Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan

[Heikki Jokipii]

YLE (ja John Kerry) jatkaa nyt tuota Achim Steinerin maalailua ja pelottelua:

Pakolaisaalto on vasta alkusoittoa tulevasta

Minusta tuo on nyt täysin typerää. Varsinkin vihjailu, että ilmasto-olosuhteet, kuivuus jo olisivat Syyrian sodan syynä.

Erityisesti Kerryn osalta. Ei, kriisi ei siis ainakaan johdu USA:n virheistä, sähläilystä tai kyvyttömyydestä. Ei, se oli ilmastonmuutoksen syytä.


PS. 13.9.15: Vrt. tämä näkökulma:

Liikkeellä ovat nyt hallituksenvaihdospakolaiset

Jos jatkamme lämpöön liittyvillä vertauksilla, niin - Venäjän roolia tuossa kaikessa unohtamatta - USA ikään kuin heitti ämpärillisen vettä kiukaalle, eikä itse tullut löylyihin. Ja yrittää tuossa nyt keksiä jotain muuta selitystä sille, miksi muille tuli sietämättömän kuuma.

Tähän saksalaiset tiedemiehet - jotka eivät siis suinkaan ole nk. skeptikkoja - näin:

Spiegel: Even Warmist Scientists Dismiss Climate Change As Cause Of Syrian Conflict, Refugee Crisis

Kirjoitettu siis tänään, jolloin radiosta tulee optimistisia arvioita siitä, että Syyriaan saataisiin ainakin tulitauko (poislukien  Isis ja Al Nusra). Vielä lienee aikaista esittää toiveita, että maan pellot saataisiin taas tuottamaan. Tai maiden: onhan myös Irak tässä kaikessa surkeudessa mukana, ainakin merkittävä osa sen alueesta.

[Heikki Jokipii]

Näin sitä vain ennustetaan 35 vuoden päähän:

Impact of climate change on food production could cause over 500000 extra deaths in 2050

The study reveals that, unless action is taken to reduce global emissions, climate change could cut the projected improvement in food availability by about a third by 2050, and lead to average per-person reductions in food availability of 3.2% (99 kcal per day), in fruit and vegetable intake of 4.0% (14.9g per day), and red meat consumption of 0.7% (0.5g per day).

The findings predict that these changes could be responsible for around 529000 extra deaths in 2050, compared to a future without climate change in which increases in food availability and consumption could have prevented 1.9 million deaths.

Gramman kymmenesosan tarkkuudella!

Ja Vihreä Lanka tietysti on napannut tuon uutisen uutisvirrasta:

Lancet: Ilmastonmuutos iskee rajusti ruokavalioon – kuolemia ei vältetä

Eikä täällä Suomessakaan olla ihan turvassa, näin tulee käymään:

Suomessa vaikutukset ovat jokseenkin tasapainossa: lihansyönnin ja lihavuuden väheneminen säästävät henkiä, mutta hieman suurempi määrä menetetään ruokavalion heikkenemisen myötä.

(lihav. HJ)

Kyllä tuo vihreä tiede on ihmeellistä! Ei ikinä olisi uskonut - kun ruokavalio Suomessa on jatkuvasti parantunut, ja sitä parantamassa, ihan päätoimisesti, vielä on lukuisasti väkeäkin - että se 35 vuoden päästä on noin ratkaisevasti huonontunut.

***

Tähän vielä Spikedin Rob Lyonsin kommentti samasta artikkelista:

Climate change isn’t starving us

[Heikki Jokipii]

Lainaanpa Rob Lyonsilta tämän:

First, a bit of perspective, with a few things we know. Currently, the global death rate per year is estimated at 7.8 deaths per every 1,000 people, or 0.78 per cent per year. It is also estimated that the world population will be around nine billion by 2050. So, if the death rate remained the same, by 2050, roughly 70million people would die each year. If the paper is correct, then based on these back-of-an-envelope figures, climate change would increase deaths by less than one per cent compared to a steady-temperature scenario.

(lihav. HJ)

Myös maailma.net julkaisi uutisen:

Tutkimus: Ilmastonmuutos voi aiheuttaa tappavia ruokavaliomuutoksia

Useimmat kuolemat tulevat tutkimuksen mukaan tapahtumaan Etelä- ja Itä-Aasiassa. Ilmastotoimista riippuen kuolemia voidaan kuitenkin vähentää 29–71 prosenttia.

