Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Reilun pelin vuoksi on muistettava myös se ryhmä vihanneksista, jonka viljelyalassa oli Ruokaviraston tilastossa hyvin selvää kasvua v. 2019:

Muut puutarhakasvit 1067,6 ha (oli ollut 448,0 ha v. 2018)

Nämä kasvikset voivat olla vaikka tällaisia:

Rainingon luomutila

Luonnonmukaiseen tuotantoon tila siirtyi 1995, mikä oli merkittävä muutos tilan toiminnassa. Tilan siirtyminen luomuun oli suuri päätös ja kvinoan kulku suomalaiseen keittiöön uraauurtavaa.

(lihav. HJ)

Miten tuota ryhmää yhdellä luvulla luonnehtisi? Onko kilomäärä siihen liian karkea mittari? No, paremman puutteessa sen on kelvattava. Mikä se muuten on?

Viime vuonna emme voineet olla ihan tyytyväisiä Pro Luomun kertomiin summatietoihin. Mutta tänä vuonna saadaan luultavasti/toivottavasti ihan uudet luvut. Joissa ovat sitten mukana kvinoan kaltaiset kasvit. Eli ne muut.

Tämän mukaan tällä hankkeella ...

Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU) 

... on ollut yksi "kasvisseminaari" tänä keväänä. Mutta sen aineistoja ei ollut tuolla  saatavissa.

[Heikki Jokipii]

Tästä 6 vuotta vanhasta Pro Luomun jutusta ryhdyin miettimään:

Luomukasvisten tuotanto ei pysy kysynnän perässä

Tiken maataloustilastojen mukaan luomupuutarhatuotantoa harjoitti vuonna 2012 noin 430 tilaa yhteensä 690 hehtaarilla. Eniten tuotettiin luomuporkkanaa, – sipulia, -mansikkaa ja -kaaleja.

Nyt pitäisi todellakin olla odotettavissa iso muutos. Sillä luomupuutarhatuotannon viljelyala yhteensä kasvoi aika radikaalisti vuodesta 2018:  712 hehtaarilla. Prosenteissa 54%. Josta kasvusta siis valtaosa tapahtui luokassa "Muut puutarhakasvit".

Nyt meillä ei ole lukua luomuvihannesten kokonaistuotannolle (ks. juuri edellä). Mutta jos se oli v. 2018 miljoonina kiloina lähellä samaa kuin Suomen väkiluku, eli n. 5,5 miljoonaa*), ja luomuvihanneksia siis noin 1 kilo henkeä kohti, vuonna 2019 olisi odotettavissa n. 1,5 kiloa. Mutta suurelta osaltaan siis muita vihanneksia kuin noita meillä totuttuja lajeja. Em. ravinnetaseen tietoja pohjana pitäen luomuvihannesten osuus nousisi 1,5%:sta yli kahteen (n. 2,3%)**).

Jos Pro Luomulta tulee tuosta tiedote, varmaankin se mieluimmin käyttää tuota n. 54% prosenttilukua. 

________

*) korjaan arvioitani nyt vain näin: Luken tietojen pohjalta se olisi lähempänä lukua 6,5 miljoonaa.
**) ellei meille virallista lukua tuosta osuudesta anneta, jotenkin tuolla tavalla arvioitua lukua joudumme käyttämään (ks. edellä 28.02.20)

[Heikki Jokipii]

Ilkka-Pohjalainen näkee tässä jotain ihmeteltävää:

Kuluttajat ja tuottajat valitsevat luomun yhä useammin, mutta tauot luomutuissa eivät kuitenkaan kannusta uusia tuottajia vaihtamaan luomutuotantoon.

24 tuntia sitten · Luomutuotteiden myynti on kasvanut viime vuosina huimasti. Pro Luomu arvioi, että luomutuotteita myytiin viime vuonna 368 miljoonalla eurolla. Myynti on lähes tuplaantunut vuodesta 2011.

Mutta onko kuluttajien valinnoilla asiassa juurikaan merkitystä? Luomun huonollakin tuottavuudella pystytään jo tuottamaan se lisääntynytkin 2,6% luomun osuus. Tai sen suomalainen osuus, tuontiahan tuosta on suuri osa.

Yhä selkeämmin on perusteltu se Matti Pekkarisen idea, että kaikki (hyvin vähäinen) myyntiin tarvittava luomu ostettaisiin ulkomailta. Ja luomuviljely Suomessa tyystin lopetettaisiin. Kananmunia ehkä lukuun ottamatta tuollaisen aika ison järjestelyn ylläpitäminen tuntuu aika turhanaikaiselta. Munintakanoillekin voitaisiin varsin helposti tuoda tarvittava luomurehu tuoda muualta.

