Author Topic: Mitä tehdä (liialle) fosforille?  (Read 40271 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #180 on: 17.02.19 - klo:05:52 »
Käytännön Maamies (Annaleena Ylhäinen?) twiittasi 15. helmikuuta sanoen ..

Quote
Ehkä saamme lopultakin pääkaupunkiseudun ravinteita hyötykäyttöön myös pelloille.

... ja linkaten tähän artikkeliin:

HSY kehittää uusia innovatiivisia käsittelymenetelmiä jätevesilietteiden hyödyntämiseksi

Quote
​Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kehittää jätevesilietteen käsittelyyn uudenlaista menetelmää, jossa lietteestä voidaan poistaa tehokkaasti haitta-aineita, mutta säilyttää arvokkaat fosfori ja hiili maanparannusaineeksi. Prosessissa yritetään saada myös typpi talteen. Tätä varten HSY rakentaa Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen Ekomoon pyrolyysin koetoimintalaitoksen, joka valmistuu ensi vuoden aikana. HSY:n hallitus päätti rakentamisesta tänään 15.2.2019.

- Tämä on merkittävä strateginen hanke, joka muodostaa HSY:n kehittämän RAVITA-teknologian kanssa konseptin, jossa jätevesilietteen ravinteet ja hiili saadaan kierrätettyä entistä tehokkaammin. Jos pyrolyysin koetoimintalaitos osoittautuu toimivaksi, voimme aloittaa varsinaisen laitoksen suunnittelun. Tällainen laitos olisi kokoluokassaan ainutlaatuinen Suomessa, ja lopputuotteen hyötykäyttö huomioiden poikkeuksellinen koko maailmassa, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Meidänkin täytyy ehkä huoata: lopultakin. Mutta samalla antaa tunnustus: nyt tuossa hankkeessa on asetettu ainakin tavoite oikein. Olettaen, etteivät talteen otetut ravinteet edelleen päädy maisemoinnnin käyttöön. Mutta uutinen kyllä vihjaa, ettei niiden käyttämisessä jatketa vanhoja tapoja:

Quote
​HSY etsii uusia innovatiivisia käsittelymenetelmiä jätevesilietteiden hyödyntämiseksi. Jätevesilietettä on käytetty maataloudessa ja viherrakentamisessa, mutta uusien käsittelymenetelmien käyttöönottoa pidetään välttämättömänä, jotta lietteen hyödyntämiseen voidaan löytää uusia ja pitkäkestoisia ratkaisuja.

Ainakin minusta pitkäkestoinen ratkaisu voi olla vain sellainen, jossa ravinteet palaavat pelloille. Mistä ne tulevatkin.
« Last Edit: 17.02.19 - klo:06:14 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #181 on: 20.02.19 - klo:06:52 »
Tästäkin kuullaan varmaan vielä lisää:

Lantalat historiaan? Tehokompostori tekee lietelannasta vuorokaudessa kuivaa säkkitavaraa

Quote
​Jos innovatiivisen yrittäjän visio toteutuu, lantaloista voisi tulla nopeasti tarpeettomia ja lannanlevitysalavaatimustakin sopisi keventää.

Lietelannan kompostointi kuivaksi, hajuttomaksi jauheeksi ei ole vielä mikään mullistava ajatus. Moni on miettinyt sitäkin, voisiko sen puristaa vaikkapa kylvölannoittimeen sopivaksi lannoiterakeeksi.

Haluatko jatkaa lukemista?
MTPLUS-artikkelit ovat vain tilaajille.

Mutta tuo kuulostaa jo eräältä ratkaisulta siihen ongelmaan, että vettä ei kannata kuljettaa. Mutta ravinteita kannattaa.
« Last Edit: 20.02.19 - klo:06:58 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #182 on: 12.03.19 - klo:06:40 »
Eri metodeista jatkuu tutkimus ja kiistely:

Raportti: Kipsi on hyvä maanparannusaine, mutta siitä voi olla myös haittaa

Linkki myös yksityiskohtaisempaan noiden tulosten esittelyyn:

https://luomu.fi/tietopankki/raportti-kipsi-maanparannusaineena/
« Last Edit: 12.03.19 - klo:07:24 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #183 on: 16.03.19 - klo:05:21 »
Epäilyksiä tämän metodin suhteen, MT:n mukaan:

Itämeren pelastajaksi ajateltu ihmeaine epäilyttää viljelijöitä

Quote
MT Plus Maatalous 06:00 Veikko Niittymaa

Tuottajaliiton puheenjohtajan mukaan rakennekalkkia pidetään kipsiä parempana vaihtoehtona.

