Se on nyt sitten uusi hullutus - vesijalanjälki

[Heikki Jokipii]

Niinpä veden kulutus on noin 4 125 miljardia kuutiometriä. Henkeä kohti siis n. 589 kuutiometriä. Ja se oli kulutus, makeaa vettä on toki rutkasti enemmän. Ja israelilaisten läpimurtojen jälkeen (ks. edellä) voimme kohta laskea kaikki valtameret mukaan, niin sanoakseni backupina.

Kokonaan toinen asia on, ettei sitä vettä jossain päin maailmaa ole.

Tämäkään hirvittävä, pöyristyttävä asiantila ...

YK: Joka kolmas ihminen elää ilman puhdasta vettä
Päivittäin noin 800 pikkulasta kuolee likaisen veden ja huonon hygienian vuoksi.

... ei ole millään tavalla kiinni siitä, etteikö makean (ja puhtaan) veden kokonaismäärä maailmassa olisi riittävä.

Eikä siinä siten millään tavalla auta, jos sinä, suomalainen, säästät vettä.

[Heikki Jokipii]

Michael Miersch uudelleentwiittasi
Ali Utlu

@AliCologne
·
13. kesäk.
"Die Deutschen, das sind die Leute, wenn die hören, dass es in Afrika eine Dürre gibt, dann fangen die in Bielefeld an Wasser zu sparen."

***

Eivätkä yksin saksalaiset ole tuollaisia. Kuten useasti on tullut edellä esille.

[Heikki Jokipii]

Noiden kahden keksinnön käyttöalue on tietysti erilainen. Tässä on kyse ihmisten (ja ehkä eläinten?) juomavedestä, kun taas tuo suolanpoisto on tärkeämpi silloin kun ajattelemme kasvien tarvitsemaa vettä. 5000 litralla kyllä ehkä jonkinmoisen kasvimaan luultavasti kastelee?

Mutta joka tapauksessa uskaltanee sanoa, että varsinainen vesiongelma on ratkaistu. Tosin se kyllä edellyttää  sitä, että seinästä löytyy töpseli. Sellaisen järjestäminen esim. Somaliaan joka paikkaan (ks. edellä 7.6.17), myös "rouva Ahmedin" kotiin, voi kyllä edelleen olla jonkinasteinen ongelma.

Nyt siellä suunnitellaan tällaista:

Genesaretinjärvi on Israelille tärkeä vesilähde, jota uhkaa kuivuus – ratkaisuna järven täyttäminen suolasta puhdistetulla merivedellä

Tuo järvi onkin ollut perinteinen paikka monenlaisille hämmästyttäville tapahtumille! 

Tämä on asiasa myös nättiä:

Vesi osa rauhanprosessia naapurimaan kanssa
[..]
Vesi oli olennainen osa Jordanian ja Israelin välistä rauhansopimusta vuonna 1994. Sopimuksen mukaan Israelin tulee toimittaa Jordanialle 50 miljoonaa kuutiometriä juomakelpoista vettä vuodessa. Vuonna 2021 toimitetun veden määrä oli jo tuplaantunut.

Jordania on kärsinyt vakavasta vesipulast(siirryt toiseen palveluun)a. Jordania ja Israel ovat syyttäneet toisiaan esimerkiksi maiden välisen Jordanjoen kuivumisesta.

Times of Israelin mukaan Israel myy lisäksi noin 100 miljoonaa kuutiometriä juomakelpoista vettä palestiinalaisalueille vuosittain.

Pahanilmanlinnut ovat vuosikymmeniä ennustaneet vesipulan olevan tulevien sotien syy. Erityisesti tuolla alueella.

[Heikki Jokipii]

Suomessa tällä ei ole kriittistä merkitystä, mutta näin on teknologia kehittynyt:

Sadat laitteet puksuttavat Suomessakin merivedestä juomavettä ja pian kenties kasteluvettä – Ilkka Herlin pitää suodatinta hyvänä vaihtoehtona porakaivolle

Ja halventunut. Ja odotetaan vieläkin halventuvan. Vrt. myös juuri edellinen puheenvuoro.

