Luomuviljelyn erityinen kuivuuden sietokyky?

[Jarrumies]

Luke julkaisi tänään ennakkotiedot sekä koko sadosta että luomusadosta tältä vuodelta 2018:
https://stat.luke.fi/maatalous


Laskin niiden perusteella kuinka paljon hehtaarikohtaiset sadot laskivat viimevuodesta 2017.

Laskin luvut kaikille kasveille erikseen mutta koska tässä kurjassa käyttöliittymässä ei voi esittää taulukoita niin en pysty laittamaan niitä tänne.

Mutta tässä päätulos "viljat yhteensä" rivin osalta lyhyesti:

Koko sato (sis. tavanomaisen ja luomun), viljat yhteensä, laski 23,9 % verrattuna viime vuoteen 2017.
Luomusato, viljat yhteensä, laski 26,3 % verrattuna viime vuoteen 2017.
Luomuviljojen sato laski 2.4 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko sato.

Siis kaikkien viljojen yhteensä lukujen osalta koko maassa on näiden tietojen perusteella tavanomainen kestänyt kuivuutta paremmin kuin luomu.

Tavanomaisen osalta tilanne on todellisuudessa vielä parempi, koska tuo koko sato sisältää myös luomun.
Jos koko sadon pinta-alasta ja määrästä vähennettäisiin luomun pinta-alat ja satomäärä (kg) niin saataisiin pelkästään tavanomaisen luvut. Mutta koska niiden laskeminen vaatii jonkin verran työtä, niin en viitsi sitä ennakkotietojen osalta tehdä. Ko. työn tekeminen itse asiassa kuuluisi LUKElle!

[Heikki Jokipii]

Päätin tehdä tälle oman keskustelunsa eli triidinsä, koska tässä siis riittää analysoitavaa ja keskusteltavaa ensi vuoden puolelle asti.

Kyllä, olen samaa mieltä. Tämä  työläs laskeminen kuuluisi kyllä Lukelle. Jotain laskuja siellä oli jo tehty:

Viljasato yhtä pieni kuin 20 vuotta sitten

Myös luomusato pieneni

Kaura on ylivoimaisesti eniten viljelty luomuvilja Suomessa. Noin 45 miljoonan kilon luomukaurasato on neljänneksen edellisvuotta pienempi. Luomuruissadon väheneminen oli yhtä suurta. Luomuviljan osuus Suomen koko viljasadosta on noin kolme prosenttia.

Mutta liian karkeaa arviointia tuo vielä on. Luomuviljelyala oli mm. edellisestä vuodesta kasvanut jne.

[Heikki Jokipii]

Mutta tässä siis suuntaa antava tieto asian oikeasta laidasta:

Koko sato (sis. tavanomaisen ja luomun), viljat yhteensä, laski 23,9 % verrattuna viime vuoteen 2017.
Luomusato, viljat yhteensä, laski 26,3 % verrattuna viime vuoteen 2017.
Luomuviljojen sato laski 2.4 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko sato.

Siis kaikkien viljojen yhteensä lukujen osalta koko maassa on näiden tietojen perusteella tavanomainen kestänyt kuivuutta paremmin kuin luomu.

Pelkästään jo tuon tiedon pohjalta voisi vaatia YLE:ä ym. oikaisemaan kesäisiä vääriä väitteitään.  Kootaan tänne vielä vähän sitä, missä kaikissa medioissa tuota väitettä luomuviljelyn erityisestä kuivuuden sietokyvystä kesällä levitettiin.

Ainakin pari henkilöä tulee heti mieleen, joiden sopisi nyt julkisesti pyörtää silloiset sanansa.

