Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Otetaan tähän välillä sekin, mihin tehoviljely todella pystyy:

Rukiin satoennätys on nyt 10 633 kiloa hehtaarilta

Alastarolainen Kimmo Polo voitti tämän vuoden Ruismestari-tittelin rikkoen samalla aiemmat rukiin satoennätykset kirkkaasti. Kolme muuta tilaa ylsi yli 10 tonnin keskisatoon.

Vertailu ei ehkä ole ihan reilu, mutta viitataan VYR:in juuri meille kertomaan tietoon, että luomurukiin keskiarvosato tänä vuonna oli 1,9 tonnia. Eli 1 900 kiloa. Eli noin 18% tuosta ennätyksestä. Eli alle viidesosa.

[Heikki Jokipii]

Pro luomu oli saanut tiedotteensa ...

Kaakkois-Suomi on vahvaa luomuvilja-aluetta

... läpi YLE:n uutisiin ja Maaseudun tulevaisuuteen.

Pääsanomana, että alue on luomun vilja-aitta.

Kaakonkulmalla tuotetaan etenkin luomuviljaa. Kotimaisten viljalajikkeiden lisäksi luomuna viljellään hernettä, härkäpapua ja rypsiä.

Ainakin Kymenlaakson osalta, kuten tiedotteen liitteenä olevassa pdf-tiedostossa kerrotaan:

KYMENLAAKSO
Suomen luomuvilja-aitta
Iso tilakoko
10,5% kaikista tiloista luomutiloja
8% kaikista kotieläintiloista luomutiloja

Mutta sen enempää tiedotteessa kuin pdf-tiedostossa ei ole lainkaan tietoja siitä, paljonko sitä sitä viljaa tuotetaan. Niinpä päätimme ottaa selvää. Katsoimme luomusadon ennakkotilastoja tältä vuodelta. Keskitymme pääviljalajeihin, unohdamme nyt tuoreviljan. Nämä tiedot löytyivät (miljoonaa kiloa):

Vehnä yhteensä 1,6
Ruis 0,6
Ohra yhteensä 1,4
Kaura 6,4

Siitä tulee yhteensä miljoonia viljakiloja 10.

Sitä lukua pitää sitten verrata Kaakkois-Suomen 20 900 hehtaarin luomualaan.  Tai samojen kasvien noin 120 miljoonan kilon luomusatoon koko Suomessa.

Tai samojen kasvien koko satoon Suomessa. Joka oli 3938 miljoonaa kiloa 2019. Siitä Kaakkois-Suomen luomuala tuotti 2,5 promillea.

YLE:n ja MT:n uutiset eivät kiinnittäneet huomiota luomun kulutukseen Kaakkois-Suomen alueella. Me kiinnitimme, toisessa triidissä. Mutta tuon Ely-keskuksen alueen väkiluku on noin 300 000. Niinpä luomuviljaa sille tuotettiin noin 33 kiloa henkeä kohti. Päivässä siitä tulee noin 90 grammaa. Karkeasti arvioiden Kaakkois-Suomen asukkaille riittää siitä noin yhteen päivittäiseen annokseen luomupuuroa.

PS. 07.12.19: Vai riittääkö siihenkään, jos Kaakkois-Suomessakin luomuviljasta menee 38% rehuksi? Kuten VYR kertoi koko maassa tapahtuvan. Ynnä luomukaurasta iso osa vientiin?

[Heikki Jokipii]

Jos tuon pikkujoulun ohittaa, ryhmällä on ollut jo 3 kokousta, ilman pöytäkirjoja. Nyt, kun juuri kaipaisi luomulihan tilanteesta enemmän tietoja. (vaikkapa tämänvuotisen luomukinkkukeskustelumme taustaksi.)

Päivitystä kaipaisi esim. siinä, mitä sitten tuli Luomusikaa2020-hankkeesta, josta pari vuotta sitten Pro Luomun sivuilla innnokkaasti kerrottiin. Viimeksi siitä puhuttiin liharyhmän kokouksessa 20.11.18, sen jälkeen ei ole tietoja tullut.

