näin kuulemma Sambiassa:

Sambiassa parannetaan ruokaturvaa ilmastoälykkään maanviljelyksen avulla (http://www.maailma.net/uutiset/sambiassa-parannetaan-ruokaturvaa-ilmastoalykkaan-maanviljelyksen-avulla)

Quote
Sekä ilmaston lämpenemisen hillinnässä että muutoksiin sopeutumisessa auttaa ilmastoälykäs maatalous. Se käsittää ympäristöä säästävän maatalouden, peltometsäviljelyn, viljelylajikkeiden monipuolistamisen, vuoro- ja kateviljelyn sekä lannoittamisen ja sadeveden hyödyntämisen.

Kestävässä viljelyssä on keskeistä suorakylvö, eli siementen levitys muokkaamattomaan maahan. YK:n ruokajärjestö FAO tukee Sambiassa hanketta, jossa kestävään viljelyyn opastetaan ensin 21 000 viljelijää. Heidän on määrä opettaa menetelmät edelleen 315 000 muulle.

Mutta kyllä samalla tavalla kuin edelläkin pitää hiukan ihmetellä, jotain aika keskeistä tuostakin kuvauksesta tuntuu puuttuvan:

Tässä IPS:n uutisessa ollaan puhuvinaan ilmastonmuutoksesta mutta puhutaankin itse asiassa suorakylvöstä ("direct seeding"):

Cliimate Finance for Farmers Key to Avert One Billion Hungry (http://www.ipsnews.net/2016/11/climate-finance-for-farmers-key-to-avert-one-billion-hungry/)

Hyvistä tuloksista kerrotaan, noissa kuivuuden piinaamissa olosuhteissa. Mistä ei kerrota, on se, mitä rikkasvien torjunta sitten edellyttää, jos maata ei kynnetä.

Kun taas tällainen yksityiskohta olisi pääasian kannalta täysin epäolennainen (vaikka olisikin itsessään hyvä juttu):

Quote
Hän kiittää erityisesti uusia helppohoitoisia kasveja, kuten lehmänpapua ja soijaa, joista saa sekä ravitsevaa ruokaa että myyntituloja.

Mietin tässä, että tällainen vähän epämääräinen uutisvälitys mahdollistaa mielipideyhdistelmän, jossa joku kovasti kannattaa (ilmastoystävällistä) suorakylvöä - ja vaatii samaan aikaan glyfosaatin kieltämistä koko maailmassa!

Mutta kirjataan kuitenkin, että suorakylvö on siis eteläisessä Afrikassakin tulossa.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 14.12.17 - klo:14:24
Maaseudun Tulevaisuudessa muistutettiin (pitkästä aikaa?) lukijakirjoituksessa suorakylvöstä:

Maanviljely hiilinieluksi (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/artikkeli-1.217404)

Quote
Tietoisuus maatalouden merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa on vähitellen lisääntymässä. Suurin osa maatalouden päästöistä on peräisin maaperästä ja siksi on tärkeää ehkäistä päästöjen syntyminen maasta.

Viime kesänä ECAF (ecaf.org) julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan siirtymällä maataloudessa CA-viljely/suorakylvö­käytäntöihin maatalouden hiilidioksidipäästöjä voidaan Euroopassa vähentää jopa 200 miljoonaa tonnia.

ARI KOUTONEN, Suomen CA-viljelyn yhdistyksen puheenjohtaja, ei mainitse tuossa tätä asiassa relevanttia seikkaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=922.msg11112#msg11112), mutta kyllä se siellä loogisesti mukana on!


Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 17.12.17 - klo:16:39
Kappas vain, tällainenkin on havaittu:

Viljelijä, pienillä muutoksilla voit parantaa lintujen elinedellytyksiä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.217934)

Quote
EU:n maatalouspolitiikan kautta on toisaalta tullut käytäntöjä, joilla lintujen elinedellytykset paranevat. Esimerkiksi suorakylvöstä on linnuille kiistatonta hyötyä, Leivo sanoo.