(Kuvateksti)
Vesiensuojelun uusin tehostamisohjelma rakentuu kipsin ympärille. Saaristomeren valuma-alueen savipellot halutaan käsitellä kipsillä kolmen vuoden aikana.

Kipsin laajamittainen levittäminen Saaristomeren valuma-alueen savimaille herättää epäilyjä alueen viljelijöissä, kun parempiakin vaihtoehtoja heidän mielestään on.

Haluatko jatkaa lukemista?

***

Mutta nyt on ilmestynyt tällainen kokonaiskartoitus käytettävissä olevista keinoista:

Selvitys: Orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön lisäämiseen on keinoja

Quote
Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat selvittäneet, millä keinoin orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttöä voitaisiin parhaiten lisätä. Selvityksen toteuttanut tutkijaryhmä ehdottaa usean, toisiaan tukevan toimenpiteen kokonaisuutta. Yhdellä keinolla ja pienellä hienosäädöllä riittävän suurta muutosta ei saada aikaiseksi

Suomi pyrkii ravinnekierrätyksen mallimaaksi. Käytännössä tavoitteeseen on kuitenkin vielä matkaa, koska toimivia markkinoita kierrätyslannoitevalmisteille ei ole. Suurin kierrätettävä biomassa, kotieläintuotannon lanta, käytetään yleensä lannoitteena sellaisenaan ja muiden biomassojen ravinteiden käsittelyssä ravinnekiertoon ei ole panostettu. On riski ravinnehävikeille ympäristöön.

Näkökulma ei siis ole yksin Itämeri, mutta samasta asiasta on kyse, kuten olemme edellä perustelleet.

« Last Edit: 16.03.19 - klo:05:30 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #184 on: 18.03.19 - klo:06:25 »
Tämä lainaus em. raportista voisi olla eräänlainen yhteenveto siitä, missä nyt mennään:

Quote
Lannan prosessointiin on saatavilla ja kehitteillä monia muitakin ravinteiden jatkojalostuk-
sen teknologioita kuin Suomessa nyt käytössä olevat (Kuvio 8, lisätietoa mm. Marttinen
ym. 2017 ja Seppänen ym. 2018). Toisaalta on tärkeää huomata, ettei Suomessa ole paljon-
kaan täyden mittakaavan kokemusta lannan todellisesta jalostamisesta selkeästi raakalan-
taa väkevämmiksi, ravinteet ja orgaanisen aineen erotteleviksi lannoitevalmisteiksi.

Monet uudemmat teknologiat, joita Suomessa kehitetään, muttei vielä suuremmassa mit-
takaavassa käytetä, liittyvät esimerkiksi lietelannasta tai mädätteestä separoitujen neste-
ja kuivajakeen jatkojalostamiseen. Jo käytössä olevat menetelmät voivat siis olla olennai-
nen osa pitemmälle jalostavia kierrätyslannoitetuotteiden valmistusketjuja. Esimerkiksi
biokaasutuotanto mahdollistaa erilaisten lantojen ja muiden soveltuvien materiaalien
yhteiskäsittelyn muotoon, joka on jatkojalostettavissa laadukkaiksi kierrätyslannoiteval-
misteiksi. Samalla se tuottaa tarvittavaa energiaa tai mahdollistaa osaltaan jalostamisen
kannattavuuden energianmyynnillä.

