Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan

[Heikki Jokipii]

Tällaistakin on joskus voinut tapahtua (LUKE):

Rooman valtakunnan aikainen poikkeava ilmasto syöksi Euraasian ihmiset kurjuuteen ja koettelemuksiin

Eikä tietääkseni mikään noista ajoissa ole siinä muuttunut, etteikö tuota voisi tapahtua nykyaikana uudelleen: tulivuoret toimivat yhä. Ja riittävän iso purkaus, sopivassa paikassa, jolla olisi nuo seuraukset, on yhä mahdollinen. (Monen tulivuoren yhtaikainen purkaus tietysti - onneksi - on epätodennäköisempi.)

Karmeinta on tuo äkillisyys. Vaikka ilmaston lämpenemisellä olisi mitä ikäviä seurauksia, ne toteutuvat vuosikymmenien aikajänteellä. Myös nk. mainstreamin mukaan, en tässä esitä nk. ilmastoskeptikkojen näkemystä.

Ilmaston kylmeneminen voi olla lämpenemistä paljon pahempi juttu. Juuri maataloudelle. Ja jos se tapahtuu noin äkkiä, voimmeko tehdä olennaisesti mitään enempää kuin nuo vanhat roomalaiset? So. ei juuri mitään. Tarvittavia varmuusvarastoja on riittävästi korkeintaan paikallisesti. Jos riittämätöntä halutaan/yritetään jakaa, seurauksena voi sitäkin kautta olla "kurjuutta ja koettelemuksia".

Ainoastaan tuon ilmiön rajoittuminen alueellisesti voisi hiukan pelastaa: nyt meillä on kauppa-alueenamme koko maailma, roomalaisilla käytännössä vain Välimeren ympäristö.


PS. 1.2.2018: Hesarin selostuksessa tuosta tutkimuksesta täsmennettiin vähän lukuja. Keskilämpö kesälla oli Pohjois-Euroopassa laskenut n. 3 astetta. Satotason arvioitiin pudonneen noin kolmanneksella tai jopa puoleen.

[Heikki Jokipii]

Bjørn Lomborg:

Is Global Warming Making Us Hungrier?

Viittaa siinä muuten uutiseen, joka tuotiin Suomessakin esille:

The FAO blames the rise in hunger on a proliferation of violent conflicts and “climate-related shocks,” which means specific, extreme events like floods and droughts.

But in the FAO’s press release, “climate-related shocks” becomes “climate change.” The report itself links the two without citing evidence, but the FAO’s communiqué goes further, declaring starkly, “World hunger again on the rise, driven by conflict and climate change.”

Eikä tuo asian uudelleen kirjoittaminen ole hänen mielestään pikku juttu, koska se voi ohjata toimenpiteitä (= meidän antamaamme apua) väärin:

It may seem like a tiny step to go from blaming “climate-related shocks” to blaming “climate change.” Both terms relate to the weather. But that little difference means a lot, especially when it comes to the most important question: how do we help feed the world better? Jumping the gun and blaming climate change for today’s crises attracts attention, but it makes us focus on the costliest and least effective responses.

Me kiinnitimme samaan uutiseen huomiota kommentoidessamme Satu Hassin twiittiä ja maailma.netin toisintoa tuosta uutisesta (lehdistötiedotteesta).

Lomborgin linja on selvä. Yritykset estää ilmastonmuutosta eivät nälkää karkoita, vaan:

Moreover, climate policies divert resources from measures that directly reduce hunger. Our priorities seem skewed when climate policies promising a miniscule temperature impact will cost $1 trillion a year, while the World Food Program’s budget is 169 times lower, at $5.9 billion.

There are effective ways to produce more food. One of the best, as Copenhagen Consensus research has shown, is to get serious about investing in research and development to boost agricultural productivity. Through irrigation, fertilizer, pesticides, and plant breeding, the Green Revolution increased world grain production by an astonishing 250% between 1950 and 1984, raising the calorie intake of the world’s poorest people and averting severe famines. We need to build on this progress.

[Heikki Jokipii]

Hesari repäisi tänään:

Sambialaisesta Julietista tuli äiti ja vaimo 13-vuotiaana – ilmastonmuutos lisää alaikäisten tyttöjen raskauksia ja avioliittoja Afrikan maaseudulla

Vaikka mitään apua tai turvaa ei tyttö artikkelin mukaan mieheltään saa ...

