Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Mainos, mutta saammepa vapaasti lukea. Tällaisissa satotasoissa oltiin tässä kisassa:

Ascra Xpro -satokisan voitto 10 tonnin syysvehnäsadolla

Jalasjärveläinen Alamarttilan tila voitti Bayerin ja Viljelijän Bernerin järjestämän Ascra Xpro -satokilpailun syysvehnällä yli 10 000 kilon hehtaarisadolla. Huippusato saavutettiin kaikkien viljelytoimenpiteiden yhteisvaikutuksella. Tautisuojaan panostettiin heti kunnolla, koska kasvusto oli erittäin tiheä ja aiheutti siksi huomattavan tautipaineen.

Tuohon vertailukohdaksi syysvehnän keskimääräiset hehtaarisadot viime vuodelta:

Hehtaarisato (kg/ha)

YHTEENSÄ   Tavanomainen   Luomu

3 850          3 960         2 030

Tuo kisasato oli jo hyvin "amerikkalaisella" tasolla. Kutkuttaa se teoreettinen mahdollisuus, että tuota tavanomaisen viljelyn keskimääräistä satotasoa saataisiin hilattua sille. Tai ainakin lähelle, lähemmäs sitä? Kun se joka tapauksessa näin on osoitettu Suomessa periaatteessa mahdolliseksi.

***

Sallittuna keinona ei vielä tuossa kisassa ollut geenitekniikka. Mutta ehkäpä sellainenkin päivä tulee, että on.

[Heikki Jokipii]

Vielä huomasin satotilastosta, että edellä mainittua syysvehnää viljellään luomuna hyvin vähän. Koko sato oli 3,7 miljoonaa kiloa. Eli suomalaista kohti alle 700 grammaa.

Tuo suhteutus oli ehkä turha, koska muuta vehnää on sitten luomunakin enemmän.

Ruokahernettä tuon tilaston mukaan 2,1 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti 382 grammaa. Vai tuleeko siitä vielä joku toinen luku puutarhatilastoista?

Varhaisperunasta annetaan se luku 0,0 (milj. kg), josta jo toisessa triidissä kerroimme. Muutaman viljelylajin tieto puuttuu sekä tavanomaisena että luomuna. Joten lopulliseen satotilastoon on ehkä vielä syytä tutustua. Varsinkin nämä ovat kiinnostavia.

***

Säilörehusta yhteensä saamme seuraavat luvut (milj. kg):

Yhteensä 7 519,1, tavanomainen 6 497,1, luomu 1 022,0.

Siinä luomun osuus on siis jo 13,6%. Eli luomueläimille on kyllä luomuruokaa tarjolla. – Voisiko muuten tuosta säilörehun määrästä yrittää arvioida, paljonko luomunurmista kuluu viherlannoitukseen?

[Heikki Jokipii]

Mallasohraa tuotettiin luomuna 1,9 miljoonaa kiloa. Nyt on suhteutus väkilukuun paikallaan: suomalaista kohti 345 grammaa.

Tämän tiedon mukaan...

Litraan olutta käytetään reseptistä riippuen 150–180 grammaa mallasta ja muutama gramma humalaa.

... keskimääräisellä suomalaisella olisi käytettävissään vuodessa parisen litraa luomuolutta. Joka toinen kuukausi saa nauttia pullollisen.

Jo tuotantopuolelta löytyisi siten selitys sille, ettei luomuoluesta mitään
myyntimenestystäkään ole tullut.

[Heikki Jokipii]

Ihan huutomerkin kanssa  Tavalla tai toisella siis kaikki arvoketjujen työ on viety pois meidän silmistämme. Viimeisimmät muiden ryhmien pöytäkirjat ovat yhä vuoden alusta. Nimittäin v. 2020 alusta. Ja liharyhmän pöytäkirja on yhä poikittain.

Emme siis enää sitä kautta pääse kurkistamaan luomualan näkymiin. Kai se on nyt uskottava. Harmittaa. Eikö tämä oikeuta meitäkin johonkin:

Arvoketjutyöryhmät ovat osa Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatiohanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Mutta Pro Luomu ei todellakaan ajattele niin. Tässä kuussa kaikki arvoketjuryhmien pöytäkirjat täyttävät 3 vuotta. Ja liharyhmän pöytäkirja on yhä poikittain. Niitä ei selvästikään ole (enää) tarkoitettu tiedon jakamiseen ulkopuolisille. Olettaen tässä, että ko. ryhmät ovat vielä olemassa.

