Author Topic: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta  (Read 72954 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12644
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #375 on: 04.08.19 - klo:20:04 »
Mutta eipä tuolla dieetillä todellakaan olisi liikalihavuuden vaaraa: peruna, hiukan vihanneksia, nokare lihaa, hiukan leipää tai puuroa, lasillinen maitoa. (Tuosta voisi vielä yrittää laskea kilokalorit tai joulet.)

Pieni lisä tuohon äskeiseen tulee vielä luomumunista. Niitä tuotettiin 4,67 miljoonaa kiloa v. 2018, josta tulee yhtä teoreettista luomuihmistä kohti 8,49 kiloa. Se on noin 142 luomumunaa. Noin 12 munaa kuukaudessa, yksi muna hiukan useammin kuin joka kolmas päivä.

Keskiarvosuomalaista kohti se olisi tietysti luomumuna n. kerran kuussa.

Niinpä kovin niukalta näyttää luomutuotannon osuus Suomen ravitsemuksessa. Ei, en unohtanut tuontiluomua. Se tietysti mahdollistaa yksittäiselle ihmiselle luomun osuuden nostamisen ruoassaan. Mutta se ei ole luomutuotantoa, täällä. Sitä ei valtio yritä tukipolitiikallaan ylläpitää.
« Last Edit: 06.08.19 - klo:04:55 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12644
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #376 on: 11.08.19 - klo:07:33 »
Luken luomualatilastosta (vuoden 2019 ennakko) selviää, että kesannon määrä putosi luomussa v. 2015 yli 22 000 hehtaarista noin 4000 hehtaariin. Jossa se on sen jälkeen suurin piirtein pysynyt.

Sen sijaan nurmen määrä nousi v. 2015 suurin piirtein sillä määrällä, jolla kesanto väheni. Kaikkiaan nurmen määrä on vuodesta 2013 yli kaksinkertaistunut. Eli kasvanut selvästi luomun kokonaisalaa nopeammin (kasvu siinä n. 57%).

Muuttuiko laki tai lain tulkinta eli käytäntö v. 2015 jotenkin? Vai mitä tapahtui? Siinäkö kohtaa päätettiin häivyttää tuo luomun "latausala" tilastoista?

PS. Jokatapauksessa nurmea ja kesantoa - molemmat potentiaalista "latausalaa" - on nyt yhteensä 66% koko hyväksytystä luomualasta. Ja 6,8% kaikesta peltoalasta.
« Last Edit: 12.08.19 - klo:07:42 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12644
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #377 on: 13.08.19 - klo:03:08 »
Koska tuosta luomupeltojen latausalasta ei anneta selkeitä tietoja, täytyy vain jatkaa osin spekulatiivista haarukointia.

Nurmesta voi siis saada eläimille syötävää, ja varmaan sitä siitä otetaankin, myös luomuviljelyssä. Eläintiloja on siellä kuitenkin suhteellisen vähän, vain noin viidennes kaikista tiloista, noin tuhat. Voidaan tietysti kuvitella, että muut luomutilat myyvät rehua eläintiloille. Tapahtuuko sitä, kuinka paljon?

Entä siirtymävaiheen ala? Missä käytössä se on? Sen olen ymmärtänyt, ettei sen tuotosta voi myydä luomuna, ihmisravinnoksi.  Mutta voiko sitä käyttää luomurehuna? Kuinka suuri osa siirtymävaiheen alasta on vain latautumassa, tulevaa luomutuotantovaihetta varten? Siis oikeastaan, meidän näkökulmastamme: käytännössä poissa käytöstä, ikäänkuin "paketissa"? Näin ulkopuolisesta tuntuisi, ettei sillä kannata viljellä luomuviljaa, jonka sitten joutuisi myymään tavanomaisen viljan hinnalla?