Liittyisikö edellä 16.05.17 mainittuun matojen populaatioiden kasvuun?

Miten tuo vaikutusmekanismi sitten menekään, noin voimmeko sanoa, että glyfosaatin käyttö on hyväksi linnuille?  ;D
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 06.03.18 - klo:06:22
Tässä kolmen porukan yhteisessä tulossa olevassa "vastuullisuuskampajasssa" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=23.msg11504#msg11504) tarjotaan luomuosuuden julisteessa (?) iskulausetta:

Quote
Kastemato kiittää, että luomupelto tarjoaa sille hyvän kodin.

Mutta onko sinnepäinkään? Tiedän toki, etttä luomupeltojen hedelmällisyyttä yritetään lisätä sillä niksillä, että niihin tuodaan kastematoja. Mutta sitten niitä peltoja täytyy kuitenkin kyntää ja sitten meillä on edellä 16.05.17 ScienceDailyn kertoma tutkimustulos.

Varmaan iskulauseesa halutaan ratsastaa mielikuvalla, että koska peltoja ei "myrkytetä", niin tottakai madot viihtyvät. Mutta onko niin? Kun esim. yleisimmin asiassa käytetty glyfosaatti ei tiettävästi vaikuta matoihin ei tuota eikä tätä?

Jos tuossa viitatussa tutkimuksessa ei ole vertailukohtana juuri luomupeltoja, olisiko jossain? Vielä ehtisi ennen tuota kampanjaa etsiä. Mutta kyllä jo tuokin tulos riittää sen osoittamiseen, että kampanja johtaa harhaan. Ja vastuullista olisi suosia suorakylvöllä tuotettua ruokaa.

Ja luomupelto tarjoaa itse asiassa kastemadolle vain keikkatyöläisen väliaikaisen kämpän!  ;D
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 19.04.18 - klo:04:58
Yksi lisäsyy suorakylvön lisäämiselle (ScienceDaily):

Tillage farming damaging earthworm populations (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/05/170508095152.htm)

Kyntäminen, sen lisäksi, että se tuhoaa glomaliinia (http://tuottavamaa.org/artikkelit/translated/glomalin.php) tuottavien mykorritsasienten rihmastoja, vahingoittaa myös maan matosia, pienentää niiden määrää. Mikä ei tee maaperälle hyvää. Mutta suorakylvö ja jo kyntämisen vähentäminen tekee, kun se lisää matojenkin populaatioita: [...]

NoIn siis tiede. Mutta tiukasti tämä myyntikampanja (https://proluomu.fi/tuomas-salusjarvi-jokaisella-valinnalla-on-merkitysta/) pitää kiinni kansan virheellisestä mielikuvasta (lihav. HJ):

Quote
Lähtötilanne on hyvä: Kantar TNS:n tuoreen tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista uskoo, että arjen pienillä, vastuullisilla valinnoilla on merkitystä. Ja näistä valinnoista kiittävät niin kastemadot luomupellossa kuin luomulehmät luomulaitumella.

Luomupeltojahan on pakko kyntää jne. Mutta onko muutenkaan mitään syytä, miksi kastemadot erityisesti luomupellossa viihtyisivät? Kuten jo edellisessä puheenvuorossa kysyimme. (Vai saako oletetun vastuullisuuden puolesta hiukan juksata?)
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 10.06.18 - klo:01:32
Suorakylvö on Suomessakin vaivihkaa saanut näinkin suuren osuuden, tämän VYR:in uutisen mukaan (lihav. HJ):

Britit hakivat suorakylvötietoa Suomesta (https://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2018/06/britit-hakivat-suorakylvotietoa-suomesta/)

Quote
Britanniassa suorakylvön osuus on arviolta 5 prosenttia, kun se meillä Suomessa se on noin 13 prosenttia kylvöalasta. Argentiinassa suorakylvön osuus on peräti 96 prosenttia. Suomi on kuitenkin nostettu suorakylvön esimerkkimaaksi, ja Suomen sääolosuhteet ja haasteet ovat lähempänä Britanniaa.