Nestemäisten lantajakeiden, kuten lietelannan, siitä separoidun nestejakeen tai mädät-
teestä separoidun nestejakeen, käsittely sekä fosforin ja typen talteenotto voidaan toteut-
taa saostamalla fosfaattia ja ammoniumtyppeä struviitiksi. Tekniikka on Keski-Euroopassa
käytössä jätevesilietteen ja Hollannissa myös lannan käsittelyssä. Käsittelyn lopputuot-
teena muodostuva struviitti tai sitä vastaava suola sisältää fosforia, typpeä ja magnesiu-
mia, lopputuotteesta riippuen myös kaliumia tai kalsiumia (esim. kalium- tai kalsiumfos-
faatti). Jonkin verran lopputuote voi sisältää myös hiiltä, mutta pääsääntöisesti orgaanisen
aineen ja haitta-aineiden pitoisuus on matala. Teho lannoitteena on hyvin samanlainen
kuin mineraalisella fosfaatilla (Ylivainio ym. 2017). Struviitti on lainsäädännön hyväksymä
lannoitevalmiste mm. Hollannissa, Saksassa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa. Tekniikassa
on kuitenkin vielä kehitettävää: struviittikiteytys lannasta on toistaiseksi havaittu haasta-
vaksi, sillä muodostuvat kiteet jäävät usein pieniksi, mikä vaikeuttaa niiden erottamista
puhtaana.

Noista teknologioista löytyy raportista myös yhteenveto kaaviokuvana, jota on kuitenkin hankala tänne kopioida.

Tuo struviitti vaikuttaa mielenkiintoiselta, ja ehkä erityisesti siksi, ettei sen kehitttämisessä tarvitse aloittaa ihan alusta. Täältä:

Mineraaliset kierrätyslannoitteet

Quote
Mineraaliset kierrätyslannoitteet sisältävät neitseellisten mineraalilannoitteiden tapaan suuren määrän ravinteita. Ne voivat olla nestemäisiä tai kiinteitä. Mineraalisilla kierrätyslannoitteilla ei ole maanparannusvaikutusta eivätkä ne sisällä orgaanista ainesta; ne ovat siis epäorgaanisia kuten perinteiset väkilannoitteetkin. Niiden ravinteet ovat usein helppoliukoisessa muodossa, jolloin niitä voidaan käyttää väkilannoitteiden tapaan.

Toistaiseksi mineraaliset kierrätyslannoitteet ovat marginaalissa kierrätyslannoitemarkkinoilla, mutta tutkimus ja kehitys tuo tarjolle jatkuvasti uusia tuotteita, joita voidaan käyttää lannoituksessa sellaisenaan, tai joilla voidaan väkevöittää orgaanisia lannoitevalmisteita tai lantaa.

Quote
Lupaava mineraalinen kierrätyslannoite on struviitti, jota käytetään muualla Euroopassa jo laajalti. Struviittia erotetaan usein puhdistamolietteistä, mutta sitä voidaan saostaa myös kotieläinten lannasta sekä muista vastaavista fosforipitoisista massoista.  Struviitti on fosfaattimineraalia sekä jonkun verran ammoniumtyppeä ja magnesiumia sisältävä kiteinen lannoite, jonka ravinteet ovat hitaasti liukenevassa muodossa.

Tuosta struviitista kerrotaan kaupallisissa lähteissä, ettei se ole "vielä" luomuhyväksytty. Mutta annetaan siis ymmärtää, että se voisi sellaiseksi tulla (?). Tietysti, jos se sellaiseksi tulisi, se entisestään kärjistäisi luomuviljelyn loisimisongelmaa.

***

Maaseudun Tulevaisuuden uutinen tuosta raportista:

Lannasta prosessoidaan vasta kuusi prosenttia – "Kierrätyslannoitteet otettava käyttöön, oli tuotantosuunta tavallinen tai luomu"

Ja näinhän se on:

Quote
Suomi pyrkii ravinnekierrätyksen mallimaaksi, mutta tavoitteeseen on vielä matkaa.
« Last Edit: 18.03.19 - klo:07:44 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #185 on: 25.03.19 - klo:09:46 »
Näppärä keksintö tämäkin:

Tässäkö ratkaisu karjatilojen ammoniakkipäästöihin? Lehmien pisuaari kerää virtsan talteen

Myös potentiaalisesti hyödyllinen. Tuossa mainitaan ammoniakki eli typpi, mutta sisältää virtsa forforiakin.
« Last Edit: 25.03.19 - klo:09:56 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #186 on: 26.03.19 - klo:04:28 »
Olen aina lukenut Pirkka-lehdestä Niksipirkka-osaston. Sehän tuli suorastaa legendaariseksi siitä, millä kaikiilla tavoilla voi käyttää (vanhoja) sukkahousuja. Mutta tätä tapaa siellä ei keksitty:

Sukkahousuilla nappaa kullan paremmin kuin urheilusukilla – kemistit kehittivät yksinkertaisen tavan ottaa talteen arvometalleja

Quote
Tutkimusryhmä aloitti oikeanlaisen nylonseoksen etsimisen testaamalla, miten erilaiset nylonsukat kaappaavat metalleja.