Joka tapauksessa noista luomuviljelyalan käyttömuodoista ei suoraan tule ihmiselle paljoa syötävää. Eikä tule epäsuorastikaan: olemmehan jo edellä kiinnittäneet huomiota siihen, miten luomuna tulee lihaa ja maitoakin myyntiin suhteellisen vähän. Vaikka niiden tuottamiseen käytetään viljaakin (VYR:in luomutilastot, ks. edellä 02.08.19).
« Last Edit: 13.08.19 - klo:03:37 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12644
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #378 on: 15.08.19 - klo:07:04 »
Tässä on luomu.fin uutinen eli tulkinta Ruokaviraston julkaisemista tiedoista:

Ruokaviraston ennakkotiedot kertovat luomualan kehityksestä 2019

Sinänsä hyvin asiallinen. Eikä luomu.fi:ltä voine ehkä odottaakaan mitään kriittisiä näkemyksiä, edes kummastelua. Kun he näkivät luomurukiin viljelyalan kasvun, näkivät he tietysti nurmialan vielä voimakkaamman, noin kymmenkertaisen kasvun. Mutta siinä ei ollut heidän mielestään mitään ihmeellistä, edes mainittavaa.
« Last Edit: 15.08.19 - klo:11:35 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12644
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #379 on: 15.08.19 - klo:11:28 »
Entä siirtymävaiheen ala? Missä käytössä se on? Sen olen ymmärtänyt, ettei sen tuotosta voi myydä luomuna, ihmisravinnoksi.  Mutta voiko sitä käyttää luomurehuna?

Vastaus siihen löytyi Ruokaviraston luomurehuohjeista varsin nopeasti:

Quote
Luonnonmukaisen tuotannon
siirtymävaiheessa saatu rehu


Luonnonmukaisen tuotannon siirtymä-
vaiheessa saatua rehua (ns. SV2-rehu)
voidaan käyttää kotieläinten ruokinnassa
luomutiloilla. Jos luomutuotannon SV2-
rehu on muualla kuin omalla tilalla tuotet-
tu, sen käyttö voi olla enintään 30 %
rehuannoksesta. Lisätietoja siirtymävai-
heessa saadun rehun käytöstä löytyy
eläintuotannon ohjeesta.

Menemättä yksityiskohtiin, se on siis mahdollista. Ja tuolla tavalla rajoitetusti mahdollista käyttää muuallakin kuin omalla tilalla.

Viime vuoden aikana, jolloin luomutiojen nurmiala kasvoi valtavasti, luomueläintilojen määrä pysyi kutakuinkin ennallaan. Uusia kyllä tuli, mutta vanhoja lähti sen verran, että kokonaismäärä laski 3:lla. Vielä emme tietysti tiedä luomueläinmäärän kehitystä.
« Last Edit: 15.08.19 - klo:12:06 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12644
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #380 on: 16.08.19 - klo:06:54 »
Luomu.fi otti uutisessaan esiin tämän "kilpailutuloksen":

Quote
Ahvenanmaalla luomutiloja tiheimmin
[...]
Tilastosta ilmenee, että ahvenanmaalaisista viljelijöistä yli kolmasosa on luomutuottajia. Pohjois-Karjalassa joka viides. Pienin luomuviljelijöiden osuus maakunnan viljelijöistä on Lapissa, jossa luomutuottajia on reilut kolme prosenttia viljelijöistä.

Ahvenanmaa meni siis luomuisuudessa tavallaan kärkeen tänä vuonna, ohittaen viime vuoden "mestarin".

Ahvenanmaa on kärjessä myös luomunurmen osuudessa. Nurmea molempina vuosina 79%. (Koko maassa 66%.)

Mutta siihen löytyy ehkä selitys. Eläintiloja oli siellä 52 (yhteensä 135 luomutilasta) v. 2019 eli 39%, joka on lähes kaksi kertaa niin korkea suhteellinen osuus kuin koko maassa.

Olisiko kyse lampaista? Sen käsityksen saa tältä kaupalliselta sivulta:

https://www.chipsters.fi/fi/tietoa-uutisia/tietoa-ahvenanmaan-lampaasta

Mutta täytyypä tarkistaa virallisista lähteistä. Mutta nyt tuleekin eteen mutta eli tenkkapoo. Ahvenanmaa puuttuu ely-keskuksittain eritellystä eläinmäärälistasta 2018 (samoin edellisenkin vuoden tilastosta). Outoa.