[Heikki Jokipii]

Kyllä se kotimaisen luomun osuus kasviksissakin Luken puutarhatilastojen tuotantotiedoista on laskettava. Ja pelkistetty summatieto riittää. Tässä pohjaksi ja vertailuun tiedot vuodelta 2018:

Vihanneksia yhteensä 253 miljoonaa kiloa, josta luomua 6,365 miljoonaa kiloa, osuus 2,5%.

Marjoja yhteensä 18 miljoonaa kiloa, josta luomua 0,547 miljoonaa kiloa, osuus 3,0%.

Omenia 7 miljoonaa kiloa, josta luomua 0,153 miljoonaa kiloa, osuus 2,1%.

***

Keskimääräinen hehtaarisato vihannesten avomaan tuotannossa 8 520 kiloa, luomussa 4 361 kiloa, eli 51% tavanomaisesta.

***

Siinä nuo luvut odottamassa, kunnes kohta näemme, millä tavalla tilanne oli muuttunut v. 2019. Mutta se maaginen n. 2-3 prosentin "sääntö" (jopa — kirous?) näytti vallitsevan luomukasvistuotannossakin vielä vuonna 2018.

[Heikki Jokipii]

Marjojen keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 2 680,8 kg, luomussa 806,8 kg, eli 30% tavanomaisesta. Omenien keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 10 692,4 kg, luomussa 2 353,8 kg, eli 22% tavanomaisesta.

Nämä avomaanviljelyssä. Todellakin noin alhaiset prosentit 30% ja 22%! Ja nuo ilman "piilohehtaareita"! Tuo taitaisi vaatia erityisselitystäkin: miksi luomu pärjää noissa noin huonosti?

***

Otetaanpa vielä erikseen mansikka kun siitä luomumansikasta joka vuosi kovasti kohkataan.

Mansikan keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 3690,2 kg, luomussa 1810,2 kg, eli 49% tavanomaisesta. Ja luomumansikoiden osuus koko mansikkasadosta on hyvin tutunoloinen luku 2,3%. Tuon enempää ei luonto v. 2018 auttanut:

Luomumansikan kasvatuksessa ei käytetä kemiallista tuholais- tai rikkakasvien torjuntaa, eikä kemiallisia homemyrkkyjä. Niiden sijaan luomussa luonto on viljelijän apuna onnistuneessa mansikankasvatuksessa.

Näissäkin satotasoissa tavanomainen pärjäisi vielä hitusen paremmin, jos sille nuo satotaso laskettaisiin erikseen. Tuossa luvut olivat kokonaissadoista (joita siis kehnompi luomusato siinä mukana vähän heikentää).

[Heikki Jokipii]

Yhdellä prosentin kymmenyksellä korjattiin tässä ennakkotietoa:

Luomusato 2019

Vuoden 2019 luomuviljasato –  143 miljoonaa kiloa on 66 % suurempi kuin vuonna 2018. Määrä on 3,6 % Suomen koko viljantuotannosta.

Ennakkotieto oli 3,5%. Luomun osuutta viljelyalasta ei ole korjattu. Siitä meillä on lopullinen tieto: 11,7% vuonna 2019.

Kauran leijonanosa luomutuotannossa tuli esille jo ennakkotiedoista: yli puolet, 76 miljoonaa kiloa.

Näissä molemmissa näkhy se, että vuosi 2019 ei ollut yhtä kuiva kuin vuosi 2018 (vrt. toinen keskustelumme):

* Yli puolet viljasadosta oli kauraa - 76 miljoonaa kiloa - 66 % enemmän kuin vuonna 2018
* Ruissato oli 10 miljoonaa kiloa – yli kaksinkertaistui vuodesta 2018

Mutta luomurukiissa myös se, että sen viljelyala oli kasvanut 62%.

***

VYR toimii Pro Luomun viljanviljelyn "arvoketjutyöryhmänä". Sen tälle sivulle tulee hyvin hissukseen uutta:

https://www.vyr.fi/fin/luomu/

Lisäksi sen vuosittainen arvio luomuviljan kysynnästä ja tarjonnasta on muuttunut hyvin vaikealukuiseksi.

PS. 19.03.20: Tuo VYR-raportti on päivitetty eilen. Mutta yhtään ymmärrettävämpää siitä ei tullut.

[Jarrumies]

Samalla sivulla on myös kuva luomuviljojen hintakehityksestä 2015-2020 (päivitetty 28.2.2020):

https://1811285197.rsc.cdn77.org/resources/cache/ImagickResize/aab388f64952446bcebb5a49d3be81a4/image.png

Hinnat näyttävät laskeneet noin vuoden 2017 tasolle.

