Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Niinpä kohta saamme nähdä, miten enemmän tai vähemmän sellaisenaan media sen toistaa. Eikä esitä kysymyksiä. Mutta katsotaan nyt.

Ilmeisesti ensimmäisenä ehti Päivän Lehti:

Joka kymmenes suomalainen maatila on luomutila – osuus ruokamyynnistä silti vain pari prosenttia

Julkaisi kyllä Pro Luomun tiedotteen lähes sellaisenaan, mutta olisiko tuo otsikointi tulkittavissa vähän kriittiseksikin kommentiksi?

[Heikki Jokipii]

Tämä versio uutisesta näyttää levinneen useisiin maakuntalehtien:

Suomalaista luomumustikkaa poimittiin viime vuonna myyntiin ennätysmäärä – luomu-sanan käyttö vaatii metsän sertioinnin

Hiukan oudosti luomumustikka ja -sertifiointi on nostettu pääasiaksi. Mutta onhan siinä muitakin tietoja, ja myös tämä arviointi:

Luomutuotteiden suosio on kasvussa ruokakaupoissa, vaikka markkinaosuus jää yhä pieneksi.
[...]
Luomun markkinaosuus ruokamyynnistä on silti tällä hetkellä vain 2,4 prosenttia.

– Luomun osuus vaihtelee todella paljon tuoteryhmittäin, Lamminparras huomauttaa.

Vaihtelee, mutta on siis yhteensä, keskimäärin tuo. Kun haastateltiin, olisi voinut tivata enemmänkin. Vaikkapa siitä tuontiluomun osuudesta. Jolloin olisi tullut vielä selvemmäksi, miten mitättömän vähän syötävää Suomen luomupelloista saadaan.

Mutta Forssan Lehti oli edelleen vaikuttunut vain luomun jatkuvasta kasvusta:

Joka kymmenes suomalainen maatila on luomutila – Suomalaista luomua viedään myös maailmalle

Myös kulutuksen kasvusta. Eikä ollut yhtään häiriintynyt siitä, kuinka mitättömän pieni sen osuus yhä on, vaikka tuon saman 2,4 luvun ilmoittikin. Luomupinta-alan saavutettua 13,1 (10,3) prosentin osuuden.

PS. Tuo näyttää menneen maksumuurin taakse, mutta se oli itse asiassa täysin Pro Luomun tiedotteen mukainen.

[Heikki Jokipii]

Kun tuo mustikkasato tuntui nyt olevan luomuväen ainoa valopilkku vuodessa 2018, ja pääsi siis otsikoihinkin, niin etsitäänpä sillekin vertailukohta.

Iltalehden tietojen mukaan:

Mustikka on yleinen metsien aluskasvi koko maassa ja puolukan jälkeen tärkein kaupallinen luonnonmarja. Suomen metsien mustikkasadosta poimitaan vuosittain noin kymmenesosa, 150-250 miljoonaa kiloa.

Se "ennätysmäärä, yli 3,38 miljoonaa kiloa" ei enää tuota taustaa vasten tunnukaan kovin suurenmoiselta. 2-3 prosentin osuudesta on tuossakin kyse, eikä tuo ennätys niin iso ollut: suurinpiirtein sillä tasolla on luomumarjojen keräystulos jo jonain vuonna ollut. Useina vuosina kyllä selvästi huonompikin.

Lähes maagisesti olemme siis niissäkin luomutuotteissa hyvin samoissa prosenteissa kuin muissakin!

Jos Suomen luomukeruuala on noin kolmannes koko maailman luomukeruualasta, niin sitäkin pitäisi riittää? Mutta senkin alan lisäämistä on luomuväki vaatinut. Varmaankin se on edellytyksenä myös luomumarjamäärien kasvattamiselle? Jos heiltä kysytään?

***

Myös puutarhamarjojen kohdalla näytti olevan näin. Luken mukaan:

Avomaalta saatiin 25 miljoonaa kiloa marjoja ja hedelmiä sekä 163 miljoonaa kiloa vihanneksia.

Kun Pro Luomun kooste kertoi luomupuutarhamarjojen tuotannon v. 2018 olleen 547 000 kiloa, niidenkin osuus kaikesta oli se maaginen noin 2%! Jos siihen lisätään vielä 153 000 kilon luomuomenasato, päästään n. 3 prosenttiin. Viljelyaloista ei nyt tähän hätään ole tietoa. Eikun luomumarjoista on:

Luomumarjoja tuotettiin 678 hehtaarilla [...]

