Author Topic: Mitä tehdä (liialle) fosforille?  (Read 40274 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #195 on: 07.05.19 - klo:07:24 »
Tämä ei tietysti kadmiumin puhdistamiseen, tai Soklin avaamiseen, rohkaise:

Fosforin hinnan lasku maailmanmarkkinoilla jatkuu – kalium kallistuu

Mutta muistaa täytyy, että EU ei ole vielä tehnyt tuota ehdotettua kadmium-linjansa tiukennusta.

Sinänsä voi muuten huomata, että hintaero tässä ...

Quote
Fosforin hinnan lasku maailmanmarkkinoilla jatkuu. Maailmanpankin tilaston mukaan huhtikuussa fosfori (DAP) maksoi 323 dollaria tonnilta. Vuosi sitten hinta oli 384 dollaria.

... oli noin 19%. Sen verran enemmän suostuttiin fosforista vuosi sitten maksamaan. Se on enemmän kuin Luken Olli Niskasen (edellä) korkein arvio kadmiumin poiston aiheuttamasta lisähinnasta 15%.
« Last Edit: 07.05.19 - klo:10:11 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #196 on: 12.05.19 - klo:05:35 »
Tuo YLE:n uutinen näyttää aiheuttaneen närää viljelijöiden parissa, esimerkiksi:

Ylen lantajuttu pöyristytti MTK-väkeä – lannan käsittelykö puuhastelua ja kehitysmaatasoista?
Viljelijöitä harmitti ja järkytti John Nurmisen säätiön hankejohtajan Marjukka Porvarin kommentit Ylen haastattelussa.


Myös Twitterissä on keskustelua käyty.

Ehkäpä tosiaan uutisessa ei tullut selväksi ero nykytilanteen arvioinnin ja ideaalitavoitteen välillä.

Marjukka Porvari puolustaa linjaansa MT:ssa:

Ravinnetasapainon parantaminen vaatii perusteellista muutosta

Ainakin tästä olemme aiemmin olleet hänen kanssaan samaa mieltä:

Quote
Vika ei ole yksittäisissä viljelijöissä, vaan koko systeemiä on muutettava niin, että se kannustaa paremmin lannan prosessointiin ja kuljettamiseen pois ravinneylijäämäisiltä alueilta.

Lantafosforin ylimäärä kasvien tarpeeseen nähden on Pohjanmaalla 58, Etelä-Pohjanmaalla 30, Satakunnassa 27 ja Varsinais-Suomessa 13 prosenttia. Lisäksi Varsinais-Suomessa, Saaristomeren valuma-alueella, 40 prosenttia pelloista on jo fosforiluokissa ”korkea tai arveluttavan korkea”, eli niille ei pitäisi lisätä fosforia lainkaan.

Kaikesta Suomen lanta­fosforista ainakin 20 prosenttia arvioidaan olevan väärässä paikassa.

Koska lannan prosessointiaste on Suomessa vain 6 prosenttia, on selvää, ettei ongelmaa voida nykymallilla ratkaista. Koska ylimääräinen lanta ei häviä mihinkään, on selvää edellä mainittujen prosenttienkin valossa, että sitä menee peltoihin tietyillä alueilla liikaa kasvien tarpeeseen nähden.

Me olemme ehkä häntä enemmän tuoneet esiin, että ihmislantakin pitäsi laskea mukaan. Jolloin problemaattinen alue on tuossa mainittujen alueiden lisäksi yli miljoonan asukkaan asuttama ja yhä kasvava Helsinki ja pääkaupunkiseutu. Jolla ei ole sellaista maataloutta, että se voisi ylimääräisen fosforinsa millään kuluttaa ja/tai sijoittaa.
« Last Edit: 12.05.19 - klo:05:56 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #197 on: 21.05.19 - klo:06:00 »
Hepskukkuu! Meidän ei tarvitse tyytyä olemassaoleviin, jo esitettyihin vaihtoehtoihin vaan koko ajan keksitään lisää:

Uusi innovaatio vesiensuojeluun – biopolymeerit palauttavat pelloilta valuneen fosforin takaisin kiertoon

