Kasvissyönti maailman pelastuksena?

[Heikki Jokipii]

Mennään tässä tuon kotimaisuuden ohi ja otetaan vain kokonaistilanne:

Kotimaisen lihan suosio on jatkunut vahvana – lihan tuonti vähentyi alkuvuonna yli kymmenyksen

Lihan kokonaiskulutus on kotimaassa tammi–syyskuussa ollut viime vuoden kaltaista, ilmenee Kantar TNS Agrin julkaisemista ennakkotiedoista.

Siipikarjanlihan kulutus on tänä vuonna kasvanut neljä prosenttia. Naudanlihan kulutus on laskenut prosentin ja sianlihan kolme prosenttia.

Tammi–syyskuussa lihan kokonaistuotanto kasvoi kaksi prosenttia, pääosin teuraspainojen lisäyksestä ja tuotostason noususta johtuen.

Varmaankin kulutus myös.

Näinhän me kesäkuussa ennustimme:

... niin hyvin vakaasti ollaan edelleen tuolla n. 80 kilon tasolla. Jotta jotain merkitystä asialla voisi vaikka ilmastopäästöjen kannalta olla, pudotuksen pitäisi olla sellainen, että palattaisiin jonnekin 1950-luvun numeroihin. Jos teoreettisesti lasku nyt jatkuisi tuollaisena, sille tasolle palaaminen kestäisi kymmeniä vuosia. Mutta jo vuoden 2020 luvut saattavat näyttää ihan muuta. Mainitusta 1990-luvun notkahduksestakin palattiin takaisin entiselle tasolle ja sen yli jo saman vuosikymmenen aikana, kuten aikasarjasta näkyy.

Niin vähäinen oli tuo muutos, ettei se kiloina vastannut kuin suurin piirtein Suomessa tuotetun luomulihan määrää!   

Vuoden 2019 notkahduksesta palattiin sis takaisin jo seuraavana vuonna. Näin uskallan sanoa, vaikka tietysti koko vuoden lihan kulutuksesta ei voi olla vielä lukua.

[Heikki Jokipii]

Tässä kuitenkin nyt mennään:

Syrjäyttääkö solumaatalous maitotilat tulevaisuudessa? – Maatilat voisivat erikoistua kantasolujen tai bioenergian tuotantoon, ehdottaa tutkija

Eli tuollaisesta on keskusteltu maitofoorumissa. Ja siitä hyvin objektiivisesti kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

[Heikki Jokipii]

Kerran tämä jo käytännössä meni pieleen. Mutta uudelleen yritetään, ja ehkä jotain uusia lähestymistapoja on:

Hylätystä kaivoksesta tuli avaruusajan sirkkakasvattamo – "Sirkkajauhe on luultavasti se juttu, jolla tämä menee läpi"

Mutta jos se uusi juttu on mainosiskulause avaruusajasta, se tuskin menee läpi.

Tämä on se ongelma, johon täytyisi kehittää uusi vastaus:

5 euroa 20 gramman pussilta tarkoittaa 250 euron kilohintaa. Herkun hintana ehkä siedettävä, mutta ruokavalion isompaan muutokseen ei ole.

[Heikki Jokipii]

Viime viikonvaihteen Iltalehdessä oli tämä iso reportaashi:

Sirkkaleivän nousu ja tuho
Sirkkaleipä oli vuoden 2017 suuri suomalainen ruokainnovaatio, joka keräsi huomiota ympäri maailmaa.

Minne katosivat ruokasirkat?

Vuonna 2017 hyönteisruuat rynnistivät markkinoille.

Heinäsirkkoja rummutettiin ruokateollisuuden tulevaisuutena ja ratkaisuna nälänhätiin.

Sirkkaleipä vietiin käsistä Fazerin leipomoista ja muut elintarvikevalmistajat seurasivat perässä. Sirkkakasvattomoja nousi ympäri Suomea.

Nyt kaikki on ohi. Leivät ovat kadonneet markkinoilta ja farmit kaatuneet.

Sirkkabisnes ei romahtanut. Se hiipui hitaasti, suomalaisten huomaamatta.