[Heikki Jokipii]

Yksi poikkeus tuohon oli, luomuperuna:

Luomuperunasta nostettiin jälleen vuosikymmenen suurin sato, 16 miljoonaa kiloa (+76 %), on noin 2,7 % koko perunantuotannosta

Selitys tuohon on ilmeinen. Perunaruttoa ei kuivana kesänä ollut niin paljon kuin tavallisesti. Eli kyse ei siinäkään ollut luomupellon kasvukunnosta tms. vaan niin sanoakseni hyvästä säkästä.  Luomusaa ollaan aika avuttomia perunaruton tullessa, nyt sitä ei tullut.

Tietysti tuokin täytyy vielä suhteuttaa luomuperunan viljelyalaan v. 2018.

Kuivuus taisi olla perunanviljelyalueilla juuri passelia, se ei "koetellut". Tavanomainen perunasato oli sama kuin edellisenä vuonna.

[Heikki Jokipii]

Tästä voi tarkastells Luken antamia  ennakkolukuja luomusadoista:

Luomusato muuttujina Laji, Vuosi ja Muuttuja

Siitä voi nähdä, että luomuperunan suhteellinen menestys oli totta, aito. Viljelypinta-ala ei ollut kasvanut. Hehtaarisato oli, se oli nyt 26 150 kiloa. Mutta se oli silti yhä tavanomaisen 28 270 kilon hehtaarisatoa pienempi (tai keskimääräistä. Tuossa luvussa on yhä luomu mukana). Mutta näin luomuperuna ylsi jopa yli yhteen prosenttiin kokonaissadosta (1,5%).

Mutta kaikkien muiden viljalajien kohdalla on puhuttava hehtaarisatojen selkeästä laskusta, useimpien osalta jopa romahduksesta. Eivät sietäneet luomupellot kuivuutta.

Luomun "pääviljan", kauran viljelypinta-ala oli hieman kasvanut, silti tuo hurja romahdus, neljännes alaspäin. Keskimääräinen (so. pääosin tavanomainen) kaurasato oli tänä vuonna 2 730 kiloa hehtaarilta, eli noin se, tai kyllä vähän yli sen, mikä on normaali luomukaurasato. Luomukauran hehtaarisato tänä vuonna oli 1 690  kiloa.

Eli hyvin surkeasti meni tavanomaisellakin kauralla. Satotaso putosi lähes luomun entisiin lukemiin!


PS. Nyt pitäisi vielä saada luvut härkäpavusta. Kuinka sille kävi, luomuna ja tavanomaisena?

Ja löytyiväthän ne sieltä.  Sille kävi suurin piirtein samalla tavalla kuin kauralle. Tavanomaisen satotaso oli pudonnut noin parista tuhannesta kilosta 1490  kiloon, alle aiemman kuomutason. Mutta luomusato taas jäi vähän päälle tuhanteen kiloon hehtaarilta. Toisaalta siis ei gammayökkönenkään kerinnyt kaikkea suuhunsa popsia.

[Heikki Jokipii]

Tässäkin julkilausumassa yritettiin tuota otsikon viestiä tuoda suurelle yleisölle. Huomatkaa ensimmäinen allekirjoittaja.

NAOMI KLEIN JA YLI SATA MUUTA VETOSIVAT ILMASTON PUOLESTA

”Äärimmäisten sääilmiöiden jo iskiessä ruuantuotantoon vaadimme, että hallitukset toimivat nyt nälän uhan välttämiseksi ja investoivat ekologiseen, äärimmäisiä säitä kestävään ruuantuotantoon”, sanotaan kirjeessä edelleen.

Joka ei siis ollut Naomi Klein vaan Vandana Shiva, minkä voi nähdä tästä Guardianin alkuperäisversiosta:

Act now to prevent an environmental catastrophe

With extreme weather already hitting food production, we demand that governments act now to avoid any risk of hunger, with emergency investment in agro-ecological extreme-weather-resistant food production.

Siis ei ekologista vaan agroekologista. Eli siis luomuviljelyä. Sillä oletuksella että se kestäisi vaihtelevia säitä muuta viljelyä paremmin.

