Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Tuohon edelliseen vertailutiedoksi tämä ote Pro Luomun liharyhmän 11.9.18 pöytäkirjasta:

• Ruotsista käydään ostamassa korsirehua
• Eläimet teuraaksi kun rahaa ei ole
• Kaikkialla Suomessa ei ole niin huono tilanne, monilla alueilla ok tai
melkein ok. Ja syksyn viimeinen säiilörehusato voi olla ihan hyvä.
• Etelä-Pohjanmaalta vakkaSuomeen tilanne huonoin
• Tanskassa ja Ruotsissa tilanne todella huono
• Ulkomaan rehussa ja kuivikkeessa tautiriskejä
• Luomussa laidunnusvaatimus on ääriolosuhteissa ´haastavaa,
ylilaidunnus, poljenta…
• Pohjois-savo, pois-karjala ja kainuu, hyviä alueita
• Varsinais-Suomia, E-Pohjanmaa huonoja
• Poikkeuslupia tavanomaisen karkearehun käyttöön 10, viime vuonna
vähemmän

Ja samassa kokouksessa esitellystä erillisestä selvityksestä:

KARKEAREHUTILANNE
• Kasvanut viljelyala helpotti ongelmaa
– Nautatilat keränneet karkearehua paaleina kasvinviljelytiloilta

Osittain siis luomueläintilat ovat saaneet apua muilta luomutiloilta. Mutta kaikille sitä apua ei ole ollut tarjolla. Vaan on tarvittu apua tavanomaiselta tiloilta. Ja poikkeuslupien määrä oli 2 kuukauden aikana kasvanut (10 → 17). Eli poikkeuslupia voi tulla vielä lisääkin, tuosta päättelemme.

[Heikki Jokipii]

Kunnianhimoisia tavoitteita ei puutu tulevassa luomufoorumissa:

13.3.2019 Luomun kasvuloikka –seminaari

Tavoitteena tuplata luomu neljässä vuodessa.
[...]
11.45 Miten luomun myynti tuplataan?
kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu, SOK

12.15 Miten luomun vienti tuplataan?
ohjelmajohtaja Esa Wrang, Business Finland/Food from Finland

13.00 Lounas (omakustanteinen)

14.00 Ammattikeittiöiden merkitys luomun tuplaamisessa
hankepäällikkö Anu Arolaakso, EkoCentria

14.45 Miten luomun sadot tuplataan?
puhuja auki
[...]

Kaikkia noita esityksiä tulemme aikanaan kommentoimaan,  sikäli kuinka ne nettiin ilmestyvät. Mutta erityisellä mielenkiinnolla odottelemme tuossa viimeksi mainittua esitystä.

Olettaen, ettei siinä tarjota sellaista vastausta, että tavoite saavutetaan tuplaamalla luomuviljelyala. Tai kommentoimme toki silloinkin, mutta silloin esitys ei ole mielenkiintoinen.

Tietysti muistaen, ettei tuokaan riitä tavanomaisen viljelyn tason saavuttamiseen. Johon luomussa tarvittaisiin oikeastaan hehtaarisadon nelinkertaistaminen.


PS. Ihan erikseen olisi tämäkin mielenkiintoinen tapahtuma:

Vaalipaneeli

17.00-18.30 Mikä on ruokapolitiikan painopiste seuraavalla hallituskaudella?
Paneelin vetää Simo Frangén, keskustelemassa pääosin pirkanmaalaisia eduskuntavaaliehdokkaita.

Toisen keskustelumme kannalta. Olisi, ellei olisi vahvasti luultavaa, että panelistit ovat valikoituneet niin, ettei odotettavissa ole kuin vanhaa tuttua kritiikitöntä luomuhyminää.