Pro Luomun haluttomuuteen jakaa tietoa olemme kiinnittäneet huomioita myös kysyntäkeskustelussamme.

***

Täältä huomaan, ja täältä, että viime vuonnakin nuo tietyt Ruokaviraston tiedot tulivat kovin myöhään.

Mutta varmasti ne sieltä tulevat. Sen sijaan voi olla, että Pro Luomun arvoketjutyöryhmistä emme kuule enää koskaan.

[Heikki Jokipii]

Lähiaikoina selviää, kuinka tässä käy (lihav. HJ):

MTK:n Johan Åberg sähkö- ja lannoitetuista: "Tuet oikean suuntaisia — myös kasvihuoneyrittäjät ovat sähkötuen piirissä"

Ja mitä se vaikuttaa tarkkailemiimme asioihin.

Sähkötukea maksetaan esityksen mukaan maatalouden ammattimaiselle harjoittajalle, jolla sähkön hinta kilowattitunnilta on ollut vaihteluvälillä 15 s/kWh—40 s/kWh lokakuun alun ja kuluvan vuoden maaliskuun lopun välisellä ajalla. Väliin jäävästä summasta valtio korvaa 40 prosenttia.

Sähkötuki kohdistuu maatalousyrittäjiin yritysmuodosta riippumatta. Saajia ovat esimerkiksi ne, joilla edullinen sähkösopimus on päättynyt ja tilalle on pitänyt ottaa huomattavasti kalliimpi sähkösopimus tai pörssisähkö.

Hallituksen tukiesityksessä mukana ovat myös kasvihuoneyrittäjät maatalouden harjoittajina. Isoilla kasvihuoneyrityksillä 50 000 euron maksimituen leikkuri tulee todennäköisesti vastaan.

[Heikki Jokipii]

Ruokaviraston viimevuotisen luomupuutarhatilaston pohjalta nämä huomiot:

silloin luomusipulin viljely keskittyi kovasti Etelä-Savoon. Liki puolet viljelyalasta. Luomukaalin viljelyssä Etelä-Savo ja Pohjois-Savo yhdessä haukkasivat tuon noin puolikkaan. Tarhaherneessä leijonanosa oli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä (siis aika etelässä). Porkkana meni Pohjanmaalle. Tämän viljelijä oli kyllä Etelä-Savosta, mutta se maakunta olikin sitten kakkosena. Kaiketi ihan hänen takiaan tai ansiostaan. Luomuperunassa hallitsivat Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.

Kun ko. tilasto tänä vuonna joskus ilmestyy, voi olla mielenkiintoista katsoa, onko tilanne säilynyt samanlaisena.

Viljoissa ja eläintuotannossa (edelleen 2021 tilaston mukaan) ei oikeastaan vastaavia tuotantokeskittymiä löydy. Paitsi luomukanoissa, sekä munintakanoissa että luomubroireleissa: ne ovat Varsinais-Suomen juttu. No, täytyy sekin mainita: kaikki 40 luomubiisonia olivat Kaakkois-Suomen maakunnassa.

Niin, ja härkäpavussa. Sen viljely on keskittynyt eteläisiin maakuntiin. Mutta siihen on luonnontieteellinen syy: härkäpapu ei oikein siedä kylmää ym.

[Heikki Jokipii]

Voisi arvioida, kuinka montaa 1800-luvun lehmää tuollainen satatonnari vastaa. Kymmenenkään ei varmasti riitä.

Luomutiloillakin on satatonnareita. Mutta onko suhteessa?

Vaikka menisi vähän aiheesta sivuun, tämä täytyy kertoa:

Sveriges första 200-tonnare
697 Wilhelmine har som första ko i Sverige passerat den magiska 200-tons gränsen

[Heikki Jokipii]

Vaikka nyt enemmän odottelemmekin Luken luomusatotilastoja (puutarhasadosta), täytyy tai tekee mieli tämä sanoa.

Luomusopimukset tehtiin viime vuonna, 30.4. mennessä. (Kuten tehdään varmaan tänä vuonnakin.)

Näin Ruokavirasto on saanut vähintään 3/4 vuodesta kulutetuksi, ennenkuin kaikki sen tiedossa oleva (ja julkinen) tieto on netissä esillä.

