Author Topic: Mitä tehdä (liialle) fosforille?  (Read 103212 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24947
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #150 on: 06.09.18 - klo:03:05 »
Myös Hesari kertoi tänä aamuna tästä kokeesta tai toimenpiteestä:

Tonnikaupalla kipsiä levitetään nyt Vantaanjoen varren pelloille – Suomenlahtea rehevöittävä fosfori voidaan saada kuriin

Hesarissa oli tällaista lisätietoa:

Quote
Kipsikäsittely soveltuu hyvin pelloille, joilta ravinteet valuvat merialueelle. Sisävesille kipsikäsittely eI sovi kipsin sisältämän sulfaatin vuoksi. Sitä ei myöskään voi käyttää luomutuotannon pelloilla.

Ei selvinnyt, onko tuohon viimeiseen jokin luonnontieteellinen peruste, vai kieltävätkö vain asian luomusäännöt. Onko noin myös sen sulfaatin takia? Tulkitaanko se (luomussa luvattomaksi) keinolannoitteeksi, vaikka sitä kipsissä olisikin vain vähäisiä määriä?

***

Niksin vaikutuksen kestosta on keskusteltu. Onko tämä perusteltu odotus vai toiveajattelua:

Quote
Kipsikäsittelyn avulla saadaan siis aikaa poistaa peltoihin kertynyt fosfori. Varsinais-Suomen Savijoen kipsipilotin seurannasta saadaan selville, kuinka pitkään vaikutus kestää. Kun kipsi on jo haihtunut maasta, maanrakenne on Ollikaisen arvion mukaan muuttunut pidemmäksi aikaa huuhtoumia vähentäväksi.
« Last Edit: 06.09.18 - klo:07:00 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24947
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #151 on: 12.09.18 - klo:06:26 »
Hiukan epäselvästi sanottu (lihav. HJ):

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.296188

Quote
Hyvin toimiessaan sienijuuri edistää selvästi kasvien fosforinottoa. Kotimaisissa tutkimuksissa on havaittu, että mykorritsa pystyy korvaamaan fosforilannoituksen jopa kokonaan, kun pellon fosforipitoisuus on alhainen. Hyvin toimiva sienijuuri vähentää pellolta huuhtoutuvan fosforin määrää jopa 80–90 prosenttia voimakkaasti lannoitettuun peltoon verrattuna.

Äkkinäinen voisi tuosta lukea, että ilman fosforia hyvin pärjätään.
« Last Edit: 12.09.18 - klo:06:30 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24947
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #152 on: 12.09.18 - klo:06:35 »
Keinovalikoima on yhä laajenemassa:

Sopisiko tärkkelys nappamaan pellolta valuneen fosforin?

Projektin lähtökohtana näyttää olevan aito kierrättäminen eikä vain se, miten päästä vesistöihin valuvista forforipäästäistä eroon:

Quote
"Hankkeen yhtenä tavoitteena on selvittää ruukkukokeiden avulla kiinnisaadun fosforin lannoiteominaisuuksia", kertoo hankkeessa opinnäytetyötä tekevä agrologi AMK -opiskelija Aleksi Leppämäki.

Biopolymeerilietteen ja turpeen sekoitukseen kylvetään kasvien siemeniä, jonka jälkeen kasvua seurataan noin kahden viikon ajan,

Biopolymeerien etuna on kokeen järjestäjien mukaan niiden biohajoavuus ja raskasmetallittomuus.

Tässä saakin olla tarkkana. Hyvin usein asian yhteydessä puhutaan kierrätyksestä, vaikka faktisesti suunnitellaankin ongelmallisen aineen loppusijoitusta.
« Last Edit: 14.09.18 - klo:08:23 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24947
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #153 on: 14.09.18 - klo:08:13 »
Tämä on varmasti hyvin mielenkiintoinen asiakirja:

Opas kierrätyslannoitevalmisteiden tuottajille
Tampio, Elina; Vainio, Markku; Virkkunen, Elina; Rahtola, Mikko; Heinonen, Sampsa (2018)

http://jukuri.luke.fi/handle/10024/542240

Olen sen jo tuolta ladannut, ja ryhdyn siihen nyt tutustumaan.

