Missä ovat ruoan riskit

[Heikki Jokipii]

Kansanedustaja Lea Mäkipää (PS):

Keskustelu elintarviketurvallisuudesta

Kirjoitus tuo esille kaiken maailman argumentit ja näkökulmat, mutta lainaamme tämän kohdan (lihav. HJ):

Tulisi tunnustaa, että halpa ja pitkälle prosseoitu ruoka ei ole sama kuin perinteinen suomalainen ruoka on ollut. Luomu on tutkitusti paras, se maksa vähän enmmän ostettaessa. Luomu raaka-aineista voidaan myös tehdä laadukasta valmisruokaa, siis lähiruokaa. Ruoka-aineallergiat ovat paljon tutkittu ja nopeasti lisääntyvä ilmiö. Onko niin, että elimistö hylkii itselleen haitalloista pitkälle prosessoitua? Luomutuotteille harvemmin ihmiset allergisoituvat.

Onko ensimmäistäkään tutkimusta, joka antaisi tukea Mäkipään noille monille väitteille, juuri ruokaturvallisuuden näkökulmasta? Ja erityisesti luomun "paremmuudelle"? Minun tietääkseni ei ole.

Mäkipää on tietysti oikeutettu omiin mielipiteisiinsä, mutta ...

[Heikki Jokipii]

Senhän piti olla turvallista, valvonnan kunnossa ja riskit hallinnassa, eikö?

Raakamaidosta epäillään tarttuneen suolistotulehduksia Uudellamaalla

Kyllä, Evirakin tietää asian:

Raakamaidon takaisinveto

Mahtaako Helsingin Uutiset kertoa yhtä näyttävästi tästä tapauksesta kuin se kertoi tuotteen markkinoille tulosta (vain) kaksi kuukautta sitten:

Raakamaitoa saa nyt kaupoista

– Ihmisille tuntuu olevan yhä tärkeämpää, että he tietävät, mistä elintarvikkeet tulevat ja mitä suuhunsa laittavat, Ollinsalon kanssa raakamaitobisnestä pyörittävä Kirsi Kekäle kertoo.

Tämän jälkeen saattaa olla, että ihmiselle on yhä tärkempää, että "he tietävät ... mitä suuhunsa laittavat"!

[Heikki Jokipii]

Hesarin mukaan ko. tilalla on tehty kaikki määräysten mukaiset testit, mm. EHEC:stä jne. Mutta yersiniaa ei ollut testattu, koska sitä ei ole vaadittu, koska sitä "ei ole maitotiloilla esiintynyt".

Nyt sitä kuitenkin esiintyi. Oikeastaan on outoa, ettei sitä ole vaadittu testattavaksi, jos Evira sen kuitenkin nettisivullaan tietää yhdeksi raakamaidon riskiksi.

Toisaalta tietysti tiedämme, että pastörointi olisi ottanut hengiltä yersiniatkin, kyselemättä. Emme olisi koskaan välttämättä edes saaneet tietää sen esiintymisestä.

Kun joku joskus on hakenut julkisuutta uhkarohkeilla urheilutempuilla (esim. jonkun aikakauslehden kautta) ja sitten loukkaantunut, ja tarvinnut julkisen terveydenhuollon palveluja, on kysytty, kenen oikeastaan kuuluisi tässä kustannukset maksaa.

Tässä yersinia-epidemiassa käytetään aika lailla yhteiskunnan voimavaroja, elintarvikkeiden testauksesta aina sairaalahoitoon. Jotka lisäkustannukset olisi voitu välttää, jos eräät kuluttajat eivät uhkarohkeasti olisi valinneet raakamaitoaan. Ja poliitikot, viranomaiset ja liikeyritykset tätä asiaa tukeneet.

Yersinia onneksi aiheuttaa yleensä vain väliaikaista epämukavuutta, ja vain harvoin pitkäaikaista haittaa. Jolloin kustannuksetkin jäävät pienehköiksi. Toisin on, jos EHEC sattuisi läpäisemään tämän varotoimenpiteiden seulan, kuten Saksasta tiedämme. On oikeastaan kysyttävä, onko ihmisillä oikeastaan oikeutta kieltäytyä pastöroinnin kaltaisesta toimenpiteestä? Pitäisikö asiassa vaatia tuottajilta tai kuluttajilta kaikki raakamaidon vahingot korvaava täysvakuutus?

