Hesarin mielipidepalstalla oli tänään kirjoitus:
Luomutuotantoa tulee kehittää pitkäjänteisestiYksi keskeinen suomalaisen luomutuotannon haaste on, että luomutilat ovat verrattain pieniä.
Luomutuotteiden maailmanmarkkinat ovat kasvaneet pitkään. Suomessa luomutuotteita myydään esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna vähän. Vuonna 2018 luomua myytiin vähittäiskaupoissa 336 miljoonalla eurolla.
TILAAJILLE
Haluatko lukea koko artikkelin?
(Loput siis maksullista, mutta tuokin jo hyvin riittää. Viittaan tässä kommentissani myös paperilehteen.)
Mitä siis siitä, että luomutilat ovat keskimäärin tavanomaisia tiloja suurempia. Mitä siitäkään, että niillä jo suurehkoilla tiloilla tuotetaan myyntiin mitättömän vähän. Niiden täytyisi kirjoittajan mielestä yhä vain kasvaa. *)
Kirjoittajan, Varsinais-Suomen ely-keskuksen johtajan Timo Metsä-Tokilan, yksi närän kohde oli se, ettei tänä vuonna tehty uusia luomusopimuksia. Sen muuttamisesta hän teki ehdotuksen tulevalle maatalousministerille.
Meilläkin on kyllä ehdotuksia siitä, miten luomukysymystä
pitäisi hallituksessa käsitellä. Pitkäjänteisesti, mutta ei tuolla Metsä-Tokilan ehdottamalla tavalla. Niinpä mekin jännitämme sitä, mitä asiasta hallitusneuvotteluissa sovitaan. Ja jo sitä,
sovitaanko mitään, avoimesti ja julkisesti!
_________
*) PS. Hiukan jälkeenpäin tuli mieleen: ajatus on kyllä siinä mielessä looginen, että luomutilojen tulisi keskimäärin olla
neljä kertaa tavanomaisten tilojen kokoisia, tuottaakseen yhtä paljon ruokaa kuin ne, keskimäärin! Mutta sitä ei Metsä-Tokila kirjoituksessaan kyllä tuonut esille. (Minä nyt toin.)
Jos luomun kysyntä kasvaa kaksin
kolminkertaiseksi lähivuosina, niinkuin hän uskoo käyvän, niin kutakuinkin tuo tarvittaisiin. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät: nykyisellä luomualalla on pystytty vain siihen 2,4 prosenttiin (menemättä nyt siihen, paljonko siitäkin on tuontia, tai luomun lisähintaa).