Osuus on siis hiukan suurempi kuin luomuviljelyllä. *) Vaikka suorakylvöä ja sen alan kasvattamista ei ole mainittu Suomen "strategisena tavoitteena". Ei MMM tosin kyllä ole sitä vastaankaan toiminut tai puhunut.

Argentiinassa osuus on tietysti omaa luokkaansa. Tuossakin artikkelissa on vihjeitä, etteivät Suomen olosuhteet sellaista salli. Mutta tutkimus ja käytäntö etenevät. Olisiko tälläkin havainnolla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=874.msg11852#msg11852) jotain merkitystä asiassa?


_________

*) käytännössä paljonkin suurempi, jos ottaa huomioon luomun jouten olevat, typpeä keräävät pellot. Mutta tästä ei auta saivarrella, luomuviljelyssä nekin ovat.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 10.09.18 - klo:06:04
Muistutetaan tästä asiasta ...

Koneviesti: Huolehdi muokkauksissa pellon sienijuurista – ne auttavat kasveja kestämään kuivuutta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.296188)

... mutta se neuvo jätetään antamatta, jonka me olisimme antaneet: jätä muokkaamatta!

Tämän vanhan käännösartikkelimme pohjalta:

Dennis Avery: Luomuviljely häviää terveemmän maaperän kilpailussa high tech -viljelylle (http://tuottavamaa.net/artikkelit/translated/glomalin.php)
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 07.12.18 - klo:07:09
Tällä tavalla geenitekniikka ja suorakylvö liittyvät yhteen - ja luonnonsuojeluun:

GMO crops and herbicides: A ‘win-win’ for farmers and the environment, plant scientist Wayne Parrott says (https://geneticliteracyproject.org/2018/12/06/gmo-crops-and-herbicides-a-win-win-for-farmers-and-the-environment-plant-scientist-says/)

Quote
Then, 20 years ago, the combination of GM crops and herbicides …. made conservation agriculture …. much easier to do …. Soil is no longer plowed to control weeds. Instead, a machine punches a small hole in the ground, and a seed gets dropped in …. However, the crop has been engineered to resist certain types of weed killers. Thus, the farmer can ….  kill the weeds without killing the crop. As a bonus, the dead weeds …. act as a blanket that protects the soil from washing away in the rain.

This new combination …. is a win-win for farmers and the environment.

Tuota uutta kombinaatioita sietäisi kokeilla Suomessakin. Tähän asti mm. glyfosaattia on käytetty suorakylvössä niin, että sillä on keväällä putsattu pelto rikkakasveista. Mutta kasvukauden aikana sitä ei ole voitu käyttää.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 26.12.18 - klo:09:03
Luomuliitto kertoo tästä luomuviljelijästä:

Stephen Briggs: Viljelijän ykköstehtävä on sitoa hiiltä maaperään (http://www.luomuliitto.fi/stephen-briggs-viljelijan-ykkostehtava-on-sitoa-hiilta-maaperaan/#more-7671)

Quote
Haasteita kaipaava Briggs kokeilee tällä hetkellä viljan suorakylvöä valmiiseen apilakasvustoon. Etsinnässä on sopiva apila ja testissä 1900-luvun alkupuolen viljalajikkeita.
– Tavoitellessa pysyvää kasvipeitettä monivuotinen vehnä olisi kyllä ykkönen. Sellaista on jo kokeiltu Kansasissa, Yhdysvalloissa, ja sillä on valtavan syvä juuristo, hän haaveilee.

Saa nyt sitten nähdä, tuleeko tuostakaan mitään. Yleensä, eli tähän asti ei koskaan, ei ole tullut.

Vaikka tällainenkin lajike (itse asiassa laji: se ei ole vehnä!) on otettu mukaan kokeiluun:

https://landinstitute.org/our-work/perennial-crops/kernza/

Quote
In the next 10 years, we aim to have a crop with seed size that is 50% of annual bread wheat seed size. Our long-term goals include developing a semi-dwarf variety and improving bread baking quality.