Quote
Lanta on ravinteiden kierrätyksen kannalta keskeinen biomassa, joka käsittää noin 80 % kaikista Suomessa muodostuvista ravinnerikkaista biomassoista. Lannan sisältämä fosfori riittäisi koko maan peltojen lannoitukseen, mutta se on jakautunut epätasaisesti maan eri osiin. Sekä lannan että muiden biomassojen prosessointi ja ravinteiden erotus helpottavat ravinteiden käytettävyyttä ja logistiikkaa.

Kierrätyslannoitevalmisteet määritellään useimmiten maanparannusaineiksi. Niiden runsaan ravinnesisällön vuoksi levitysmäärät voivat kuitenkin lannoitevalmisteesta riippuen jäädä pieniksi ja maanparannusvaikutus suhteellisen vähäiseksi. Lannoitevalmisteet ovatkin ennen kaikkea fosforilannoitteita. Kierrätyslannoitevalmisteet sopivat myös luomutuotantoon, jos ne täyttävät luomulainsäädännön vaatimukset.
(lihav. HJ)


PS. Sen verran jo ehdin katsoa, että siinä on oma lukunsa luomuun sopivista lannoitteista, lähdeviitteineen EU-määräyksiin ja Eviran ohjeisiin. Hyvä!
« Last Edit: 14.09.18 - klo:09:21 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24947
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #154 on: 24.09.18 - klo:05:55 »
Emme nyt halua julistautua tämän keksinnön suhteen erityisen epäluuloisiksi ....

Kolumni: Kuitulietteet on syytä ottaa vesiensuojelun avuksi, Etelä-Karjalassa uraauurtavaa kokeilutyötä on tehnyt luomuviljelijä Juuso Joona

Quote
Joutsenolainen luomuviljelijä Juuso Joona on tehnyt uraa uurtavaa työtä kuitulietteiden käyttöä kokeillessaan. Luonnonvarakeskuksen tutkimukset ovat nyt vahvistaneet, että kuitulietteillä saadaan fosforihuuhtoumat puolitettua.

Kuitulietettä voidaan käyttää myös järvien ympärillä. Paljon julkisuudessa ollut kipsikäsittely sopii vain suoraan mereen johtavien jokien valuma-alueille.

Kuituliete on niin lyhyttä puukuitua, ettei siitä synny paperia tai kartonkia. Teollisuuden alkuaikoina se laskettiin vain tehtaan lähivesiin. Monen vanhan tehdaspaikkakunnan järvien pohjassa on yhä hurjat kerrostumat lietettä.

Seuraavaksi liete pumpattiin rajatuille kaatopaikoille. [...]

... vaikka asian kehittelijä onkin muissa asioissa puhunut aika "suurella suulla". Tai vaikka olemmekin kolumnin kirjoittajan, ministeri Kimmo Tiilikaisen, kanssa olleet monista kysymyksistä reippaasti eri mieltä. (Tekijä on tuohon nettijulkaisuun merkitty huonosti, vain kuvalla.)

Mutta siitä haluamme edelleen jupista, että tuossakaan kehitystyössä ei ole kyse fosforin kierrätyksestä. Vaan keinosta estää sitä valumasta vesistöihin.

Kun taas esimerkiksi Valion kehitystyössä puhutaan nimenomaisesti siitä ravinteiden kierrosta. Lisäksi Valio on erikseen maininnut, että syntyvät lannoitteet tulevat olemaan luomukelpoisia.

Mutta voi tietysti olla, kun asiaa tarkemmin tutkitaan, että nämä eri keinot voivat olla toisiaan täydentäviä.
« Last Edit: 24.09.18 - klo:06:28 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24947
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #155 on: 30.09.18 - klo:13:37 »
Tätä artikkelia olisi kiva lukea lisää ...