[Heikki Jokipii]

Luomulihan arvoketjutyöryhmän pöytäkirja 20.11.18 kertoo luomulihan tuotannosta ja myynnistä aika epämääräisesti:

Katsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
• Luomulihakauppa käy hyvin, satsaukset onnistuvat
• Kysyntä kasvussa
• Kun tarjontaa tulee lisää, volyymi kasvaa
• Myynti kasvaa eniten kasvukeskuksissa, mutta alueelliset ja jopa
myymälöiden väliset erot isoja
• Myymälän panostus luomuun merkityksellistä
• Rehupula vaikuttaa tuotantoon, emolehmätiloilla eläinten
määrää vähennetään.
• Luomunaudan lihaa saataisiin enemmän, mikäli kaikki
emolehmätilojen vasikat saataisiin loppukasvatukseen luomuna.

Eli täytynee vain odotella kärsivällisesti Luomu Suomessa 2018 -koostetta, ennen kuin tietää, tapahtuiko luomulihan tuotannossa viime vuonna mitään olennaista muutosta. Vai jatkuiko se yhä (oikeastaan käsittämättöman) alhaisella tasollaan (esim. Ruotsiin verrattuna)?

[Heikki Jokipii]

Talouselämä-lehti kiinnitti tänään jo otsikossaan huomiota tähän:

Vain pikkuruinen osa lihasta ja maidosta on luomua – tavislehmä lypsää jo 8 650 litraa maitoa vuodessa

Luomulihaa tuotettiin viime vuonna vajaat neljä miljoonaa kiloa. Tuotanto sisältää nautojen, sikojen ja lampaiden luomuteurastukset. Luomulihasta reilut 70 prosenttia oli naudanlihaa. Luomun osuus lihantuotannosta oli noin prosentti, mutta lampaanlihasta luomua oli yli neljännes.

Luomu on yllättävän pientä

Maidon tuotanto väheni väheni kolmatta vuotta peräkkäin. Meijerit vastaanottivat maitoa noin 2 285 miljoonaa litraa.

"Luomumaidon tuotanto sen sijaan lisääntyi edelleen ja oli 69 miljoonaa litraa. Luomun osuus meijerimaidosta oli vajaat kolme prosenttia", kertoo yliaktuaari Sanna Vuorisalo Lukesta.

Yllättikö meitä? Ei oikeastaan enää voi sanoa niin, jos olemme asiaa vuosikausia seuranneet. Mutta tuotannon vähäisyys tietysti yhä saa meidät äimistelemään.

Luomueläintuotteiden tuotannossa ei siten viime vuonna käytännössä tapahtunut juuri mitään muutosta. Se on yhä yhtä vaikeasti ymmärrettävän alhainen, siihen nähden, että luomuviljelyala ainakin muodollisesti tuottaa pääosin syötävää juuri eläimille.

Tuon tiedon saimme siis näin, ennen kuin odottamamme Pro Luomun kooste ilmestyi.


PS. 1.3.19: Linkki Luken tiedotteeseen, josta tuon uutisen tiedot ovat peräisin:

Sianlihan tuotanto väheni seitsemän prosenttia

Siitä pääsee itse tilastoihinkin käsiksi. Varsinaisesta tilastosta on nähtävissä, että tuotetun luomulihan kokonaismäärä (ilman siipikarjaa, josta puuttui tieto) oli 3,71 miljoonaa kiloa. Tuo 4 miljoonaa oli reipas pyöristys ylöspäin. Luomulihan tuotanto ei siis edellisvuodesta kasvanut, vaan hiukkasen väheni. Ei niin paljon kuin edellisenä vuonna, mutta trendi on edelleen se. Ja kaikesta tuotetusta lihasta alle (1) prosentti oli luomua.

Kun luomuväeltä toisaalta vuodesta toiseen tulee tällaisia viestejä (ks. juuri edellä) ...

Katsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
• Luomulihakauppa käy hyvin, satsaukset onnistuvat
• Kysyntä kasvussa

... niin meidänkin täytyy - vuodesta toiseen - ihmetellä, miksei tuo kysyntä heijastu tuotantoon.

[Heikki Jokipii]

Tämäkin vaatii päivitystä ...