[Heikki Jokipii]

Ja ymmärrettävä tuo hintakehitys onkin Annaleena Ylhäisen twiitin tiedon pohjalta.

Twiitissä näkyy vielä seminaarissa esitelty vanhempi 29.11.19 versio VYR:in taulukosta "Arvio luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä 2019/20". Jossa tuontia oli vain luomukaurassa, ja vain 1 miljoonaa kiloa. Tässä sen rivin päivitys (milj. kiloa)

              Vehnä Ruis Ohra  Kaura Yhteensä
Tuonti     1,5       0,6     [0,0]    7,6      9,7

Varsinainen luomukauran vienti kätkeytyy edelleen riville "Käyttö elintarvikkeeksi teollisuudessa". Mutta tuosta tuontiluvusta voimme nähdä, että sinänsä (edelliseen vuoteen verrattuna) hyvästä luomukaurasadosta huolimatta ei saatu kylliksi vientikelpoista luomukauraa. Vaan asiaa jouduttiin paikkaamaan tuonnilla, luultavasti Virosta. Spekulaation varassa ollaan, koska VYR:in raportti kuittaa asian näin:

Arviossa ei ole huomioitu sadon laatua ja sen riittävyyttä täyttää eri käyttötarkoituksien vaatimukset

[Heikki Jokipii]

Unohdetaanpa nyt hetkeksi luomukaura, kun sen kohtalosta ei nyt ole tarpeeksi tietoa (esim. paljonko siitä menee vientiin).

Mutta leikitäänpä sitä leikkiä, että luomusato jakautuisi tasan kaikkien kansalaisten kesken, luomuvehnän, luomurukiin ja luomuohran kanssa.

Kun VYR:in raportin pohjalla vähennämme kaikista rehuksi menneen osan, ihmisille jää 10,3 mijoonaa kiloa luomuvehnää ja 9,8 miljoonaa kiloa luomuruista, ja 7,2 miljoonaa kiloa luomuohraa. Suomen väkiluvulla jaettuna kutakin saa siis Rouva Suomalainen yhden n. 2 kilon pussin. Vaikka olisi Herrakin.

Nyt mukavasti jauhoja usein myydään nykyisin 2 kilon pusseissa. Rouva Suomalainen siis pystyy ostamaan koko osuutensa kerralla. Jos hän tekee sen Itäkeskuksen Prismassa (Foodie) maksaa hän luomuvehnäjauhoista  2,59/kpl (1,30€/kg) ja luomuruisjauhoista, joita myytiinkin vain kilon pusseissa, 2* 2,15/kpl (2,15€/kg) samoin luomuohraa, siis   2*1,79/kpl (1,79€/kg).

Tavanomaiset jauhonsa hän saisi noin puoleen hintaan. Yhteensä hän maksaa siis tuosta koko luomusato-osuudestaaan 12,47 €. Ei siis niin paljon, mutta vuosi on aika pitkä aika pärjätä noilla jauhoilla, jos Rouva Suomalainen sattuu olemaan jauhopeukalo. Ja jos joku muu hänelle leipoo, kauppa taikka leipomo, ei tuossakaan järin paljon syömistä ole. Jos ei ollut luomuvihanneksissakaan, samalla tavalla "kristillisesti" jaettuna.

[Heikki Jokipii]

VYR:in raportisssa on tällainen maininta:

Huomioitu myös: VYR luomuviljatyöryhmän asiantuntijanäkemykset

Mutta se onkin sitten ainoa, jossa ne on huomioitu. Jossa ryhmä ylipäänsä tulee esiin.

Vaikka kaikki arvoketjuryhmät näyttävät toimivan vähän epäsäännöllisesti ja harvoin, olisiko tuo viljalyhmä laiskin?

Ei, ei ole. Se sentään saa joka vuosi nämä raportit aikaiseksi. Vaikkei sitten juuri muuta saakaan.

Luomuluonnontuoteryhmä on kokoontunut viimeksi 26.10.2017. Se on se laiskin. Voi olla, ettei se ole keksinyt itselleen tehtävää. Asiaahan yritetään muualla, on LULUME-hanke ym. Metsähallitus ja Luke.

[Heikki Jokipii]

Nyt kun ei missään tapahdu mitään, olisi näillä arvoketjutyöryhmienkin sihteereillä aikaa kirjoittaa rästiin jääneet pöytäkirjat puhtaaksi.

Päättelen, että sellaisia on.