Joidenkin asioiden muuttamiseen menee ilmeisesti sukupolvi pari. Meillä oli maaseutuvierailulla mukana tuliaisina sirkkanaposteltavia, joista vaimonikin on oppinut pitämään. Mutta ei mennyt siellä kaupaksi eli syöntiin.

Itsehän pääsin makuun maistiaisista Ekomodernistien tilaisuudessa v. 2018. Makuun kyllä, mutta hinnasta en ole koskaan oppinut tykkäämään.

[Heikki Jokipii]

Viime syksynä kiinnitettin huomiota kyselytutkimuksiin, joissa ihmiset kertoivat aikomuksestaan vähentää lihansyöntiä, ja aiemmin myös tehtiin iso numero siitä, että v. 2019 lihankulutus henkeä kohti oli vähentynyt n. 1,5 kiloa edellisestä vuodesta.

Virallisia lukuja saataneen vielä jonkun aikaa odottaa, mutta Kantarin tutkijat jo tiesivät tämän:

Lihan kulutus elpyi korona-aikana: Tuonti romahti – ostajat suosivat kotimaista

Broileri maistuu yhä paremmin naudan- ja etenkin sianlihan kustannuksella. Lihan kulutus kääntyi syksyllä nousuun

.

[Heikki Jokipii]

Kun aikuisia ei saada muuttamaan syömiskäyttäytymistään (vrt. juuri edellä), niin kyllä (toisten) lapset saadaan:

Päiväkoteihin suunnitellaan kasvisruoan lisäämistä – lapset syövät suositeltua enemmän lihaa ja maitoa

[Heikki Jokipii]

Tässäpä näppärä ja luova firma:

Enemmistö suomalaisista pitää ruokakeskustelua polarisoituneena – kasvisruokayritys näki tilaisuuden ja mainosti lihansyönnin puolesta

Kasvipohjaisia elintarvikkeita valmistavien yritysten mainonta on herättänyt viime aikoina keskustelua. Viime vuoden lopulla ruotsalainen Oatly aiheutti kohun Maitomyytit -kampanjallaan. Helmikuun puolivälissä suomalainen Verso Food yllätti Lihalauantai-mainoskampanjalla. Yritys kehotti suhtautumaan lihaan juhlallisena ruokana.

Luultavasti täsmälleen oikea luonnehdinta:

Markkinoinnin apulaisprofessori Henri Weijo näkee Verso Foodin Lihalauantai-kampanjan asiakkaiden ajatusten sanallistamisena.

[Heikki Jokipii]

Näissä yrityksissä on jo nähtävissä tiettyä epätoivoisuutta:

Tulevaisuuden naudanlihapihvi kasvaa navetan sijaan laboratoriomaljassa – bisneksessä pyörivät isot rahat, mutta lupatarkastelu on tiukka

Keinolihan pääsyssä kuluttajien lautaselle esteenä on ollut ennen kaikkea sen tuotannon kalleus.

Lihasta on päästävä eroon, hinnalla millä hyvänsä. Tottakai tulee mieleen luomuliha, ja sen markkinointi, vaikka luomuliha ei vastaaviin hintoihin pääse.

[Heikki Jokipii]

Joidenkin asioiden muuttamiseen menee ilmeisesti sukupolvi pari. Meillä oli maaseutuvierailulla mukana tuliaisina sirkkanaposteltavia, joista vaimonikin on oppinut pitämään. Mutta ei mennyt siellä kaupaksi eli syöntiin.

Itsehän pääsin makuun maistiaisista Ekomodernistien tilaisuudessa v. 2018. Makuun kyllä, mutta hinnasta en ole koskaan oppinut tykkäämään.

Mutta koska teoreettisesti on näin, nämä tutkijat pitävät yhä asian lippua korkealla:

Kovin hyönteisbuumi meni jo, mutta tutkijat uskovat edelleen tuotannon hyötyihin: Hyönteisten kasvatuksesta kiinnostuneille julkaistiin opas

Hyönteisiä voidaan kasvattaa ihmisravinnoksi tai rehuksi ja kasvatus voi olla todella resurssitehokasta, kirjoittajat korostavat.