Löytyi sitten tämä tieto marjanviljelyalasta yhteensä v. 2017: 6 348 hehtaaria. Avomaantuotantoala oli silloin yhteensä 19 341 hehtaaria.

[Heikki Jokipii]

MT julkaisi tänä vuonna tämän uutisen maksullisena:

Luomutilojen osuus nousi viime vuonna reilusti yli 10 prosenttiin – tänä vuonna kasvulle tulee stoppi

MT Plus Maatalous 09:00 Juhani Reku

Tänä vuonna luomun kasvu pysähtynee, sillä uusia luomusitoumuksia ei tehdä eikä lisäaloja hyväksytä vanhojenkaan luomutilojen sitoumuksiin.

Luomutuotanto kasvoi Suomessa viime vuonna vahvasti, tiedottaa Pro Luomu ry. Yhdistyksen mukaan viime vuonna jo joka kymmenes suomalainen maatila oli luomutila.

Tarkkaan ottaen luomutilojen osuus kaikista tiloita oli viime vuonna 10,6 prosenttia.

Tieto perustuu Pro Luomun kokoamaan Luomu Suomessa 2018 -tilastokoosteeseen.

Haluatko jatkaa lukemista?

Tuossa pikku otteessa ei ole vielä oikeastaan kommentteja tuosta asiaintilasta. Eipä siis meilläkään ole muuta sanottavaa tuosta kuin se, että noin näyttää nyt olevan asiain laita.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun liharyhmän pöytākirja 19.03.19 on tāllā vālin ilmestynyt verkkoon. Sen mukaan krooninen kysynnān ja tarjonnan kohtaamattomuus (joka idea tai hātāselitys on vāhintāān 10 vuotta vanha) senkun vain jatkuu. Se kertoo:

• Luomulihan kysyntä kasvaa sekä vähittäiskaupassa että
ruokapalveluissa.
• Menekki kasvaa, mutta tuotanto ei -> markkinan kasvu on erityisesti
alkutuotannon haaste!

Sen sijaan se ei kerro, miten menekki voi kasvaa, jos tuotteita ei yksinkertaisesti ole olemassa. Eikā tarjoa selitystā sille, miten noin voi olla. Ja nimenomaan kroonisesti, vuosikausia, onko jo vuosikymmeniā?

***

Sama muistio kertoi tāstā toisesta asiasta:

Rehutilanne
• Tänä vuonna 26.2. mennessä myönnetty 4 lupaa.
• Vuonna 2018 yhteensä 30 myönteistä ja yksi kielteinen päätös
poikkeusluvista

Tuolla tavalla loisiminen oli siis loppujen lopuksi aika vāhāistā, koski vain noin 3 prosenttia ko. tiloista. Selvennys: kyse oli siis siitä poikkeuksesta, että luomueläimiä sai ruokkia tavanomaisella rehulla, tietyin ehdoin, kun luomurehua ei kaikille viime vuoden sadosta riittänyt.  Muunlaista loisimista toki yhä harjoitetaan.

[Heikki Jokipii]

Mustialan osalta tulee ainakin kaikki tarkkaan kirjatuksi:

Luomuun siirtyminen edellyttää tarkkaa dokumentointia

Tuo opinnäytetyön tekijäkin näyttää uskovan vahvasti luomuun. Mutta niin hänelle kuin opistolle itselleen voi olla edessä yllätyksiä, kun nuo rätingit kaikkineen saadaan valmiiksi. Tai sitten niitä ei tule, vaan laskevat satotasot ja nousevat tukitasot on jo etukäteen osattu ottaa huomioon.

Nyt arpa on heitetty:

Maatalousalan opetus heräsi kasvavaan luomuintoon: HAMKin opiskelijat kyntävät pian lähes 200 hehtaarin luomupeltoa

Näin tarkkaan luvataan tutkia ....

Luomussa vara parempi -hanke haluaa lisätä koko ruokajärjestelmän luomuosaamista. Mustialan pelloilla on havaintokaista muun muassa maatalousyhtiö Hankkijalla ja yhteistyötä tehdään myös Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa.

– Mustiala on opetustila, emmekä voi tehdä kovin pitkälle menevää tutkimusta, mutta tämä työ voi antaa tutkijoille viitteitä siitä, mihin luomutukimuksessa kannattaa tulevaisuudessa panostaa, toteaa Jukka Korhonen.

.. mutta kyllä tuokin tarkkuus riittää sen vertaamiseen, paljonko sadot olivat ennen ja jälkeen.