Esnartin mukaan naiset kärsivät avioliitossa. Miehet eivät pidä vaimoista huolta eivätkä osta heille mitään, hän sanoo. Sen hän on itse nähnyt kylässään, jossa naimisiinmeno on monen tytön ainoa vaihtoehto.

... niin 1,3 asteen lämpötilan nousu hänet kuitenkin ajaa ja pakottaa avioliittoon:

Tyttöjen naimisiinmenoa lisää myös hieman yllättävä syy: ilmastonmuutos. Suurin osa lapsiavioliitoista solmitaan maissa, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkein voimakkaimmin.

Sambiassa keskilämpötila on 1960-luvulta lähtien noussut 1,3 astetta, mikä on paljon enemmän kuin maapallolla keskimäärin. Sademäärät ovat pienentyneet, viljelykaudet lyhentyneet ja ääri-ilmiöt, kuten kuivuus ja tulvat, lisääntyneet ja voimistuneet.

No, ymmärtäähän sen, ilmastonmuutos lisää köyhyyttä ja nälkää?

Sadot pienenevät, karjaa kuolee, ja köyhyys lisääntyy. Ja kun köyhyys lisääntyy, naiset ja tytöt ovat aina kaikkein haavoittuvaisimpia. Enemmistö Sambian pienviljelijöistä on naisia.

Tietäähän tuon? Noinhan se Afrikassa yleensäkin on, ja Sambiassa varmaan eritoten? Vai onko? Pari tilastolinkkiä viljasatojen kehityksestä siellä:

https://knoema.com/atlas/Zambia/Cereal-yield
https://knoema.com/atlas/Zambia/Cereal-production

Nuo tilastot (ks. erityisesti käyrä) yrittävät siis sanoa, että sekä hehtaarisadot että kokonaistuotanto olisivat tuolta kultaiselta 1960-luvulta, ennen ilmastonmuutosta, moninkerrtaistuneet.

Miten nyt noin? Voisivatko nuo tilastot olla virheellisiä? Vai olisiko myös laatulehti Hesari sortunut nykyhetken journalistisen muotiin: mitä tahansa ikävää mailmassa onkaan ja tapahtuu, tavalla tai toisella sen täytyy olla ilmastonmuutoksen syytä?

Entä se viimeaikainen kuivuus? Tässä tuore lausunto Sambian maatalousministerilltä - joka on myös tyttö, mutta ilmeisesti ilmastonmuutoksesta huolimatta pystynyt kouluja käymään:

Zambians will not starve because of the partial drought-Dora Siliya

Tiivistäen tuon: vaikeuksia nyt juuri kyllä on, mutta nistä voidaan selvitä, ja tulevaisuudessa vielä selvitään paremmin. Jos veden talteenottoa ei vielä tarpeeksi ole, tulevaisuudessa on.


PS. 18.2.18: Tämän päivän pääkirjoituksessaan HS ei sitten enää tuonut ilmastonmuutosta korostetusti esille, vaan puhui tyttöjen koulutuksen tärkeydestä. Oli ilmastonmuutoskin kyllä kerrran mainittava.

Pakko tämä on taas kerran sanoa: eräs edellytys tyttöjen koulunkäyntiin on se, ettei heitä tarvita tai käytetä pelloilla kuokan varressa!

[Heikki Jokipii]

Näin se halutaan nähdä:

MAAILMANPANKKI: ILMASTOPAKOLAISUUTTA OLISI MAHDOLLISTA VÄHENTÄÄ TUNTUVASTI

Tasaisempi taloudellinen kehitys maiden sisällä ja kansainväliset ilmastonmuutosta hillitsevät toimet voisivat leikata 80 prosenttia lähivuosikymmeninä uhkaavasta ilmastopakolaisuudesta.
[...]
Raportin mukaan ilmastonmuutoksesta on tullut tärkein pakolaisuutta aiheuttava tekijä. Kuivuus, nouseva merenpinta, lisääntyvät myrskyt ja sadon tuhoutuminen pakottavat ihmisiä liikkeelle.

(lihav. HJ)

Entä aseelliset konfliktit. Ai, juu, erikseen on jo "osoitettu", että nekin johtuvat ilmastonmuutoksesta (vrt. edellä 03.11.17). Toisaalta, tuo lihavoimani kohta: ellei vielä, niin kohtapuoleen, se on ainakin se ilmastonmuutos.

