Missä ovat ruoan riskit

[Heikki Jokipii]

Tällä tavalla luomuväkikin nyt näyttää tulevan "haaskalle" eli pistävän kyntensä tähän MRSA-asiaan:

Antibioottiresistenssi vaatii vaihtoehtojen kehittämistä eläinten terveydenhoitoon ja eläinlääkintään

Johon voi kyllä sanoa, että varmasti kaikki toimivat vaihtoehdot ovat tähän ongelmaan tervetulleita, mutta noista luomun vaihtoehdoista se ei löydy.

Tuollakaan esitelmöitisijällä ei muuten ollut esittää lukuja siitä, miten MRSA:ta luomutiloilla esiintyy. Lopulta tuon jutun perussanoma olikin se, että MRSA leviää eläinten kuljetuksista:

Nykyään esimerkiksi sikoja kuljetetaan pitkiä matkoja maasta toiseen, mikä heikentää eläinten kuntoa, altistaa niitä sairauksille ja levittää samalla tauteja aiheuttavia bakteereja.

Esimerkiksi MRSA:ta esiintyi vuonna 2007 jopa yli 40 prosentissa jalostussikaloita Euroopan suurimmissa sianlihan tuottajamaissa. Jalostussikoja kuljetetaan suuressa määrin maiden sisällä ja maasta toiseen. Sikojen mukana resistentit mikrobit leviävät nopeasti maasta toiseen. Tätä Walkenhorst nimitti resistenssiturismiksi.

Mutta ei tuota taas sitten "fytoterapialla" estetä. Homeopatiasta puhumattakaan (sitä hän ei sentään ottanut esille).

[Heikki Jokipii]

Tämä tutkimus ...

Buffer zone guidelines may be inadequate to protect produce from feedlot contamination

... kertoo, että EHEC-bakteeri pystyy liikkumaan ilmateitse pitempiä matkoja kuin on ennen oletettu. Niimpä jopa 120 metrin (400 jalan) suojaetäisyys vihannesmaasta karjankasvatusalueelle (nykyinen suositus USA:ssa) ei ole ehkä riittävä.

Onko Suomessa/EU:ssa tällaista suositusta? Miten tämän asian käytännöt täällä ovat, onko tällaista riskiä?

[Heikki Jokipii]

Ruokatieto on koonnut otsikon "Syömisen teesit auttavat keskittymään olennaiseen" joukon teemaan sopivia artikkeleita. Alaotsikon "Teesi 1. LAATU MAKSAA HIUKAN ENEMMÄN" alla on

1. artikkeli Ruokaturvallisuus laajenee uusilla bakteerikartoituksilla ja

2. artikkeli Pienjuustolan menestyksen avain on lähiruuan arvostus, jossa väliotsikossa tieto:

"Tuore raakamaito tulee läheltä"

En nyt tiedä, selviääkö EHEC tai listeria juustonvalmistusprosessin hengissä, mutta siis, selviäisikö? Kuumennetaanko siinä jossain vaiheessa prosessia maito riittävästi?

[Heikki Jokipii]

Vastaus tuohon kysymykseeni löytyi helposti, tästä USA:n elintarvikeviraston artikkelista:

The Dangers of Raw Milk: Unpasteurized Milk Can Pose a Serious Health Risk

Eli kyllä taudinaiheuttajat selviävät tuon valmistusprosessinkin läpi, raakamaidosta tehdyssä juustossakin on tämä riski:

According to an analysis by the Centers for Disease Control and Prevention (CDC), between 1993 and 2006 more than 1500 people in the United States became sick from drinking raw milk or eating cheese made from raw milk.

(lihav. HJ)

Tuon soisi tulevan siis Ruokatiedonkin tietoon, ennen kuin se kertoo meille ruokatuotannon "laadusta" tai "vastuullisuudesta".

[Heikki Jokipii]

Vaikka MOT-ohjelmasarjan edellinen MRSA-juttu oli humpuukia, tämä väite täytyy käsitellä erikseen:

Professori: Superbakteeri ruuassa aina riski

Tässä nyt alkuun Eviran UKK asiasta:

Usein kysyttyä ESBL:stä

Ihan tämän ensimmäisen Googlen hakutuloksen mukaan tässä luomu nyt pisteillä voittaisi:

Comparison of ESBL contamination in organic and conventional retail chicken meat

Prevalence of ESBL producing micro-organisms was 100% on conventional and 84% on organic samples (p<0.001).