Kauppojen alennuslaareista kerättiin halvimpia sukkahousuja sekä urheilusukkia ja kiikutettiin ne laboratorioon.

Tulokset:

Quote
Aspiriinin näköinen suodatintabletti laitetaan näyteruiskuun, jonka läpi imetään analysoitava neste. Metalli irtoaa suodattimesta imemällä sen läpi huuhteluneste. Huuhtelunesteestä voidaan mitata, paljonko tutkittavaa metallia vedessä on. Puhdistetun suodattimen voi käyttää uudelleen.

Oikeanlainen siepparimateriaali on jo löytynyt kullan lisäksi esimerkiksi palladiumille, platinalle, uraanille, harvinaisiin maametalleihin kuuluvalle skandiumille ja elohopealle. Lista täydentyy koko ajan, kertoo Haukka.

– Kun niitä ei oteta talteen, ne päätyvät ympäristöön. Ja vaikka esimerkiksi raskasmetalleja lähtisi jäteveden mukana pieniä määriä, niin ajan kuluessa niitä kasaantuu ympäristöön suuri määrä.

Mutta miski otin tuon jutun tänne? Tämän takia (lihav. HJ):

Quote
Metallien tuotanto on keskittynyt harvoihin valtioihin. Kiina hallinnoi harvinaisten maametallien tuotannosta ja kaupankäynnistä 90 prosenttia. Harvinaiset maametallit ovat tärkeä raaka-aine monille korkean teknologian aloille.

Euroopassa käytettävästä fosforista 85–90 prosenttia on tuontitavaraa ja iso osa maailman platina- ja palladiumvaroista on Etelä-Afrikan ja Venäjän hallussa.

Olisiko siis kehitetty suodatin myös fosforia varten? Vai oliko tuo virhe, tai harhaanjohtava tieto tuossa jutussa? Fosforihan ei ole metalli.

Mutta ei silti luovuta toivosta: tuossa saattaa silti olla jotakin "meillekin", kuitenkin.

Kadmium on metalli, ja se on ongelma fosforilannoitteissa. Olisiko ongelma myös kierrätysfosforissa?
« Last Edit: 26.03.19 - klo:09:17 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #187 on: 27.03.19 - klo:04:02 »
Tämä Euraktivin artikkeli kertoo, minkälaiseen päätökseen, kompromissiin nyt ollaan päätymässä fosforista ja kadmiumista:

The EU finally provides legal framework for organic and recycled fertilisers

Sekä "tuoreen" fosfaatin että kierrätyslannoitteiden osalta. Mutta niin vain tuokin artikkeli ja kaikki siihen linkatutkin artikkelit ovat hiiren hiljaa siitä mahdollisuudesta, että kadmium voitaisiin halvalla puhdistaa lannoitteista pois. En mihinkään salaliittoteoriaan tässäkään usko, mutta kyllä nyt aidosti ihmettelen, miksei siitä puhuta.

Aivan samalla tavalla tämä tiedote ei lainkaan tunnu olevan tietoinen mahdollisuudesta, että kadmium voitaisiin poistaa:

Selvitys: Epäorgaanisten lannoitteiden tuonnin helpottaminen ei tarjoaisi ratkaisua maatalouden kannattavuusongelmiin

Quote
Kielteistä vaikutusta tuonnin helpottamisella saattaisi puolestaan olla kansanterveyteen. Mikäli tuontia helpotettaisiin poistamalla Suomen EU-jäsenyysneuvotteluissa saama kadmium-poikkeus, jo valmiiksi haitallisen korkealla tasolla oleva alle kouluikäisten lasten kadmiumin saanti voisi lisääntyä. Jo nyt alle 3-vuotiaista lapsista 88 prosentin arvioidaan saavan kadmiumia yli turvallisena pidetyn viikkosaannin.

Quote
Yaralle kilpailuetua on tuottanut myös sen hallinnassa oleva Siilinjärven fosforiraaka-aine-esiintymä, jonka raskasmetallipitoisuudet ovat poikkeuksellisen alhaiset. EU:n valmisteilla olevan lannoitevalmisteasetuksen tiukentuva kadmiumrajoitus todennäköisesti vielä parantaisi Yaran kilpailuasemaa EU:n fosforilannoitemarkkinoilla.

