Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
19.12.18 - klo:08:03 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 20 21 [22]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta  (Luettu 59645 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #315 : 30.08.18 - klo:04:40 »

Merkillisesti ja ei varmasti puhtaan sattumanvaraisesti HS on löytänyt tähän juttuunsa luomuviljelijän edustamaan viljelijöiden mielipiteitä. Mutta samassa haastattelussa tulee heti alussa esiin tietoja, tähän meidän keskusteluumme, joiden pohjalta teoria luomuviljelyn erityisestä kuivuudenkestävyydestä vaikuttaa yhä enemmän tuulesta temmatulta:

Viljelijä haluaisi teollisuuden ja kaupan vastaantuloa kuivuusongelmissa – ”Ei veronmaksajien kuulu maksaa näitä viuluja”

Lainaus
”TÄSSÄ kismittää se, että valtion pitää tulla tähän mukaan tukemaan. Ei veronmaksajien kuulu maksaa näitä viuluja”, sanoo luomuviljelijä Christian Nyholm Tähtelästä.

Myös Nyholmin tila kärsi Etelä-Suomen ankarasta kuivuudesta. Kaikkiaan 280 hehtaarin viljelyksillä on tulossa huono sato. Viljasato on kolmanneksen tavallista pienempi, härkäpapusato jää puoleen normivuodesta.
« Viimeksi muokattu: 30.08.18 - klo:05:27 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #316 : 31.08.18 - klo:01:53 »

Tieto Aamulehden uutisesta, joka muutoin on tarkoitettu tilaajille:

Lainaus
Suomen suurimmalla luomumaitotilalla [VIrroilla] katovuosi puolitti pelloilta saadun rehumäärän.

Tuo tieto ei myöskään mitenkään tue Juuso Joonan ja Maria Wivstadin (Ruotsin SLU, sen luomukeskus, ks edellä 15.8.18) teoriaa. Wivstad muuten erityisesti puhui juuri luomunurmien kuivuuden kestokyvystä.

Mutta nyt lienee kerätty riittävästi tietoja näistä yksittäistapauksista. Aika siirtyä tyynesti odottamaan syksyn (puiden lehtien kellastumista ja) satotilastojen (ennakkojen) ilmestymistä.
« Viimeksi muokattu: 31.08.18 - klo:06:26 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 623


Profiili
« Vastaus #317 : 31.08.18 - klo:18:59 »

Luonnonvarakeskuksen satoarvio ilmestyi tänä aamuna. Siinä ei ole erillisenä arviota luomusadosta.

Lainaus
31.08.2018
Satoarvio 2018, tilanne 27.8.

Vuoden 2018 satoarvio elokuun 27. päivänä Suomen pelloilta:

  - Viljasadosta tulossa pienin yli 30 vuoteen      yhteensä 2,7 miljardia kiloa (-21 %, verrattuna viime vuoteen)
  - Ohra 1 223 miljoonaa kiloa (-16       %)
 - Kaura 869 miljoonaa kiloa (-14       %)
 - Vehnä 528 miljoonaa kiloa (-34       %)
 - Ruis 49 miljoonaa kiloa (-57       %)

 - Rypsi ja rapsi yhteensä 80 miljoonaa kiloa (-12      %)
 - Peruna 503 miljoonaa kiloa (-18 %)
 - Sokerijuurikas 349 miljoonaa kiloa (-19 %)
 - Herne 17 miljoonaa kiloa (+89 %)
 - Härkäpapu 36 miljoonaa kiloa (+7 %)

  Vuoden 2018 satotilanne tarkentuu 22.11.2018, kun valmistuu satotilaston ennakkotieto. Se perustuu maatiloilta saatuihin satotietoihin.


Tilastojulkistus on luettavissa kokonaisuudessaan verkko-osoitteessa
http://stat.luke.fi/satoarvio-2018-tilanne-278_fi

Lisätietoja ruoka- ja luonnonvaratilastoista saat sähköpostiosoitteesta stat@luke.fi.

Luonnonvarakeskus
Tilastopalvelut

Tarkemmin satoarviota  2018 voi verrata vuoden 2017 toteutuneeseen satoon tästä:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/aa4c58e5-2830-4f53-94f1-825f57fdd16b

« Viimeksi muokattu: 31.08.18 - klo:19:06 kirjoittanut Jarrumies » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #318 : 05.09.18 - klo:07:41 »

Jarrumies johdatti silmäni Luomuliiton Luomulehteen, elokuun numeroon. Siellä oli artikkeli kuivuuden vaikutuksista,

Haastateltu luomuviljelijä arvioi, ja ennusti, että pulaa tulee olemaan, erityisesti luomukaurasta. Sadosta tulee pieni, "hyvä jos puolet 2-3 vuoden takaisesta". Vuodet 2016 ja 2015 olivat aika normaalivuosia, kun taas v. 2017 saatiin luomukaurasta tavallista suurempi sato.