***

Ahvenanmaalla muuten luomutilojen keskimääräinen tilakoko on aika pieni, noin puolet koko maan keskiarvosta, mutta kasvoi kyllä 27,4 ha:sta 34,1 hehtaariin, viime vuodesta. Mutta kun koko maan keskiarvo myös kasvoi, edelleen vertailutilanne on sama.
« Last Edit: 16.08.19 - klo:10:01 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12644
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #381 on: 17.08.19 - klo:06:11 »
Maaseudun Tulevaisuus:

Luomupinta-ala kasvaa siitä huolimatta, että uusia luomusitoumuksia ei tehdä
Uusia luomusitoumuksia ei tänä vuonna tehdä, mutta luomutilalliset haluavat silti kehittää tilaansa ja kasvattaa pinta-alaansa


Se oli kyllä havaittavissa Ruokaviraston tilastoissa, että luomutilojen tilakoko oli oikeastaan hyvinkin rajusti kasvanut.

Luomualan lsäämiseenkään ei saanut tukea, mutta oliko näin:

Quote
"Hyvään vauhtiin päässeet luomutilat ovat katsoneet, että viljelypinta-alaa voi kasvattaa, vaikka siihen ei heti luomutukea saakaan".

Varmaankin osa niistä oli eläintiloja (tai sellaisten naapureita), jotka voivat heti hyödyntää luomunurmensa (ks. edellä 15.08.19).
« Last Edit: 17.08.19 - klo:08:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12644
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #382 on: 20.08.19 - klo:05:11 »
Kun tuo KOULU-hanke kestää vuoden 2021 loppuun, emme varmaan sitä ennen saa paljon tietoja siitä, kuinka se on onnistunut. Samoin Pro Luomun luomukasvisten arvoketjutyöryhmän uusia pöytäkirjoja ei ole nettiin ilmestynyt nyt yli vuoteen. Niinpä me olemme edelleen noiden v. 2018 tietojen varassa.

Jotka ovat juuri niin masentavia kuin ovat. Luomuvihanneksia ei syntynyt suomalaista kohti edes yhtä kiloa. Ilmoitetut luvut eivät muuten jostain syystä ihan stemmaa. Luomu Suomessa 2018 -koosteen listasta tulee tuotettujen luomuvihannesten summaksi n. 5,7 miljoonaa kiloa. Eli suomalaista kohti yksi kokonainen kilo. Siitä valtaosa oli porkkanaa ja tomaattia, kiloissa yhteensä yli 4 miljoonaa, muut sitten n. puoli miljoonaa kiloa tai sen alle.

Poimitaanpa sieltä esille luomukurkku: 459 000 kg. Suomalaista kohti siis 83 grammaa. Pienen perheen osuuden Suomen luomukurkkujen tuotannosta (240 g, 1 kurkku) voi juuri nyt ostaa S-kaupasta hintaan 1,67 euroa (kilohinta n. 7 euroa).

Quote
Kysyntä on ollut kasvussa jo pitkään, eikä tarjonta riitä kattamaan sitä.

Niinpä kai. Jos tuo hypoteettinen (keskimääräinen?) perhe haluaisi samana vuonna ostaa toisenkin luomukurkun, tarjonnan eli tuotannon pitäisi kaksinkertaistua.

Kummallista muuten myös, että "valkokaali, herne ja sipuli" mainittiin tuossa "tärkeimmiksi", jos niiden tuotantomäärät luomuna olivat vielä kurkkuakin mitättömämämpiä.

Tämä oli huomattu asiakirjassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020:

Quote
Luonnonmukaisessa puutarhatuotannossa tuotto- ja kustannuseroja aiheutuu samoista toimenpiteistä kuin muussakin kasvinviljelyssä. Puutarhaviljelyn tuotto- ja kustannustaso on huomattavasti korkeampi kuin normaalissa peltoviljelyssä. Koska markkinoilta saatava hinta ei keskimäärin riitä kattamaan kohonneita kustannuksia luomutuotannossa, on luomupuutarhaviljelylle perusteltua maksaa luomukorvausta

Markkinoilta pyydetystä hinnasta meillä on juuri luomuvihanneksista paljon bongauksia.