[Heikki Jokipii]

Kappas vain! Me Naiset julkaisi tällaisen artikkelin:

Asiantuntija: Lisäaineista voi olla jopa hyötyä

Luomu ei ole aina tae terveellisyydestä, sanoo professori Duodecim-lehdessä.

Valitsetko kaupan leipähyllyssä lisäaineettoman leivän? Noidutko muro- ja keksihyllyn välissä pakkausten kilometrin pituisia ainesosalistauksia? Onko kasvisvalintasi aina luomu?

Tämän jutun luettuasi saatat miettiä valintojasi uudelleen.

– Ruoan lisäaineista on tullut huonon ruoan mittari perusteettomin syin, lataa professori Marina Heinonen Helsingin yliopistosta uusimmassa Duodecim-lehdessä.

Ja tässä sitten suora linkki sinne Duodecim-lehteen:

Ruoan lisäaineet ja terveellisyys

[Heikki Jokipii]

Raakamaidon riskejä on myös puutiaisaivokuume, kertoo HS tänä aamuna.

Tosin - selittämättömästä syystä - käytännössä vain vuohenmaidossa. Virossa v. 2005 oli ollut epidemia vuohenmaidon myyntikampanjan yhteydessä.

[Heikki Jokipii]

Tämän tutkimuksen mukaan suomalaiset aivan väärin pitävät lisäaineita ruoan suurimpana riskinä.

Mikähän on tilanne muissa maissa? Taitaa olla samansuuntainen.

Ja kun tämä on näin, niin sitten eräät kaupalliset toimijat mukautuvat siihen, ja ryhtyvät myymään ja mainostamaan lisäaineettomia tuotteita - ja näin vahvistavat tuota väärää käsitystä! Jolloin kohta kilpailijoidenkin on toimittava samalla tavalla, ja ...

Tämän kierteen saisi ehkä katki, jos esim. syntyisi kansanliike, jossa liian nopeasti pilaantuvia elintarvikkeita ryhdyttäisiin systemaattisesti palauttamaan kauppaan ja vaatimaan rahoja takaisin.

[Heikki Jokipii]

Nyt Helsingin Uutiset julkaisi vastuullisesti myös näyttävästi tämän raakamaidon suhteen kriittisen artikkelin.

Ja myös paperilehdessä, vaikka eri otsikolla.

Kauppiaiden haastatteluista selvisi, että raakamaidolla on onneksi vain pieni ostajakunta.

[Heikki Jokipii]

YLE:

THL: Raakamaito varmistui suolistotulehduksen aiheuttajaksi

Mitäpä me tuohon sanoisimme? Paitsi sen, että mitäpä me san ...

"Kyseinen raakamaitoepidemia on laajin koskaan Suomessa esiintynyt."

Mutta ennätyksethän on - Suomessa kai ainakin - vain luotu rikottaviksi!

Kun "lajin päävalmentaja" MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio tuosta vähän toipuu, niin ...

[Heikki Jokipii]

Tuosta tapauksesta osataan ilmeisesti kuitenkin ottaa oppia:

- yersinia liitettäneen jatkossa testattaviin asioihin
- Hesarin mukaan ministeriö valmistelee asetusta, jossa kielletään raakamaidon käyttö riskikohteissa (mm. päiväkodit, vanhainkodit ja sairaalat) ... josta tietysti voidaan sanoa, että askel on "oikeansuuntainen mutta riittämätön" ...

[Heikki Jokipii]

Itäväylän mukaan viranomaiset valmistelevat ko. tilalle raakamaidon luovutuskieltoa, HS:n mukaan se olisi jo heti voimassa.

Kielto voidaan kuulemma purkaa heti, kun tila todistaa, ettei bakteeria maidossa enää ole.

Mutta sitten HS kirjoittaa, että yersinia-bakteerin "toteaminen näytteistä voi olla kuitenkin hankalaa". Miten hankalaa? Eikö siis toimivaa ja luotettavaa testiä sille ole?

Ellei sellaista testiä ole, eikö se olisi argumentti raakamaidon myynnin täyskiellon puolesta?

Siis tarkentaen: pastöroinnin pakollisuuden puolesta. Muutoin maito voisi vapaasti olla käsittelemätöntä, vaikka kuinka "raakaa".

[Heikki Jokipii]

Näissä uutisissa toistuu, että ko. tila ei ollut syyllinen.