Kipsi, kuidut, biohiili, rakennekalkki – hyötyjä vai huuhaata pellolla?

... ja saada tietää, mitä siellä Loimaalla tuli tai tulee selville. Mutta tuo on maksullinen artikkeli.

Mutta ehkäpä saamme vielä jotain muuta kautta tuosta lisätietoa. Kyseessä on ingressin mukaan "suorakylvökoe".
« Last Edit: 30.09.18 - klo:14:27 by Heikki Jokipii »

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 499
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #156 on: 30.09.18 - klo:17:41 »
Yhteisen hyvän nimissä lienee lupa salaisuuden verhoa raottaa kaikille. Kysehän ei ole sotasalaisuuksista vaan ympäristönsuojelun edistämisestä. (tosin bisnekseltäkin tämä vähän näyttää)
Ja kovin paljoa artikkeli ei kyllä kertonutkaan:

"Maan kasvukunto ja sen vaaliminen ovat olleet avainasioita kahden poikkeuksellisen satovuoden aikana.
Mitä paremmin pelto ja sen mikrobit voivat, sitä paremmin se kestää äärioloja ja tuottaa satoa myös silloin, kun kasvun edellytykset eivät ole suotuisat, toteaa maanviljelijä ja suorakylvökokeen perustaja Tuomas Levomäki Loimaalta.
Se on Levomäen mukaan nähty kolmentoista vuoden suorakylvökokeessa. Hän on vakuuttunut menetelmän soveltuvuudesta Loimaan savikoille.
Sato on ollut kevytmuokattuja ruutuja parempi ja ylivoimainen kyntöön verrattuna etenkin äärioloissa kahtena viime vuonna.
Viljelymenetelmäkoe jatkuu, mutta sen rinnalla aletaan testata keinoja maan kasvukunnon kohentamiseen.

Koekentän toiselle laidalle levitettiin syyskuun puolivälissä rakennekalkkia, kipsiä, metsäteollisuuden nollakuituja lannalla terästettynä, biohiiltä ja vielä ranskalaista mikrobien kasvua edistävää liuosta.
Jokaisen maanparannusaineen edustaja vakuutti oman tuotteensa hyvyyttä paikalle tulleille yli 50 viljelijälle sekä lehdistön edustajalle.
Suorakylvökokeen ja maanparannusaineiden koekenttää on parannettu entistä enemmän tutkimusta palvelevaksi. Salaojavesistä pystytään mittaamaan huuhtoutumat erikseen jokaisesta viljelymenetelmästä. Maanparannusaineiden pelloilta mitataan huuhtoutumia pohjavesiputkien avulla.
Levomäen mukaan Itämeren leväkukinnot laitetaan suoraviivaisesti maatalouden syyksi, vaikka kuivana kesänä pelloilta ei ole huuhtoutunut mitään ja tarvitaan isoja syysateita, jotta salaojissa alkaa taas virrata vettä.
Agronomi Jussi Knaapi vastaa uudesta kokeesta ja sen tekemisestä. Maaperän mikrobit ja maan rakenne ovat avainasemassa, kun päästöjä yritetään suitsia.
Knaapin mukaan 13 vuoden suorakylvökoe on osoittanut, että viljelytoimilla pelto on mahdollista saada kuntoon. Samalla viljelyongelmat vähenevät, sato nousee ja ravinteiden huuhtoutumat vähenevät.
Muokkauksen keventäminen on myös tehokas tapa hiilen sitomiseksi maaperään. Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteet pystytään ylittämään moninkertaisesti, Knaapi sanoo.

Metsäteollisuudessa syntyvää nollakuitua käytetään maanparannusaineena, mutta sellaisenaan sitä ei voi pellolle levittää. Kuitu sitoo ravinteet niin tehokkaasti, ettei pelto kasva sen jälkeen, toteaa toimitusjohtaja Suvi Mantsinen Humuspehtoorilta Pälkäneeltä.