[Heikki Jokipii]

Tämä on Suomessakin jonkun aika ajoin otettava esille:

Saara Kankaanrinnan kolumni: Ilmastokriisi on vesikriisi

Mutta tässä hän on oikeilla jäljillä:

Ei tunnu kovin ymmärrettävälle eikä omaa elämää sivuavalle. Ei mikään ihme, että moni kansalainen kokee maapallon ilmaston kannalta riittävät toimet kaukaisina ja epämääräisinä.

Ja kuitenkin kyse on olosuhteista, joissa me elämme ja lapsemme tulevaisuudessa elävät. Missä milloinkin vettä on. Ja missä muodossa vesi on.

Tämä on helppo ymmärtää. Kannattaa siis pohtia ilmastokriisiä veden kautta. Tietotulva on hallittavissa, kun pysähtyy funtsimaan perusasioita.

Sillä täällä ei tuollaista kriisiä ole kyllä millään havaittavissa. No joo: kesäloman aikana olisi saanut sataa vähemmän. Olihan siinä kriisiä.

Muutoinkin huolestumisen syitä täytyy täällä hakea tällaisista asioista.

[Heikki Jokipii]

MT, lukijalta.

Lukijalta: Maatloudella kaikkialla maailmassa merkittävä rooli vesivarojen käytössä

Raporttimme osoittaa, että yli 80 prosenttia suomalaisten ihmisten kulutuksen vesijalanjäljestä johtuu maataloustuotteiden kulutuksesta, kirjoittaa WWF:n suojelun asiantuntija Jussi Nikula.

Se jää tuossakin epäselväksi, että... entä sitten? Vesi ei maailmasta lopu. Vesi on hyvä esimerkki siitä, että uusiutuvia luonnonvaroja ei voi kuluttaa loppuun?

Nämä kaksi ovat täysin eri asioita:

On tärkeää kehittää maataloustuotantoa, joka käyttää vettä fiksusti sekä minimoi haitalliset vaikutukset vesistöihin. WWF on tehnyt töitä aiheen parissa vuosikausia Suomessa ja maailmalla.

Tuollaisella puheella yritetään luoda  tunnelmaa, että veden käyttökin olisi potentiaalinen synti. Mutta samanlaista sekoilua on sitten WWF:n puhe hiilijalanjäljestä. Siiinä ei kuluteta uusiutuvia luonnonvaroja lainkaan. Ja puhutaan niiden liikakäytöstä, loppumisesta!

[Heikki Jokipii]

Hesarin kuukausliitteessä tämä:

VESI EI RIITÄ

PROFESSORI MATTI KUMMU TAJUSI
MEKONGJOEN TULVATASANGOILLA,
ETTÄ KYSYMYS VEDESTÄ
RATKAISEE KAIKEN.

VALOKUVAAJA AKSELI VALMUNEN
KUVASI VESIPULAA ESPANJASSA,
YHDYSVALLOISSA JA ISRAELISSA.

Ei oikeastaan keskeistä teesiä. Paitsi se koko jutun läpikäyvä, että äärimmäisen huolissaan pitää olla.

Lihansyöntiä vastustettiin. Mutta sekin jäi lopulta auki, mitä tehdä laitumille.

Lihakilon tuottamiseen kuvasta vedestä annettiin luku 15 000 litraa.

[Heikki Jokipii]

Tämän väikkärin mukaan asia ei ollutkaan niin yksinkertainen:

Väitös: Ruoantuotannon vesiniukkuusvaikutuksen arviointiin tarvitaan jäljitettävyyttä

Vesiniukkuuden alueellisen luonteen vuoksi on erittäin haastavaa määritellä yleisesti tietyn ruoka-aineen normaalia tai tyypillistä vesiniukkuusvaikutuksen tasoa, jos sitä tuotetaan eri puolilla maailmaa. ”Esimerkiksi väitöstyössä tarkastellun broilerinlihan vesiniukkuusvaikutuksesta suurin osa johtuu käytetyistä rehuista. Rehukasvien tuotantotavan ja alkuperän vaihtelut voivat heiluttaa tulosta kymmenillä ja jopa sadoilla prosenteilla.”