"Teknisesti" se tietysti pitää paikkansa.

Mutta - mitä syytä - ja oikeutta - ylipäänsä, oli yrittää rahastaa ihmisten taikauskoisuudella? Vrt. edellä esitetty ehdotukseni vakuutuuksista.

Tai, nyt kun niitä vakuutuksia ei ollut - mikä olisi, että ko. tila (ja siitä eteenpäin meijeri, jälleenmyyjä yms.) olisivat korvausvelvollisia näihin vahinkoihin ja niistä aiheutuneisiin kustannuksiin?

Edes osaan niistä? Sen sijaan, että me verovaroista asian korvaamme? (Vaikka toki lääketieteellinen välitön apu täytyy aina suoda, syystä riippumatta,)

Amerikassa näin kyllä olisi käynyt! 

[Jarrumies]

Nyt tuli kova yhteenvetotutkimus norjalaiselta viralliselta taholta.

Norjan ruokaturvallisuuskomitea VKM (Norwegian Scientific Committee for Food Safety) on juuri julkaissut yhteenvedon luomun ja tavanomaisen ruoan eroista.

http://www.vkm.no/om-vkm
VKM offisielt norsk kontaktpunkt for EUs mattrygghetsorgan EFSA. EFSA gjør uavhengige, vitenskapelige risikovurderinger og gir råd om forhold knyttet til trygg mat til EU-kommisjonen, EU-parlamentet og til medlemslanden


Komitea ei löytänyt luomun ja tavanomaisen ruoan vaikutuksissa terveyteen merkittäviä eroja.

Yhteenvedon yhteenvedosta:
http://www.english.vkm.no/dav/a288d8e59a.pdf

For human health, the main conclusions are that consistent evidence of clear positive or
negative effects on human health as a result of consuming an organic diet, in comparison with
a conventional diet has not been presented. There are reported indications of health benefits
from organic food on risk of atopic diseases in children and a positive impact of organic diets
on general health in animal models. The evidence is not sufficient to draw any conclusion.
None of the studies on human health reported negative health effects from organic food
consumption compared with conventional foods. There are some differences in concentrations
of nutrients and other bioactive compounds in organic, compared with conventional foods.
However, differences are mostly small and no differences have been found in e.g. biomarkers
of antioxidant status, hence the relevance for health in humans on a well-balanced diet is
uncertain. There is currently no firm evidence to conclude that organic products are more or
less microbiologically safe than conventionally produced foods, and it may be assumed that
any possible differences between organic and conventional productions concerning the
prevalence of pathogens or antimicrobial resistance in Norway will be small or insignificant.Organic foods contain lower amounts of pesticides than conventional food, and lower urinary
concentrations of pesticide metabolites in children have been observed from abroad. In
Norway, the estimated exposure to pesticide residues in conventional food is low, and well
below what is likely to result in adverse health effects. The finding of pesticide residues
which exceeds established regulatory limits in a minority of tested samples, is not considered
to result in adverse health effects. Available data suggest that the combined exposure to
multiple pesticide residues is not likely to result in increased human health risk.

Suomalainen ruoka-asiatuntija Fogelholm näyttää twiitissään yhtyvän komitean tulkintaan:

Mikael Fogelholm ‏@MikaelFogelholm  · 13 t 
Norjassa: luomun ja tavanomaisesti viljellyn ruoan terveysvaikutuksissa ei osoitettavissa eroja. http://www.english.vkm.no/dav/a288d8e59a.pdf … Tulkinta minusta ok.

[Heikki Jokipii]

Jarrumiehen tuolla toisessa keskusteluhaarassa esiintuomasta ruotsalaisesta artikkelista tämä Suomessakin tyypillinen argumentaatio (lihav. HJ):

Den största anledningen till att människor väljer ekologiskt är av hälsoskäl. Det finns en oro över kemikalierna i vår mat, och cocktaileffekten, det vill säga när en mängd olika kemikalierester kan bilda farliga effekter, även när de ligger under gränsvärdena. Allt fler studier visar på kopplingar mellan hälsoproblem och kemikalier i vardagen. Nyligen testade Livsmedelsverket frukter och hittade spår av bekämpningsmedel i 9 av 10 konventionella, men inte i de ekologiska. Samtidigt tonade Livsmedelsverket ner resultatet eftersom kemikalieresterna är så små att de inte är skadliga. Men vem vill ha rester av gifter och bekämpningsmedel i sin mat? Även om de skulle ligga under gränsvärdena.