Ultimately, we hope to develop a variety with yield similar to annual wheat and to see Kernza® widely grown throughout the northern United States and in several other countries around the world. If that vision becomes a reality, you might see Kernza® perennial grain in common staples found on grocery store shelves.

Meidän vaatimaton ehdotuksemme tuohon olisi, että kehitystyöhön olisi otettava geenitekniikka avuksi!  8)

Lajikkeen kehittäjänä mainittu Rodale-instituutti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=11.msg2429#msg2429) tuskin suhtautuisi ehdotukseemme suopeasti, vaikka siitä kuulisikin. (Rodale-instituuttiin Briggs melko varmasti tuossa viittasi, kun hän puhui Kansasista.)

Mutta se ei siis ole niitä "1900-luvun alkupuolen viljalajikkeita", joita Briggs aikoo kokeilla. Tai on jo vähän testannut.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 22.01.19 - klo:04:36
Hesarin isossa artikkelissa tänään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=128.msg13413#msg13413) kerrottiin suorakylvön vaikutuksista seuraavaa:

Quote
Nykyisin Suomen vesiensuojelun tavoitteisiin kuuluu maatalouden fosforin kokonaiskuorman keventäminen. Liuenneen ja hiukkasmaisen fosforin määrät lasketaan yhteen, eikä mitään painokertoimia käytetä.

Tuloksena on toimia, jotka laskevat kokonaisfosforia, mutta voivat kiihdyttää rehevöitymistä.

Yksi tällainen sudenkuoppa sisältyy suorakylvöön ja peltojen pitämiseen kasvipeitteisinä läpi vuoden, vaikka yhdistelmää yleisesti pidetään vesistöille ystävällisenä.

Sen avulla hiukkasmaisen fosforin huuhtouma pienenee, mutta samalla levien rakastaman liuenneen muodon määrä lisääntyy sekä salaojissa että pintavalumissa.

Näin käy, koska ravinnetta rikastuu maaperän pintakerrokseen. Oletetaan, että viljelijä laittaa saman määrän lannoitetta, oli muokkausmenetelmä mikä vain. Kynnössä se sekoittuu esimerkiksi 20 senttimetrin kerrokseen pintamaata, kevyessä muokkauksessa 10–15 senttiin ja pysyy pinnassa, jollei maata lainkaan muokata.

Lisäksi kasvit pumppaavat juurillaan fosforia maasta, ja kun ne kuihtuvat, kasvinjämät ja niiden sisältämä fosfori jäävät pintaan.

Esimerkki on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Antti Ihon blogista. Hän kertoo siinä kollegoidensa kanssa tekemästään ehdotuksesta: määritellään fosforille hiilidioksidiekvivalentin kaltainen suure, jossa painotettaisiin eri fosforijakeiden vesiä rehevöittävää vaikutusta.

Suorakylvön haittavaikutus on havaittu muun muassa Luonnonvarakeskuksen Kotkanojan tutkimuskentällä, jossa menetelmä kasvatti liuenneen fosforin kuormituksen yhdeksässä vuodessa noin kolminkertaiseksi.

Pitkään jatkunut suorakylvö on liitetty myös Yhdysvaltain Eriejärven ennätysmäisiin sini­leväkukintoihin 2000-luvulla.

Siinä maisteltavaksi. Ja kommentoitavaksi. Tiesimme jo ennestään, että tuossa se kipupiste, kiistan ydin on.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 24.01.19 - klo:07:33
Tällaista kertoo tämä luomuviljelijä MT:n mielipidepalstalla (otan esiin vain tämän kohdan):

Luomuviljelyn uhat ja Pandoran lipas (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.366141)

Quote
Lähinnä lisätypellä ja eri teho­aineiden avulla kyetään kyllä parantamaan satoja merkittävästi verrattuna luomuviljelyyn mutta estetään mykoritsa-­juuriston kehittymistä.

Vanha luomuviljelijän ohje on, että kemiallinen viljely syö pari tuumaa sukupolven aikana humusta riippuen esimerkiksi maaperän pieneliötoiminasta.