Minkä arvoinen tämä erävoitto oli, selvinnee keskustelussa. Luultavasti ei kovin iso voitto, jos jo ko. ohjelman selostus kertoo näin (lihav. HJ):

Hänellä on selvä näkemys siitä, miten todennäköistä on, että ESBL-bakteerit tarttuvat kananlihasta ihmiseen.

”Se ei ole todennäköistä, se on varmaa. Kyse ei ole siitä, tapahtuuko sitä vaan siitä, miten usein sitä tapahtuu.”

PS. klo 18:50: Maaseutumediassa oli ilmestynyt tällainen eräänlainen vastine MOT:lle:

Kerrottiinko koko totuus MOT:n ESBL-ohjelmassa?

Sen pääsanoma oli tämä:

Ohjelmassa annettiin sellainen kuva, että eräitten sauvabakteerien ESBL-ominaisuus leviäisi lähes yksinomaan broilerinlihan välityksellä.

MOT:n sinänsä ansiokasta tiedottamista jäi pahoin varjostamaan se, että bakteerin tärkeimmät leviämistavat jätettiin suurin piirtein mainitsematta.

Tässä taidettiin kyllä ampua yli, halussa puolustaa broilerintuotantoa:

Suomessa tuotantopolven broilereita ei ole lääkitty antibiooteilla vuoden 2008 jälkeen. Tästä syystä resistentit bakteerit eivät lisäänny lihantuotantovaiheessa.

Mikseivät lisääntyisi, jos ovat päässeet eläimeen kiinni? Kysehän on resistenssistä, eiväthän bakteerit kai sentään antibiootteja syö? Minusta tässä on sama harha kuin MRSA:n kohdalla, että kun bakteeri on syntynyt olosuhteissa, joissa on käytetty paljon antibiootteja, niin (kaikkien) antibioottien välttäminen  muka suojaisi ko. bakteerilta.

Tai sitten on kyse eräänlaisesta esi-pasteurilaisen käsityksen muunnelmasta: vaikka bakteerit eivät synnykään liasta, niin antibiiootit aina ja kaikkialla tuottavat enemmän tai vähemmän välittömästi ja varmasti resistenttejä bakteereja.  - Vaikka juuri oli aiemmin sanottu, että ko. bakteerit tulevat Suomeen pääosin Aasiasta ...

[Heikki Jokipii]

Evirakin ilmaisee kyllä UKK:ssaan tämän asian epäselvästi, eli synty ja leviäminen ikäänkuin sotkeentuvat (lihav. HJ):

4. Miten ESBL leviää?

ESBL-kannat voivat siirtyä ihmisten ja eläinten välillä. Tuotantoeläinten ESBL-lähteistä tai ESBL:n leviämisestä on toistaiseksi hyvin vähän tietoja. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että ESBL/AmpC-bakteerit ovat Suomessa päässeet broilereiden tuotantoketjuun maahantuotujen isovanhempaispolven untuvikkojen suolistossa tai limakalvoilla. Tärkeänä yleisenä riskitekijänä ESBL-kantojen syntymiselle maailmassa pidetään eräiden laajakirjoisten antibioottien, kolmannen ja neljännen polven kefalosporiinien, käyttöä eläinten lääkinnässä. Suomessa kolmannen ja neljännen polven kefalosporiinien käyttöä eläimille on rajoitettu lainsäädännöllä.

Eli siis ulkomailta on asia - mitä ilmeisimmin - tullut. Mutta sitten saman otsikon "Miten ESBL leviää?" alla kerrotaan niiden synnystä, ja siitä, että Suomessa on syntyolosuhteita pyritty estämään lainsäänsäädännöllä. Otsikon johdosta voisi joku luulla, että tuolla lansäädännöllä olisi jotain vaikutettu myös niiden leviämiseen. Eli tuo äskeinen Maaseutumedian harha tuli täältä?

Mutta kaiken kaikkiaan alustava kantani on kyllä nyt, että MOT oikein etsimällä etsi tämän ongelman esiin, joka oikeasti ei sellainen ole. (Aivan kuten MRSA:n tapauksessakin.) Viranomaisten tietysti täytyy silti tarkkailla tilannetta, ja niin nyt koko EU:n puitteissa tehdään, mutta kuluttaja voi käsittääkseni olla aivan huoleton: sen kun jatkaa sillä "hyvällä työskentely- ja käsihygienialla", jonka hän tekisi muutenkin. Tai ainakin pitäisi tehdä. 