Tavanomaisen kauran sadon eli kauran kokonaissadon arvioidaan olevan vain n. 14% pienempi kuin edellisenä vuonna (ks. juuri edellä, Luken satoarvio). Ja siinä luvussa lienee jo mukana tuo luomukaurasadon romahdus (?).

Näinkö siis kollegojen kesken kerrotaan yhdenlaista "sisäpiirin tietoa". Ja suurelle yleisölle sitten toista tarinaa luomun erityisestä kuivuuden kestävyydestä? Vai oliko tuo aito yllätys: luomun piti olla erityiskestävää, mutta ei sitten ollutkaan? Joka oli nyt elokuussa nähtävissä?

***

Tuo koski siis luomukauraa. Mutta luomukaura on vastannut yli puolesta luomuviljojen viljelystä, ainakin tähän asti. Eikä myöskään niillä muilla luomuviljoilla tuon artikkelin mukaan kovin hyvin ole mennyt.

Ihan erikseen artikkeli vahvistaa, että gammayökkönen on todellakin aiheuttanut tuhoja, niissä viljelyskasveissa, joihin se iskee.  Vaikkapa luomuhärkäpavussa ei saada tänäkään vuonna hyvää satoa, vaikka siis eri syystä kuin viime vuonna.

Kaikkineen näyttää siltä, että luomusadosta tulee ennätyskehno. Koska myös laadussa on ongelmia, eipä taida luomu tänä vuonna toimia toivottuna "vientivalttinakaan". Vaan siitäkin vähästä, joka saadaan, menee suurempi osa kuin haluttaisiin omien eläinten rehuksi, eikä hyvällä hinnalla ulkomaille. Luomukauran hintakehitys on kyllä ollut hyvä, mutta kun myyntikelpoista tavaraa ei nähtävästi paljon ole.
« Viimeksi muokattu: 06.09.18 - klo:08:30 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #319 : 07.09.18 - klo:06:35 »

Mutta ennätyskehno tulee tavanomaisestakin sadosta. Kuten noista Luken ennakkoarvioista näkyy.

Muistaa täytyy, että vielä meillä ei ole kunnon tilastodataa luomusadoista, vaan vain tuo Luomulehdessä ollut yhden luomuviljelijän arvio. Plus enemmän tai vähemmän satunnaisia tietoja yksittäistapauksista. Mutta vielä emme tosiasiassa voi sanoa mitään siitä, kuinka kumpikin viljelytapa on kuivuutta suhteellisesti paremmin kestänyt.

Yleensä aika kuluu kai liian nopeasti. Mutta nyt tuntuu, että tuohon marraskuun loppupuolelle on kiduttavan kauan. Kun nyt niin mielellään saisi tähän asiaan selvyyttä,  ihan pian eli mieluimmin heti.
« Viimeksi muokattu: 07.09.18 - klo:06:46 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #320 : 21.09.18 - klo:08:04 »

Tämän uutisen mukaan poikkeuslupia luomutiloille käyttää tavanomaista rehua on tänä vuonna myönnetty aiempaa enemmän:

Eläintilojen rehusta tulee talvella kova pula (Turun Tienoo)

Lainaus
Poikkeuslupien lopullinen määrä varmistuu syksyn ja kevään aikana, kun viimeiset säilörehut ja puinnit saadaan tiloilla tehtyä. Mikäli tila ei halua vielä poikkeuslupaa hakea, voi kunnan maaseutuasiamieheltä pyytää jo nyt varmuudeksi lausunnon tilan rehutilanteesta. Sillä lausunnolla poikkeuslupaa voi hakea vaikka kevätpuolella, mikäli tilan luomurehut käyvät vähiin.

Uutisen mukaan käytäntö herättää hiukan närää toisten luomuviljelijöiden parissa.
« Viimeksi muokattu: 21.09.18 - klo:08:21 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #321 : 26.09.18 - klo:06:04 »

Luomumaidon arvoketjutyöryhmässä 12.9.18 luonnehdittiin tilannetta näin:

Lainaus
Rehutilanne

• Kaikkien viljojen satotaso on laskenut, eniten vehnän. Vilja on kevyttä,
mutta toisaalta hometoksiinit eivät ole riesana. Luomuviljaa on
riittävästi rehuksi.
• Valkuaiskasvien tilanne heikompi, etenkin hernesato romahtanut ja
härkäpapu kärsi gammayökkösen tuhoista. Turvauduttava tuontiin,
hinnat korkealla. Karkearehujen laatu vaihtelee, tuontiin turvaudutaan.
• Kesän sadekertymää katsomalla voi päätellä, missä päin Suomea
tarvitaan poikkeuslupia tavanomaisen rehun käyttöön.