Humuspehtoori lisää kuidun sekaan broilerinlantaa. Kuljetuskustannusten takia kuituseosta ei juuri kannata viedä sataa kilometriä kauemmas, Mantsinen sanoo.

Nordkalkin rakennekalkissa on mukana vajaa viidennes poltettua kalkkia, joka reagoi maaperähiukkasten kanssa. Jotta kalkin teho säilyy, pelto pitää välittömästi levityksen jälkeen muokata, toteaa kiertotalousjohtaja Kjell Weppling Nordkalkilta.

Ruotsissa poltetun kalkin on todettu ylläpitävän peltojen mururakennetta vuosikymmeniä, kun se tehdään oikein. Yhtiö lupaa rakennekalkin käytön puolittavan peltojen fosforipäästöt.

Biohiili on toistaiseksi turhan kallista peltolevitykseen, mutta sopii puutarhoille, kompostiin ja karjasuojissa kuivikkeen lisäaineeksi, toteaa toimitusjohtaja Sampo Tukiainen Carbofexiltä Tampereelta.

Biohiili sisältää runsaasti hiiltä ja pysyy maassa maatumatta pitkään. Samalla se pidättää ravinteita ja parantaa veden imeytymistä."

NUMEROARVOJA SADON MÄÄRISTÄ JA RAVINNEPÄÄSTÖISTÄ SIIS EI TAIDA EDES OLLAKAAN ANNETTAVAKSI? Yksi yhtiö kyllä lupaa heidän tuotteensa puolittavan fosforipäästöt. Sitoutuukohan fosfori myös kasvien kannalta liian tiukasti maahan, liukenemattomaan muotoon?
Suorakylvön edut kyllä on osoitettu tosiksi jo aiemminkin.

PS: Suosittelen Maaseudun Tulevaisuus-lehteä. Siinä on paljon asiaa.
« Last Edit: 30.09.18 - klo:19:09 by Matti Pekkarinen »
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24947
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #157 on: 01.10.18 - klo:03:02 »
Tämä kyllä vie vähän pisteitä tältä niksiltä:

Quote
Metsäteollisuudessa syntyvää nollakuitua käytetään maanparannusaineena, mutta sellaisenaan sitä ei voi pellolle levittää. Kuitu sitoo ravinteet niin tehokkaasti, ettei pelto kasva sen jälkeen, toteaa toimitusjohtaja Suvi Mantsinen Humuspehtoorilta Pälkäneeltä.

Humuspehtoori lisää kuidun sekaan broilerinlantaa. Kuljetuskustannusten takia kuituseosta ei juuri kannata viedä sataa kilometriä kauemmas, Mantsinen sanoo.

Siinä on siis kyse ennen kaikkea maanparannusaineesta, ei niinkään rajallisten fosforivarojen säästeliäästi käytöstä.

Osaan kuvitella, että niksi silti voi olla luomuviljelyssä suosittu. Tuossahan saadaan salakuljetettua ravinteita tehoviljelyn puolelta. Kukaan kai ei ole niin nipo, että ryhtyisi tivaamaan, olivatko ne broilerit luomuruokinnassa? (Joka onkin hyvin epätodennäköistä, kun luomubroileritiloja on Suomessa peräti vähän. Eli kolme).

Ei myöskään tuo kuljetuskustannusten asettama rajoitus anna tälle menetelmälle pisteitä. Nyt Näsijärvessä olisi tätä nollakuitua, josta halutaan päästä eroon, mutta onko sopivia ja halukkaita tiloja n. 100 kilometrin säteellä, jotka ottaisivat sen vastaan? Pälkäneelle on kyllä Tampereelta ihan siedettävä matka, 35 kilometriä.