Quote
Epäorgaanisten lannoitteiden tuonnin helpottaminen lainsäädännöllisiä esteitä lieventämällä lisäisi epäilemättä kilpailua lannoitemarkkinoilla ja pudottaisi jonkin verran epäorgaanisten lannoitteiden hintoja. Kansanterveydellisistä syistä ei ole kuitenkaan perusteltua helpottaa etenkään epäorgaanisten fosforilannoitteiden maahantuontia lieventämällä Suomen voimassa olevaa kadmiumpoikkeusta.

Rivien välistä tuosta luettuna. Ei olisi mitään syytä lieventää kadmiumia koskevia normeja, jos yleisessä käytössä olisi keino, jolla sen saa fosforista pois. Suomi ei tarvitsisi poikkeusta, päinvastoin koko EU ottaisi käyttöön Suomen tiukat normit. Yara saisi vain hiukan kilpailuetua, jos se raaka-aineestaan saisi valmistettua puhdasta forforilannoitetta vähän pienemmin kustannuksin. Mutta ei paljon, jos se vuodelta 1996 oleva tieto pitää paikkansa, että kadmiumin poisto nostaisi lannoitteen hintaa vain tai alle 5%.
« Last Edit: 27.03.19 - klo:07:18 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #188 on: 04.04.19 - klo:05:47 »
Käsittääkseni se, mikä tässä varsinaisesti kiertää, on fosfori ja ehkä kalium ..

Pikkuruiset rakeet ovat Suomen uusi ase ilmastonmuutosta vastaan – tehdas alkaa valmistaa lannoitetta tuhkasta
Kotkassa sijaitseva tehdas valmistaa lannoitetta paperiteollisuuden sivutuotteista ja voimalaitosten puhdistetusta tuhkasta.


... mutta ei typpi:

Quote
Selvityksen mukaan kasvitilojen tulisi ottaa kierrätyslannoitevalmisteet käyttöönsä, olipa tuotantosuunta tavanomainen tai luomu. Sunilan kierrätystehtaan valmistama lannoite ei sovellu luomuviljelyn tarpeisiin, koska siinä on käytetty mineraalityppeä.

BioA-yhtiö investoi Sunilan kierrätyslannoitetehtaaseen noin kuusi miljoonaa euroa. Yhdeksän henkilöä työllistävä tehdas tavoittelee ensimmäiseltä puolelta vuodelta noin viiden miljoonan euron liikevaihtoa.

Vuonna 2020 liikevaihto on tarkoitus kasvattaa kymmeneen miljoonaan euroon. BioA-yhtiön toimitusjohtajan Jari Järvisen mukaan yhtiö etsii keinoja, kuinka lannoitteen typpi voitaisiin ottaa jatkossa talteen kierrätysmateriaaleista.

– Olemme keskustelleet siitä eniten metsä- ja kaivosteollisuuden kanssa. Vuoden tai kahden sisällä löydetään typpilähde, joka tulee kiertotaloudesta, Järvinen ennustaa.

Tai jos vähän saivarrellaan, kiertäähän se typpikin: ilmastahan se otetaan. Varsinaista "mineraalityppeä" kun ei ole olemassa: sanokaa se mineraali, kivennäinen, joka sisältäisi typpeä! Guanoa ym. ei lasketa. Sitä tuossa ei kuitenkaan tuossa käytetä, sen aika oli 1800-luvulla, Euroopassa.

Sitäpaitsi, siellä missä sitä vielä käytetään, Guano hyväksytään luomulannoitteeksi!
« Last Edit: 17.04.19 - klo:04:07 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #189 on: 09.04.19 - klo:05:36 »
Tämä on ihan hieno kokeilu ...

Säkylässä säilötään varusmiesten virtsan ravinteet, tavoitteena tehdä virtsasta lannoitetta

Quote
SÄKYLÄN varuskunnassa Porin prikaatissa otetaan nyt talteen varusmiesten virtsaa. Virtsasta on tarkoitus jatkossa ottaa ravinteet lannoitetta varten.

Ravinteet talteen ottavalla käymälällä on siten suurempi merkitys kuin pelkästään varusmiesten hädän helpotus, kertoo Käymäläseura Huussi ry:n Sari Huuhtanen.