Niinpä tämä katsottiiin tarpeelliseksi (lihav. HJ):

Quote
Luonnonmukaisen tuotannon korvausta maksetaan 160 €/ha/v, avomaan vihannestuotannossa 600 €/ha/v

Mutta ei tuo erityistoimenpide, korotettu tuki näytä auttaneen. Viimeisimmät tiedot eivät kerro, että surkeassa tilanteessa olisi tapahtunut muutosta. Eikä edelleenkään luomukasvisten arvoketjutyöryhmästä ole mitään kuulunut.

Mutta luomun yleisissä mainos- tai kuvituskuvissa vihannekset taitavat edelleen olla se tavallisin käytetty aihe.
« Last Edit: 20.08.19 - klo:05:56 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12644
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #383 on: 21.08.19 - klo:05:17 »
Mutta luomun yleisissä mainos- tai kuvituskuvissa vihannekset taitavat edelleen olla se tavallisin käytetty aihe.

Tämä luomu.fin jutun kuvituskuva on tyypillinen - esittäessään hyvin epätyypillisen tilanteen:

https://luomu.fi/tapahtuma/luomubuumi-lisaa-luomutuotteita-tyopaja-2/

a) hyvin harvoin luomutuotteita tarjotaan torilla. Kuva voi tietysti olla, ja luultavasti onkin, erityisiltä luomumarkkinoilta (kuva ei ole feikki, kyllä liitutaudulla näkyvät hinnat ovat luomuhintoja!)

b) luomuvihanneksia on tarjolla vähän (kuten edellä osoitettiin), ja siis myös harvoin
« Last Edit: 21.08.19 - klo:07:58 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12644
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #384 on: 21.08.19 - klo:08:07 »
Lainaan tuolta toisesta keskusteluosiosta tämän Hesarin pätkän uudelleen:

Quote
Ristilä korjasi ruista perinnetalkoissa Takalan luomutilalla Virolahden Klamilassa. Isäntä Lauri Takala viljelee maatiaisruis Hermannia, rekisteröityä alkuperäiskasvia ja muita maatiaiskasveja kuten ryvässipulia, jota hän toimittaa Michelin-ravintoloille Helsinkiin.
(lihav. HJ)

Ryvässipuli on keltasipulilajike, joka on varmaankin laskettu mukaan tilastoon, joka osoittaa, että luomusipulin tuotanto on vuodesta 2014 pudonnut kolmannekseen v. 2018. Ja oli 215 000 kiloa v. 2018. Suomalaista kohti siis 39 grammaa. Sipuleina noin 1/3 sipulia, tai yksi sipuli jaettuna tasan pienelle perheelle. Tämähän todettiin jo edellä 5.5.19.

Myös luomusipulin viljelyala on siitä vuodesta 2014 pudonnut puoleen v. 2018. Vuoden 2019 puutarhakasvien luomuviljelyaloja ei ole vielä saatavilla.

Mutta eivät siis suomalaiset saa merkittävästi syötäväkseen luomuviljelyssä tuotettuja tuotteita, sen enempää ruista kuin sipuliakaan. Paitsi Helsingin Michelin-ravintoloissa, josta HS halusi meitä informoida. Vielä itse tässä korostan, että kyseinen viljelijä ei siis toimittanut sipuliaan Helsingin kauppoihin myytäväksi.
« Last Edit: 21.08.19 - klo:17:42 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12644
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #385 on: 22.08.19 - klo:06:42 »
Tutkimustulos, joka meitä ei millään tavalla yllätä:

Quote
Maailmanlaajuisesti luomukierroissa on vähemmän viljoja ja enemmän rehukasveja sekä typpeä sitovia palkokasveja

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös eri viljelykierrossa olevien kasvilajiryhmien suhteellista osuutta luomuviljellystä tai tavanomaisesti viljellystä maa-alasta. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna luomukierroissa oli 10 % vähemmän viljoja verrattuna tavanomaisiin viljelykiertoihin. Luomukierroissa oli myös 2,8 kertaa enemmän nurmi- ja nurmipalkokasveja, kuten raiheinää, apilaa, sinimailasta ja niiden seoksia kuin tavanomaisessa tuotannossa olevilla pelloilla. Luomussa yleisemmin käytettyjen kerääjä- ja aluskasvien osuudet viljelykierroissa on 3,2 ja 12,1 kertaa suurempia kuin tavanomaisessa tuotannossa.