Vedenalainen töhnä turmelee Tampereelle suunniteltua uutta kaupungin­osaa – ”Siinä kohtaa järvi ei ole järvi”
« Last Edit: 01.10.18 - klo:05:50 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24947
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #158 on: 01.10.18 - klo:04:00 »
Kommentti tähän asiaan Etelä-Afrikasta:

Organic: It's dirtier than you think

Quote
Ane unlike conventional farms which are reducing their reliance on fossil-based fertiliser by using sterilized human sewage, thereby closing nutrient cycles, organic farms shun what governments consider “The best practicable environmental option.” because of squeamish customers— and no, you shouldn’t be one of them because the standards for human sewage treatment are stricter than thoose for animal manures which can be applied raw.

Eli sielläkin luomuviljely yksinkertaisesti kieltäytyy käyttämästä uudelleen (käsiteltyjäkään) ihmisten jätöksiä, eikä näin sulje ravinnnekiertoa.

***

Samassa artikkelissa oli tämä, aika laittamattomasti sanottu (!):

Quote
The main ingredient of organic agriculture is 100% natural nonsense.

Eli: luomuviljelyn pääasiallinen ainesosa on 100% luonnollinen hölynpöly.

« Last Edit: 01.10.18 - klo:06:03 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24947
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #159 on: 25.10.18 - klo:16:33 »
Minusta tämä MT:n vieraskolumni on täyttä asiaa. Kirjoittaja on Luken tutkija Elina Tampio.

Pistetään ravinteet kiertämään

Tämä on ehkä sanottu aiemminkin, mutta tämän haluan siitä lainata:

Quote
Tällä hetkellä suuri osa biomassojen sisältämistä ravinteista päätyy jo tavalla tai toisella kiertoon. Ravinteiden hyödyntämisen tehostamiseksi tarvitaan kuitenkin perinteisen lannanlevityksen, mädätyksen ja kompostoinnin lisäksi uudenlaista teknologiaa.

Tekniikan avulla ravinteet voidaan jalostaa tuotteiksi, joissa ravinnesuhteet ovat kasvin kasvun kannalta parempia. Tämä helpottaa myös tuotteiden liikuteltavuutta.

Oman lisäyksenäni. Ja tuossa pyrkimyksessä ei pitäisi antaa luomusääntöjen tai -asenteidenkaan antaa häiritä, tulla esteeksi. Jos soveltuva tekniikka on kemiaa, niin sitten se on.

Tämä on hienoa ja näin minäkin olen uumoillut asian olevan:

Quote
Ravinteiden jatkojalostamisen ja ravinnekierrätyksen tutkijalle tämä on hienoa aikaa. Uusia toimijoita, ideoita ja tekniikoita syntyy eri puolilla. Aiheen ympärillä kuhisee.
« Last Edit: 25.10.18 - klo:16:56 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24947
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #160 on: 27.10.18 - klo:05:51 »
Tämä on nyt sitten valittu viralliseksi ratkaisuksi:

Vesiensuojeluhanke päättyy, lopputuloksena tiukka suositus: Peltojen kipsikäsittely käyttöön heti

Tai ainakin viralliseksi osaratkaisuksi. Tuon ohella saatetaan ehkä myöhemmin suositella muitakin ratkaisuja.

Quote
Kaikille Suomen pelloille käsittely ei kuitenkaan sovi. Sitä on mahdollista hyödyntää noin neljänneksellä Suomen peltopinta-alasta.

Ja perään tuttu jupinani: tuossa ei oteta taaskaan oikein kantaa siihen, miten fosfori kiertäisi, miten se riittäisi, pidemmän päälle. Tästäkin voisi kysyä ...

Quote
Hankkeessa testatun kipsin on toimittanut Yaran Siilinjärvellä sijaitseva lannoitetehdas, jonka alueella kipsiä on Suomen peltokäytölläkin kymmeniksi vuosiksi.

... että mitä sitten, kymmenien vuosien päästä? Mutta kaikkia vastauksia ei tietysti noin lyhyeen uutiseen mahdu.
« Last Edit: 27.10.18 - klo:06:43 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24947
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #161 on: 31.10.18 - klo:03:55 »
Tässä muuten maksullisessa MT:n uutisessa on tarjolla ilmaiseksi kartta kipsinlevitykseen soveltuvista alueista:

Peltojen kipsikäsittelyä ehdotetaan korvattavaksi ei-tuotannollisten investointien tuella

Joka alue yhteensä on oikeastaan aika pieni. Mutta toisaalta kyllä juuri lähinnä Itämerta.