Siinäkin siis vahvistetaan, että tuohon viimeksi mainittuun keinoon täytyy jossain päin Suomea turvautua. Ja sen verran merkittävässä määrin, että se on tullut tuossa kokouksessakin esille.

Tuon luonnehdinnan pohjana olevassa selvityksessä oli luku, että härkäpapusato oli kasvanut +7%. Koskiko se luomusatoa? Ja oliko viljelyala kasvanut, kun voidaan sanoa, että se oli "kärsinyt"?
« Viimeksi muokattu: 26.09.18 - klo:06:29 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #322 : 01.10.18 - klo:04:32 »

Näin väittää viljelijä omista pelloistaan (tuolta toisesta paikasta):

Lainaus
"Maan kasvukunto ja sen vaaliminen ovat olleet avainasioita kahden poikkeuksellisen satovuoden aikana.
Mitä paremmin pelto ja sen mikrobit voivat, sitä paremmin se kestää äärioloja ja tuottaa satoa myös silloin, kun kasvun edellytykset eivät ole suotuisat, toteaa maanviljelijä ja suorakylvökokeen perustaja Tuomas Levomäki Loimaalta.
Se on Levomäen mukaan nähty kolmentoista vuoden suorakylvökokeessa. Hän on vakuuttunut menetelmän soveltuvuudesta Loimaan savikoille.
Sato on ollut kevytmuokattuja ruutuja parempi ja ylivoimainen kyntöön verrattuna etenkin äärioloissa kahtena viime vuonna [...]

Suorakylvöä käyttäviä peltoja ei valitettavasti tilastoida erikseen, emmekä siten voi syksyllä verrata niitä luomupeltoihin, kun sitten tarkastellaan kuivuuden vaikutusta satoihin, tänä vuonna.
« Viimeksi muokattu: 01.10.18 - klo:11:38 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #323 : 05.10.18 - klo:06:56 »

KRAV-järjestön edustajalle on annettu tilaa debattiartikkelille Land & Lantbruk -lehdessä. Hän käyttää sitä niin, että ratsastaa ilmastonmuutoksella ja toistaa väitteet siitä, että luomuviljely olisi sen vastustamisessa hyvä juttu. Mukana on väite, että luomu kestäisi äärisäitä tavanomaista paremmin:

"Vi måste satsa på hållbar livsmedelsproduktion"

Lainaus
2. Öka andelen ekologiska jordbruk

Krav har flera klimatregler och ekologisk odling är ett medel för att öka mullhalten i marken vilket innebär att mer koldioxid kan lagras in. Forskning visar också att den högre mullhalten och att det finns fler arter i ekologisk odling innebär att systemet blir mer robust och kan tåla klimatförändringar bättre.

En högre andel ekologiska jordbruk kan därför innebära större motståndskraft mot extremväder. Detta är aspekter utöver att ekologisk odling bidrar till minskad användning av naturfrämmande kemikalier samt bidrar till ökad biologisk mångfald.

Kuivuuden kestävyyttähän tuo tänä vuonna tarkoittaa. Mehän olemme jo päättäneet, että resurssiemme rajoissa teemme mahdollisimman tarkan analyysin kuivuuden vaikutuksista, kun Suomen satotilastot ilmestyvät. Siis Suomen osalta. Pitäisikö samaa yrittää myös Ruotsista?

Toisaalta se olisi kyllä oikeastaan Ruotsin maatalousyliopiston, SLU:n, asia selvittää, kuinka noissa kaikissa kysymyksissä on asian laita. Tavallaan "sisällään", ottaen mukaan sen oman luomuosastonsakin, jos on tarpeen.

Pitäisikö meidänkin yrittää työntää Suomessakin tätä vertailututkimuksen tekemistä yliopistojen tutkijoille tai Lukelle? No, kyllä me alustavan vertailun kuitenkin teemme.
« Viimeksi muokattu: 05.10.18 - klo:09:52 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #324 : 21.10.18 - klo:09:46 »

Tarkastelkaamme välillä tätä toista päätä. Kuivuudesta huolimatta Käytännön Maamiehen kisa voitettiin erinomaisella tuloksella:

KM: OHRAKILPAILUN VOITTO ETELÄ-POHJANMAALLA VILJELEVÄLLE KARI ALASAARELLE

Vaikka ennätyksestä jäätiin lähes 1000 kiloa, saatiin kuitenkin  8 586 kiloa. Kyllä luomuohrallakin on samassa kilpailussa saavutettu joskus hyvänä vuonna noin 5 500 kiloa, mutta tuo hajurako on olemassa.
« Viimeksi muokattu: 21.10.18 - klo:10:44 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #325 : 01.11.18 - klo:07:45 »