Mutta aivan vastaavalla tavalla kuin edellä, pari vuotta sitten tekemässämme hintavertailussa, jopa luomujauheliha löi kirkkaasti sirkat. (Kumpaakin sukupuolta olevan) perheenemännän resurssitarkastelussa (eurot) ei tuo tutkijoiden pähkäily vakuuta. Plus sitten se, että syökö perhe tuota.

[Heikki Jokipii]

Myös YLE jatkaa tämän asian puffaamista:

Suomi on koukussa halpaan lihaan vaikka terveys, li­han­tuot­ta­jat ja ilmasto kärsivät – Lihaa pitäisi syödä vähemmän, sanovat suomalaiset Ylen kyselyssä

Ja vetoaa siinä myös kuluttajien kuulemma muuttuneisiin asenteisiin.

Lihan tuotannon pysymisestä käytännössä ennallaan (vaikka olikin ennätysmäärä) saimmekin tänne jo Lukelta tiedon . Nyt kaivattaisiin päivitettyä v. 2020 kulutustilastoa. Veikkaukseni siinä sama: ei muutosta tai aivan olemattoman vähäinen muutos.

Mutta media jatkaa sinnikkäästi yritystä saada tämä käärme pyssyyn. Aina välillä sitten huomataan, etteivät ihmiset teekään niin kuin sanovat.

***

Hiukan on falskia samaan syssyyn valitella tuottajien saamaa pientä hintaa.  Kohteliaina tuottajille esitetään sellaista mallia, jossa lihansyöntiä ei lopeteta mutta syödään kohtuudella. Niin luulen ihmisten kuvittelevan myös tekevänsä. Kun syövät lihaa saman verran kuin ennenkin. Itseni oikeastaan mukaan lukien.

[Heikki Jokipii]

Tuossa tuli sitten vähän ennakkotietoa:

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ottaa esimerkin Tampereen yliopiston kanssa tekeillä olevasta yhteistutkimuksesta, jossa tutkijoilla on käytössään anonyymi data 50 000 suomalaisen S-etukorttiostoksista kahden vuoden ajalta.

– Datan perusteella lihan dominanssi on valtava. Joukossa on perheitä, joissa ei osteta juuri muuta kuin punaista lihaa. Ne, jotka ostavat voittopuolisesti kasviksia, ovat häviävän pieni porukka, Fogelholm sanoo.

– Pientä siirtymää on kohti lihankorvikkeita eli kasviproteiinituotteita, mutta sekin menee portaittain. Punaisesta lihasta siirrytään todennäköisesti ensin siipikarjaan, sitten kalaan ja vasta sitten kasviksiin.

Siitä mitä tehdään. Kun tuossa toisessa tutkimuksissa selvitettiin taas kerran, mitä ihmiset  sanovat tekevänsä. Tai mitä ihmisten mielestä pitäisi tehdä?

Aika kauan muuten tuo tutkimus on ollut "tekeillä".  Olemme toisessa triidissä sitä jo tovin kaivanneet

Tässä kyllä sitten tuoksuu jo elitismi:

Liha on liian halpaa, sanovat myös ravitsemus- ja luonnonvaratutkijat.

– Kulutus on ihan turhanpäiväisesti noussut yli ihmisten ja ilmaston tarpeen. Lihasta on onnistuttu tekemään meille vähän liian helppoa ja halpaa arkiruokaa. Tämä koskee erityisesti halvimpia lihatuotteita eli jauhelihaa ja broilerinsuikaleita, sanoo Minna Kaljonen.

Eikä sitten niinkään niitä tuotteita, joita professorin palkalla on varaa ostaa?

[Heikki Jokipii]

Tämä varmasti parantaa lehmän julkista kuvaa:

Tutkimus: Merilevän lisääminen lehmien rehuun lähes lopettaa niiden röyhtäilyn – ilmastopäästöt vähenevät

Merilevän käyttämistä metaanipäästöjen vähentämiseen on tutkittu jo muutamia vuosia. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa, että pieniä määriä merilevää sisältäva rehu vähentää parhaimmillaan metaanipäästöjä 82 prosenttia.