[Heikki Jokipii]

Tässä korostetaan maataloutta ....

LUONNON MONIMUOTOISUUS HEIKENTYNYT YHÄ KAUTTA MAAILMAN

Raportti koostuu neljää osa-aluetta koskevista raporteista. Euroopan ja Keski-Aasian osalta kiinnitetään huomiota erityisesti maanviljelyn ja metsätalouden vaikutuksiin. Eikä talouskasvua ole vieläkään saatu erotettua ympäristön huonontamisesta.

Sekä Afrikassa että Amerikoissa suurimpana biodiversiteetin heikentäjänä lähivuosikymmeninä pidetään ilmaston lämpenemistä. Afrikassa painetta luo lisäksi ennustettu väestön kaksinkertaistuminen vuoteen 2050 mennessä.

(lihav. HJ)

... mutta siis vain noiden maanosien kohdalla.

Epäilenpä kuitenkin, että se ei tule olemaan ilmastonmuutos, joka tuota eniten asiassa aiheuttaa Afrikassakaan. Vaan kasvavasta väestöstä johtuva maanviljelyn laajentuminen, ellei tuottavuus siellä ratkaisevasti parane.

Vaikkapa tämä sukupuutto Afrikassa ...

Erittäin uhanalainen sarvikuono on kuollut – alalajista jäljellä enää kaksi naarasta

... ei kyllä millään tavalla aiheutunut ilmastonmuutoksesta. Vaan salametsästyksestä, joka osittain aiheutui köyhyydestä. *) Tai viljelystä, jonka laajeneminen osaltaan on pienentänyt tuon sarvikuonolajin elinaluetta.


_____________

*) joka sekin johtuu tuottamattomasta maataloudesta (lisäys vähän myöhemmin)!

[Heikki Jokipii]

Nämä riskit eivät käsittääkseni liity periaatteessa ilmaston lämpenemiseen ja hiilidioksidipäästöihin lainkaan:

Tutkimus: Nopeammat päästövähennykset säästäisivät kaupungeissa yli 150 miljoonaa ihmishenkeä

Mikäli muutos tehdään pian, vuoteen 2100 mennessä voidaan säästää miljoonittain ihmishenkiä otsonitasojen pienenemisen ja pienhiukkasten vähenemisen vuoksi, tutkijat arvioivat.

Kyllä fossiilisia polttoaineita voi polttaa epäpuhtaudet eliminoiden. Sen sijaan uusiutuvien kohdalla se voi olla vaikeampaa: on esimerkiksi arvioitu, että suomalaiset saavat kolmasosan pienhiukkasistaan puulla lämmitettävitä saunoista. Niinpä uskallan jopa epäillä, että jos noissa mainituissa kehitysmaissa siirryttäisiin polttopuusta moderneihin fossiilienergiaa käyttäviin laitteisiin, altistuminen ainakin pienhiukkasille jopa vähenisi. Enkä ole kuullut, että hiilidioksidin määrä vaikuttaisi otsonitasoon (mutta ehkä vain en ole kuullut?).

Joka tapauksessa, jos tuosta on kyse, tämä on harhaanjohtavaa, jopa epärehellistä uutisointia:

Maailman kaupungeissa voidaan tällä vuosisadalla säästää jopa noin 153 miljoonaa ihmishenkeä, mikäli hiilidioksidipäästöjä onnistutaan leikkaamaan lähitulevaisuudessa niin paljon, että maapallon lämpeneminen pysyy alle 1,5 asteessa.

Koska tuo 1,5 asteen lämpeneminen ei kyllä ketään kaupungeissa tapa, ainakaan tuollaisia määriä.

[Heikki Jokipii]

Hyvänä kontrastina edelliseen artikkeliin tulikin sitten IPS:ltä tällä viikolla tämä:

Sadeveden varastointi helpottaa viljelijöiden elämää Argentiinassa

Ilmastonmuutoksesta siinäkin puhutaan, mutta sitten kerrotaan ihan konkreettisesta - ja vielä hyvin yksinkertaisesta - keinosta, jolla esiintyvät ongelmat voidaan ratkaista.