Eli, miten sen nyt sanoisi, enemmän tai vähemmän rajuilla ilmastotoimilla voisimme varmistaa, että meitä ihmisiä todellakin olisi v. 2050 täällä se 9 miljardia? Eikä yhtä prosenttia vähemmän?

Vaan miten senkään kanssa lienee? Lainaanpa Rob Lyonsia vielä:

In any event, the paper doesn’t seem to have considered the proper counterfactual – not just zero climate change, but the policies that could achieve zero climate change. What would happen to food availability in the future if we quickly dispensed with fossil fuels for transport, agricultural machinery, fertilisers, pesticides, etc? Surely that would reduce food production and raise prices? How does the world’s diet look in that scenario?

But the purpose of this paper is not to give us a sensible guide to the future. The aim is to produce a scary headline in order to galvanise action on reducing greenhouse gas emissions. Yet a dash for low-carbon alternatives would be much more likely to result in poorer diets and mass malnutrition. What’s healthy about that?

(lihav. HJ)

Lisäys (HJ): geenitekniikan soveltamisesta ja soveltamatta jättämisestä, nyt ja tulevaisuudessa, puhumattakaan.

(Jätän nyt kääntämättä. Taas sitä "lontoota". Anteeksi.)

PS: klo 13:40: Tuli huono omatunto edellisestä. Tässä Lyonsin perusideat, edellä lihavoidut, siis suomeksi:

- tuo Lancetin kertoma, ennakoima kuolleisuuden lisääntyminen olisi siis vain alle prosentin siitä, mitä tapahtuisi "normaalisti", joka tapauksessa
- jos vähentäisimme nopeasti fossiilisia polttoaineita kuljetuksissa, maatalouden koneistamisessa, lannoitteissa, torjunta-aineissa jne. se varmasti vähentäisi ruoan tuotantoa ja nostaisi hintoja
- vähähiiliseen tuotantoon "syöksähtäminen" niin ollen aika varmasti toisi mukanaan huonomman ruokavalion, ja suurten ihmismassojen huonomman ravitsemuksen


PS2. 7.3.16: Katso myös tänne.

[Heikki Jokipii]

Ei varsinaisesti liity tähän aiheeseen, mutta tuo edellä Lyonsin esille tuoma suhteuttamisen puute vaivaa kyllä tätäkin uutista:

Ylipaino jo nälkää yleisempi ilmiö

Lihavuusepidemia näkyy kuolleisuudessa

YK:n mukaan voidaan puhua lihavuusepidemiasta. Ylipainolla on yhteys moniin aineenvaihduntasairauksiin, kuten kakkostyypin diabetekseen, useisiin syöpiin sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Vuodessa se aiheuttaa noin 2,8 miljoonaa kuolemaa.

Hurja luku, mutta minkä ikäisenä? Eli kauanko he olisivat eläneet ilman liikalihavuuttaan? Siis noin 70 miljoonasta vuosittain kuolevasta? Miten maailman keskimääräinen elinikä, elinajanodote kuitenkin samaan aikaan tasaisesti nousee?

[Heikki Jokipii]

Pitkästä aikaa se sanotaan ääneen (maailma.net):

Jopa miljardi voi kärsiä vesipulasta Aasiassa vuonna 2050

Mallinnus osoitti ettei ilmastonmuutos ollut ainoa vesipulaa aiheuttava tekijä. Varsinkin talouskasvu ja väestömäärän lisääntyminen olivat itsessäänkin merkittäviä vesipulan aiheuttajia. Kiinassa tärkein tekijä oli edellinen, Intiassa jälkimmäinen.

"Ongelma ei johdu pelkästään ilmastonmuutoksesta. Emme voi olla ottamatta huomioon talouskasvua ja väestömäärän lisääntymistä, joilla on voimakas vaikutus resurssien kysyntään ja hallinnointiin. Ilmasto voi tämän lisäksi johtaa näiden rasitteiden merkittävään voimistumiseen", kertoo MIT:n vanhempi tutkija Adam Schlosser.