Pari tietoa luomutuotannosta, jo ennen Pro Luomun kohta ilmestyvää kokonaisraporttia (eli Luomu Suomessa 2017).

[...]

Kananmunista 60 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 34 prosenttia lattia- ja ulkokanaloissa ja 6 prosenttia luomukanaloissa. Kymmenen vuotta sitten virikehäkeissä tuotettiin 79 prosenttia munista, lattia- ja ulkokanaloissa 19 prosenttia ja luomukanaloissa 2 prosenttia.

... mutta ei siinäkään suurta muutosta tapahtunut v. 2018:

Suurin osa, 58 prosenttia, kananmunista tuotettiin virikehäkeissä. Lattiakanaloissa tuotettiin 33 prosenttia, ulkokanaloissa kaksi ja luomukanaloissa seitsemän prosenttia kananmunista.

PS. Kun täältä toisaalta saamme tietää, että luomukananmunien osuus myynnin arvosta v. 2018 oli 18%, niin siitä voimme päätellä, että luomumunien suhteellinen hinta oli ehkä hiukan laskenut, mutta oli silti yhä reippaasti yli kaksinkertainen tavanomaisiin verrattuna.

PS2. Eikun: jos 7 munalla saa 18 rahaa, yhdellä saa 2,57 rahaa. Jos 93 munalla saa 82 rahaa, yhdellä saa 0,88 rahaa. 2,57 jaettuna 0,88:lla on 2,92. Eli aika tarkkaan kolminkertaisesti luomumunat yhä maksoivat.

[Heikki Jokipii]

Hesari ei sitten omassa versiossaan tuosta uutisesta ...

Maitoa tuotettiin viime vuonna 423 litraa asukasta kohti – Lehmien tuottavuus on parantunut niin paljon, että yksi lehmä tuottaa jo 23 litraa päivässä

... ei juurikaan korostanut luomua. Mainitsi, mutta kuittasi näin vähällä:

Luomutuotannon osuus oli lihantuotannosta noin prosentin ja maidontuotannosta noin kolme prosenttia. Munista luomua oli seitsemän prosenttia.

Eikä yhtään ihmetellyt tai kommentoinut noita lukuja.

Kuten olemme jo todenneet, noihin alhaisiin tuotantolukuihin on niin totuttu:

Koska joku journalisti pistää luomuväen tästä suunnattomasta epäsuhdasta koville?

[Heikki Jokipii]

PS. Ihan erikseen olisi tämäkin mielenkiintoinen tapahtuma:

Vaalipaneeli

17.00-18.30 Mikä on ruokapolitiikan painopiste seuraavalla hallituskaudella?
Paneelin vetää Simo Frangén, keskustelemassa pääosin pirkanmaalaisia eduskuntavaaliehdokkaita.

Toisen keskustelumme kannalta. Olisi, ellei olisi vahvasti luultavaa, että panelistit ovat valikoituneet niin, ettei odotettavissa ole kuin vanhaa tuttua kritiikitöntä luomuhyminää.

Oikein arvattu. Pro Luomun twiitti eilen:

Luomu yhdistää! Koko vaalipaneeli pitää luomualan yhteisiä tavoitteita hyvinä ja toivoo niitä mukaan hallitusneuvotteluihin.

Tietysti asia olisi selvempi, jos se todella käsiteltäisiin hallitusneuvotteluissa, eikä vain automaattisesti ja orjallisesti omaksuttaisi edellisten hallitusten linjauksia. Neuvotteluissa joku osapuoli voisi teoreettisesti kiistääkin luomualan tavoitteet.

PS. Kyseisen tilaisuuden esityksiä ei vielä Pro Luomun sivuilla ole, mutta eivätköhän ne sinne pian tule.

[Heikki Jokipii]

Nyt ne esitykset ovat siellä. Paitsi Alarotun esitys, josta jostain syystä ilmoitetaan, ettei sitä julkaista. Täytyisikö laittaa Heidi Hautala asialle kysymään, mistä moinen salailu? 