Samoin kuvataan asioita tässä, hyvin käytännöllisesti (myös IPS:ltä):

Optimal Use of Water Works Miracles in Brazil’s Semi-Arid Region

Ilman mitään ilmastonmuutoksen päivittelyä, ilman epätoivoista tunnelmaa.

[Heikki Jokipii]

Tuo artikkeli ilmestyikin heti myös suomeksi, tässä muodossa:

Kaktus maistuu lehmille Brasiliassa

Siitä on sanottava ihan samat sanat.

[Heikki Jokipii]

[...]
Kuusi prosenttia on noin 1/17 –osa 100:sta. Niinpä jos tuo kuusi prosenttia aiheuttaa 25-kertaiset päästöt, loppuosa aiheuttaa vain 16 ”yksikköä”, yhteensä siis  41 ”yksikköä”. Jos se on kaksinkertainen määrä eurooppalaiseen verrattuna, Euroopan vastaava luku on siis noin 20,5. Eli suurempi kuin tuolla Brasilian loppualueella. Ihan näillä luvuilla.

Jos siis Brasilia ei raivaisi sademetsiä, sen naudat tuottaisivat vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin Euroopassa keskimäärin.

Intuitiivisesti jo tätä siis laskeskelimmekin, mutta tässä nyt olisi oikein tutkimus, joka väittää näin:

Higher beef production could lower Brazil’s emissions, study says

Eli suurempi pihvilihan tuotanto voisi vähentää Brasilian kasvihuonepäästöjä. Jos sitä harjoitetaan cerrado-tasangoilla ja jätetään sademetsät rauhaan.

Mutta tuollainen mahdollisuus jätetään Suomessa systemaattisesti vaille huomiota. Tässä Vihreän Langan artikkelissa - joka kylläkin käsittelee luonnon monimuotoisuutta - turvaudutaan turvalliseen ja tuttuun linjaan, jossa luonnonsuojelu on yhdistetty protektionismiin:

Pidä luonto rikkaana – näillä vinkeillä selätät oman osuutesi lajikadosta

6. Vältä tuontilihaa

Lihansyönti on biodiversiteetin kannalta yhtä suuri ongelma kuin ilmaston tai terveyden näkökulmasta.

”Ei sitä pidä lopettaa kokomaan, mutta varsinkin ulkomaalaista nautaa kannattaisi välttää, koska sen takia raivataan sademetsää karjanlaitumeksi”, Lumiaro sanoo.

Kotimaisen naudan- ja lampaan laidunmaat ovat biodiversiteettiä tukevia niittyjä, mutta lihansyönti lämmittää aina ilmastoa ja uhkaa siten myös monimuotoisuutta. Varminta on siis syödä kasviksia ja täydentää ruokavaliota tarvittaessa kotimaisella riistalla ja kestävillä kalatuotteilla.

(lihav. HJ)

Mutta näin (lihavoitu) ei voi olla ulkomailla (Brasiliassa)? Siellä kertakaikkiaan ainoa kuviteltavissa oleva mahdollisuus on sademetsien raivaaminen? - Kotimaisesta riistasta on keskusteltu jo toisaalla.

[Heikki Jokipii]

Ko. alueella tai ainakin siellä päin joskus vaikuttanut uskonnollinen saarnaaja Paavali jo tiesi parisen tuhatta vuotta sitten (2. Kor. 9:6):

Muistakaa tämä: joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää

Mutta tässä taitaakin olla relevantimpi toinen, myös noin samalta alueelta peräisin oleva, vielä vanhempi sanonta (Hoosea 8:7):

He kylvävät tuulta,
niittävät myrskyä.

Nämä parisen tuhatta vuotta sitten havaitut lainalaisuudet tulivat esille täälläkin:

400 000 kongolaislasta on nälkäkuoleman riskissä – Unicefin mukaan lapsia kuolee jo nyt

Kongon Kasain alueen väkivalta on laantunut, mutta ruuasta on pulaa, sillä sato on jäänyt istuttamatta. Noin 3,8 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua.

[Heikki Jokipii]

Tässä tarkoituksessa aurinkoenergia voi olla hyödyllinen ...

AURINKO VOISI KASTELLA ZIMBABWEN TUPAKKAPELLOT

... mutta tuskin ratkaisee yksin maan energian tarvetta. Ennen kuin tuon vaihtelevan energiamuodon varastointiongelma on ratkaistu. Mitä ei ole vielä tehty.

