Author Topic: Mitä tehdä (liialle) fosforille?  (Read 103270 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24951
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #165 on: 25.11.18 - klo:08:00 »
Tämä Euraktivin artikkeli kertoo, minkälaiseen päätökseen, kompromissiin nyt ollaan päätymässä fosforista ja kadmiumista:

The EU finally provides legal framework for organic and recycled fertilisers

Sekä "tuoreen" fosfaatin että kierrätyslannoitteiden osalta. Mutta niin vain tuokin artikkeli ja kaikki siihen linkatutkin artikkelit ovat hiiren hiljaa siitä mahdollisuudesta, että kadmium voitaisiin halvalla puhdistaa lannoitteista pois. En mihinkään salaliittoteoriaan tässäkään usko, mutta kyllä nyt aidosti ihmettelen, miksei siitä puhuta.
« Last Edit: 25.11.18 - klo:08:11 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24951
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #166 on: 28.11.18 - klo:07:26 »
Minusta Rinne on oikeilla jäljillä:

Antti Rinne: "Ei tule sellaista päivää, että SDP:n puheenjohtaja seisoo pellon laidalla estämässä lannanlevitystä"

Quote
Valtio antaa tukea siihen, kun muutetaan bensa- tai dieselmoottoreita biokaasumoottoreiksi. Kun lannoituksen päästöjä valuu Itämereen, Gasum toi Rinteen mukaan esille sen, että heillä on olemassa teknologia, jolla pelloilla tarvittava lanta saadaan jakeiksi. Tämä ei liukene vesistöihin siinä määrin kuin lanta liukenee.
(lihav. HJ)

Sillä eikö ongelma ole juuri siinä, että lantaa itsessään on niin hankala liikuttaa? Ja siitä seuraa, etttä ravinteita on väärissä paikoissa: toisaalla liikaa, toisaalla liian vähän. Tulkitsen tuon viittaamisen "jakeisiin" pyrkimykseksi erottaa lannan ravinteet helpommin kuljetettavaan muotoon.
« Last Edit: 28.11.18 - klo:07:39 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24951
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #167 on: 29.11.18 - klo:06:13 »
Maaseutumedia eli Hannu Koivisto problematisoi asian:

Onko pellolle levitetty kipsi haitallista vai hyödyllistä vesiensuojelua?

Tämä on mielestäni varsin painava vastaväite ...

Quote
SAVE-hanke on lähemmin tarkasteltuna varsin epätieteellinen. Hanke, joka käsittelee maataloutta, vaatisi edes hiukan maatalouden ymmärtämistä.

Limnologi tuntee oman alansa, mutta maaperäbiologiasta, saati kasvukunnosta saati maataloudesta harvalla tutkijalla on käsitystä. SAVE-hanke on irrallinen vesiensuojeluhanke, jossa tutkitaan ainoastaan kipsin vaikutusta fosforitason alenemiseen vesistössä.

... ja sukua meidän ihmettelyllemme täällä, miten tuossa hankkeessa ei ole tullut lainkaan esille fosforin talteenotto, kierto.
« Last Edit: 29.11.18 - klo:06:42 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24951
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #168 on: 04.12.18 - klo:06:40 »
Tässä artikkelissa on arvioita jätöksien määristä:

Growing pile of human and animal waste harbors threats, opportunities

Quote
From 2003 to 2014, the amount of waste biomatter produced grew annually by more than 57 million tons as both human and livestock populations grew. The researchers estimated that by 2030, the total amount of global fecal biomass produced each year would reach at least five billion tons, with livestock waste outweighing that from humans six to one at the country level.

[...]

The researchers estimated that by 2030, the planet's total annual fecal and urinary biomass could contain as much as 100 million tons of phosphorus, 30 million tons of potassium, 18 million tons of calcium, and 5.5 million tons of magnesium, to name a few recoverable materials.

Vaikka ihmisjätöksissä on siis van 1/7 siitä, mitä kotieläinten jätteissä noita arvokkaita aineita, eivät noissa ilmoitetuissa määrissä nekään ole mitättömiä.
« Last Edit: 04.12.18 - klo:08:32 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24951
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #169 on: 04.12.18 - klo:08:21 »
Tämä menetelmä on Suomessa yhä kisassa mukana:

Vesien rehevöitymisen estämiseen lisää keinoja – myös kalkitus leikkaa peltojen ravinnepäästöjä

Quote
Peltojen ravinnepäästöjä voidaan hillitä tehokkaasti kalkkikäsittelyllä, joka sopii hyvin Etelä-Suomen savimaille. Kipsin käyttö rajoittuu suoraan mereen laskevien jokien valuma-alueille.