[Heikki Jokipii]

Käytännön maanviljelijöillä ei ole tässä suhteessa harhaluuloja, vaikka luomuun ovat päättäneetkin siirtyä:

Valta vaihtuu kurikkalaisella luomutilalla

– Luomuun siirtyminen tuntui myös taloudellisesti houkuttavalta, kun saatoimme luopua apulannasta ja torjunta-aineista, mitkä isolla tilalla ovat tuntuvia kustannuseriä. Toisaalta piti myös varautua satotasojen muutoksiin, sillä esimerkiksi puhtaan viljan viljely luomuna tuottaa 30-40 prosenttia pienemmät sadot, Tikka laskee.

Jää sitten luomuun sitoutuneiden tiedemiesten tehtäväksi löytää monimutkaiset selitykset, miksi satotaso kuitenkin on yhtä hyvä. Käyttäen tarvittaessa esim. tulevaisuutta hyväkseen: eräänä päivänä, pitemmällä tähtäimellä. Tms.

Tuon pariskunnankaan laskelmissa ei ole otettu huomioon välivuosia tai muuta typensidonnan tai muunlaisen hankinnan keinoa. Se kun ei ole näissä vertailuista tapana. Vaikka pitäisi olla, kuten olemme monesti edellä esittäneet.

[Heikki Jokipii]

Luomulihan arvoketjutyöryhmä kokouksessaan 22.10.2019 ihmetteli taas tätä:

Mistä johtuu, että tila- ja eläinmäärät
kasvavat, mutta lihantuotanto vähenee?
• Asia oli esillä edellisessä kokouksessa, jonka jälkeen Johanna
Andersson ja Susanna Vehkaoja ovat pyrkineet selvittämään asiaa
lisää.
• Mitään erityisen radikaalia ei ole tullut ilmi selvityksissä.
• Vaikuttaa siltä, että loppukasvattamoja ei ole, koska se ei ole
tarpeeksi kannattavaa ja vaatii enemmän kuin emolehmien kasvatus.
• Tukipolitiikka on yksi syy asiaan, sillä yli 20 kk vanhoista sonneista ei
saa tukea.
• Hyvä kuitenkin muistaa, että mitä hitaammin nauta kasvaa, sitä
huonompi se on ilmaston kannalta. Lisäksi eläinten hyvinvoinnillekin
on parempi tehokas kasvu.
• Lihaan vaikuttaa paljon onko kyseessä hieho vai sonni, pihvi- vai
maitorotu?
• Jauhelihassa ei väliä, mutta sisäfilepihvissä eron maistaa.
• Luomumaitoketjun sonnivasikat ovat kompleksinen asia
• Juomarehun järjestäminen todella vaikeaa ja kallista.

Että näin oli todella käynyt, ilmeni tilaisuudessakin esitellyistä tilastoista. Nautojen kokonaismäärä oli vuodesta 2016 kasvanut tuhansilla, mutta naudanlihan määrä pudonnut saman vuoden 2,91 miljoonasta kilosta 2,61 miljoonaan kiloon v. 2018.

Me täällä kyllä spekuloimme, että asia saattaa johtua siitäkin, että hintaeron sisäfilepihvissä todella huomaa. Siksi sitä on luomuna tarjolla hyvin niukasti. Päinvastoin kuin luomujauhelihaa, joka näyttää kaupoissa olevan se yleisin luomuna tarjottu liha. Mutta sen mahdollinen menekki ei näytä kokonaistilannetta auttaneen.

Tämä kysymys siirrettiin ko. kokouksessa seuraavaan kokoontumiskertaan:

1. Realistinen luomulihan kasvutavoite
• Tavoite asetetaan vuoden 2020 ensimmäisessä palaverissa

Sen työstäminen ei ollutkaan niin helppoa: sitä on jo vähintään ryhmän 19.03.19 kokouksesta asti puserrettu.