PS. Olen huomannut, että hyvin yleinen "viisaus" tuntuu olevan, että juuri tuolla etelässä aurinkoenergia voi olla ratkaisu, vaikkei se Suomessa olekaan. Ei muisteta, että lähempänä tropiikkia päivittäinen tauko on pitempi ja jyrkempi kuin täällä. Vaikka meillä on sitten tuo pitkä talven tauko.

[Heikki Jokipii]

On kuulemma näin, kertoo MT:

Pienhiukkasia ei välttämättä kannata suihkuttaa yläilmakehään – tutkimus: Voi johtaa viljasadon merkittävään epäonnistumiseen

Mutta on sitten kyllä niinkin, ja siitä on useita tutkimuksia, että hiilidioksidipitoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, voi vaikuttaa negatiivisesti, vähentävästi maailman viljasatoihin.

Tuo ei muuten myöskään ole skeptikkojen keksimä teoria, vaan aivan valtavirran hyväksymä. Valtavirran parissa on kyllä tapana viitata siinäkin tarkoittamattomiin seurauksiin. Tyypillisesti sanotaan, että vaikka CO2 lisää viljan määrää, se tekee siitä ravitsemuksellisesti "höttöä".

[Heikki Jokipii]

Vihreä Lanka arvioi puolueensa puheenjohtajan vastauksen tässä kiertokyselyssä näin:

Arvioimme puheenjohtajien vastukset Hyvän sään aikana -kyselyyn – puolueiden ilmastokannoista puuttuu puhti

TOUKO AALTO, VIHREÄT

KONKRETIA: ERINOMAINEN. Selkeät aikataulut muun muassa turpeesta ja maakaasusta luopumiseen sekä henkilöautoliikenteen päästöttömyyteen. Ilmastorahoituksen kasvattaminen. EU-päästökaupan korjaaminen.

KUNNIANHIMO: KORKEA. Nykypolitiikan riittämättömyys sekä kunnianhimoisempi vaihtoehto sille ovat selvästi esillä vastauksissa.

Tuo on kyllä puolueväen matelevan ylistävä kuvaus vastauksesta.

Koska Aallolla ei kertaakaan ollut rohkeutta ottaa esille ainoaa tehokasta keinoa asian muuttamiseksi, ydinvoimaa. Vaan hän tyytyi populistiseen, vihreää vanhaa kenttää siitä vaikenemisella kosiskelevaan puheeseen. Juuri sitä puhtia puuttui.

Jos hän näkisi asian näin ...

Ekonomisti: Ilmastonmuutos vaatisi sotatalousajattelua

... hän ei olisi vaiennut. Vaan käyttänyt nyt tilaisuutensa. Jos siis "sotatianteesta" tai ainakin -taloudesta on nyt kyse. Ja valtiomiesmäisyyttä vaadittaisiin.

[Heikki Jokipii]

Aivan samaa populistista linjaa Aalto vetää tässäkin:

Vihreiden Aalto: Suomen on otettava käyttöön lentovero ja luovuttava uusien talojen öljylämmityksestä
Vihreät haluaa tehdä seuraavista vaaleista ilmastovaalit

Hyvä on  Tehdään sitten ilmastovaalit. Ja pakotetaan vihreät, ellei suoraan ydinvoiman puolelle, niin ainakin ilmaisemaan perusteltu kantansa asiasta. Tuollainen lilllukanvarsiin keskittyminen ei ole laitaa. Oletettavasti vakavassa kysymyksessä.

[Heikki Jokipii]

Yhtä pelkurimaista se on tässäkin:

Vihreät löi ilmastokortit pöytään: Turpeesta ja öljylämmityksestä eroon ensi vuosikymmenellä

Ehdotetaan, että luovutaan vähän joka toisesta energiamuodosta, Ja varotaan visusti puhumasta siitä, mitä tilalle.

Sähkö ei sitten muuten ole energian lähde. Sillä ei korvata fossiilista energiaa, vaikka tässä näytetään niin kuviteltavan:

Kaupunkialueiden joukkoliikenne on saatava asteittain kohti nollapäästöjä. Puhdas joukkoliikenne tarkoittaa sähkö- tai biokaasubusseja ja raitioteitä.