Tällainen huomio, että tuo niksi ei ole ilmeisesti yhdistettävissä suorakylvöön (lihav. HJ):

Quote
Somerolainen Juha Lahdelma tehokalkitsi peltojaan runsaat viisi vuotta sitten. Kahdelle hehtaarille ajettiin 15 tonnia kalkkia, joka muokattiin maahan keväällä.

Ajankohta ei ollut aivan paras mahdollinen, mutta edelleen Lahdelma huomaa kalkin vaikutuksen. Syksyllä kyntäminen sujuu kevyemmin, kun maa muokkautuu helpommin.

Vai kestäisikö tuo vaikutus? Että sen jälkeen voisi taas kyntämisen jättää pois?
« Last Edit: 04.12.18 - klo:08:32 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24951
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #170 on: 12.12.18 - klo:09:11 »
Voi hitto, pitääkö minun tilata MT:

Näin toimii tutkimuksesta poikinut kiertotalousyritys: Fosfori saadaan talteen ja ihmisjätös palaa rahaksi

Quote
MT Plus Talous Eija Mansikkamäki

"Paku" eli paskasta kultaa -prosessi polttaa haitta-aineet ja ottaa talteen ravinteet.
[...]
Tutkimuksesta voi ja pitää poikia liiketoimintaa, sanoo yrittäjä ja sijoittaja Tuomo Rönkkö. Yksi esimerkki on lietteenkäsittelylaitos, joka säästää rahaa, ympäristöä ja maailman fosforivaroja. Kuvituskuva.
[...]
Kuinka tutkimuksesta voi syntyä seksikäs tuote?

Maailma puhuu hiilidioksidista, mutta toinen ongelma on fosforin riittävyys, startup-yritys Endevin hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö alustaa.

”Ilman fosforia ei ole elämää, mikään ei kasva. Jossakin vaiheessa se loppuu maailmasta, joten se pitää saada kiertoon.”

Haluatko jatkaa [...]

Sillä tuo on tosi mielenkiintoista. No, toivottavasti saamme siitä jotain muuta kautta lisätietoa.

« Last Edit: 12.12.18 - klo:09:22 by Heikki Jokipii »

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 499
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #171 on: 12.12.18 - klo:21:30 »
Oikein hyvän asian puolesta kun toimitaan, niin tiedon pitää kulkea asianosaisille:

"Kuinka tutkimuksesta voi syntyä seksikäs tuote?
Maailma puhuu hiilidioksidista, mutta toinen ongelma on fosforin riittävyys, startup-yritys Endevin hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö alustaa.
”Ilman fosforia ei ole elämää, mikään ei kasva. Jossakin vaiheessa se loppuu maailmasta, joten se pitää saada kiertoon.”
Fosforia saadaan talteen ihmisestä lähtevästä jätteestä. Tuotos päätyy yleensä jätevesilaitoksen kautta pellolle tai viherrakentamiseen, mutta ongelmana ovat lääkejäämät ja vaikkapa meikeistä lähtevä mikromuovi.
”Fazer ja Lahden Polttimo ovat jo ilmoittaneet, etteivät ota vastaan ihmisperäisessä lietteessä kasvanutta viljaa. Viherrakentamisessa jäämät menevät vesistöön”, Rönkkö kuvaa.

”Meillä on ratkaisu, Endev.” Idea on simppeli: tuhotaan haitta-aineet, otetaan talteen fosfori ja tuotetaan samalla kaukolämpöä. Laboratorio toimii Pyhtäällä ja ensimmäinen laitos nousee Rovaniemelle.

Prosessin nimi on Paku eli Rönkön mukaan paskasta kultaa, ja se menee näin: on reaktori eli leijupetikattila, suomalainen keksintö 1970-luvulta. Kattilassa myllää 850-asteiseksi kuumennettua hiekkaa, ja liete ohjataan sinne.
”Kakkakikkare tarttuu hanakasti hiekkajyväseen, joka ohjataan kuivurista reaktoriin, jossa se palaa. Lisäpolttoaineen syöttö lopetetaan ja syntyvä lämpö ohjataan kuivaamaan jätevesilaitoksen lietettä. Märkä siis polttaa itse itsensä eli 75 prosenttia vettä sisältävä aine palaa ilman lisäpolttoainetta!” Rönkkö hämmästelee itsekin.