Mutta kaikilta muiltakin viljelyalueilta fosfori täytyy saada tehokkaaseen kiertoon. Vaikka sitä näennäisesti vielä tuntuisi olevan riittävästi Suomen tarpeisiin, lähivuosikymmeninä.
« Last Edit: 31.10.18 - klo:08:51 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24947
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #162 on: 15.11.18 - klo:15:11 »
Tässä menettelyssä on kyllä fosforin kierto on otettu huomioon (tulee esille viimeistään liitteessä):

Lannan poltto helpottuu huomenna, ohjeet laadittu

Mutta typen ei, jos tuota oikein ymmärrän. Vaan se lähetetään taivaan tuuliin. Josta se on kuitenkin aikanaan aika kalliilla ostettu. Riippumatta tavasta, jolla se on saatu.

Jotta kaupunkilaistytöillä olisi mahdollisuus riittävän edullisesti ratsastaa, lisään tuohon happamasti.
« Last Edit: 16.11.18 - klo:09:41 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24947
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #163 on: 21.11.18 - klo:03:21 »
Suomi ja Ruotsi ovat tässä kysymyksessä samassa veneessä vai olisiko samalla veneen laidalla parempi kielikuva:

Sverige slipper vika sig om kadmium i konstgödsel

Quote
Sverige får behålla sitt EU-undantag för kadmiumhalt i konstgödsel. Det blev klart efter att EU i dag för första gången lyckades komma överens om gemensamma gränsvärden – långt över de svenska.

Mutta edelleen ihmettelen, minne ovat kadonneet väitteet siitä, että ongelma on hoidettavissa, kadmium suht. halvalla poistettavissa fosfaatista. Mutta kadonneet ovat, ja asia on yhä tuollainen hallinnollinen ongelma, jossa vaikuttavat tällaiset poliittiset tekijät:

Quote
Flera EU-länder som Frankrike har dock av historiska och politiska skäl varit motståndare till att reducera kadmiumhalterna. Bland annat därför att det skulle äventyra importen av fosfor från gamla kolonier i Västafrika, där fosfor innehåller mycket höga halter av kadmium. För dessa länder var 60 mg den absoluta gränsen.
« Last Edit: 21.11.18 - klo:03:54 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24947
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #164 on: 21.11.18 - klo:03:47 »
Viittasin siis tähän:

Nyt kuitenkin jo tässä vanhassa Ruokatiedon (oli silloin tietysti Finnfood) uutisessa vuodelta 1996 ...

Suomi pyrkii pitämään kadmiumlannoitteet yhä kiellettyinä

... kerrotaan, että:

Quote
Suomi hioo kadmiumkantaansa työryhmässä, johon on koottu alan asiantuntijoita. Suomi pyrkii vaikuttamaan muun muassa siihen, että menetelmä, jolla kadmiumia voidaan poistaa lannoitteiden raaka-aineesta fosfaatista, saataisiin EU:n tuella teolliseen käyttöön.

Kadmiumin poisto onnistuu hyvin laboratorio-oloissa. Poistomenetelmää pidetään halpana. Kadmiumin poisto nostaisi arvioiden mukaan fosfaattilannoitteiden kuluttajahintaa alle viidellä prosentilla.
(lihav. HJ)

Mikähän on tämän poistomenetelmän status tänään? Millä hinnalla kadmium saadaan fosforilannoitteista pois?

Kuvittelisi, että tuollaisesta 5% hinnannoususta ei voisi tulla kynnyskysymystä Ranskallekaan. Mutta joko siitä tulee, tai sitten hinnan nousu olisi tosiasiassa paljon enemmän.
« Last Edit: 21.11.18 - klo:08:49 by Heikki Jokipii »