Luomuviljelyn perusajatus on muun muassa kerääjäkasvien avulla sitoa hiiltä ja ravinteita pieneliöille ja auringon lämmön avulla vapauttaa ravinteita satoa varten.

Pelastusta etsitään viherryttämiseen sitovasta tukipolitiikasta, tarpeellisista kerääjä­kasveista, mutta myös myrkkyjen käyttöön perustuvasta suorakylvöstä ikään kuin pääongelma poistuisi itsellään.

Miten lisätyppi ym. estäisi mykoritsa-­juuriston kehittymistä? Perustuuko tuo väite muuhun kuin luomuaatteen "mutuun"?

Toiston uhallakin: kerääjäkasveilla kerätään luomuviljelyssä typpeä, ei hiiltä. Hiiltä kerätään saamalla suuria satoja, kuten tehoviljelyssä tehdään.

Vaikka suorakylvö kuinka perustuisi myrkkyjen käyttöön, eikö se kuitenkin ole ylivoimainen mykoritsa-­juuriston kehittymisen kannalta?

Sellainen käsitys meillä on täällä ollut (http://tuottavamaa.net/artikkelit/translated/glomalin.php). Sieltä:

Quote
Luomupeltoja kynnetään rikkaruohojen torjumiseksi usein. Luomuviljelijät kieltäytyvät käyttämästä kemiallisia rikkaruohon hävittäjiä, jotka tekevät kyntöä välttävän viljelyn tehokkaaksi. (Rikkaruohot ovat aina olleet pääasiallisia ihmisen kanssa ruoasta kilpailijoita, koska ne kilpailevat viljakasvien kanssa ravinteista, vedestä ja auringonvalosta)

Quote
Glomaliinintuotantoa edistetään myös minimoimalla maaperään laitettavaa fosforia ja tässä tulee lisärangaistus luomuviljelylle. Jos luomuviljelijät käyttävät riittävästi lantaa, jotta saisivat viljelmilleen tarvittavan typen, lanta sisältää todennäköisesti liikaa fosforia, jotta mykorritsasienet voisivat kukoistaa.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 08.02.19 - klo:04:42
Hesarin mielipidepalstalla on käyty keskustelua suorakylvöstä. Tässä viimeisin puheenvuoro:

Suorakylvön vesistövaikutukset ovat monitahoisia (https://www.hs.fi/paivanlehti/08022019/art-2000005993176.html?share=0d0d8fa359f1a7b606da78ad0af1eedc)

Quote
Tutkimustulokset olivat kahtalaiset: eroosion kuljettaman fosforin määrä pieneni mutta liukoisen fosforin kulkeutuminen lisääntyi.

Julkaistu: 8.2. 2:00
 
Juuso Joona ja Tuomas Mattila viittasivat mielipidekirjoituksessaan (HS 29.1.) toteuttamaamme suorakylvötutkimukseen. Toisin kuin kirjoituksessa annettiin ymmärtää, tutkimuksessa ei päädytty yksiselitteiseen johtopäätökseen menetelmän haitallisuudesta fosforin vesistöpäästöjen kannalta.
TILAAJILLE [...]

Mutta siinä olikin kaikki mitä siitä on lainattavissa. Minusta Hesari tekee väärin, kun se laittaa mielipidekirjoitukset maksumuurin taakse. Nehän ne eivät ole toimituksen tuottamaa materiaalia, josta lehti voisi oikeutetusti vaatia korvauksen.

Tuon kirjoituksen olivat laatineet Luken Risto Uusitalo, Riitta Lemola ja Eila Turtola. He olisivat varmaan suoneet, että heidän kirjoituksensa olisi tullut laajemmin nettiin näkyville.