”Eli yhtäkkiä ongelmajäte onkin aika loistava tuote. Fosforin lisäksi saadaan talteen tuhkaa, joka voidaan sekoittaa pelletti- tai turvevoimalaitoksen tuhkaan metsälannoitteeksi. Lisäksi lämpiää 300 omakotitaloa, kemikaalikierto kuolee eikä piipun päästä tule käytännössä mitään.”
No huh! Prosessi voisi korvata kuntien harjoittaman lietteen kuljetus- ja mädätysrallin.
”Mädätyksestä ei tule kuin pierun verran kaasua ja paska jää edelleen käteen. Valtio tukee tätä vielä, mutta maanviljelijät eivät enää suostu ottamaan lietettä vastaan.”
Samalla hinnalla saataisiin kuntiin kuvatunlaisia polttolaitoksia. Endev myykin edullista prosessia mieluiten palveluna. Kiinnostusta on Singaporessa saakka.

Kotikunnassani yritettiin 5 milj eurolla polttaa ihmiskakkaa, vaan ei saatu kunnolla palamaan, yksin. Kyytipojaksi pitää olla puuta, öljyä, kivihiiltä tms. Märkä ei pala. Ja jos vaikkapa puulla ja öljyllä terästettynä palaa, niin sen sisältämä typpi menee harakoille. Ei kaikki kultaa, mikä kiiltää... ei niin hyvää ettei joitain pahaakin jne. Ymmärtääksen Lapinlahdellakin kyse oli leijupetipoltosta (yrityksestä) ?
tuo "liete ohjataan siihen"... ei siis tarkoita ainakaan lietelantaa, jonka vesipitoisuus on yli 90%.
http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/kasvutek.htm

« Last Edit: 12.12.18 - klo:22:21 by Matti Pekkarinen »
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 499
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #172 on: 12.12.18 - klo:22:08 »
Puun ja hiilihydraattien lämpöarvo on noin 4 kWh/kg=4*3600 kJ=14400 kJ ja veden höyrystymislämpö on 2260 kJ/kg. Yhdellä kilolla riihikuivaa hiilihydraattia haihdutetaan siis 14400/2260=6,4 kg vettä, laskennallisesti.
Niinpä teoriassa sellaisen aineen on mahdollista palaa, jossa on 6,4 kg vettä yhtä hiilihydraattikiloa kohden. Siis 6,4 kg 7,4:ssä kilogrammassa ainetta, joka tekee kosteusprosenttina 86. Käytännössä ei lähellekään siihen päästy Lapinlahdella:

https://www.savonsanomat.fi/savo/Lapinlahti-l%C3%A4mpi%C3%A4%C3%A4-hitaasti-lietteell%C3%A4/680221
https://yle.fi/uutiset/3-5066442
https://www.efirec.fi/pages/view/waste_incineration_plants
http://www.yritystele.fi/yrityksen-tiedot/efirec-oy/taloustiedot/1290594
« Last Edit: 12.12.18 - klo:22:16 by Matti Pekkarinen »
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24951
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #173 on: 13.12.18 - klo:05:43 »
Kiitos, lisätietoa tuli. Mutta seuraava asia minua nyt suuresti ihmetyttää. Kun lähdin googlaaman lisätietoa firmasta, löysin sen nettisivuston:

https://www.endev.fi/

Mutta kun tuonne yritän, niin ainakaan minun koneellani ei tule vastausta. Ei virheilmoitustakaan. Jonnekin kone yrittää ja on pääsevinäänkin, mutta se on pelkästään valkoista seinää.

PS. klo 7:30. Mutta toisella koneellani (ja samalla toisella selaimella) asia onnistuikin ihan hyvin. Ei enää merkillistä, ainoastaan harmillista (kun mieluummin ja enemmän käytän tätä plätykkää, jossa tuo ei toimi).

En vielä ehtinyt tarkistaa, mitä ko. sivustolla kerrotaan, mutta Matin edellä esittämät epäilykset vaikuttavat varteen otettavilta. Eli katsotaan nyt, ennenkuin liikaa asiasta innostutaan.

Luultavasti tuon firmankin ratkaisussa typpi menee harakoille. Eri asia sitten on, onko typen kierrättäminen tämän toisen keksinnön mahdollisen läpimurrron jälkeen enää niin tärkeää.
« Last Edit: 13.12.18 - klo:09:54 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24951
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #174 on: 17.12.18 - klo:12:27 »
Löytyisikö tästä kilpailusta niitä kaivattuja ratkaisuja:

Onko sinulla luova lantaratkaisu? Valio kutsuu innovaattorit kisaamaan

Quote
ProLanta-hackathoniksi nimettyyn kisaan haetaan paraikaa tiimejä, joilla on kehityskelpoinen idea lannan käsittelyn, kuljettamisen tai energiaksi hyödyntämisen kehittämiseen. Sillä voitaisiin esimerkiksi helpottaa lannan käyttöä lannoitteena, tehostaa fosforin kiertoa tai pienentää lannan peltolevityksestä aiheutuvia ravinnevalumia.