[Heikki Jokipii]

Sitten taas toisella pöytäkirjakalvollaan em. kokous vaikutti näin tyytyväiseltä:

Katsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
• Luomuliha myy vähittäiskaupassa hyvin.
• Uusia tuotteita on tulossa eri lihataloilta.
• Lihataloilla on melko hyvä balanssi luomunaudanlihan
tarjonnan ja kysynnän suhteen.
• Luomujauhelihaa ei kuitenkaan ole tarpeeksi kampanjointiin.
• Luomulihalle haetaan kasvua nyt myös HoReCa-
puolelta – kun volyymia saadaan lisää, niin voidaan
tarjota varmemmin ja tasaisemmin myös kaupoille.
• Alkutuotannon puolella tilanne melko vakaa – ehkä
hienoista kasvua tuotannossa.

Eli minun sanoillani: luomulihaa tuotetaan kutakuinkin sen verran kuin sitä menee kaupaksi. Vaikka se onkin vähän. Juuri tuota ennen oli esitetty nämä tiedot:

Katsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
Markkinan kehitys 1.7.2018-30.6.2019
• Kokonaismyynnin arvon kehitys +7 %
• Tuorelihan myynnin arvon kehitys +6,9 %
• Lihavalmisteiden myynnin arvon kehitys -22,5 %

Mutta jos tuon muuttaa arviolta tuotannoksi, niin lihantuotanto olisi hädin tuskin palaamassa tasolle, jossa se oli v. 2016. Joka taso ei sekään ollut mitenkään korkea: noin puoli kiloa luomulihaa suomalaista kohti.

[Heikki Jokipii]

Uusin luomukasvisten arvoketjutyöryhmän pöytäkirja antaa odottaa itseään. Eli ei ilmesty nettiin. Viimeisestä saatavissa olevasta pöytäkirjasta tiedämme, että kokous on pidetty 29.8.19.

Liha- ja maitoryhmien syyspuolen kokouspöytäkirjat ovat netissä, mutta ei kasvisryhmän. Siinä pöytäkirjassa olisi jo saattanut olla arvioita, millainen luomukasvisten tilanne tänä vuonna oli.

Kaikkein kehnoin julkaisutilanne on kuitenkin luomuluonnontuoteryhmällä: sen uusin pöytäkirja netissä on 2 vuoden takaa.

Lukella on kyllä tällaista kerrottavaa luomukasvisten mahdollisista tulevaisuuden näkymistä...

Tehokkaampi luomuviljely kasvihuoneessa sataa sekä kuluttajan että tuottajan laariin – hinta alenee ja kysyntä kasvaa

... mutta ei juurikaan mitään nykytilanteesta.

Emmekä siis yhteensäkään tiedä, onko mikään keväästä/viime vuodesta muuttunut:

Mutta ei luvattu, että vanhoja tuotteita kyettäisiin tuottamaan noita surkeita määriä enempää. Tarhahernettäkään, jonka n. 300 000 kilon tuotantomäärä luomuna riittää suomalaista kohti tuskin yhteen annokseen hernekeittoa.

[Heikki Jokipii]

https://stat.luke.fi/puutarhatilastot

Kaksi tilastoa, joita ehkä voi verrata.

Vihannesviljely avomaalla / kokonaistuotanto muuttujina Vuosi, ELY-keskus, Laji ja Muuttuja

Luomuviljely muuttujina Vuosi, Laji ja Muuttuja

Niistä alkuun summakohta (vuosi 2018):

Yrityksiä (kpl)   Pinta-ala (ha) 2)   Sato (1 000 kg)

YHTEENSÄ (laji)   1 430   11 314   163 337 [tavanomainen, eli kaikki yhteensä]

AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENSÄ   180   1 027   4 479  [luomu]

Tuosta saadaan hehtaarituotoiksi: tavanomainen/yhteensä noin 14 800 kiloa, luomu n. 4 400 kiloa. Tätäkin tilastoa koskee pyyntömme, että myös tavanomainen viljely esitettäisiin erikseen.

Puutarhatilastoista en ole löytänyt vastaavia ennakkotietotilastoja kuin viljoista. Niinpä joudumme odottamaan tämän vuoden tilastoja ensi vuoteen asti (maaliskuuhun?).