Lainaan kirjoituksesta vielä käsin tämän:

Quote
Yhteenlaskettuna vesistöön päässeen fosforin kokonaismäärä kuitenkin väheni suorakylvössä yhdeksän vuoden aikana lähes 30 prosenttia.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 08.02.19 - klo:05:01
Yritystä käyttää suorakylvöä luomussa on ollut, etenkin Amerikassa. Tässä raportti eräistä näistä yrityksistä (2013):

Organic No-Till Grain Production in the Midwest (https://articles.extension.org/pages/68234/organic-no-till-grain-production-in-the-midwest)

Siitä tämä surullinen tulos:

Quote
Yields Under Organic No-Till Systems

The no-till system worked well for soybean in the crushed rye in all states when rye was rolled/crimped at or post-anthesis (see Fig. 2). Organic soybean yields averaged 26 bushels per acre in the first season without any post-planting weed management, compared to 33 bushels per acre in the conventional tillage system, which averaged 3 post-planting weed tillage operations (see Fig. 3).

The no-till corn system was much more challenging. There was only one state (PA) where no-till organic corn yields exceeded 100 bushels per acre. The corn yield average over the remaining sites was only 33 bushels per acre, compared to 73 with conventional tillage. [...]

Eli suorakylvö laski luomusatoja entisestään. Soijassa vähemmän, maississa suorastaan romahdusmaisesti.

Luultavaa on, ettei Stephen Briggs (ks. edellä 26.12.18) tule raportoimaan kokeilustaan juuri muuta. Jos kuulemme niistä ylipäänsä mitään, jälkeenpäin.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 12.02.19 - klo:04:37
Suorakylvönkin menetelmän kehittyvät (ScienceDaily):

Manure injection offers hope, challenge for restoring Chesapeake water quality (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/02/190206200331.htm)

Eli tuossa kerrotaan menetelmästä, jossa lanta annetaan maahan "pistoksena".

Quote
Widespread adoption by dairy farmers of injecting manure into the soil instead of spreading it on the surface could be crucial to restoring Chesapeake Bay water quality, according to researchers who compared phosphorus runoff from fields treated by both methods. However, they predict it will be difficult to persuade farmers to change practices.

Näin olisi saatu vähennettyä fosforin pakoa vesistöihin. Tutkimusselosteessa kerrotaan sitten tarkemmin, mitä huomattiin mm. liukoisen fosforin osalta. Epävarmuuksiakin asiaan yhä liittyy.

Muiltakin osin kuin siinä, saadaanko viljelijät omaksumaan tuo ehdotettu menettely.

En osaa sanoa, missä määrin tuo keino on hyödynnettävissä meillä. Eli onko siitä täällä apua.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 12.02.19 - klo:09:46
Juuso Joonan twitter-sivustolla on tuo Luken Uusitalon, Lemolan ja Turtolan artikkeli "Suorakylvön vesistövaikutukset ovat monitahoisia" (8.2.19) kuvana:

https://twitter.com/Maan_viljelija/

Sieltä löytyy myös Joonan ja Mattilan alkuperäinen artikkeli, niin ikään kuvana. Joona oli kommentoinut:

Quote
Kirjoitukseemme HS 29.1. @TuomasJMattila kanssa tänään hyvä vastine, jossa tuodaan esiin monipuolisesti suorakylvön vaikutuksia. Kiitos Uusitalo, Lemola & Turtola!
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 15.05.19 - klo:07:15
Ruotsissa saattaa olla syntynyt uutta innostusta suorakylvöä kohtaan? Päätellen siitä, että Land & Landbruk -lehdessä oli aika peräjälkeen kaksi artikkelia tästä viljelytavasta. Molemmat ovat kuitenkin pahuksen hyvin suojattuja ilmaiselta lukemiselta.

Ensimmäisessä oli haastateltu maanviljelijää, joka hehkutti suorakylvön olevan suurin maanviljelyn vallankumous sitten auran keksimisen.

Toisesta onnistuin keplottelemaan tällaisen pätkän:

Quote
Forskare: Skördenivån sjunker något vid direktsådd
Långtidsförsök visar att avkastningen sjunker med reducerad bearbetning. Men den kan förbättras med mer anpassade metoder.