Kun katsoo luomutuotannon lomakkeita...

https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/luomun-lomakkeet-ja-ohjeet/

... niin huomaa, että niitä ei ole loppuun asti hiottu. Jos olisin vielä töissä, kehittäisin tuosta systeemin, jossa tieto siirtyisi paljon sukkelammin.

Hiukan annettakoon siis ihan teknisistä syistä aikaa. Mutta tuota kokonaisaikaa pitää kyllä kutsua munimiseksi tai hautomiseksi. Istumiseksi niiden päällä.

[Heikki Jokipii]

Näihin Suomen parhaisiin ja keskiarvosatoihin vertailukohtaa.

Tällaisissa lukemissa ollaan maailman huipulla (lihav. HJ):

YEN - The Yield Enhancement Network
@adasYEN
One world record was not enough for Tim Lamyman! Claiming his second world record in 2022 with an incredible 16.21 t/Ha in #winterbarley. Another great year for Lamyman Worlaby Farms & their supporter
@FrontierAg! #YENAwards

https://twitter.com/adasYEN/status/1617972635467677701/photo/1

YEN - The Yield Enhancement Network
@adasYEN
Top spot for the third year running, Mr Tim Lamyman takes gold with an impressive 18t/Ha of #wheat! Is this a world record breaking wheat yield @GWR 🌾? Fantastic result once again by the team at Lamyman Worlaby Farms 🥇👏 #YENAwards @FrontierAg

https://twitter.com/adasYEN/status/1617963812363325441/photo/1

Vihje näihin A. Ylhäisen twiittisivulta.

Tuollaisista sadoista ei voi ehkä haaveilla täällä 60. leveyspiirin pohjoispuolella. Mutta voi ehkä silti oppia jotain siitä, miten ne on saavutettu. Täältä löytyy tuo verkosto:

Welcome to the Yield Enhancement Network

[Heikki Jokipii]

Vielä vähän jupinaa Ruokaviraston tilastoista. Tällaisella aikataululla...

Täältä huomaan, ja täältä, että viime vuonnakin nuo tietyt Ruokaviraston tiedot tulivat kovin myöhään.

Mutta varmasti ne sieltä tulevat. Sen sijaan voi olla, että Pro Luomun arvoketjutyöryhmistä emme kuule enää koskaan.

... virasto selvittää juuri ja juuri edellisen vuoden tilanteen pois alta, ennen kuin "postilaatikko" on täynnä kuluvan vuoden hakemuksia.

Kaiken järjen mukaan niiden käsittely ei voi olla kesken, ainakaan enää seuraavana vuonna, koska niiden pohjalta on jo koko vuoden tukia maksettu. Tai koko kesän, koska Suomen maatalous tapahtuu kesällä. Jos noiden paperien täytyy olla perillä vappuun mennessä, en pysty uskomaan, etteikö päätöksiä olisi tehty jo, sanokaamme, kesäkuun alkuun mennessä. No, juhannukseen mennessä.

Vielä: täysin uusia sopimushakemuksia tulee vuosittain hyvin rajallinen määrä. Suurin osa tiedoista on jo valmiiksi tallennettu. Ovat siis pääosin enää enterin tai ruksin takana. Mikä voi tässä mättää? Onko taustalla puutteellinen, kelvoton tietokoneohjelma?

Asiasta on kirjelmöintimme Ruokavirastolle. Siihen vastattiin, tavallaan. Mutta ei kokonaan.

[Heikki Jokipii]

Maidosta viime vuonna saimme jo tietää:

https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-joulukuu-2022-ennakko

Vuonna 2022 maitoa tuotettiin noin 2 151 miljoonaa litraa. Määrä on reilu kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.  Luomumaitoa tuotettiin vajaa 81 miljoonaa litraa, mikä on lähes saman verran kuin edellisvuonna.

Luomumaidon osuus siis n. 3,8%. Käytännössä sama kuin edellisenä vuonna. Tuollaisessa "maagisessa" prosentissa osuus on siinäkin pysynyt. Tuollaisiin prosenttilukuihin noidutulta luomutuotanto näyttää.

Taitaa olla niin, että vain luomulampaanliha (mutta ei muu liha!) ja luomukananmunat ovat tuosta "pahan noidan lumouksesta" päässeet irti.