"Ratkaisuja kaivataan erityisesti lietelannan määrän vähentämiseen, kuljettamisen helpottamiseen, ravinteiden jakeistamiseen ja lannan hyödyntämiseen energiaksi", Valion tiedotteessa todetaan.

Ainakin kilpailukutsussa on listattu juuri ne asiat, joita pitääkin tavoitella.
« Last Edit: 17.12.18 - klo:12:31 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24951
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #175 on: 25.12.18 - klo:06:28 »
Tuolla toisaalla viitattu Ossi I. Ollinaho on myös näitä, jotka uskovat luomuviljelyn pärjäävän ilman (vettä ja) fosforia:

Quote
Tehoviljely aiheuttaa eroosiota ja aavikoitumista ja sen vaatima intensiivinen kastelu imee pikkuhiljaa jokia ja pohjavesiä kuiviin eri puolilla maapalloa. Lannoitteissa keskeisenä aineena olevan fosforin globaalit mineraaliperäiset varannot ovat lisäksi vauhdilla hupenemassa. Tutkimuksissa on esitetty, että nykyisen kaltaista tehomaanviljelyä voisi jatkaa enää vain puolisen vuosisataa.

Niin hän ilmeisesti uskoo, jos hän noin asiansa kertoo. Vai uskooko hän luomuviljelyn käyttävän eloperäistä fosforia? Niinhän se tavallaan kyllä käyttääkin. Fosfori tuodaan luomupelloille mm. tavanomaisten lehmien lihaluujauhossa.

Jos kuitenkin luemme vaikka vaan Wikipedia-artikkelin fosforista ja siitä luvun riittävyydestä, huomaamme kuinka valtava haarukka on arvioissa mineraaliperäisistä fosforivarannoista. Kun vielä muistamme luomuviljelyn omat itse asetetut rajoitukset siinä, mitä fosforilannoitteita saa käyttää, asia lienee pikemminkin niin, että nykyisen kaltaista luomuviljelyä voi jatkaa enää vain puolisen vuosisataa. Jo pelkästään tuon fosforikysymyksen takia. (Muitakin perusteita sille on täällä tullut esiin!)
« Last Edit: 25.12.18 - klo:07:13 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24951
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #176 on: 22.01.19 - klo:04:23 »
Hesarissa ilmestyi tänään hyvä ja perusteellinen kuvaus koko problematiikasta:

Lounais-Suomi on Itämeren pahimpia fosforin lähteitä, vaikka valtaosalla alueen pelloista ei edes tarvita ravinnetta

Siinä on niin paljon tietoja, ettei siitä yhtä asiaa voi oikeastaan nostaa kommentoitavaksi. Mutta nostetaan kuitenkin tämä tieto, kun olemme jo täällä näitä hankkeita seuranneet:

Quote
Viime vuosina esillä ovat olleet menetelmät, joissa pelloille pannaan kipsiä, rakennekalkkia tai metsäteollisuuden eri tavoin käsiteltyjä kuitulietteitä.

Hallitus on esittänyt 45 miljoonan euron tehostettua vesien­suojelun ohjelmaa, jossa melkein puolet rahapotista on tarkoitus antaa juuri noille kolmelle keinolle.

Suomen ympäristökeskus laatii esiselvitystä siitä, mikä tekniikka soveltuisi mihinkin Suomen yhteensä 22 722 neliökilometrin peltopinta-alalla.

Asia on mutkikas, ja sitä on tutkittu vähän. Kipsin vaikutuksista vesistöön on suomalaisia tutkimuksia ja rakennekalkista ruotsalaisia. Kuitulietteistä ei vielä ole tieteellisiä julkaisuja.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa kaikki kolme ovat vähentäneet eroosiota mutta eri mekanismeilla.

Suorakylvön vaikutuksestakin kerrotaan, mutta otetaan ne esille omassa keskustelussaan.
« Last Edit: 22.01.19 - klo:04:34 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24951
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #177 on: 22.01.19 - klo:06:16 »
Kiitettävästi Hesari eli Arja Kivipelto kiinnittää huomiota myös tähän:

Quote
ENTÄ mitä pitäisi tehdä koti­eläinten lannalle? Sitä syntyy suomalaistiloilla lähes 14 miljoonaa tonnia vuodessa.

Ongelma on, miten raskaat kuormat saataisiin lähipeltojen sijaan niille viljelmille, jotka tarvitsisivat ravinteita ja orgaanista ainesta. Kuljettaminen maksaa.