Ja tässä on vihje siitä, että tuosta keksinnöstä voisi olla hyötyä kaupunkilietteenkin käsittelyssä:

Quote
Saostuksen yhteydessä syntyy lannoitteeksi sopivaa lietettä, jolla fosfori saadaan palautettua takaisin ravinteita kasveille helposti käytettävässä olevassa muodossa. Lisäksi siitä puuttuvat raskasmetallit, joita aikaisemmat kemialliset saostusaineet ovat saattaneet lietteeseen jättää, Syke kertoo.
(lihav. HJ)

« Last Edit: 21.05.19 - klo:06:10 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #198 on: 24.05.19 - klo:05:13 »
Tällä tutkimuksella taas on merkitystä nimenomaan kaupunkilietteen käsittelylle:

Suomi saattoi ratkaista koko maailmaa piinaavan ongelman, jonka vuoksi kalat joutuvat käyttämään masennuslääkkeitä – mutta se maksaa
Tutkijat etsivät keinoja vähentää lääkejäämien ympäristökuormitusta. Tutkimus koskee lääkkeen koko elinkaarta.


Mutta jaa-a. Mitä se maksaa? Ja kuka sen maksaa? Voisi kuvitella, että saavutetaan sellaisia ympäristöhyötyjä, joiden maksajaksi löytyy joku muu, eikä se tule kierrätyslannoitteen hintaan?
« Last Edit: 24.05.19 - klo:05:18 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #199 on: 29.05.19 - klo:05:00 »
Täytyy katsoa, mitä tämä on syönyt ...

Ravinteiden kierrätyksestä arkea uuden toimenpideohjelman keinoilla

... ja mitkä kaikki keinot se mainitsee. Ja ottaako se kantaa, tukeeko se erityisesti joitakin keinoja. Alustavasti vilkaistuna tähän asiaan oli kyllä kiinnitetty huomiota:

Quote
2. Yhdyskuntajätevesien sisältämien ravinteiden tehokas hyödyntäminen

Hallitusohjelman tavoite on, että jätevedenpuhdistamoilla syntyvästä lietteestä, erityisesti vesistöjen kannalta herkillä alueilla, vähintään 50 % on kehittyneen prosessoinnin piirissä vuonna 2025. Uusille lannoitevalmisteille on luotu markkinat, ja kierrätysravinteiden käyttö on turvallista.

Suomessa jätevedenpuhdistamoiden lietettä syntyy noin miljoona kuutiota vuodessa ja kuiva-aineen
määräksi arvioidaan noin 150 000 kuiva-ainetonnia. Tällä hetkellä lietteet pääosin käsitellään ja hyödynnetään kompostointilaitoksissa tai biokaasulaitoksissa (vajaa kolmannes). Myös lietteen polttoa on kehitetty. Yhteiskäsittelylaitoksissa käsitellään maatalouden ja elintarviketeollisuuden jätteitä, teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesipuhdistamojen lietteitä sekä yhdyskuntien biojätettä, erilaisina yhdistelminä eri laitoksissa. Lietteet ja niiden sisältämät ravinteet jalostetaan nykyään vain osittain kierrätyslannoitteiksi.

Lietettä ja sen biokaasutuksessa syntyvää mädätettä sekä kompostoinnissa syntyvää kompostia käytetään nykyään pääosin viherrakentamisessa käytettävien kasvualustojen ja maanparannusaineiden raaka-aineena ja kaatopaikkojen maisemointiin. Osa menee edelleen kaatopaikoille ja pieni osa tuotteistettuna maanviljelyyn. Ongelmallinen on biokaasutuksessa syntyvä rejektivesi, joka vähäisten ravinteidensa takia ei sovellu lannoitevalmisteeksi ilman käsittelytoimenpiteitä.

Erilaisia lietteenkäsittelyteknologioita on kehitteillä. Uusien teknologioiden kehittämisen lisäksi on kiinnitettävä huomiota koko käsittely- ja hyödyntämisketjuun, mm. logistiikkaan, lannoitevalmisteiden tuotteistamiseen pelto- tai muuhun käyttöön sekä toiminnan kannattavuuteen.