Mutta nyt tutustumaan!

Käsitellään varmaan kukin esitelmä sille soveltuvassa triidissämme. Täällä käsitellään juttu "Miten luomusadot tuplataan?"

[Heikki Jokipii]

Niinpä tämän esityksen kimppuun eli analyysiin:

14.45 Miten luomun sadot tuplataan? (pdf)
luomuviljelijä Tapio Anttila, Tattarin tila

Ensin täytyy sanoa, että oli kyllä pieni pettymys, jos tuo otsikon asia kuitattiin esityksessä yhdellä posiitiivisella tapausesimerkillä, mutta olkoon nyt sitten niin. Tuo tilahan näyttää saaneen luomutilaksi vallan huikeita satoja:

Tattarin tila
•Kirjoitettua historiaa alkaen vuodesta 1622
•Peltoa 365 ha
•Metsää 620 ha
•Luomussa vuodesta 1995
•Satotavoite 5 000 kg/ viljaha
•Paras keskisato 4 600 kg / ha             
 85 hehtaarilta

Tässä sitten dia siitä, kuinka tuo on tehty:

Korjaavat toimenpiteet tilalla halutun satotason saavuttamiseksi

Viljelykierto

•1. vuosi  Suojavilja Perustetaan nurmi, nurmen lannoitus biokaasulaitoksen lietteellä tai vinanssilla

•2. vuosi  Nurmi      Jankkurointi, puukuidun levitys (n. 50 t/ha), nurmen lopetus kultivoinnilla, syysviljan kylvö

•3. vuosi  Syysvilja  Kevätlannoitus biokaasulaitoksen lietteellä/vinanssilla

•4. vuosi  Kevätvilja Lannoitus biokaasulaitoksen lietteellä/vinanssilla, hivenravinnepeittaus, mahdollinen mangaani-ruiskutus 1-2 krt/kesä

Toisesta käytettyjen keinojen listasta:

[...]
•Puukuitua levitetty 19 000 t (vuodesta 2014)
•Hivenravinnepeittaus ja lehtilannoitus
•Biokaasulaitoksen liete, vinanssi, melassi
[...]

Ainakin nämä huomiot tuosta:

1. Vain osasta peltoja kerrottiin saadun noita komeita satoja. Eli sielläkään ei ole mitenkään päästy välttämättömyydestä luomuviljelyssä aina välillä "ladata" peltoja
2. Melkoisen paljon tuossa oli käytetty selvästi ulkoisia tuotantopanoksia:

mistä tuo puukuitu tai biokaasulaitoksen liete oli tullut, ei tuosta selviä, mutta ainakin vinassi ja melassi tuli käytännössä varmasti tavanomaisen viljelyn puolelta.

Mutta oli tuon kanssa miten oli, niin aika vähän eväitä saatiin sen tosiasian muuttamiseksi, että luomupelloista saadaan vuodesta toiseen tavanomaista pienempiä satoja. Kuten Luken juuri valmistuneet lopulliset satotilastot vuodesta 2018 jälleen kerran osoittivat. Käsittelemme niiden tuloksia tarkemmin tänä vuonna tämän otsikon alla:

Vs: Luomuviljelyn erityinen kuivuuden sietokyky?

[Heikki Jokipii]

Aura Lamminparras oli ollut tuossa tilaisuudessa ja heti twiittasi:

[...]Tänään todistettiin ettei #luomu ole tuomittu huonoihin satoihin ja sadot on mahdollista jopa tuplata.

Mahtava Tapio Anttila saa hehtaarilta lähes 5000 kg luomuviljaa! Huippua myös, että Anttilan mukaan parempia satoja tukee mm. talviaikainen kasvipeitteisyys.

Todistettiin ja todistettiin. Meihin ei tee vaikutusta. Käytännön Maamiehen satokilpailussa on nähty tuota parempiakin luomusatoja. Mutta siitä on vielä todella pitkä matka siihen, että luomun keskimääräinen satotaso lähestyisi tavanomaista tasoa.