Myös palkoviljojen, kuten papujen ja herneiden viljely on luomussa hieman runsaampaa ja vastaavasti öljykasvien ja juurikaskasvien viljely vähäisempää.  Typpeä sitovien palkokasvien yhteenlaskettu osuus on luomukierroissa selvästi suurempi ja ne sitovat 2,6 kertaa enemmän ilmakehän typpeä maahan kuin tavanomaisten kiertojen palkokasvit.

Luomu.fin/Luomuinstituutin artikkelista (21.8.19):

Luomuviljelyn viljelykierroissa viljelykasvien lajisto on monimuotoisempaa kuin tavanomaisessa tuotannossa

Noin on siis maailmanlaajuisesti. Mutta miksi Suomessa on vielä jyrkemmin (nurmen osuus tänä vuonna 66%)? Siihen ei artikkeli edes yritä vastata.

Yritetään tätä:

Quote
Tutkimuksissa on myös osoitettu, että luomun monipuoliset viljelykierrot mahdollistavat satotasoerojen kaventamisen luomupeltojen ja tavanomaisten peltojen välillä. Luomutuotannossa saavutettavia satoja verrataan useimmiten tavanomaisessa tuotannossa saatavaan yhden kasvin satoon. Yksittäisten satokasvien satotasojen vertailusta olisi siirryttävä koko viljelykierrossa olevan kasvivalikoiman satotasojen vertailuun, jotta luomutuotannon sadontuottopotentiaalista saataisiin realistisempi kuva.

Oikeastaan olemme tehneet täällä juuri noin. Eikä kuva ole yhtään lohdullisempi. Lähtökohtamme, että viljelyllä pitää saada ihmiselle syötävää, on täysin perusteltu ja hyväksyttävä. Tuossa artikkelissa lähtökohtana näyttää olevan, että viljelyn tarkoituksena on tuottaa "ekosysteemipalveluita".
« Last Edit: 22.08.19 - klo:07:15 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12644
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #386 on: 31.08.19 - klo:06:45 »
Kokonaisviljasadosta annetaan tällaisia sanallisia arvioita jo nyt:

Kuivuus kiusasi viljasatoa – rukiista ennätyssato

Mutta luomusadon osalta joudumme odottamaan tätä päivämäärää:

Quote
Seuraava, maatiloilta saataviin tietoihin perustuva satotilasto, julkaistaan 22.11.2019. Satotilasto laajenee ja tarkentuu käsittämään alueittaisia satotietoja. Samalla satotilaston ennakkotiedoissa arvioidaan viljansadon määrä Ruokaviraston laatumääritelmien mukaisesti. Lopullisena vuoden 2019 satotilasto valmistuu vuoden 2020 alkupuolella.

Tietysti nuokin tiedot laittavat mielikuvituksen kihelmöimään, spekuloimaan sillä, mitä nuo arviot merkitsevät luomusadon kannalta.