___________

Jos vähäisiä tai olemattomia ongelmia paisutellaan, lopputuloksena voi olla, että suuren yleisön piirissä leviää (välinpitämätön) asenne, että "jos noita kaikkia kuuntelee, kohta tässä ei uskalla syödä yhtään mitään". Kun sitten tulee iso, todellinen ongelma, niin siitä tiedottamisen on sitten ylitettävä tuon asenteen "muuri" ...?!


PS. klo 16: Näin ollen, taidanpa linkata Maaseutumedian tähänkin kirjoitukseen (Hannu Koiviston pääkirjoitus siellä):

MOT:n ESBL -pieru haisi pahalle

[Heikki Jokipii]

Eipä ollut tämäkään luomutuote sitten turvallinen:

Seesaminsiemenissä salmonellaa

Tekstissä (6.2.15) tuotteen luomuisuus kerrottiin, jostain syystä ei otsikossa.

Muutamaa päivää aiemmin (3.2.15) oli myös kyse seesamista, sillä kertaa seesamitahnasta. Ja myöskin salmonellasta. Siitä, että sekin tuote oli luomua, ei kerrottu koko uutisessa:

Seesamitahnan takaisinveto salmonellan vuoksi

Toki, kun katsoi maahantuojan ja liikkeet, jossa ko. tuotetta oli myynnissä, arvasi hyvin, että luomuahan se. Vähänkin saksankielen taitoiset näkivät tietysti ko. purkin kyljessä sanan "Bio" (jota siellä luomusta käytetään).

Hiukan tämä epäilyksemme ...

Yhdysvalloissa oli tämän tiedon mukaan havaittu, että luomutuotteet joutuvat 4-8 kertaa tavanomaista todennäköisemmin takaisinvedon kohteeksi, juuri turvallisuusriskien takia.

Ellei tätä asiaa Eviralla rutiininomaisesti tilastoida, olisi varmaan tässä tällaisen erityistutkimuksen paikka. Onkohan EFSA:lla asiasta EU:n laajuista tilastotietoa?

... että jotenkin näin voisi olla meilläkin, siis tuosta nyt vahvistui. Vahvistui vain, ei vielä varmistunut. (Ja Evirahan vastasi meille, ettei asiaa Suomessa tai EU:ssa systemaattisesti tilastoida, eli ei varmistu vähään aikaankaan.)

[Heikki Jokipii]

Evira kertoo takaisinvetojen palstallaan:

Ananas-mango-papaija hedelmäpakasteen papaijassa hyväksymätöntä muuntogeenistä papaijaa

Ja siinä:

SOK pyytää kuluttajia hävittämään tuotteen ja palauttamaan tyhjän pakkauksen ensisijaisesti ostopaikkaan [...]

Me sanomme: ÄLKÄÄ HÄVITTÄKÖ TUOTETTA. SYÖKÄÄ SE HYVILLÄ MIELIN.

Muuntogeeninen papaija on yksi geenitekniikan menestystarinoista, eikä minkään näköistä riskiä sen syömisessä ole. Sitä syödään iloisesti mm. USA:ssa ja Kanadassa. Se on kehitetty alunperin Havaijissa. Useat Aasian maat ovat kehittämässä vastaavia GMO-papaijalajikkeita, jotka olisivat vastustuskykykyisiä paikallisia viruksia vastaan.

Ks. GMO Compass: Papaya

Kyllä, olisi parempi, jos nämä GMO-lajikkeet hyväksyttäisiin EU:ssa virallisesti. Mutta kun tiedämme, miten EU tässä asiassa toimii ...

S-kanavan selvitys kertoo asiasta:

Tuote vedetään pois myynnistä, koska ananas-mango-papaija –hedelmäsekoituksen sisältämä papaija on Intiassa viljeltävää GMO-lajiketta. Kyseistä lajiketta myydään EU:n ulkopuolella. Sen myynti ei kuitenkaan ole sallittua EU:n alueella.

Ja edelleen:

Onko tuote minulle vaaraksi? Olen ehtinyt tehdä kyseistä smoothieta ennen kuin tiesin takaisinvedosta.