Tosiasiassa tuossa ei tuotu esiin yhtään tutkimusta, joka olisi todella osoittanut torjunta-ainejäämien vaikutuksen terveyteen. Ja sikäli kuin tiedän, maailmassa ei ole ilmestynyt "yhä useampia" tällaisia tutkimuksia, pikemminkin päinvastoin. *)

Mutta sitten mennäänkin niihin tutkimuksiin, joissa torjunta-ainejäämiä on löydetty ruuasta. Ja sitten kysytään tuo retorinen kysymys, että kukapa haluaisi tällaisia myrkkyjä ruokaansa.

Ja kyllähän se tottakai näin on: edes minulla, "myrkkyviljelyn" paatuneella puolustajalla, ei ole kotona maustehyllyllä purkkeja, joista ripottelisin vähän torjunta-aineita ruokaani, jos niiden määrä ei tunnu annoksessa riittävältä .. 

__________

*) tietysti tuon kirjoittajat voivat vetäytyä sen taakse, että hehän puhuivat vain yleisesti "arkipäivän kemikaaleista", jonka alle mahtuu kyllä sitten niin paljon, että asiasta voidaankin sanoa illmestyneen "yhä useampia" tutkimuksia.

[Heikki Jokipii]

Nyt on tällainen ilmiö, näin lähellä rajojamme:

Fyra danskar döda av grissmitta

Ei liity (luultavasti) luomuun, mutta tämä voi nyt olla lopun alkua idylliselle maatilamatkailun idealle ...

Ja varmasti sillä on vaikutuksensa myös tanskalaisen (ja muunkin) sianlihan tuontiin - "lähiruokaväki" varmasti käyttää tietoa täysmääräisesti hyväksi, jos osoittautuu, että ko. tauti voi levitä myös elintarvikkeiden välityksellä.

Kun tuo tieto tulee kunnolla Suomeen saakka. Vielä en sitä onnistunut googlaamaan. Evirakaan ei sitä vielä tätä kirjoittaessa ollut sivuillaan kertonut. *)

Mutta hyvin kummallinen - ja kauhea - juttu tämä on (lihav. HJ):

Antalet danska grisar som bär på MRSA har ökat explosionsartat, från 13 procent 2009 till 88 procent 2013. I dansk vård klassas grisbönder och andra som handskas med djuren som en riskgrupp och får specialbehandling.

Grisbakterien har inte ansetts ha lätt att smitta till människor och inte heller smitta från människa till människa.

Att ingen av de nu kända danska dödsfallen har haft direkt kontakt med grisar är anmärkningsvärt.

– Det vi ser är toppen av ett isberg. Fyra döda utan påvisbar kontakt med grisar säger mig att bakterien har börjat smitta på annat vis, säger Hans Jørn Kolmos.

Eli tuossa on kaksi aika hurjaa mysteeriä:

- miten tauti leviää sikojen välillä, ja erityisesti siis sikalasta toiseen, ja noinkin nopeasti? Koska eiväthän Tanskan kaikki siat, tai edes 88% niistä, suinkaan ole samassa sikalassa.
- miten sen taudin voi saada - ja siihen siis kuolla - sikaa edes näkemättä?
_____________

*) PS. klo 12: Vaikka asia on vakava, sallittaneen meidän tämän verran "irrotella": taidettiin nyt, hitto, keritä ennen iltapäivälehtiä!

PS2. klo 16: Matkallani sain vihjeen, että asiasta olisi ollut jotain ja enemmänkin, jo muutamia päiviä sitten, Hufvudstadbladetissa. En pysty varmentamaan. HBL, informanttini mukaan, olisi kertonut, että tauti olisi levinnyt myös Saksaan. Jos totta ..

[Heikki Jokipii]

Olin ihan väärässä, en vain osannut etsiä. Maaseudun Tulevaisuus jo yli kuukausi sitten:

Ruotsin televisio: Sairaalabakteeri leviää Tanskassa sioista hoitajiin

Mutta onko asiassa nyt kuitenkin jotain uutta, jos DN kirjoittaa noin? Miten nuo sioista kaukana pysyneet kuolonuhrit on asiaan ylipäänsä yhdistetty?