Ja eiköhän saada lisäselvyyttä siihen, mihin tuo 500 lisätilan luomun kasvu varsinaisesti perustuu:

Opetustilaa luomuun kannusti sekä yleinen kehitys että taloudellinen kannattavuus.

– Opetustila toimii samoilla lainalaisuuksilla kuin muutkin. Oppilaitoksena meillä on myös velvollisuus tarjota alalle valmistuville kaikki mahdollisuudet pärjätä tällä alalla, toteaa Jukka Korhonen.

Mikä parasta:

Hankkeen aikana koottu tieto on myös verkossa kaikkien saatavilla, luvataan Mustialasta.

Saatavilla siis meillekin.

[Heikki Jokipii]

Em. liharyhmän pöytäkirjan pohjalta vielä. Noin vuosi sitten samaisessa pöytäkirjassa puhuttiin Luomusikaa2020 –
hankkeesta. Se ei kyllä näyttänyt v. 2018 purreen, koska tuotanto laski 12 prosenttia, edellisen vuoden tapaan. Tämä mystinen tilanne ...

• Menekki kasvaa, mutta tuotanto ei -> markkinan kasvu on erityisesti
alkutuotannon haaste!

... taitaa olla erityisesti voimassa juuri luomusian kohdalla. Mehän olemme mm. vuosikausia seuranneet luomukinkkujen loputonta "menekkiä". Uutisissa, aina joulun alla. Joka kuitenkin näkyy tuollaisena tuotannon laskuna. Tuotanto oli v. 2018 noin samalla tasolla kuin 5 vuotta aiemmin.

Eipä silti, kyllä luomunaudassakin kilomääräinen ennätys on 4 vuoden takaa. Vaikka siinäkin "menekin" kerrotaan jatkuvasti kasvavan.

[Jarrumies]

Vielä ehtii hakea tätä unelmahommaa:
https://www.jobbsafari.se/jobbannons/arbetsformedlingen/14014063
Extrajobb 20 maj-14 juni, ogräsrensare ekologisk odling

WIDEGRENS GÅRD AKTIEBOLAG

Publicerad 2019-05-02
Antal platser 5
Yrke Växtskötare
Sista ansökningsdag 2019-05-12

Tästä luomujobista kuvia täällä:
https://www.facebook.com/Widegrensgard/photos/pcb.1249696178521529/1249695748521572/?type=3&theater
ja lisää kuvia  ko. kuvaa klikkaamalla.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomu on uutisessaan tehnyt puolestamme tämän kokonaisarvion:

KOULU kirittää luomukasvisten viljelyä

Luomun osuus Suomen koko vihannes- ja perunantuotannosta on noin 2-3 %. Vuonna 2018 luomuvihanneksia tuotettiin lähes 4,5 milj. kg ja luomuperunaa 14 milj. kg. Perunan ohella tärkeimmät suomalaiset luomukasvikset ovat porkkana, valkokaali, herne ja sipuli.

Sama maaginen 2-3% luku näyttää siis vallitsevan niissäkin. Myös tämä taika tai kirous näyttää olevan voimassa, jatkuvan:

Enemmän ja monipuolisempaa valikoimaa kuitenkin kaivattaisiin niin kaupoissa, ammattikeittiöissä kuin teollisuudessa. Kysyntä on ollut kasvussa jo pitkään, eikä tarjonta riitä kattamaan sitä.

Eli kysyntä ei sitten millään näytä heijastuvan tarjontaan. Sen enempää siis kasviksissa kuin lihassakaan.

Kasvisryhmän sivulla onkin tämä kiinteä ingressiteksti:

Luomukasvisten arvoketjutyöryhmän tavoitteena on lisätä luomukasvisten tuotanto Suomessa vastaamaan kysyntää.

Mutta tavoitteeksi jää, vuodesta toiseen?

***

Puuttuvatko Suomesta ehkä nuo mainiot "koneet", joita Jarrumies juuri edellä esitteli?

[Heikki Jokipii]

Luomuperunat oli tuossa laskettu toiseen kertaan, vihanneksina. Nehän on toisaalla jo laskettu mukaan luomuviljasatoon.

Väkilukuun suhteutettuna luomuvihanneksia tuotettiin v. 2018 noin 820 grammaa per suomalainen.

Täältä saamme tämän arvion vuodesta 2017:

Näin suomalainen söi viime vuonna: Kulutti 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 64 kiloa vihanneksia

Niinpä luomuvihannesten osuus oikeasti oli lähempänä yhtä, noin 1,3%. Tuosta laskettuna. Arvio on kyllä epätarkka mutta oikeampi kuin tuo 2-3%.