Elintarvikkeiden raaka-aineina käytettävät muuntogeeniset kasvilajikkeet käyvät läpi mittavan turvallisuusarvioinnin ennen niiden hyväksymistä käyttöön. Kyseiset lajikkeet ovat yhtä turvallisia elintarvikkeiden raaka-aineina kuin perinteiset verrokkinsa. Smoothiessa käytetystä GMO-papaijasta ei ole kuitenkaan tehty EU:ssa vaadittua turvallisuusarviota. GMO-papaijaa viljellään kuitenkin yleisesti ja myydään monissa EU:n ulkopuolisissa maissa.

PS. 26.2.13: Ja tässä Jussi Tammisolan kommentti samaan asiaan Ilta-Sanomissa 24.2.15 (pdf):

Terve papaija on parempaa

[Heikki Jokipii]

Yksityismailissa eräs tiedemies kertoi minulle yrityksestään olla asiassa avuksi:

Kysyin paikallisessa Prismassa tuota papaijaa, sillä olisin tarjoutunut 'hävittämään' sen ihan ilmaiseksi!  Mutta vastausta ei tullut.

[Heikki Jokipii]

Duodecim-lehdessä oli v. 2013 ilmestynyt tämä analyysi:

EHEC - mitä opimme Saksan vuoden 2011 epidemiasta?

***

Löysin tämän artikkelin siinä yhteydessä, kun minun täytyi vastata tälle blogistille siinä asiassa, että muuntogeenisia itujen siemeniä ei Suomessa myydä, ei ole lainkaan saatavissa:

SINIMAILASEN ITUJA


PS. 7.3.15: Kun siellä huomautin, että ...

Koska sinimailanen ei ole EFSA:n (EU:n) hyväksyttyjen GMO-lajikkeiden listalla, mitkään myytävistä sinimailasen siemenistä Suomessa eivät voi olla geenimanipuloituja.

... niin siitä tiedosta ko. blogisti vielä kiitti ja kertoi tarkistavansa asian. Mutta kun sitten jatkoin, että ...

Sitäpaitsi luomuitujen suosiminen ei ole edes järkevää. Saksan v. 2011 epidemia levisi luomuitujen kautta. Ks. Duodecim: [ja em. linkki]

... niin se oli hänelle jo liikaa.  Vedoten siihen, että hänen bloginsa on yksityisen ihmisen blogi, kehotti minua menemään muualle, suuremmilla areenoille, julistamaan. Ja uhkasi sulkea kommentoinnin. Ja on nyt sen tehnyt, tai ainakin poistanut minun kommenttini.

No, miten sen nyt ottaa. Oikein yksityisen blogin ihminen pitäisi omalla mikrollaan. Pitämällä blogia internetissä haluaa sanoa jotain koko maailmalle - tai ainakin sanoo. Niin hän kuin minäkin/mekin (meillähän voi kaikkea kommentoida!). Mutta se oli nyt hänen valintansa, hänen bloginsa osalta.

[Matti Pekkarinen]

Alkaa näyttää, että edes sitä ainoaa, hiuksenhienoa, oletettua paremmuutta (jäämien vähäisyyttä) ei luomuruuassa todellisuudessa ole.
Tänään (20.3.2015) MT kertoo, että:
" Suomalaiset elintarvikkeet ovat Euroopan unionin puhtaimpien joukossa. Jäämiä löytyi 24 prosentista näytteitä, selviää Euroopan ruokaturvallisuusviranomaisen Efsan tekemästä tutkimuksesta. Näytteistä 0,9 prosenttia, eli kolme kappaletta, ylitti vuonna 2013 laissa sallitun määrän jäämiä. Suomi putosi nollakerholaisten joukosta, sillä vuonna 2012 ylityksiä ei löytynyt lainkaan.
”Olemme edelleen samassa luokassa, sillä tämä mahtuu satunnaisvaihteluun. Yleensä näitä sattuu 1–2 vuodessa”, ylitarkastaja Pirkko Kostamo elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta sanoo.
Luomutuotteissa jäämiä oli selvästi vähemmän kuin näytteissä keskimäärin.
Luomutuotteissa 16 prosentista löytyi jäämiä, laiton määrä alle prosentista.