Nämä rivit luomutilastossa kertonevat molemmat kasvihuoneviljelystä:

TOMAATTI   16   4   1 427
KASVIHUONEKURKKU   14   1   459

Vastaavat yhteensä-luvut haettuna toisesta taulukosta:

KOKO MAA [tomaatti]    484     2 162    89 547   
[kurkku]       179   524        45 459

Tuossa käytetään kuitenkin pinta-alayksikkönä 1 000 neliömetriä eli 1/10 hehtaaria.

Tomaattien hehtaarituotto tavanomaisessa kasvihuoneviljelyssä oli n. 408 000 kiloa, luomussa n. 357 000 kiloa. Kurkkujen vastaavasti tavanomaisessa n. 870 000 kiloa, luomussa n. 459 000 kiloa.

Ero ei ole yhtä dramaattinen kuin avomaanviljelyssä. Joten juuri edellä kerrottu Luken toiveikkuus ei ole täysin tuulesta temmattua. Kasvihuone jo itsessään suojaa tuholaisilta, ja luomuviljelyä suhteellisesti enemmän.

[Heikki Jokipii]

Nämä ovatkin jo nyt saatavissa (ilmestyneet 24.07.19):

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/

Luomuvalvonnan tilastot ja tietohaut

Tilastot

Vuosi 2019

Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2019 ENNAKKOTIETOJA (pdf, 60 kt)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2019 ENNAKKOTIETOJA (pdf)   

Mutta tänä vuonna lopulliset tilastot näyttävät viivästyneen. Viime vuonna ne olivat valmiita jo vuoden vaihteessa.

Jos viljanviljelyn osalta nuo ennakkotiedot riittäisivätkin, meiltä puuttuu nyt tietoja vihannesviljelystä ja eläintuotanniosta luomuna vuonna 2019.

Ei nyt iso epäkohta, mutta sanotaan nyt kuitenkin: olisi jotenkin luontevampaa, että sama viranomainen pitäisi tilastoja sekä pinta-aloista että tuloksista (sadoista jne.).

[Heikki Jokipii]

Mutta tänä vuonna lopulliset tilastot näyttävät viivästyneen. Viime vuonna ne olivat valmiita jo vuoden vaihteessa.

Jos viljanviljelyn osalta nuo ennakkotiedot riittäisivätkin, meiltä puuttuu nyt tietoja vihannesviljelystä ja eläintuotanniosta luomuna vuonna 2019.

Nyt sinne on ilmestynyt kaksi uutta tilastoa koskien vuotta 2019:

Luomueläinmäärien yhteenveto 2019 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto ELY-keskuksittain 2019 (pdf) 

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/

Ensimmäisestä vilkaisusta tämä tieto: luomueläintilojen määrä oli pysynyt käytännössä aivan ennallaan (lukumäärä vähentynyt yhdellä vuodesta 2018).

Eläinmäärissä oli muutoksia, mutta niitä täytyy tarkastella kaikessa rauhassa.

Outo yksityiskohta: Ahvenanmaa puuttui tuosta jälkimmäisestä tilastosta. Mutta niin se puuttui viime vuonnakin.

[Heikki Jokipii]

Nautojen määrien muutokset ei kategorioissa menivät sillä tavalla kuitenkin molempiin suuntiin, että voinee yleistää, ettei mitään suurta muutosta yhteensä tapahtunut.

Lihasikojen määrä on kasvanut, mutta vain hiukan. Niinpä ei liene odotettavissa, että luomun hyvin vähäinen osuus sianlihasta ei edelleen jatkuisi tosiasiana.

Ennuste tuolta pohjalta olisi, että kun tulee tietoja luomun toteutuneesta tuotannosta, niin eläintuotteiden vähäinen määrä edelleen pistää silmään. Kun siis ajattelee sitä, että ihmisruokaa luomuna ei ole aiottukaan suurimmalla osalla luomuviljelyalaa tuottaa.

Pyydän taulukkojen yhteydenotto-osoitteesta selitystä sille, miksi Ahvenanmaan tiedot puuttuvat. Samalla pyydän selvennystä tai ohjetta siitä, miten noita lukuja pitää ja voi oikein tulkita.

Ahvenanmaa on toki hyvin pieni osa Suomesta. Mutta se on omalla tavallaan mielenkiintoinen: maakuntahan on prosentuaalisesti luomuviljelyn ehdoton  ykkönen luomutilojen osuudessa, ja luomuviljelyalan osuudessakin hyvin lähellä kärkeä. Luomueläintilojen osuus 38% luomutiloista on Ahvenanmaalla suurin.