[Heikki Jokipii]

Pro Agrian ohjeesta uusista luomusopimuksista:

2015 tehty/uusittu luomusitoumus,
pellot luomussa, eläimet eivät
• Jotta luomusitoumusta voi jatkaa:
– Viljelyyn myyntikasveja 30% (vuonna 2020 oltava 30 %)
sitoumusalasta TAI
– Luomuvalvontaan eläimet, jotka syövät pääosan tuotetusta
rehusta
• Tavoitteena tuottaa mahdollisemman paljon myyntikasveja
ja tuotteita luomuna eteenpäin

Eli nyt on tullut esille selvä pyrkimys siihen, että luomutuotanto myös tuottaisi jotakin.

Lähde:

https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/luomu-aineisto.pdf

PS. 27.03.20: Tämä olikin jo yleisemminkin puhuttanut:

Maataloustuet mietityttävät: Onko oikein, että pelloista voi saada samat tuet tekemällä työtä vuorotta tai lähes laittamatta tikkua ristiin?

[Heikki Jokipii]

Mutta kiireetöntä tämäkin on (em. Pro Agrian ohjeista, lihav. HJ):

Luomusitoumusehdot, kotieläin
Eläinten myyntivaatimus
• Jos olet antanut sitoumuksen luonnonmukaisesta
kotieläintuotannosta, on tilaltasi myytävä luonnonmukaisesti
kasvatettuja eläimiä tai kotieläintuotteita viimeistään viidentenä
sitoumusvuonna .

"Augmenttilat" on huomioitu:

Rehuntuotantosopimus
luomukotieläintilan kanssa 2020
• Luomukasvitilalla voi edelleen olla
rehuntuotantosopimus luomukotieläinsitoumustilan
kanssa, jolloin tila tuottaa yli 50 %:lla sitoumusalasta
rehua vuosittain luomukotieläinsitoumustilalle→ ei
myyntikasvivelvoitetta

Mutta yhteensä tästä järjestelystä pitää siis jotain tavaraa tulla. Viimeistään viidentenä vuonna.

Mutta mitään hehtaarituottovaatimusta ei tietystikään aseteta.

[Heikki Jokipii]

Jotain muutoksia on tulossa piilohehtaarienkin suhteen (samasta em. ohjeesta):

Luomusitoumukset huomioitavaa
2020
• Jos rehuntuotannosta yhteistyösopimus, on yhteistyötä tapahduttava myös
käytännössä: pystyttävä näyttämään toteen esim. luomukirjanpidosta
• Viherlannoitus: yksittäinen lohko voi olla enintään 3 peräkkäistä vuotta
viherlannoituskäytössä
– ei makseta ympäristökorvausta (jos tukihakemuksessa kasvikoodi on
viherlannoitusnurmi)
– Ilmoitettaessa tavallisena nurmena, maksetaan alalle myös
ympäristökorvaus
• Kasvulohkolomakkeelle merkitään luomun siirtymävaihe KAIKILLE
maankäyttölajiltaan peltoa oleville lohkoille, myös sitoumuksen ulkopuolella
oleville lohkoille
• Kesantoa ja LHP-nurmia voi olla enintään 25 % sitoumuslohkoista vuosittain
-Jos on enemmän, maksetaan kesannoista ja LHP-nurmista sille alalle,
joka saadaan jakamalla muiden kasvien ala kolmella
Esim. kesantoja 50 % -> maksetaan 66,67 %:lle sitoumusalasta

Mitkä ne muutokset tarkkaan ottaen ovat, selviää varmaan seuraavista Ruokaviraston luomualatilastoista. Kesannon ja nurmien osuus ei ehkä kasva niin voimakkaasti kuin v. 2019?

[Heikki Jokipii]

Suomen Luonto 3/2020 kiinnitti huomiota samaan kuin mekin:

Joko tai: Suomi-omena vai ulkomainen luomuomena?

Kauppojen valikoimissa on aina saatavilla ulkomaista luomuomenaa, mutta suomalaista luomuomppua saakin sitten jo ihan etsimällä etsiä. Sitä tuotettiin vuonna 2018 noin 153 000 kiloa, joka on vain noin kaksi prosenttia koko maamme yli seitsemän miljoonan kilon kaupallisesta omenasadosta.

Tätä se ei sitten yhtä selvästi tuonut esille:

Marjojen keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 2 680,8 kg, luomussa 806,8 kg, eli 30% tavanomaisesta. Omenien keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 10 692,4 kg, luomussa 2 353,8 kg, eli 22% tavanomaisesta.

Nämä avomaanviljelyssä. Todellakin noin alhaiset prosentit 30% ja 22%! Ja nuo ilman "piilohehtaareita"! Tuo taitaisi vaatia erityisselitystäkin: miksi luomu pärjää noissa noin huonosti?