Säkylän varuskunnan käymäläkokeilu on osa hanketta, jonka tavoitteena on kehittää ratkaisuja kenttäolosuhteissa ja ulkoilmatapahtumissa syntyvien käymälätuotosten ravinteiden talteenottoon ja hyödyntämiseen.

... ja kuten näkyy, siinä on mietitty lannoitekäyttöäkin. Mutta silti tulee mieleen, miksi kunnianhimon tasoa on tuolla tavalla rajoitettu ulkoilmatapahtumiin. Eikö kaiken virtsan ravinteet pitäisi saada talteen ja kiertoon? Ja varmaankin reippaasti yli 90% virtsasta eritetään kotioloissa?
« Last Edit: 09.04.19 - klo:06:00 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #190 on: 17.04.19 - klo:03:27 »
Tämäkään uutinen Sunilan tehtaasta ei muuta kokonaiskuvaa:

SUOMALAISEN PELTOVILJELYN MULLISTAVAN KIERRÄTYSLANNOITTEEN VALMISTUS ALKOI KOTKASSA

Vaikka vallankumouksellisena se esitetään:

Quote
Maailman lannoitemarkkinoiden odotetaan kasvavan noin 30 prosenttia 152 miljardiin dollariin vuosien 2014 ja 2020 välillä. Uuden kierrätyslannoitteen avulla maatilat niin Suomessa kuin maailmalla voivat siirtyä fossiilitaloudesta kohti ympäristöystävällisempää kierto- ja biotaloutta.

Kun, kuten sanottu, tuossa kierrätetään lähinnä fosforia ja kaliumia, niin miten oikeastaan siinä siirrytään fossiilitaloudesta pois? Fosfori on toki ikivanhaa, aikojen alusta, mutta ei se ole maastakaan kaivettuna fossiilista. Eivät ole firman tiedottajilla oikein termit hallinnassa, kuten eivät olleet siinäkään, kun he puhuivat mineraalitypestä (ks. edellä 04.04.19).

***

Hiukan firma saattaa liioitella edelläkävijän asemaansakin. Sillä on jo tällainen kilpailija:

Quote
Humuspehtoori Oy valmistaa maanparannusaineita ja luomulannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista. Olemme kiertotalouden edelläkävijä ja luotettava kumppani sekä teollisuudelle että viljelijälle.

Ja joka on kyseisen firman itsensä mukaan toiminut vuosikymmeniä ja tuonkin uuden idean kanssa jo vuosia. Ja lupailee tuossa luomuyhteensopivuuttakin.

Tietysti tuossa on vielä kovasti keskusteltavaa, missä määrin tuo on luomuviljelyn loisimista. Humuspehtoorin kohdalla, mutta myös BioA:n kohdalla sitten, jos/kun se lanseeraa oman luomulannoitteensa.
« Last Edit: 17.04.19 - klo:04:15 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #191 on: 18.04.19 - klo:06:59 »
Tämä oli kyllä odotettavissakin:

Yara tutkii jälleen Soklin avaamista

Ennemmin tai myöhemmin. Niin hyvälaatuista (pieni kadmiumpitoisuus) fosfaattia siellä on.
« Last Edit: 18.04.19 - klo:07:02 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #192 on: 25.04.19 - klo:05:07 »
Tässä Luken blogiartikkelissa tuli esille myös kadmiumin poistaminen, näin:

EU:ssa lannoitteiden kadmiumpitoisuuksille rajat – Suomessa puhtauteen panostettu jo pitkään

Quote
Korkean kadmiumpitoisuuden lannoitteita tulee Eurooppaan erityisesti Pohjois-Afrikasta, jossa sijaitsee suuri osa maailman tunnetuista fosforivarannoista. Todennäköisesti EU:n säädöksen kiristys aiheuttaa kadmiumin puhdistamisen teknologioiden kehittymisen ja tuo EU:n markkinoille puhdistettuja fosforilannoitteita, ehkä myös kierrätys-sellaisia. Sitä ennen sääntely tulee nostamaan luonnostaan puhtaan fosforin kysyntää Euroopassa. Ehkä myös kiinnostus Soklin avaamiseen nyt kasvaa.
(lihav. HJ)

Siinä siis sai selityksensä myös Soklin kaivosta koskevat pyrkimykset. Mutta ennen kaikkea tuossa mainittiin puhdistaminen, josta täällä on jo ollut puhetta.