Kaikki allekirjoittajat, mm. psykoterapeutit tuossa joukossa, eivät välttämättä ole tajunneet, mitä tulivat allekirjoittaneeksi. Eikä Kansan Uutiset välttämättä tuolta osin ole ymmärtänyt, mitä julkaisi (ja siten myös tuki), käännettyään itse tuon yhden sanan (ja ajatuksen) väärin.

[Heikki Jokipii]

Tässä tutkimushankkeessa ...

Forskare tar sig an sommartorkan

Två forskare vid Lunds universitet söker nu kontakt med lantbrukare, både från konventionella och ekologiska gårdar, och även grönsaksodlare, hästuppfödare och ridskolor.

... voisi ikäänkuin sivutuotteena syntyä tieto siitä, miten tavanomainen ja luomuviljely kuivuuden kanssa pärjäsivät, toisiinsa verrattuina.

[Heikki Jokipii]

Näin nyt kerrotaan:

Kolmas säilörehusato pelasti paljon, mutta varsinkin Lounais-Suomessa on rehusta pulaa

Mutta saivatko luomutilat yleisesti tuollaisen kolmannen sadon?

Minulle on kerrottu, että sellainen on yleensä aika harvinaista. Usein jopa toinen sato, jos olen oikein ymmärtänyt.

[Jarrumies]

Lopulliset satotilastot vuodelle 2018 ilmestyivät:
https://stat.luke.fi/sato-ja-viljasadon-laatu-2018_fi
https://stat.luke.fi/luomusato-2018_fi

Laskin hehtaarikohtaisten satojen (kg/ha) muutoksen edelliseen vuoteen 2017 verrattuna Luken excel-taulukoista.

Tulos:
Kaikki viljat yhteensä: hehtaarikohtaiset luomusadot (kg/ha) laskivat vuonna 2018 vuoteen 2017 verrattuna 24,3% ja koko sato (sis. tavanomaisen ja luomun) 23,9 %.

Siis luomuviljat kestivät kuivuuden hieman huonommin kuin tavanomaiset viljat koko maan tasolla tarkasteltuna.

Tarkempia laskelmia varten koko sadosta pitäisi irrottaa luomun hehtaarit ja luomusadon määrät kiloina. Tällöin saataisiin luomusta puhtaat tavanomaisten viljojen satotiedot. Tämä nostaisi tavanomaisen hehtaarikohtaisia satotietoja ja tavanomaisen kuivuudenkestävyyden paremmuus näkyisi selvemmin.

Lisäksi tarvittaisiin aluekohtainen tarkastelu, jotta kuivuuden alueellinen vaihtelu voitaisiin eliminoida.

[Heikki Jokipii]

Kiitos. Tuossa se nyt olennaisesti oli. Luomuväki, Juuso Joona etunenässä sai nyt kunnolla ... nenälleen, eli pitkän nenän.

Mutta käännetään vielä puukkoa haavassa ja lasketaan tuo kehottamallasi tavalla tarkemmin. Tai yritetään tyrkätä tehtävä Lukelle, kuten jo syksyllä ehdotit. *)

Ja tiiraillaan syrjäsilmällä tuleeko asiasta Ruotsista tutkimustuloksia. Ja ryhdytään pohtimaan, miten saadaan YLE oikaisemaan kesäinen virheellinen uutisensa.

***

Luken tiedote - jossa ei tarkkaa analyysiä tehty - saattoi antaa jollekin väärän kuvan (lihav. HJ):

Viime vuoden viljasato oli pienin 26 vuoteen

– Viime vuoden viljasato oli 2,7 miljardia kiloa, mikä on 2000-luvun pienin. Edellisvuodesta viljasato väheni viidenneksen. Kuiva kasvukausi paahtoi myös nurmia, mutta syksyn sateet pelastivat nurmirehusadon suurella osaa nautakarja-aluetta. Härkäpapu koki äkillisen ja yllättävän kadon, koska gammayökköset söivät laajoja kasvustoja lehdettömiksi, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Luomuviljasato pieneni kymmenyksellä

Suomen viljasadosta noin kolme prosenttia eli noin 86 miljoonaa kiloa on luomuviljaa. Pääosa siitä on kauraa.