[Heikki Jokipii]

Yksityiskohta: sipulimädän ongelmaa ei ilmeisesti ole luomussa vieläkään ratkaistu. Vaan luomuviljelijät ovat pikemminkin reagoineet luovuttamalla.

Luomusipulin tuotanto on viidessä vuodessa pudonnut kolmannekseen, 650 000 kilosta v. 2014 viime vuoden 215 000 kiloon. Sen viljelyalakin väheni vielä hiukan myös v. 2018.

Niinpä ei ole yllättävää, että Foodiessa on tarjolla vain ulkomaista luomusipulia. Sitä 39 grammaa luomusipulia, joka viime vuonna yhtä suomalaista kohti tuotettiin (noin yhden sipulin kolmannes), ei enää kaupassa ole.


PS. Pro Luomun kasvisryhmän uutta pöytäkirjaa ei vieläkään ole tullut nettiin. Tuorein on yli vuoden takaa. Siinä oli tämä tieto (lihav. HJ):

Myös vähittäiskaupassa luomukasvisten myynti on kehittynyt hyvin. Vuonna 2017 luomuhevin myynti lisääntyi, mutta kasvu tuli enemmän hedelmistä kuin vihanneksista.

Luomubanaani.

[Heikki Jokipii]

Hesarin mielipidepalstalla oli tänään kirjoitus:

Luomutuotantoa tulee kehittää pitkäjänteisesti

Yksi keskeinen suomalaisen luomutuotannon haaste on, että luomutilat ovat verrattain pieniä.

Luomutuotteiden maailmanmarkkinat ovat kasvaneet pitkään. Suomessa luomutuotteita myydään esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna vähän. Vuonna 2018 luomua myytiin vähittäiskaupoissa 336 miljoonalla eurolla.

TILAAJILLE
Haluatko lukea koko artikkelin?

(Loput siis maksullista, mutta tuokin jo hyvin riittää. Viittaan tässä kommentissani myös paperilehteen.)

Mitä siis siitä, että luomutilat ovat keskimäärin tavanomaisia tiloja suurempia. Mitä siitäkään, että niillä jo suurehkoilla tiloilla tuotetaan myyntiin mitättömän vähän. Niiden täytyisi kirjoittajan  mielestä yhä vain kasvaa. *)

Kirjoittajan, Varsinais-Suomen ely-keskuksen johtajan Timo Metsä-Tokilan, yksi närän kohde oli se, ettei tänä vuonna tehty uusia luomusopimuksia. Sen muuttamisesta hän teki ehdotuksen tulevalle maatalousministerille.

Meilläkin on kyllä ehdotuksia siitä, miten luomukysymystä pitäisi hallituksessa käsitellä. Pitkäjänteisesti, mutta ei tuolla Metsä-Tokilan ehdottamalla  tavalla. Niinpä mekin jännitämme sitä, mitä asiasta hallitusneuvotteluissa sovitaan. Ja jo sitä, sovitaanko mitään, avoimesti ja julkisesti!

_________

*) PS. Hiukan jälkeenpäin tuli mieleen: ajatus on kyllä siinä mielessä looginen, että luomutilojen tulisi keskimäärin olla neljä kertaa tavanomaisten tilojen kokoisia, tuottaakseen yhtä paljon ruokaa kuin ne, keskimäärin! Mutta sitä ei Metsä-Tokila kirjoituksessaan kyllä tuonut esille. (Minä nyt toin.)

Jos luomun kysyntä kasvaa kaksin kolminkertaiseksi lähivuosina, niinkuin hän uskoo käyvän, niin kutakuinkin tuo tarvittaisiin. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät: nykyisellä luomualalla on pystytty vain siihen 2,4 prosenttiin (menemättä nyt siihen, paljonko siitäkin on tuontia, tai luomun lisähintaa).

[Heikki Jokipii]

[...] ja valkokaalin ja sipulin tuotanto oli romahtanut noin kolmannekseen.

Luomukaalin tuotanto siis suorastaan romahti. Oliko tämä ilmiö syynä:

Kaalikoista voi tulla entistä pahempi vitsaus

Vaikka tuossa MT:n artikkelissa tulivat esille vain oikeastaan nämä keinot ...

Liedon työpajassa pohdittiin, millaisilla luontaisilla torjuntamenetelmillä kaalikoita voitaisiin torjua.