Mitä siis tehdä? Tällaisia:

Seuraavaksi tutkijat pyrkivät saamaan selville, miten erilaiset keinot torjua vesipulaa ja ilmastonmuutosta sekä sopeutua niihin vaikuttavat valtioiden vesipulan riskiä. Näitä sopeutumiskeinoja ovat esimerkiksi entistä tehokkaammat kasteluteknologiat.

Edelleenkin on siis olemassa asia, jota ei millään tavalla voi torjua: väestönkasvu.

[Heikki Jokipii]

Taitaa olla niin, että tämäkin juttu on enemmän tai vähemmän sitä "ilmastopornoa":

MERI UHKAA NIELAISTA MOSAMBIKIN BEIRAN

Taustana Beiran kehityksestä: kaupungin väkiluku on kasvanut vuoden 1970 lukemasta 113 770 nykyiseen noin puoleen miljoonaan. Luultavasti sen seurauksena on syntynyt suunnittelemattomia slummialueita juuri meren rantaan, kuten uutisen kuvassakin. Ne ovat varmasti vaarassa.

Mutta tätä Beiraa ei luultavasti uhkaa mikään.


PS. klo 16:35: Olihan asia jo tietysti tässä sanottu:

Hänen mukaansa Beiran kykyä kestää ilmastonmuutosta parannetaan myös poliittisilla päätöksillä, kuten kieltämällä holtiton rakentaminen tulvasuojelualueilla.

(lihav. HJ)

Mutta otsikko oli silti se mikä oli.

Taitaa vasemmiston (tässä tapauksessa: IPS:n ja KU:n) eräänlainen helmasynti olla siinä, että se puolustaa köyhän asiaa aina, silloinkin kun köyhä kansa tekee tyhmyyksiä?

[Heikki Jokipii]

Tässä ScienceDailyn uutisessa ei tutkimuksessa ...

Could global warming's top culprit help crops?

... ikään kuin vähän "nikotellen" myönnetään, että lisääntynyt hiilidioksidipitoisuus kasvattaa satoja. Mainitaan sitten heti, että lämpötilan odotettavissa oleva nousu ym. vaikuttavat satomääriin negatiivisesti.

[Heikki Jokipii]

Tämä on nyt tulevinaan ikäänkuin yllätyksenä, vaikka se ihan varmasti oli odotettavissa. Uutisesta:

Asiantuntijat kritisoivat: Kehitysapu vaihtuu "taikatemppuihin"

Sachsin mukaan moni maa leikkaa nyt kehitysapuaan ja siirtää rahoja turvapaikanhakijoiden auttamiseen, rauhanturvaamiseen ja ilmastoasioihin.

"Tiedän tapauksia, joissa tuki terveys- ja rokotuskampanjoille on lopetettu ja varat käytetään ilmastorahoitukseen", hän sanoo.

(lihav. HJ)

***

Tämä on sitten myös eräs ilmiö asiassa, kyllä:

Jopa "maailman parhaina kehitysavun antajina" pidetyt Pohjoismaat ovat siirtäneet rahoitustaan pakolaiskuluihin, hän jatkaa.

[Heikki Jokipii]

Tällaisia ennusteita on helppo tehdä ...

Ilmastonmuutos kurittaa Afrikkaa pahimmin

Sateen varassa olevien viljelykasvien sadot voivat paikoin kutistua jopa puolella vuoteen 2020 mennessä.

... ja ennusteen toteutuminenkin on lähes varmaa: hyvin todennäköisesti noin käy Afrikassa "paikoin" eli jossakin. Vielä itsestäänselvempää on, että niin "voi" käydä.

Mutta mitä teemme tai afrikkalaisetkaan tekevät tuolla ennusteella. Vastaukseni: ei yhtään mitään.

Tuo lause ei myöskään syntynyt uutisen käännöksessä, vaan yhtä epämääräisenä se oli esitetty alkuperäisessä UNEP:in asiakirjassakin.

Tämäkin teoria on kaivettu "naftaliinista":

Vuoteen 2030 mennessä malariatartunnalle altistuu 90 miljoonaa afrikkalaista lisää.

Niinkin voi käydä, mutta ilmastonmuutoksella ei siinä asiassa ole osuutta. Ja sen ehkäisemiseksi tehtävät asiatkaan eivät ole "ilmastotoimenpiteitä". Eli yhtä hyödytön lause kuin edellinenkin.