Kukin voi tutkia punertavalla näkyvää tekstiä ja miettiä, onko ero kovin selvä.
Varsinkin, kun todennäköisesti EVIRA ei noteerannut näiden aineiden jäämiä. Niitähän käyttää nimenomaan luomutuotanto.
Henki ei nykyään syömällä lähde: http://mattipekkarinen.net/linkit.htm#elinika

[Heikki Jokipii]

Varsinkin, kun todennäköisesti EVIRA ei noteerannut näiden aineiden jäämiä. Niitähän käyttää nimenomaan luomutuotanto.

Ei kai tässä auta muu, kuin kysyä asiaa Eviralta. Eli tutkitaanko noiden aineiden jäämiä myös? *)

Minusta noiden ko. listassa mainittujen lisäksi on olemassa muitakin luomun käyttämiä torjunta-aineita, mm. erilaiset kuparijohdannaiset. Vaikkei niitä käytettäisi Suomessa, niin tuontiluomussa voisi jäämiä olla. En nyt ole varma, voiko näistä kuparijohdannaisista tulla jäämiä itse tuotteeseen, vai onko niiden pääasiallisin haitta maaperän pilaaminen.

Outoa sinänsä, että kuparimyrkkyjä ei mainita tuossa luomulle sallittujen aineiden listassa: olisiko niin, että ne eivät niihin varsinaisesti kuuluisi, mutta niitä koskisi joku poikkeuslupapäätös (joka muuten tulee ilmeisesti kohtapuoleen uudelleen harkittavaksi: vuodesta 2009 seitsemän vuotta olisi 2015 tai 2016?). Taidanpa kysäistä saman tien näistäkin asioista.

Mutta olennainen on tietysti Matin tämä huomio:

Alkaa näyttää, että edes sitä ainoaa, hiuksenhienoa, oletettua paremmuutta (jäämien vähäisyyttä) ei luomuruuassa todellisuudessa ole.

Jos siihen vielä lisää sen, miten vähäisiä ylipäänsä nämä jäämien aiheuttamat riskit ovat ...

________________

*) USA:n tilanteesta meillä on tämä tieto Steve Savagen artikkelista ...

Pesticide Residues On Organic: What Do We Know?

... että "luomumyrkkyjä" ei testata, tulevaisuudessakaan, siellä:

There will be no testing for organically approved pesticides.

Mutta miten tämän asian laita on EU:ssa ja Suomessa, se siis on selvitettävä.

[Matti Pekkarinen]

Joudun, asiaa tarkemmin mietittyäni, korjaamaan aiempaa viestiäni:

Väittämäni "Henki ei nykyään syömällä lähde" ei pidäkään paikkaansa. Pitää vaan syödä oikein,   syödä luomua! 

Matti

[Heikki Jokipii]

Varsinkin, kun todennäköisesti EVIRA ei noteerannut näiden aineiden jäämiä. Niitähän käyttää nimenomaan luomutuotanto.

Ei kai tässä auta muu, kuin kysyä asiaa Eviralta. Eli tutkitaanko noiden aineiden jäämiä myös?

Tein tavallaan nopeimman ratkaisun. Pistin tämän sivun palautteeseen kysymykseni:

Tästä sivusta "Usein kysyttyä kasvinsuojeluainejäämistä" puuttuu tieto siitä, testataanko myös luomussa hyväksytyt torjunta-aineet elintarvikkeista.

Heikki Jokipii

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry

(tarvittaessa yhteyttä: jokiheik@hotmail.com)

Siitä, pahus, unohtuivat nuo kuparijohdannaiset, mutta jatketaan ...

PS. Mutta kuten Matin edellisestä puheenvuorosta selviää, sitä ei aina osaa olla niin täsmällinen kuin haluaisi! 

[Heikki Jokipii]

Tämä uutinen oli tänään Hesarissakin:

Evira suosittelee kuumentamaan raakamaidon

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksen mukaan yersiniabakteeri voi lisääntyä jääkaappilämpötilassa jopa parissa päivässä niin, että se sairastuttaa myös terveen ihmisen. Sen vuoksi Evira suosittelee edelleen, että raakamaitoa käytetään vain kuumennettavien ruokien valmistamiseen.

Helpoimminhan tämä tapahtuisi niin - ja silloin voisi olla maidon suhteen huoleton - että maito pastöroitaisiin! 

Niin ei tuossa Eviran uutisessa ihan sanota, mutta rivien välissä se on: parasta on olla kokonaan käyttämättä raakamaitoa.