Ravinteiden erottamiseksi lannasta on jo menetelmiä. Yksinkertaisin on separointi eli kuivemman fosforipitoisen osuuden seulominen esiin.

Myös erilaiset kalvosuodatukset, pyrolyysi ja typen talteenotto ammoniakista olisivat mahdollisia.

Mitään näistä ei juurikaan käytetä Suomessa, kertoo biotalousyksikön päällikkö Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä. Pieni osa lannasta käsitellään biokaasulaitoksissa, joiden mädäte hyödynnetään lannoitteena

Sitten on tietysti myös se ongelma, mitä tehdä ihmisten lannalle. Mutta ehkä asia kerrallaan, kun tuo eläinten lannan ongelma on vielä noin huonosti ratkaistu.

Onko tuossa sitäpaitsi listattu kaikki mahdollisuudet, kun tuntuu siltä, että maailmalla tutkitaan kovasti asiaa. Ja keksitäänkin koko ajan, josta tämä vain esimerkkinä:

New patented technology removes phosphorus from manure

Keksijät tuostakin kehuskelevat (lihav. HJ):

Quote
"This technology could be a game-changer if we can modify it to achieve lower operating costs," said lead Penn State researcher Alex Hristov, professor of dairy nutrition in the College of Agricultural Sciences. "The final stage uses diatomaceous earth to filter phosphorous from the fluid and that material is expensive."

« Last Edit: 22.01.19 - klo:06:50 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24951
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #178 on: 27.01.19 - klo:05:23 »
Näin kerrotaan tapahtuneen ...

Kärkihanke paransi Suomen osaamista ravinteiden kierrätyksessä

... mutta tuo uutinen on niin byrokratiaksi kirjoitetettu, ettei siitä oikein selviä, miten se tapahtui. Mutta selvinnee myöhemmin:

Quote
Valtaosa ravinteiden kierrätyksen hankkeista on vielä käynnissä, joten lopullinen vaikuttavuus voidaan arvioida vasta myöhemmin. Kärkihanketyön kokemusten siivittäminä käynnistyvät muun muassa vesiensuojelun tehostamisohjelma vuosille 2019–2021 sekä ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelma vuosille 2019–2030.

Mutta sen tuostakin voi lukea, että ilmeisesti eri maantieteellisille alueille löydettiin erilaisia ratkaisuja. Kuitenkin luultavasti menetelmien välinen kisa jatkuu, mitään selvää voittajaa ei ole?
« Last Edit: 27.01.19 - klo:09:23 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24951
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #179 on: 05.02.19 - klo:03:37 »
Otsikkomme asiaa sivuttiin kahdessakin MT:n artikkelissa (tähän ensimmäiseenkin selvitykseen viitattiin siellä, mutta juttu oli vain tilaajile):

Puhdistamolietteiden peltokäytön riskit pieniä, mutta jatkotutkimuksia tarvitaan

Quote
Haitallisten metallien, orgaanisten haitta-aineiden ja suolistobakteerien siirtyminen juomaveteen tai ravintoon puhdistamolietepohjaisista lannoitevalmisteista arvioitiin vähäiseksi tuoreessa selvityksessä. Lisää tutkimusta tarvitaan mikromuoveista ja antibioottiresistenssistä.

Mutta onko noissa tutkituissa tapauksissa yritettykään erottaa  fosforia (ja typpeä, kaliumia ...) lietteestä? Jolloin mm. mikromuoviongelma ratkeasi kuin itsestään (vrt. edellä 20.11.17)? Ehkäpä antibioottiongelmakin, näin järkeilen.

Toinen artikkeli:

Selvitys varoittaa: Biokaasulaitokset lisäävät typen ja fosforin päästöjä Itämereen

Quote
John Nurminen Säätiö varoittaa riskeistä, jotka liittyvät biokaasulaitoksissa syntyvän mädätteen käsittelyyn ja käytön valvontaan.

Säätiö varottaa siis mokista asiassa. Yleensä luvataan, että ravinteiden jatkokäyttö on noissa hankkeissa mietitty ja hoidettu. Mutta onko? Artikkelin mukaan päinvastaisesta:

Quote
Varoittavia esimerkkejä on vaikka kuinka paljon.

Minun arvailuni: noissa hankkeissa on niin keskeistä biokaasun tuottaminen (kilpailukykyiseen hintaan), että ravinteiden kierrätys jää hyvin helposti taka-alalle. Usein, jos sitä on mietitty, on mietitty vain ratkaisu, jossa ne voidaan turvallisesti "loppusijoittaa"?
« Last Edit: 05.02.19 - klo:09:36 by Heikki Jokipii »