Artikkelin kuva, jossa sadot on esitetty säkkeinä, on hyvin havainnollinen. Samaa ideaa voisi kyllä soveltaa sitten 22.11.2019 asiaa uutisoidessa: tavanomaiset ja luomusadot kuvaan vierekkäisinä säkkeinä!  8)


PS. Jos luomurukiin sato saman kokoinen kuin viime vuonna, ja vaikka vähän isompikin, se ei enää olisi tuossa kuvassa olisi säkki vaan pienen pieni pussi.
« Last Edit: 02.09.19 - klo:05:29 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12644
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #387 on: 01.10.19 - klo:07:26 »
Tämä Mauno Konttilan opinnäytetyö vuodelta 2016 on hyvin selkeä esitys otsikomme aiheesta (pdf):

Kirjallisuuskatsaus satotasojen eroista luomuviljelyn ja tavanomaisen viljelyn välillä

Vaikka otsikko puhuu kirjallisuuskatsauksesta, mukana on myös täsmäliset taulukot satotasojen eroista vuosina 2006-2015. Poislukien tietysti vuosi 2010, joka jäi luomusatotilastoissa väliin.

Quote
Opinnäytteen aihe saatiin Luomuinstituutin professorilta Pirjo Siiskoselta, jonka mielestä kirjallisuuskatsaus satotasoeroista luomun ja tavanomaisen viljelyn välillä yleisimmillä viljoilla olisi hyödyllinen.

Niin olisi, meidänkin mielestämme. Tekijä kertoo pohdintaosuudessa:

Quote
Kävin selvittämään suurella mielenkiinnolla syitä satotasojen eroihin odottaen löytäväni jotakin ainakin itselleni uutta. Tavoitteeni toteutui, ja tulokseksi saatiin rajauksien sisällä suurempi luku kuin oletin. Oma veikkaukseni perustui noin kolmanneksen kokoiseen eroon, joka paljastui riittämättömäksi.

Ei ole ehkä yllättävää, että hän oletti eron pienemmäksi, koska pienempää arviota tästä erosta meille aktiivisesti tyrkytetään. Mutta suomalaiset tilastot ovat tässä suhteessa sanoisinko "armottomia".

Kirjoittaja oli tavallaan tietoinen tästä ...

Quote
Hyvällä esikasvivaikutuksella viljasato voi olla esimerkiksi palkokasvin jälkeen jopa 80-90% tavanomaisesta satotasosta, kun viljan jälkeen viljeltynä sato jää yleensä 50-70%:iintavanomaisesta. Viljelykierrossa ei ole kuitenkaan taloudellisesti kannattavaa viherlannoittaa joka toinen vuosi.

... mutta ei hänkään (kuten tavanomaista tai pikemminkin sääntö) laskenut viherlannoitusta mukaan (eli siis kaytettyihin hehtaareihin) satotasoja arvioidessaan ja laskiessaan.

Mutta "raakasadot" Suomessa löytyvät nyt helposti yhdestä paikasta. Lähteistä löytyy myös kirjallisuuskatsaus, tosin rajoittuen pääosin suomalaisiin kirjoituksiin asiasta.

« Last Edit: 01.10.19 - klo:08:28 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12644
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #388 on: 07.10.19 - klo:05:42 »
Jari Leppä oli huomannut tämän (lihav. HJ):

Jari Leppä luomupäivässä: Luomutuotteita pitää saada lisää

Quote
Maa- ja metsätalousministerin mukaan kaupan hyllyllä ei ole riittävästi luomutuotteita, vaikka luomupinta-ala kasvaa joka vuosi.

"Kotimaisia luomutuotteita on saatava lisää. Hallitus on valmis tukemaan tätä tavoitetta", Jari Leppä lupasi avatessaan Luomuelintarvikepäivän Helsingissä keskiviikkona.

Hallituksen tuki tarkoittaa muun muassa luomuvientiin ja viejien koulutukseen panostamista.

Hiukan oudolta tuntuu. Vientiä pitäisi olla, vaikka tuotteita ei riitä edes Suomen kauppojen hyllyille? Siitä nyt puhumatta, että mitä järkeä on siinä, että pyritään suosimaan kotimaisia luomutuotteita, ja samaan aikaan toimitaan tukirahoilla muiden maiden samaa pyrkimystä vastaan?

Onko tuossa nyt kunnolla mietitty, miksei niitä riitä? Joka tapauksessa se luomuväen suosittelema keino, että luomupinta-alaa lisätään, ei siis näytä auttavan.