[Heikki Jokipii]

Sain Ruokaviraston Leena Kankaanpäältä vastauksen, että Ahvenanmaan luomueläimet on luokiteltu eri lailla kuin (muissa) ELY:issä. Siksi niitä ei ole yhteenvedossa. Ja ohjeen:

Ahvenanmaan  tilastolukuja voi kysellä Ålands landskapsregeringenistä

Ja kysellä varmaankin täytyy, koska täältä niitä ei valmiina löydy:

https://www.regeringen.ax/naringsliv-foretagande/ekologisk-produktion-certifiering

Löytyy kyllä lista luomutiloista, jossa on tieto, mitä eläimiä kullakin tilalla on. Mutta ei määriä, ei valmiiksi tehtyä tilastoa.

***

Kyselin tai jupisin vielä:

Mutta vaivaan vielä yhdellä kysymyksella:

onko Ahvenanmaan itsehallinto todella niin vahva, että heillä on oikeus pitää tilastojakin muusta Suomesta poikkevalla tavalla?

Me kun olemme päinvastoin jo jonkun vuoden toivoneet, että EU antaisi sitovan direktiivin siitä, miten luomutilastoja on pidettävä täsmälleen samalla tavalla jokaisessa EU-maassa (ja hyvänä mallina minusta olisivat Ruotsi ja Suomi).

Vastaus:

Kyllä vaan Ahvenanmaan itsehallinto itse päättää.

[Heikki Jokipii]

Laitetaanpa tähän paremman puutteessa kuitenkin suora linkki siihen Ahvenanmaan listaan (pdf):

EKOLOGISKA PRODUCENTER på Åland 

Siitä voi sitten ainakin laskea ne tilat, joilla mitäkin eläimiä on. En vielä laskenut tarkkaan, mutta lampaita tuntui monella olevan. Mutta oli kyllä nautojakin.

[Heikki Jokipii]

Tehdäänpä se.

Ahvenanmaa
_________________

Luomueläintiloja, joissa (kpl)

Nautoja 24
Sikoja 1
Lampaita 29
Vuohia 2
Munintakanoja 3
_______________

Luvut menevät osittain päällekkäin, koska on myös joitakin tiloja, joissa on useamman lajin eläimiä. Eläintiloja oli yhteensä v. 2019 lopussa 52 kappaletta, Ruokaviraston mukaan. Ja osuus kaikista luomutiloista siis, saman lähteen pohjalta, 39%.

Samma på svenska.

Mutta näin olemme tehneet loppuun — niin pitkälle kuin se oli tehtävissä — tuon viranomaistoimen. 

Luonnollisesti esim. nautojen tarkempi erittely (ja niiden määrät) olisi ollut tarpeen. Mutta minkäpä me niiden tietojen puutteelle nyt voimme. Lampaiden suuri merkitys Ahvenanmaan luomuviljelylle tuli tuossakin esille (vaikka on toki jo tiedossa muutenkin).

[Heikki Jokipii]

Ahvenanmaa meni siis luomuisuudessa tavallaan kärkeen tänä vuonna, ohittaen viime vuoden "mestarin".

Ahvenanmaa on kärjessä myös luomunurmen osuudessa. Nurmea molempina vuosina 79%. (Koko maassa 66%.)

Mutta siihen löytyy ehkä selitys. Eläintiloja oli siellä 52 (yhteensä 135 luomutilasta) v. 2019 eli 39%, joka on lähes kaksi kertaa niin korkea suhteellinen osuus kuin koko maassa.

Olisiko kyse lampaista? Sen käsityksen saa tältä kaupalliselta sivulta:

Kyse on siis sekä naudoista että lampaista. Ja ilmeisesti se "augmenttitila" -menettely siellä toimii: ne luomutilat, jotka tuottavat vain tai pääasiassa nurmea, saavat sen myytyä luomueläintiloille. Vaikka sielläkin tietysti tarvitaan peiteltyä typen latausalaa.