Olennaista uutta tuossa on, että se voidaan saada aikaan pienillä määrillä. Ja jos tuo Australialainen yritys onnistuu, tarvittavan määrän voi jatkossa ostaa maatalouskaupasta. Tämä saattaa jotakuta aktivistia harmittaakin:

Ratkaisuksi ilmastopäästöihin on usein esitetty karjatalouden tuotteiden käytön vähentämistä. Merilevätutkimus osoittaa, että on olemassa toinenkin vaihtoehto, eli lehmien ruuansulatuksen tuottamien päästöjen vähentäminen.

Harmittaisiko joitakin tutkijoitakin, jotka ovat paljon satsanneet vaihtoehtojen kehittämiseen?

[Heikki Jokipii]

Salaa varmaan haikaillaan sen "kasvisyöntibuumin" perään, mutta näin se nyt on kerrottava:

Lihankulutus on viime vuosina tasaantunut voimakkaan nousun jälkeen

Lihan kokonaiskulutus on pysynyt muutaman vuoden ajan noin 80 kilogrammassa henkilöä kohti. Aiemmin lihan kulutuksen kasvu oli ripeätä, sillä vuonna 2000 Suomessa kulutettiin lihaa noin 70 kiloa henkeä kohti.

Viime ja toissa vuonna kulutus väheni marginaalisesti, mutta siinä ei ole Jansikin mukaan mitään dramaattista. Kulutus on aiempina vuosinakin hetkellisesti vähentynyt ennen palaamista nousevalle trendille.

Nyt ei siis yritetä sitä temppua, että tuollaisen marginaalisen vähentymisen myötä lihankulutus muka olisi kääntynyt laskuun.

[Heikki Jokipii]

Tässä taas lihansyönti on pelastuksena (IPS):

Brasilian maanviljelijät vaihtavat polttopuun biokaasuun

Sillä tällaiseen talouteen tuo perustuu (lihav. HJ):

Maatalous tuottaa raaka-ainetta loputtomasti.

– Biokaasu on meille kullanarvoista, emme enää voi elää ilman sitä, siipikarjankasvattaja Claudete Volkswey vakuuttaa. Volkswey kasvattaa kanojaan Brasilian Paranán osavaltiossa, Toledon kunnassa.

Claudete Volksweylle ja hänen perheelleen polttopuun vaihtaminen biokaasuun merkitsi sitä, että he pystyivät pitämään kanatarhansa 19 000 kananpoikaa lämpiminä pakkasöinä eikä heidän enää tarvinnut herätä kaksi tai kolme kertaa yön aikana kohentamaan tulta puu-uunissa.
[..]
Biokaasusta on yleisemminkin tulossa tärkeä energianlähde Brasiliassa. Maatalouden, teollisuuden ja kaupunkien tuottamassa valtavassa jätemäärässä on potentiaalia, josta nykyään hyödynnetään vain kaksi prosenttia. Näin sanoo Brasilian biokaasusektorin yritysten ja tuottajien yhdistyksen presidentti Alessandro Gardemann.

Etelä-Brasiliassa sika- ja siipikarjakasvatuksen lisääntyminen edistää biokompostointia, joka paisuttaa tilojen voittoja, vähentää kustannuksia ja auttaa täyttämään tiukkenevia ympäristövaatimuksia. Teollisen kokoluokan biokompostoreilla voi olla tärkeä rooli myös energiajärjestelmässä, turvaamassa energiantuotantoa olosuhteista riippuvaisten tuuli- ja aurinkoenergian lisääntyessä. Samalla ne vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä.
[..]
Sianlanta on kuin kultaa biokaasutuotannolle. Volksweyn perhetilan kompostoriin lanta tulee tilan 9 000 possun sikalasta, jota Volksweyn poika hoitaa. Koko Toledoon on keskittynyt Brasilian suurin määrä sikoja, noin 1,2 miljoonaa.

Tuosta lainauksesta selvinnee dilemma: kasvihuonekaasuja vähennetään laajalla toiminnalla, joka ihan varmasti itsessään lisää kasvihuonepäästöjä.

[Heikki Jokipii]

Maailma.netin otsikko ja ingressi:

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Maailma.net  11.5.2021

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.

Lihavointi tuossa HJ.