Plus nuo huomautuksemme 1 ja 2 edellä.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomu: Luomu houkuttelee tuottajia

Viime kevään buumin myötä Suomen luomuviljelyala nousi viime vuonna lähes 297 000 hehtaariin. Luomutiloja on nyt hieman yli 5 000.

Luomuviljelyssä on nyt noin 13 % Suomen  koko peltoalasta.

Kantar TNS:n viime vuonna tekemän Maatilojen kehitysnäkymät 2025 -kyselytutkimuksen perusteella luomuala laajenee myös jatkossa. Realistinen ennuste on, että luomun osuus peltoalasta nousee 16 %:iin vuoteen 2022 mennessä.

Tavoitteesta tai arviosta, että 20% saavutettaisiin jo v. 2020, on nyt epärealistisena luovuttu, Entä mitä tuolla suuremmalla alalla uskotaan saatavan aikaan? Tämä:

Tilojen kiinnostuksen realisoituminen lisäisi suomalaista luomutuotantoa merkittävästi. Esimerkiksi luomukananmunien tuotanto voi tuplaantua nykytasosta, ja luomumaidontuotanto lisääntyä jopa 70 %. Luomulampaanlihan- ja luomusianlihantuotanto voi kasvaa 40 %.

Otetaan tuosta maitotuotanto. Oletetaan, että arvio koskee vuotta 2025. Nykytaso saadaan n. 10% pinta-alaosuudella (nyt on paljon siirtymävaiheen alaa, selviää Ruokaviraston tilastoista). Vuoteen 2025 mennessä oletettavasti tuo 16% on hyväksyttyä luomualaa. Se on siis nykyisestä kasvanut n. 60%. Niinpä "hyötysuhteen" ei uskota juuri paranevan! Edelleen tuotetaan luomumaitoa huomattavasti vähemmän, mitä luomualan osuuden pohjalta voisi odottaa.


PS. 30.3.19: Eli nyt luomumaidon osuus on n. 3%. Tuon odotetun kasvun jälkeen se olisi n. 5%.

Ja luomuala on edelleen pääosin nurmea. Jota se luultavasti on tuossa 16%:in skenaariossakin.

Luomulampaanlihan- ja luomusianlihantuotanto voi kasvaa tuon, mitä tuossa sanotaan, ja on sen jälkeenkin kiloissa mitätöntä. Kiinnittäisin huomiota myös siihen mitä ei sanota: vaikka luomumunien tuotannon oletetaan noin hurjasti kasvavan, luomusiipikarjan lihasta ei ennusteta mitään. (Eikä muuten luomunaudanlihastakaan?)

[Heikki Jokipii]

PS. 1.3.19: Linkki Luken tiedotteeseen, josta tuon uutisen tiedot ovat peräisin:

Sianlihan tuotanto väheni seitsemän prosenttia

Siitä pääsee itse tilastoihinkin käsiksi. Varsinaisesta tilastosta on nähtävissä, että tuotetun luomulihan kokonaismäärä (ilman siipikarjaa, josta puuttui tieto) oli 3,71 miljoonaa kiloa. Tuo 4 miljoonaa oli reipas pyöristys ylöspäin. Luomulihan tuotanto ei siis edellisvuodesta kasvanut, vaan hiukkasen väheni. Ei niin paljon kuin edellisenä vuonna, mutta trendi on edelleen se. Ja kaikesta tuotetusta lihasta alle (1) prosentti oli luomua.

Kun luomuväeltä toisaalta vuodesta toiseen tulee tällaisia viestejä (ks. juuri edellä) ...

Katsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
• Luomulihakauppa käy hyvin, satsaukset onnistuvat
• Kysyntä kasvussa

... niin meidänkin täytyy - vuodesta toiseen - ihmetellä, miksei tuo kysyntä heijastu tuotantoon.