Tuosta tutkimuksesta todella kaipaisi lisätietoja. Sen verran samanlaiset ovat Ruotsin olosuhteet meidän kanssamme. Eiköhän etsitä se jotain kautta käsiimme, vaikka tuossa tiedot siitä ovatkin noin niukat.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 16.05.19 - klo:05:30
Luomuliitto kertoo tästä luomuviljelijästä:

Stephen Briggs: Viljelijän ykköstehtävä on sitoa hiiltä maaperään (http://www.luomuliitto.fi/stephen-briggs-viljelijan-ykkostehtava-on-sitoa-hiilta-maaperaan/#more-7671)

Quote
Haasteita kaipaava Briggs kokeilee tällä hetkellä viljan suorakylvöä valmiiseen apilakasvustoon. Etsinnässä on sopiva apila ja testissä 1900-luvun alkupuolen viljalajikkeita.
– Tavoitellessa pysyvää kasvipeitettä monivuotinen vehnä olisi kyllä ykkönen. Sellaista on jo kokeiltu Kansasissa, Yhdysvalloissa, ja sillä on valtavan syvä juuristo, hän haaveilee.

Saa nyt sitten nähdä, tuleeko tuostakaan mitään. Yleensä, eli tähän asti ei koskaan, ei ole tullut.

Vaikka tällainenkin lajike (itse asiassa laji: se ei ole vehnä!) on otettu mukaan kokeiluun:

https://landinstitute.org/our-work/perennial-crops/kernza/

Quote
In the next 10 years, we aim to have a crop with seed size that is 50% of annual bread wheat seed size. Our long-term goals include developing a semi-dwarf variety and improving bread baking quality.

Ultimately, we hope to develop a variety with yield similar to annual wheat and to see Kernza® widely grown throughout the northern United States and in several other countries around the world. If that vision becomes a reality, you might see Kernza® perennial grain in common staples found on grocery store shelves.

Meidän vaatimaton ehdotuksemme tuohon olisi, että kehitystyöhön olisi otettava geenitekniikka avuksi!  8)

Lajikkeen kehittäjänä mainittu Rodale-instituutti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=11.msg2429#msg2429) tuskin suhtautuisi ehdotukseemme suopeasti, vaikka siitä kuulisikin. (Rodale-instituuttiin Briggs melko varmasti tuossa viittasi, kun hän puhui Kansasista.)

Mutta se ei siis ole niitä "1900-luvun alkupuolen viljalajikkeita", joita Briggs aikoo kokeilla. Tai on jo vähän testannut.

Ruotsissa ollaan kiinnostuttu myös tuosta lajista:

Vildvetets släkting banar vägen (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/vildvetets-slakting-banar-vagen/)

Quote
Sedan i höstas växer en helt ny typ av spannmål på Högestads gods i Skåne, en släkting till vildvete som är flerårig. Förhoppningen är att den ska bana väg för ett nytt och klimatsmart sätt att odla.

Tuo uutinen ei yhdistä lajia millään tavalla luomuun. Tässäkään ei mainita ...

Quote
I USA görs redan bröd, öl och pasta på den nya grödan som kallas kernza och som har förädlats fram av ett amerikanskt forskningsinstitut.

.. että se olisi Rodale-instituutti. Vaikka se olisikin. Mutta siinä tarkoitetaan varmaankin tuota "Land Institute":ia, joka ei ole sama instituutti, vaikka niillä ilmeisesti kytköksiä onkin.

Pidämme edelleen voimassa yllä olevan vaatimattoman ehdotuksemme: geenitekniikka avuksi!
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 06.09.19 - klo:04:33
Saksalaisessa Twitter-keskustelussa tuotiin esille (Susanne Günther) miten viimeisin IPCC-raportti suositteli suorakylvöä (conservation agriculture): sille oli suotu raportissa oma kokonainen lukunsa.