Tuosta voisi äkkinäinen päätellä, että luomusato väheni vähemmän. Kun siinä ei tullut esiin lisääntynyt luomuviljelysala. Josta huolimatta kävi noin. Tavanomainen viljelyala säilyi käytännössä ennallaan.

***

Tuosta kaikesta oli yksi poikkeus, jonka huomasimme jo syksyllä: luomuperunasato oli erinomainen. Siitä luonnollisesta syystä, jonka senkin jo syksyllä totesimme: kuiva kesä piti perunaruton kurissa eli hyvin vähäisenä. Luomuperunan viljelyala ei kasvanut.

Mutta silti luomuperuna hävisi tavanomaiselle 18 120 kilon keskimääräisellä hehtaarisadollaan, kun tavanomaisen ruokaperunan hehtaarisato oli 28 600 kiloa.

___________

*) PS. Lähetin äsken kunnioittavasti Luken Anneli Partalalle toivomuksen, että tuollaiset laskelmat siellä tehtäisiin.

[Heikki Jokipii]

Luken Anneli Partala ei ollut millään muotoa tyly,  mutta vastasi kuitenkin näin:

Mutta siis tuo hehtaaria/alaa kohti laskettu satomäärä on mielenkiintoinen ja sen analysointi on merkityksellistä. Tilastoviranomaisena tuotamme tietoa, jota toivomme tutkijoiden hyödyntävän monipuoliseen tarkasteluun.

Meillä on laskelmissa eroteltavissa tavanomaiset satotasot. Muutama vuosi sitten muutimme otantaa, jonka myötä jako on helppoa. Taitava tietokantamme aineiston käyttäjä toki osaa ne laskeakin.

Otamme pohdintaan, kuinka saisimme tavanomaiset satotiedot tietokantaamme helposti saataville. Vielä en pysty sitä lupaamaan, mutta otetaan se työlistalle pohdittavaksi.

Niinpä se on ainakin vielä tänä vuonna tehtävä itse. Meillä sen otti tehtäväkseen Jarrumies, joka lähetti minulle mailitse ohjeisen taulukon seuraavalla lähetteellä:

Luomun ja tavanomaisen viljelyn "kuivuudenkestävyyden" vertailu

Tässä se kaipaamasi taulukko nyt on. Kaurasato kiloissa on yli puolet koko luomuviljojen sadosta. Muita luomuviljoja kuin kauraa viljellään niin vähän, että oikeastaan vain kauran osalta voi tehdä johtopäätöksiä alueellisessa tarkastelussa. Lisäksi satunnaisvaihtelu ja monet sekoittavat tekijät vaikuttavat tuloksiin. Tarvittaisiin koeasetelma, jotta kuivuudenkestävyyttä voitaisiin luotettavasti vertailla. Kaurassa tavanomainen on selvästi luomua paremmin kestänyt viime kesän kuivuuden.

Selvää kuitenkin on, ettei kahden viimeisen kesän tulosten perusteella luomun voi sanoa olevan tavanomaista kuivuudenkestävämpää.

"Kuivuudenkestävyys": luomun ja tavanomaisen hehtaarisatojen muutosprosenttien erotus, vuodet 2017 ja 2018. Positiivinen luku = tavanomainen "kesti" paremmin, negatiivinen = luomu "kesti" paremmin.

[Heikki Jokipii]

Ehkä tuli jo sanottuakin, mutta sanotaan uudelleen. Otetaan tuosta esimerkiksi ruis, joka luomussa "kesti" n. 10% paremmin koko maassa.

Rukiin keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 2 580 kiloa (luomu ja tavanomainen). Rukiin keskimääräinen hehtaarisato luomussa oli 1 570 kiloa.

