HS:n Torstin
vastaus toimii oikeastaan itseään vastaan:
Jos jokainen venekunta päästäisi käymäläjätteensä mereen, sinne päätyisi yhteensä neljä tonnia fosforia ja 22 tonnia typpeä. Fosforimäärä vastaa Turun kaupungin lähes 200 000 asukkaan puhdistettujen jätevesien vuotuista kuormitusta ja typpimäärä 1 000 peltohehtaarin vuotuista huuhtoumaa. Ravinnemäärä riittäisi Knuuttilan mukaan noin neljän miljoonan leväkilon kasvattamiseen meressä.
Olet kiistassanne oikeassa: huviveneiden käymäläjätteet eivät ole yhdentekeviä. Ne lisäävät Itämeren rehevöitymistä, ja ne on siksi aina syytä pumpata asianmukaisesti satamien tyhjennyspisteisiin.
Silllä siihen nähden, että Suomessa on peltoa yli 2
miljoonaa hehtaaria, nuo veneiden jätökset todellakin näyttävät yhdentekeviltä.
Torstin palstalla oli toinenkin kakkakysymys:
Miksi koirankakkaa pusseineen ei saa panna biojätteisiin?Siinä sitten selitetään, miksi ei.saa. Mutta ei siis saa. Rivien välissä tulee kerrotuksi, etteivät nuo ravinteet muutoinkaan kierrä. Vaikka Suomessa on n. 700 000 koiraa.
Samoin taitaa olla laita satamien tyhjennyspisteiden kanssa. Minulla ei ainakaan ole tietoa, eikä ollut tuossakaan, että niiden ravinteet jatkaisivat kiertoaan, ja tulisivat hyötykäyttöön.
PS. Samana sunnuntaina yritettiin vastata siihen, minkälainen on "tavanomainen sato". Luomuviljelyn alempia satoja ei otettu esille. Vaikka hyvin olisi voitu ottaa.