Kasvinsuojeluseura twiittasi, että kokonaiskuvan saamiseksi Luke kerää tietoja gammayökkösen esiintymisestä, nettikyselyllä. Kun Luke on kokonaiskuvan muodostanut, se varmaan julkistaa sen kaikille, meillekin. Ja me voimme yhdistää sen tiedot toiseen tavoittelemaamme kokonaiskuvaan.
« Viimeksi muokattu: 01.11.18 - klo:08:45 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #326 : 03.11.18 - klo:04:36 »

MMM:n tuoreesssa uutisessa kerrotaan:

Lainaus
Luomupuutarha- ja luomuperunantuotanto ovat kasvaneet viime vuosina tasaisesti. Tärkeimmät tuotantosuunnat luomukotieläintuotannossa ovat naudanliha ja maito. Luomussa on kaikista Suomen emolehmistä noin 35 %, lampaista 15,7%, munivista kanoista 6,2% ja lypsylehmistä 3,4%.

Kuten edellä olemme kertoneet, puutarhatuotanto ja perunantuotanto eivät Pro Luomun ja Luken mukaan ole kasvaneet tasaisesti. Ainoastaan vuoden 2017 luomuperunasato oli poikkeuksellisen hyvä. Mutta vaikkapa luomuvihannesten tuotantomäärät ovat vuodesta toiseen heitelleet kumpaankin suuntaan.

Hupaisaa on, että luomukanat ja lehmätkin hiukan jäävät ideaalitavoitteestaan jälkeen. Kanat sielläkin puolella lähes tekevät sen yhden munansa päivässä, mutta luomumunien osuus oli kuitenkin vain 5,7% Pro Luomun tiedon mukaan v. 2017. Luomumaidonkin osuus oli vain 2,7% eli pienempi kuin lypsylehmien osuuden pohjalta odottaisi. Nyt ei kyllä ole ihan satavarmaa, ovatko luvut täysin samalta ajalta eli tuolla lailla vertauskelpoisia.

Eikä myöskään luomunaudanlihan 3,1% osuus (2017) ole kunnolla luomulehmien osuuden mukainen. Siitä nyt tässä enempää nalkuttamatta, että suurin osa ilmoitetusta 12,8% luomualasta on ainakin nimellisesti omistettu luomunautojen ruokkimiseen:

Lainaus
Luomualasta yli puolet on nurmea.
« Viimeksi muokattu: 03.11.18 - klo:07:34 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #327 : 09.11.18 - klo:05:49 »


Mustialan osalta tulee ainakin kaikki tarkkaan kirjatuksi:

Luomuun siirtyminen edellyttää tarkkaa dokumentointia

Tuo opinnäytetyön tekijäkin näyttää uskovan vahvasti luomuun. Mutta niin hänelle kuin opistolle itselleen voi olla edessä yllätyksiä, kun nuo rätingit kaikkineen saadaan valmiiksi. Tai sitten niitä ei tule, vaan laskevat satotasot ja nousevat tukitasot on jo etukäteen osattu ottaa huomioon.
« Viimeksi muokattu: 09.11.18 - klo:06:00 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #328 : 06.12.18 - klo:06:39 »

Lisätietoa tuosta, samoin ATL Tidningistä:

Norrmejerier garanterar ekoprodukter

Eli eräät meijerit lupaavat pysyä tiukkoina luomumaidon suhteen.

Lainaus
Det har varit svårt att få tag på ekologiskt foder till mjölkkorna under sommarens svåra torka. I flera fall har reglerna för fodret blivit snällare med hänsyn för den svårare torkan. Bland annat så gick Krav ut i mitten av sommaren med en tillfällig regeländring så lantbrukare som inte kan få tag på Krav-märkt grovfoder kan använda sig av annat foder och fortfarande ha kvar sin Krav-certifiering.

Men Norrmejerier menar att deras ekologiska produkter kommer fortsätta vara 100 procent ekologiska.

Meillähän ei ole jyrkkää kantaa siihen, onko ko. tuotteiden myyminen kaikesta huolimatta luomuna sopivaa. Mutta siinä vahvistuu aiempi tieto, että kuivuus on iskenyt Ruotsissa yhtä pahasti tai jopa pahemmin luomunurmiin kuin tavanomaisiin.

Tämä uutinen vielä varmistaa ja vahvistaa asian:

Rekordmånga eko-bönder får fodra djuren oekologiskt

Eli luomunurmista tuli satoa niin heikosti, että ennätysmäärä luomutiloista on hakenut tuon poikkeusluvan käyttää tavanomaista rehua. Näin siis Ruotsissa.

Muuta tietoa tai uutista luomu- ja tavanomaista sadoista eli niiden kuivuuden kestävyydestä siellä en ole vielä löytänyt.
« Viimeksi muokattu: 06.12.18 - klo:06:53 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 20 21 [22]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!