(lihav. HJ)

... niin tietääkseni vielä nyt torjunta-aineet eli hyönteismyrkyt ovat olleet keskeisessä roolissa tuon uhan tarjumisessa, tavanomaisessa viljelyssä. Se keino näyttää myös tepsineen. Luken puutarhatilastojen mukaan tavanomaisen valkokaalin tuotanto on vv. 2014-2016 säilynyt kutakuinkin ennallaan eli samana.

Vaikka oli näin:

Viime kesä toi Suomeen niin hurjat määrät kaalikoita, että jopa tutkat havaitsivat hyönteispilvet.

Mutta luomukaalit eivät tuosta selvinneet?

Nyt on ehkä taas sellainen vuosi, jolloin tuo ötökkä on Suomen maatalouden kiusana:

Luke: Kaalikoit ovat saapuneet Suomeen

Annetaan yleisneuvo ...

Torjunnan ajoitukseen ja ruiskutustekniikkaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

... mutta edelleenkään ei tule selväksi, mitä ihmettä luomupelloilla voisi tuota vitsausta vastaan tehdä. Kaikki tuossa mainitut keinot viittaavat tehoviljelyyn. Paitsi ehkä tarkkailu. Mutta on vaikea kuvitella, miten siitä yksinään olisi apua.

Vuonna 2016 valkokaalin tuotanto luomuna romahti, viime vuonna se oli aika normaalitasolla. Kuinka tänä  vuonna?

[Heikki Jokipii]

– Opetustila toimii samoilla lainalaisuuksilla kuin muutkin. Oppilaitoksena meillä on myös velvollisuus tarjota alalle valmistuville kaikki mahdollisuudet pärjätä tällä alalla, toteaa Jukka Korhonen.

Mikä parasta:

Hankkeen aikana koottu tieto on myös verkossa kaikkien saatavilla, luvataan Mustialasta.

Saatavilla siis meillekin.

Mutta nyt maineeltaan hitaat hämäläiset eivät ole hitaita, vaan ovat jo ennen tutkimusta päättäneet panna hihat heilumaan. Eli hutkia:

Häme puskee luomua kasvuun

Kuluvan vuoden alussa alkanut Luomussa vara parempi -hanke aikoo tuplata Hämeen luomutuotannon ja -kulutuksen. HAMK:n vetämän kolmevuotisen hankkeen tavoitteena on nostaa luomun osuus maakunnan pelloista 20 %:iin, ja kasvattaa sekä luomutuotannon määrää että luomuruoan käyttöä ammattikeittiöissä. Hanke aikoo valjastaa myös digitalisaation palvelemaan luomukehitystä.

Tuloksia vaikkapa tästä ei jäädä odottelemaan ...

Hiljattain luomuun siirtynyt Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila on Hämeessä koealusta, jossa luomumenetelmiä hiotaan tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyönä. Keskeisenä tavoitteena on luomun sato- ja tuotostasojen nostaminen.

(lihav. HJ)

... vaan heti ryhdytään kouluttamaan ja sitouttamaan.

[Heikki Jokipii]

Oudosti näinkin on päässyt käymään:

Oletko huomannut? Tätä merkkiä et kaikista Oivariini-purkeista löydäkään

Tarkkasilmäiset kuluttajat ovat kuitenkin huomanneet levitepakkausten kyljissä yhden selkeän eron: luomuversiosta puuttuu kotimaisuudesta kertova Hyvää Suomesta -merkintä. Mistä tämä oikein johtuu?

Suomalaisista luomuraaka-aineista pulaa

Valion kategoriapäällikkö Mirva Tolletin mukaan suomalaisen luomurypsiöljyn tuotanto ei riitä kattamaan elintarviketeollisuuden tarpeita, minkä vuoksi Oivariini Luomuun käytettävä luomurypsiöljy täytyykin tällä hetkellä tuoda Ruotsista. Tämän vuoksi tuote ei täytä Hyvää Suomesta -merkin kriteerejä.

Eli luomurypsiäkään ei pystytä tuottamaan sen valtavaa kysyntää vastaavasti. Ihmeellistä, mutta tämän saamme joka puolella kuulla. Korjuuala oli Luomusatotilaston mukaan kyllä rypsllä ja rapsilla edellisestä vuodesta kasvanut (?).

Pro Luomun 6 vuoden takaisen uutisen mukaan luomurypsin viljelyn ei pitäisi olla vaikeata:

Luomurypsi menestyy ilman neonikotinoideja