***

Löytyisikö asiaan osvittaa Mauno Konttilan em. opinnäytetyöstä:

Quote
Päätekijänä voidaan pitää erilaisia tavoitteita ja painotuksia. Luonnonmukaisessa viljelyssä sadon laatua tarkastellaan eri tavalla, siinä painotetaan enemmän ympäristövaikutuksia niin paikallisesti kuin globaalistikin ja pyritään käyttämään luonnon ravinnekiertoa mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi ilman kemiallis-synteettisiä tuotantotarvikkeita. Nämä luomun tavoitteet ja periaatteet eivät aina suosi runsaita satomääriä.

Niinpä niitä luomutuotteita ei kaupan hyllyille paljon tule. Kasvukuntoa kaiketi niillä laajenevilla luomupelloilla olisi, mutta sitä on vaikea kaupassa myydä.
« Last Edit: 07.10.19 - klo:06:28 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12644
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #389 on: 22.10.19 - klo:03:59 »
Ainakaan luomulihan tuotanto ei ole viime vuosina kasvanut:

http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__06%20Lihantuotanto/03a_Luomulihan_tuotanto.px/table/tableViewLayout1/?rxid=8d41c1c3-1376-4a05-b133-d15c7c834191

Vaan pikemminkin laskenut.

Ainakaan siitä ei siis löydy selitystä sille, miksi nurmen osuus luomuviljelyssä on edellä kuvatulla tavalla kasvanut.

Luomumaidon tuotanto on kyllä kasvanut 2015-2018 55,2 miljoonasta litrasta 69 miljoonaan litraan (Pro Luomun koosteen mukaan)

Luomuväki on ihmetellyt sitä itsekin. Sallittaneen lainata tämä kalvo tai dia Pro Luomun liharyhmän 14.5.19 pöytäkirjasta:

Quote
Eläin- ja tilamäärät ovat kasvaneet,
lihantuotanto ei. Mistä johtuu?
Näkökulmia aiheeseen:
• Suomessa n. 600 emolehmätilaa (yli 20 000 emolehmää luomussa),
joista tulee luomuvasikoita, mutta loppukasvattamoja on vähän. Kun
vasikat 6kk iässä vierotetaan ne myydään usein tavanomaisena
eteenpäin.
• Yksi syys, että emolehmätuottajille riittää luomutuet – emolehmillä n.
70% hinnasta tukea, muilla vain 50%
• Pitäisi selvittää tarkasti kuinka suuri osuus menee luomuna
jatkokasvatukseen?
• Jatkokasvatukseen ei tunnu olevan kiinnostusta
• Vieroitettujen nautojen loppukasvatus luomuvaatimuksineen voi olla
joissain tapauksissa haasteellista – mm. kaikkien hiehojen pitää laiduntaa
kesäisin
• Luomuväkirehu kallista
• Sonnipalkkion maksaminen on lopetettu 20 kk ikäisille
• Pellot voi olla luomussa, mutta eläimet ei. Luomuhyväksyttyihin
rakennuksiin investointi ei houkuttele.
• Toisaalta eläintenhyvinvointikorvauksen avulla voi saada hyvää tukea
ulkoilutuksesta ja laidunnuksesta, jolloin edes luomutuki ei houkuttele
niin paljon

Keskustelua tuossa kokouksesssa ei pöytäkirjan mukaan käyty sian ja siipikarjan lihan tilanteesta. Asiaan kuitenkin luvattiin kaikkineen palata ryhmän syyskuun kokouksessa.

Luomulihan tavoitekasvu ensi vuoteen 2020 mennessä esitetttin kuitenkin kaikkien lihalaatujen osalta tuplana tai lähes tuplana v. 2015 verrattuna, samaisessa pöytäkirjassa. (Myös luultavasti luomuboilerin, vaikka sitä koskevissa luvuissa oli pöytäkirjan taulukossa ilmeinen pilkkuvirhe, ja kilotavoite näytti minimaaliselta.)

Talman Luomun konkurssia ei tuon kokouksen pitohetkellä 14.5.19 ollut vielä tapahtunut.
« Last Edit: 23.10.19 - klo:04:04 by Heikki Jokipii »