Ydinvoima versus merituulivoima?

[Heikki Jokipii]

Näin on tapahtunut (lihav. HJ):

Tuulivoiman tuotanto    140    5287    3199 MWh/h

Ja näin ovat ennusteet:

Tuulivoimaennuste seuraavalle vuorokaudelle    242    4787    2829 MWh/h
Jatkuvasti päivittyvä tuulivoimaennuste    135    5095    2624 MWh/h

Mutta ennustekäyrä kertoo pienestä piristymisesta.

Mutta tänään (13.09.) puolelta päivin tuulivoima oli 282 MW. Ja on ollut noin sen verran puolelta öin.

[Heikki Jokipii]

Tässä artikkelissa ei olla tyypillisen huolettomia merittuulivoiman seurauksien suhteen:

OCEAN INTEGRITY vs. Offshore Wind

Suomessahan ongelmia ei oikeastaan ole juuri esiintynyt. Koska merituulivoimaa ei paljosta puheesta huolimatta ole
paljon rakennettu. Tuosta linkistä:

Yhteensä siis aika tarkkaan 1 % nykyisestä tuulivoimalakapasiteetista.

[Heikki Jokipii]

Ei tule kyseeseen, että Saksa muuttaisi ydinenergialinjaansa:

Suomi mainittu – Saksaa painaa yhä kallis energia, ja nyt se visioi Suomen ratkaisevan ongelman

Saksassa ratkaisu energian hintaan ja sen tuotantoon on vedyssä.

– Laiva on jo kääntynyt vetytalouden suuntaan. Vedystä tulee Saksan teollisuuden tärkeimpiä energianlähteitä, Feller toteaa.

Ja tämä on tuomassa Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia.

– Suomi on asettanut tavoitteekseen tuottaa kymmenen prosenttia koko EU:ssa tuotetusta vedystä vuoteen 2030 mennessä. Meillä on paljon tilaa ja tuulta, ja tuulen avulla saadaan tuotettua vetyä tehokkaasti.

– Vetyä voi viedä käytännössä vain putkea pitkin. Suomi on harvoja maita, jotka pystyisivät toimittamaan Saksaan kilpailukykyisesti vetyä, Feller sanoo.

Hän kertoo, että hiljattain julkaistu Saksan vetystrategia nimeää Suomen ainoaksi merkittäväksi vetymaaksi Itämeren alueella.

Tuota voi jo sanoa suomalaiseksi sisuksi! Tai kyllä sille muunlaisiakin nimityksiä keksii.

Mutta tuon seurauksena pilataan sitten suuri pala Suomenkin maisemaa ja luontoa. Saksa on jo suurelta osin pilattu.

[Heikki Jokipii]

Sitten tällainen hanke:

Vantaa louhii ainutlaatuista megaluolaa lämpövarastoksi ja nappaa hyödyn ilmaisesta sähköstä

Sähkön hintojen vaihtelusta voi hyötyä, jos energian varastoiminen onnistuu. Tutkijoiden mukaan korkeat hinnat ohjaavat kulutusta ja ovat paras apu korkeita hintoja vastaan.

Siten siinä on kuitenkin tämä:

Suomalainen energiamaailma on keskellä isoa mullistusta.

Tuulivoiman nopea lisääntyminen on johtanut sähkön hintojen rajuun heilahteluun tuulisuudesta, lämpötiloista ja tuontitilanteesta riippuen. Kun sähkön tuotanto vaihtelee, pitää kulutuksenkin reagoida – ja nopeasti.

Hetkessä päälle ja pois napsautettavat sähkökattilat ovat täydellinen pari ailahtelevalle tuulivoimalle. Vantaan lämpövarastoon niitä tulee kaksi. Yhteensä niiden teho vastaa 20 000:ta sähkökiuasta.

Toivosen mukaan energian varaaminen vesimassaan lämpönä on moninkertaisesti edullisempaa kuin energian varastoiminen sähkönä akkuihin.

Viime vuosien muutos energiamarkkinoilla on kuitenkin ollut niin nopea, että sen ennustaminen on onnistunut tuskin keneltäkään.

200 miljoonan euron investointi on kaupungin energiayhtiölle massiivinen. Toivonen kuitenkin uskoo, että se vahvistaa Vantaan energian asemia tulevaisuudessa.

– Totta kai summat ovat suuria ja pientä hirvitystä se aiheuttaa, mutta usko on vahva, Toivonen vakuuttaa.

(lihav. HJ)

Jos maan koko tuulivoima korvattaisiin esim. pienydinvoimaloilla, koko ongelmaa ei olisi. Tuollaiset kulut pitäisi toisin sanoen lisätä tuulivoiman hintaan.

Kun naapurikunta Helsinki on kääntymässä toisenlaiseen rarkaisuun, syntyy jo suht. pian mielenkiintoisa vertailumahdollisuuksia. Tai pian ja pian. Vantaan aikataulu on tämä:

Lämpövaraston on määrä valmistua vuoden 2028 aikana. Silloin se korvaa muun muassa kaasulla tuotettua lämpöä.

4 vuotta. Helsingissä se oli 10 vuotta.