Rohkeasti kysymään, mitä Olli Niskanen tietää tutkimuksen statuksesta nykyisin. Sain vastauksen:

Quote
Selvitin aikanaan kadmiumin poistamisen kustannuksia. Lannoiteteollisuuden IFA arvioi seuraavaa kustannusta kadmiumin poistamiselle:

“Estimated decadmiation running costs between EUR 12-32/t P2O5 as suggested for one of the decadmiation processes, experts of the International Fertilisers Association (IFA) have estimated a possible price increase for phosphate fertilisers derived from sedimentary rock phosphate with high cadmium content in the range of 2 to 7 %.”

“During the stakeholder consultation of October 2009, experts in decadmiation commented that the minimum increase in fertiliser prices would be most likely in the range of 5 to 15 %”

Koska teknologiaa ei laajassa mitassa vielä käytetä, ovat kustannukset karkeita arvioita, todennäköisesti yläkanttiin vedettyjä. Kuten blogissani arvioin, lainsäädännöllä asetettava katto kuitenkin varmasti laittaa teknologian kehitykseen vauhtia ja laskee kustannusta entisestään. Kireämpi raja ja tiukempi aikataulu rajan käyttöön ottamisessa olisi antanut vauhtia enemmän.
 
Mielestäni on huono asia ettei EU:n tasolla uskallettu laittaa asetukseen riittävän kireää rajaa. Toivottavasti kadmiumpuhtaus toisi suomalaisille maataloustuotteille edes hieman ansaittua lisäarvoa. Suomen esiintymistä louhituissa fosfaateissa ei tuota puhdistusta käsittääkseni erikseen tarvita kun esiintymässä on lähtökohtaisesti hyvin vähän kadmiumia.

Kommenttini tuohon: kyllä kadmiumin poistamisen keinoihin keskittyminen (esim. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella!) on "tuhat kertaa" tärkeämpää kuin Suomen maatalouden kuitenkin aika lyhytaikainen hyötyminen Suomen hyvälaatuisista fosfaateista!
« Last Edit: 25.04.19 - klo:11:01 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #193 on: 30.04.19 - klo:10:11 »
Tämä on tärkeä ongelma - kuten olemme todenneet - ja näin sen ratkaisemiseen tulee painetta Suomen ulkopuoleltakin:

Joutuuko Suomi ratkaisemaan pakolla maatalouden leväongelman? Komissio patistaa tehostamaan vesiä rehevöittävän lannan käsittelyä eläintiloilla

Kuten myös olemme edellä todenneet, niin jostain tällaisesta suunnasta ratkaisu löytyy:

Quote
Hankejohtaja Marjukka Porvarin mukaan [...]

eläintiloilta pitäisi vaatia hyväksi todettua lannankäsittelytekniikkaa, jolla ravinteet voidaan erotella nestemäisestä lietteestä.

Luomua ei tuossa nettiuutisessa mainittu kertaakaan. Mutta YLE:n puhutuissa uutisissa oli löydetty haastatteluun luomutilallinen ja hänen luomutilansa mainittiin moneen kertaan.

Joka oli pääasian kannalta täysin epärelevanttia. Kun vielä muistamme, että luomutiloilla saattaa olla rajoituksia tuollaisten eroteltujen ravinteiden käytön tai tuollaisen erottelutekniikan suhteen (tosin emme ihan varmasti vielä tiedä, onko niitä).
« Last Edit: 30.04.19 - klo:12:03 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #194 on: 02.05.19 - klo:05:38 »
Tuo YLE:n uutinen näyttää aiheuttaneen närää viljelijöiden parissa, esimerkiksi:

Ylen lantajuttu pöyristytti MTK-väkeä – lannan käsittelykö puuhastelua ja kehitysmaatasoista?
Viljelijöitä harmitti ja järkytti John Nurmisen säätiön hankejohtajan Marjukka Porvarin kommentit Ylen haastattelussa.


Myös Twitterissä on keskustelua käyty.

Ehkäpä tosiaan uutisessa ei tullut selväksi ero nykytilanteen arvioinnin ja ideaalitavoitteen välillä.
« Last Edit: 02.05.19 - klo:05:49 by Heikki Jokipii »