Siihen todettiin {Daniel Bohl), että Saksa rajaa keinovalikoimastaan sen pois, jos se toteuttaa suunnittelemansa glyfosaatin täyskiellon: suorakylvö ilman sitä on käytännössä mahdotonta.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 26.11.19 - klo:06:48
Noin siis tiede. Mutta tiukasti tämä myyntikampanja (https://proluomu.fi/tuomas-salusjarvi-jokaisella-valinnalla-on-merkitysta/) pitää kiinni kansan virheellisestä mielikuvasta (lihav. HJ):

Quote
Lähtötilanne on hyvä: Kantar TNS:n tuoreen tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista uskoo, että arjen pienillä, vastuullisilla valinnoilla on merkitystä. Ja näistä valinnoista kiittävät niin kastemadot luomupellossa kuin luomulehmät luomulaitumella.

Luomupeltojahan on pakko kyntää jne. Mutta onko muutenkaan mitään syytä, miksi kastemadot erityisesti luomupellossa viihtyisivät? Kuten jo edellisessä puheenvuorossa kysyimme. (Vai saako oletetun vastuullisuuden puolesta hiukan juksata?)

Yksi "mielikuvatieteen tuloksista" tietysti on, että kun suorakylvössä käytetään "myrkkyjä" mutta luomussa ei, niin tietysti jne.  Mutta tätäkin asiaa on nyt tutkittu:

Does glyphosate or other common herbicides endanger beneficial earthworms? New study finds ‘low risk’, with Roundup among the safest (https://geneticliteracyproject.org/2019/11/25/does-glyphosate-or-other-common-herbicides-endanger-beneficial-earthworms-new-study-finds-low-risk-with-roundup-among-the-safest/)

Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 14.12.19 - klo:06:14
Tämän mukaan suorakylvö tai kyntämisen vähentäminen olisi pitkällä tähtäimellä kasvattanut satoja:

Reduced tillage increases long-term corn, soybean yields, study shows (https://geneticliteracyproject.org/2019/12/13/reduced-tillage-increases-long-term-corn-soybean-yields-study-shows/)

Ainakin maississa ja soijapavuissa. Kumpaakaan ei käytännössä viljellä meillä, joten suomalaista vertailuaineistoa emme tuohon saa.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 26.12.19 - klo:05:46
Onko tässä toinen Luken tilastokonaisuus, jota meidän tulisi paremmin seurata:

Ennakollinen syyskylvöala ja suorakylvöalat 2019 (https://stat.luke.fi/ennakollinen-syyskylv%C3%B6ala-ja-suorakylv%C3%B6alat-2019_fi)

Erityisesti tuota suorakylvöalan kehitystä, siis?

Sieltä heti huomasin, että tämän triidin otsikko saattoi olla vähän rehvakas: suorakylvön prosentuaalinen osuus ei ole systemaattisesti kasvanut. Eräs taulukoista tuo muuten esiin allekkain suorakylvöalan ja luomualan.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 23.03.20 - klo:05:41
Suorakylvöstä tässäkin oikeastaan puhutaan:

Maan multavuutta parantamalla pellosta tulee hiilinielu – Koneviesti: Näillä keinoilla se onnistuu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1026189)

Quote
Ilmaston kannalta peltojen multavuutta kannattaa vaalia. Multavuutta nostetaan ja ylläpidetään, kun viljelemme peitteisesti, monipuolisesti, orgaanisia rakenteita hyödyntämällä ja mahdollisimman vähän peltoa muokaten.
Title: Vs: Suorakylvö tulee!
Post by: Heikki Jokipii on 25.03.20 - klo:07:20
Hyvässä maineessa se on Ruotsissakin:

 Direktsådd och mellangrödor skonar klimatet såväl som marken

 (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/direktsadd-och-mellangrodor-skonar-klimatet-saval-som-marken/)
Quote
I Lantbrukspodden med Crister Stark från Väderstadsverken berättar han om hur man på Krokstorps gård använder ett resursbevarande jordbruk som kombinerar minimal bearbetning och mellangrödor. Så här fungerar det.

Ja näinhän se menee:

Quote
– Vi bearbetar jorden så lite som möjligt. Efter skörd fördelar vi halmen jämnt med halmharv. Inför sådd reglerar vi spillsäd och ogräs med en låg dos glyfosat. Sedan sår vi direkt i stubben med en direktsåmaskin, Väderstad SeedHawk.