[Heikki Jokipii]

Hyvänä kontrastina edelliseen artikkeliin tulikin sitten IPS:ltä tällä viikolla tämä:

Sadeveden varastointi helpottaa viljelijöiden elämää Argentiinassa

Ilmastonmuutoksesta siinäkin puhutaan, mutta sitten kerrotaan ihan konkreettisesta - ja vielä hyvin yksinkertaisesta - keinosta, jolla esiintyvät ongelmat voidaan ratkaista.

Eikä tuo niksi ja sen soveltaminen ole tuntematon Afrikassakaan. Tuon asian kustantaminen rikkaan maailman rahojen avulla olisi myös varmasti tehokasta ja nopeasti vaikuttavaa kehitysapua. Erilaisiin "ilmastotoimiin" verrattuna. Ja näinhän tuo uutinenkin kertoo, että niin jo tehdäänkin:

Asukkailla ei ollut varaa rakentaa sadevesisäiliöitä ennen kuin YK:n alainen Maailman ympäristörahasto tuli hätiin. Se on jakanut pienimuotoista tukea (Small Grants Programme, SGP) kehitysmaiden ympäristöhankkeille 1990-luvulta lähtien.

[Heikki Jokipii]

Yhtä käytännöllinen on tämäkin uutinen:

Myanmar Seeks to Break Vicious Circle of Flood and Drought

Vaikka otsikosta voisi aavistella, että Myanmar nyt aikoo muuttaa sääolonsa (ja ehkäpä jopa pysäyttää ilmastonmuutoksen?) niin itse tekstissä sitten kerrotaan mm. syvistä kaivoista.

[Heikki Jokipii]

Edelleenkin on siis olemassa asia, jota ei millään tavalla voi torjua: väestönkasvu.

Ehkä olen hiukan väärässä. Asia taitaa olla agendalla, mutta se on tällaisen otsikon alla. Kansalaisjärjestöjen tuoreesta esitteestä (pdf), kohdasta 3 "Terveyttä ja hyvinvointia", esimerkkiprojekti (lihav. HJ):

Väestöliitto tukee Nepalissa nuorille suunnattujen seksuaaliterveyspalvelujen kehittämistä. Erityisesti tyttöjen, naisten ja nuorten oikeuksiin ja voimaantumiseen kiinnitetään huomiota. Tiedon ja palvelujen lisääminen antaa mahdollisuuden suunnitella perheen kokoa sekä estää seksitautitartuntoja ja ei-toivottuja raskauksia.

Tässä taitaa olla vähän samanlaista kiertoilmausten käyttöä kuin siinä, miten lannoitteita esim. FAO:n teksteissä kutsutaan tuotantopanoksiksi (input): ehkäisy(välineet) = seksuaaliterveyspalvelut.

[Heikki Jokipii]

Tämäkin on hyvin käytännönläheinen idea:

__________

BANGLADESH
Ilmastonmuutos ajaa korottamaan tulvavalleja
Rafiqul Islam
Rafiqul Islam, 23.05.16 (IPS) - Miljoonien bangladeshilaisten kodit ja pellot uhkaavat jäädä veden alle ilmastonmuutoksen edetessä. Maa on kuitenkin päättänyt panna hanttiin vesimassoille korottamalla rannikon tulvavalleja metrin tai kaksi.
Seuraava >>

__________

Ainakin, jos se perustuu havaittuihin haittoihin, eikä sellaiseen spekulaatioon kuin Suomenlahdella. Linkkaan tuon artikkelin tänne, kun se ilmestyy nettiin.

PS. 25.5.16: Tässä se on:

Bangladesh varautuu ilmastonmuutokseen tulvavalleja korottamalla

Tuota lukiessa tuli mieleen, ja tarkistin. 1960-luvulta, johon artikkelissa viitattiin, väkiluku on siellä kolminkertaistunut, n. 50 miljoonasta yli 150 miljoonaan. Ja kasvaa yhä nopeasti, n. 1,6% vuodessa. Siihen "tulvaan" ei sitten niin helppoa niksiä olekaan.