Vaikka se siis "kesti" paremmin, suhteellinen hehtaarisato oli silti surkea. Eivätkä tuossa edes näy piilohehtaarit. Kovin olisi tehoton keino varautua kuivuuteen luomuviljelyllä, rukiissakaan. Kuten se ei auta perunassakaan, ks. edellä.

Totta on, että erilaiset satunnaiset tekijät tekevät tuosta taulukosta sekavan ja hyppelehtivän. Selvää systematiikkaa on siten vaikea nähdä. Mutta sen voi kuitenkin nähdä, mitä se ei osoita.

[Heikki Jokipii]

Nyt en oikein osaa: mitähän lukuja täytyisi luomusatotilastosta ottaa mukaan (ja jotenkin summata?) sen arvioimiseksi, miten luomurehun tuotannossa viime kesänä kävi?

Yksittäisen dramaattisen esimerkin löysin helposti (ja ehkä pahantahtoisesti):

Tuorerehun hehtaarisato putosi 9 420 kilosta 3 830 kiloon.

Tässäkin saisi Lukella olla valmis skeema, ja se voisi vuosittain ilmoittaa, paljonko luomurehua (ja myös tietysti tavanomaista) sinä vuonna yhteensä syntyi.  Nykyisen erittelyn voisi tietysti säilyttää.

[Heikki Jokipii]

Ei ehkä suoraan liity otsikon aiheeseen mutta läheltä liippaa. On tehty tällainen meta-analyysi siitä ...

A global meta-analysis of yield stability in organic and conservation agriculture

... mikä on satovarmuus luomuljelyssä, suorakylvössä ja tavanomaisessa viljelyssä (ilman suorakylvöä).

Organic agriculture has, per unit yield, a significantly lower temporal stability (−15%) compared to conventional agriculture. Thus, although organic farming promotes biodiversity and is generally more environmentally friendly, future efforts should focus on reducing its yield variability. Our analysis further indicates that the use of green manure and enhanced fertilisation can reduce the yield stability gap between organic and conventional agriculture. The temporal stability (−3%) of no-tillage does not differ significantly from those of conventional tillage indicating that a transition to no-tillage does not affect yield stability.

Eli tutkijat näkevät luomulla olevan mahdollisuuksia kuroa rakoa umpeen, mutta nyt vielä luomu oli tässä suhteessa heikompi menetelmä.

Suorakylvölle ja muulla tavanomaiselle ei asiassa eroa löydetty.

[Heikki Jokipii]

Tässä tutkimushankkeessa ...

Forskare tar sig an sommartorkan

Två forskare vid Lunds universitet söker nu kontakt med lantbrukare, både från konventionella och ekologiska gårdar, och även grönsaksodlare, hästuppfödare och ridskolor.

... voisi ikäänkuin sivutuotteena syntyä tieto siitä, miten tavanomainen ja luomuviljely kuivuuden kanssa pärjäsivät, toisiinsa verrattuina.

Ei nyt ole tietoa, miten tuo tutkimushanke on edennyt, mutta tällaisessa uutisessa ...

https://www.landlantbruk.se/lantbruk/de-som-sadde-havre-i-varas-sitter-starka/

... kerrotaan vähän niinkuin ohimennen tällainen tieto (lihav. HJ):

Till följd av de låga skördevolymerna förra året motsvarande drygt hälften av en normalskörd stack priserna på ekomarknaden upp till rekordnivåer. Nu inväntar handlarna kommande skörd då spannmål, oljeväxter och trindsäd kan handlas till mer normala priser.

– Min bedömning är att de flesta inte har några lager kvar av ekospannmål.

Vertailukohtaa ei kerrota, mutta luomun satotaso putosi siis noin puoleen normaalista luomusadosta, viime vuonna Ruotsissa, kuivuuden takia. Joka on näkynyt hinnoissakin.

Tuon tutkimushankkeen kerrottiin kestävän vuoden, joten tuloksia on odotettavissa joskus ensi vuoden alkupuolella.