[Heikki Jokipii]

Tässä alkuun selitystä, miksei em. ennätyssadoista kannata haaveilla:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
YENissä kuvailtiin syysvehnän ideotyyppi. Brittein saarilla syysvehnäkin kasvattaa juurensa parhaimmillaan kahteen metriin. Suomen satokisoissa satokomponentit jakaantuvat lyhyen kasvukauden vuoksi hieman toisin.

https://twitter.com/AYlhainen/status/1619267177915506688/photo/1

[Heikki Jokipii]

Seinäjokinen/Maalainen kertoo lukuja, jotka pistävät uudelleen vähän miettimään luomunaudanlihankin tilannetta:

Maalainen-lehti: Naudan pakkasvarastot tuplaantuneet 5 miljoonaan kiloon – tuontia noin 20 miljoonaa kiloa

Tuonti on korkealla tasolla, sillä Suomessa syödystä naudanlihasta lähes 25 prosenttia on tuontilihaa. Suomessa kulutetaan yli 90 miljoonaa kiloa naudanlihaa, josta kotimaisen tuotannon osuus on runsaat 80 miljoonaa kiloa. Tuontilihan määrä on noin 20 miljoonaa kiloa. Suomesta viedään alle 10 miljoonaa kiloa naudanlihaa.

Luomunaudanlihan tuotannon kertoo Pro Luomu olevan noin 4 miljoonaa kiloa.

Nyt tarvitsisimme oikeastaan tuoreet luvut luomunaudoista. Ja siinä ohella tuoreet kuvut nautojen kokonaismääristä Suomessa.

Erikseen: mitään käsitystä ei ole luomunaudanlihan tuonnista tai viennistä. Tapahtuuko kumpaakaan lainkaan?

Tämä tieto Pro Luomun viimeisestä koosteesta ei taida kuitenkaan olla muuttumassa:

Luomulihan osuus oli noin 1 %
kaikesta lihantuotannosta.

[Heikki Jokipii]

Vain harva syö tarpeeksi kasviksia ‒ tutkimus kertoo nyt uudesta suunnasta

Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan suomalaiset söivät tuoreita vihanneksia vuonna 2021 noin 63 kiloa henkilöä kohden. Kasvihuoneessa kasvatettua tomaattia, kurkkua ja salaatteja syötiin taas noin 18 kiloa.

Siitä luomun osuus? Näiden osalta se on jo edellä laskettu:

Nämä on vielä laskematta. Yhtä suomalaista kohti luomutomaatteja tuotettiin n. 155 grammaa. Sitä voi tämän mukaan pitää jo suurena tomaattina. Mutta yhdestä kappaleesta, yhdestä tomaatista, on yhä kyse.

Ikaalisten Luomun pikkukurkkukin painaa n. 150 grammaa. Mutta voi surkeutta ja pulaa. Se täytyi teoreettisessa tasajaossa jakaa v. 2021 kolmen suomalaisen kesken. Noin 48 g kullekin.

[Heikki Jokipii]

Luomuvihannesten tuotanto-osuuteen vielä. Täällä ovat sitten kaikki luomuvihannekset 2021. Ei ehkä kaikki, mutta pääosa tms. Niistä sai karkealla yksinkertaisella yhteenlaskulla melko tarkkaan 5 miljoonaa kiloa v. 2021.

Luultavasti myös Pro Luomu oli tässä selvityksessään (2019) menetellyt samaan tapaan:

Luomun osuus Suomen koko vihannes- ja perunantuotannosta on noin 2-3 %. Vuonna 2018 luomuvihanneksia tuotettiin lähes 4,5 milj. kg ja luomuperunaa 14 milj. kg. Perunan ohella tärkeimmät suomalaiset luomukasvikset ovat porkkana, valkokaali, herne ja sipuli.

Tuossa arvion prosenttiosuudesta sotkee peruna. Täällä on (ruoka)peruna käsitelty erikseen (vuoden 2022 luvuilla). Luomuvihannesten osuudeksi v. 2021 tulee suomalaista kohti noin 0,9 kiloa. Joka on pyöreästi em. Luken ravintotaseen luvusta 1,5%. Eikä perunan mukaan ottaminen prosenttilukua nosta. – Erikseen: varhaisperunasato luomuna meni viime vuonna luultavasti täysin pieleen.

Tällä on relevanssia kysyntäkeskusteluumme. Luomuvihannekset kuuluvat siis joukkoon, jossa jo tuotannon vähäisyys rajoittaa mahdollista myynnin kasvua.