Se kyllä poistaa keinovalikoimasta yhden: suoja-alueiden muodostamisen. Maa on kertakaikkiaan otettava viljelykseen viimeistä aaria myöten. Se on jo nyt yli kaksi kertaa tiheämmin (yli 1000 as./km²) asuttu kuin Alankomaat, johon se on jossain suhteissa muutoin verrattavissa.

PS: 26.5.16: Tämä viimeinen kappale - edellisen pohjalta - on siten problemaattinen:

Merenpinta nousee Bangladeshissa eri ennusteiden mukaan 26–98 senttiä vuoteen 2100 mennessä. Metrin nousu veisi 17 prosenttia maa-alueesta ja kodin 31 miljoonalta ihmiseltä, paikallinen Unnyan Onneshan -järjestö laskee.

Metrin nousuun varautuminen perustuu ilmastomallien pahimmasta päästä oleviin skenaarioihin, ei varmasti toteutuneen kehityksen ekstrapolointiin. Itse asiassa jokien tuoma liete taitaa tällä hetkellä kasvattaa Bangladeshin maa-alaa! Mikä ei tietysti merkitse, etteivätkö myrskyt silti tekisi pahojaan.

Mutta tuosta voi lisäksi laskea, että tuo skenaario perustuu arvioon, että v. 2100 mennessä Bangladeshissa on vain 182 miljoonaa asukasta. World Factbookin mukaan siellä on jo nyt tämä määrä asukkaita: 168,957,745 (July 2015 est.). Tuolla väestönkasvulla 182 miljoonaa olisi saavutettu alle 10 vuodessa.

Näin siis tuo laskelma perustuu merenpinnan nousun osalta äärimmäisen pessimistisiin ja väestönkasvun osalta äärimmäisen optimistisiin oletuksiin.

Tuossa ei ole tietysti sanottu, etteivätkö oletukset - molemmat tai jompikumpi - voisi olla oikeitakin, realistisia. Väestönkasvuakin on onnistuttu eri puolilla maailmaa hillitsemään, ei ole kirkossa (tai moskeijassa, tässä tapauksessa?) kuulutettu, etteikö se voisi onnistua Bangladeshissakin.

[Heikki Jokipii]

Tässä tutkimuksessa epäillään, ettei kasvinjalostus pysy ilmastonmuutoksen vauhdissa:

Crop breeding is not keeping pace with climate change

Tutkimukselle on esitetty jo useita kritiikkejä, linkataan niitä tähän myöhemmin. Yleisellä tasolla, nämä aikamäärät riippuvat jostain muustakin kuin teknologiasta:

It takes anywhere between 10 and 30 years to breed a new crop variety and have it adopted by farmers. The rate at which temperatures are increasing across the tropics means that by the time the crop is in the field it is being grown in warmer temperatures that it was developed in.

Eli asian säätelystä, kuten kyllä artikkelissakin esille tuodaan. Jolloin Afrikankin tulevaisuus riippuu mm. siitä, minkälaisia ratkaisuja EU tekee GMO-tekniikan suhteen.

Siihen nähden, että vaikka maississa on jo kehitetty varmasti Afrikassakin käyttökelpoisia, hyvätuottoisia lajikkeita (joista ainakin suuri osa olisi jo periaatteessa käytettävissä), asiassa eteneminen voi riippua säätelystä huomattavastikin enemmän kuin tieteestä, kasvinjalostuksesta. Se voi olla kiinni tällaisista poliittisista linjauksista.

[Heikki Jokipii]

Muuten kehitytään ja vaurastutaan ...

KAUPUNGISTUVA AASIA TUNTEE ILMASTONMUUTOKSEN OIREET

... mutta ilmastonmuutoksen edessä ollaan avuttomia, eikä maataloudessa kehity mikään:

Riisin, vehnän ja soijapapujen tuotannon arvioidaan lämpötilan noustessa hupenevan jopa kymmeniä prosentteja.

Ilmastonmuutos ei ole ainoa uhka aasialaisten ruokaturvalle. Suuri osa alueen hedelmä- ja vihannessadosta, mutta myös viljasta menetetään jo ennen kuin tuotteet pääsevät markkinoille. Syynä ovat puutteet infrastruktuurissa ja logistiikassa.

Jos tuohon artikkeliin on uskominen. Niin: onko?