Tämä uutinen yrittää kertoa, että luomulammas menee hyvin kaupaksi:

MT:n kauppakierroksen masentava tulos: alle kolmannes lammastarjonnasta oli kotimaista, vaikka sitä riitti Ruotsiinkin

Luomuun keskittynyt Lihatukku Harri Tamminen myy karitsaa tänä vuonna 10-15 prosenttia edellisvuotista enemmän.

"Ne, jotka haluavat kotimaista luomukaritsaa, saavat sitä. Varastoon ei jäänyt yhtään", kertoo toimitusjohtaja Pasi Tamminen.

Tamminen toimittaa luomukaritsaa Suomen kolmeen isoon kauppaketjuun ympäri vuoden. Valtaosa myydään pakasteena.

"Pakaste on sesonkituotteessa helpompi. Aloimme ottaa ruhoja pääsiäistä ajatellen sisään jo heinäkuussa."

Mutta kun lammasta tuotetaan ja myydään yhteensä niin vähän, ei luomun neljänneksen osuus siinä muuta yleiskuvaa. Luomulihaa syntyy käsittämättömän vähän.

Ja koska luomulammaskin maksaa reilusti tavanomaista enemmän, eikä esiinny tarjouksissa, tuo MT:n ihmettelemä asetelma säilyy.

[Heikki Jokipii]

Ei nyt voi sanoa, että paljon myöhässä, mutta tuntuu siltä, että lopultakin Pro Luomun Luomu Suomessa 2018 -kooste ilmestyi. Löytyy vanhasta paikasta:

https://proluomu.fi/material/materiaalit/luomu-suomessa-tilastot/

Ei kun kimppuun! 

[Heikki Jokipii]

Luomualasta uusi kooste kertoi:

Luomualan kehitys

• Suomen luomuviljelty peltoala oli 296 645 hehtaaria
vuonna 2018. Siitä lähes 62 000 hehtaaria oli
siirtymävaiheen alaa.
• Luomupeltoala lisääntyi 14 % edellisvuoteen verrattuna.
• Suomen koko peltoalasta luomuviljelyssä oli 13,1 %.

Siirtymävaiheen alaa oli siis v. 2018 koko luomualasta viidennes, noin 21%. Varsinaisen hyväksytyn luomualan osuus koko peltoalasta oli siis noin 10,3%.

Sen alan olisi pitänyt tuottaa luomutuotteita myyntiin. Vaan eipä juuri tuottanut. Luomun osuus elintarvikemyynnistä oli samana vuonna edelleen vain 2,4%.

Eli edelleen vain neljännes (23%) siitä, mitä "pitäisi". Siinä suhteessa "hyötysuhde" on ennallaan, ellei sitten luomulle pikkuisen entistä kehnompi.

Entä sitten tuotanto, aikaan saatu ruoka? Viljassa osuus oli 3,2%, lihassa n. 1%, maidossa 3%, munissa 6,7%. Kasviksissa on vaikea antaa eli löytää yhtä lukua tuosta koosteestakaan. Mutta mutumenetelmällä uskaltanemme arvioida, että yhteensä liikumme siinä 2-3 prosentin hujakoilla. Kutakuinkin ennallaan on senkin tilanne.

***

Hesari (Jaana Savolainen) muistutti tänään tästä:

Yltäkylläisyyden keskellä on helppo unohtaa, että vain muutama sukupolvi sitten ruokapula oli arkea Suomessakin

Mutta eipähän tuonut esille, mitä luomun idealla leikkiminen tuossa perspektiivissä merkitsee.

[Heikki Jokipii]

Innostunut ote on säilynyt:

Joka kymmenes suomalainen maatila on luomutila

Nyt, kun tuo on Pro Luomun sivustolla ilmestynyt, niin epäilemättä siitä on myös julkaistu lehdistötiedote.

Niinpä kohta saamme nähdä, miten enemmän tai vähemmän sellaisenaan media sen toistaa. Eikä esitä kysymyksiä. Mutta katsotaan nyt.