Mutta yhtä alustavasti vilkaistuna, "viisasten kiveä" tuon ratkaisemiseksi ei ollut löytynyt. Ilmaistiin kuitenkin pyrkimys, tahtotila sen ratkaisuun.
« Last Edit: 29.05.19 - klo:05:26 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #200 on: 18.06.19 - klo:06:25 »
Edistystä:

Pelastaako tämä luola Itämeren sinilevältä? – Espoon uusi jätevedenpuhdistamo poistaa fosforista 99 prosenttia

Ja mikä parasta, tämäkin näkökohta on otettu huomioon (lihav. HJ):

Quote
– Tässä tulee ravinteiden poisto olemaan huippuluokkaa, tästä tulee energian suhteen ehkä täysin omavarainen puhdistamo, tähän tullaan myöhemmin asentamaan ravinteiden talteenottolaitteistoa, millä tehdään ihan ravinnetuotteita puhdistetusta jätevedestä. Kaikkiaan voidaan sanoa, että tämä on ihan huippuluokkaa oleva puhdistamo.

Ainakin siis ilmoitetaan tuo pyrkimys. Olisimme luonnollisesti voineet kertoa asiasta pessimistisemmin, jopa pilkallisemmin. Mutta nyt kiitämme, jo tuota lupausta.
« Last Edit: 18.06.19 - klo:07:11 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #201 on: 25.06.19 - klo:03:28 »
Tämän tyyppiseen tiedeuutiseen olen törmännyt aiemminkin:

Naturally occurring phosphorous in soil could cut synthetic fertilizer pollution, major threat to sustainable farming

Quote
Cornell University engineers have taken a step in understanding how iron in the soil may unlock naturally occurring phosphorus bound in organic matter, which can be used in fertilizer, so that one day farmers may be able to reduce the amount of artificial fertilizers applied to fields.

“This component of the phosphorus cycling process has been largely neglected,” said senior author Ludmilla Aristilde, associate professor in biological and environmental engineering, “but now we’re figuring out phosphorus recycling mechanisms by soil minerals that could benefit the environment.”

Mutta huomatkaa, että luvataan vain vähentää ulkopuolisen fosforikeinolannoituksen tarvetta. Eikä sitä poistaa. Edelleenkään ei ole keksitty keinoa, millä luomuviljely (rehellisesti) huolehtisi fosforista pelloillaan. Pidemmän päälle, tietysti hetkellisesti jollakin tavalla maaperässä kierrättämällä asia voi siltä näyttää. Mutta ei sitä fosforia loputtomiin siellä maaperässä "ilmene luonnollisesti", jos sitä joka sadon myötä sieltä otetaan pois.

Tästä me huomautimme jo käsitellessämme Kuubassa kehitettyä ECOMIC-ainetta, jota virheellisesti kutsuttiin lannoitteeksi.

***

Niinpä jatkossakin taitaa luomuviljelijälle olla käytännöllisin ja halvin tapa käyttää tätä porsaanreikää, jonka "PassiiviIdentiteettikin" oli huomannut:

Quote
Luomusäännöissä on tällä hetkellä porsaanreikä missä tavallista rehua syövän eläimen lanta voidaan laskea “luomulannoitteeksi”. Eli jossain on teollisesti lannoitettu rehupelto, lehmä syö rehun ja käyttää sen typestä vain osan ja lannan sisältämä “teollinen” typpi on muuttunut “kestäväksi”. Tämä on huono vitsi ja porsaanreikä pitäisi sulkea mahdollisimman pian.

Fosforin kohdalla tuossa huomaamattomassa "siirrossa" voidaan käyttää myös tavanomaisesti ruokittujen lehmien luut ja teurasjätteet.
« Last Edit: 25.06.19 - klo:04:18 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #202 on: 04.07.19 - klo:06:30 »
Edistystä? Vai asian juuttumista entiselleen, paikalleen?

Uusi EU-lannoitevalmisteasetus vauhdittaa orgaanisten ja jätepohjaisten lannoitevalmisteiden käyttöä

Quote
Uusia sääntöjä sovelletaan kaikkiin edellä mainittuihin EU-lannoitevalmistetuoteluokkiin maaperän suojelun takaamiseksi. Asetuksella otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa EU:ssa myös enimmäisraja-arvo fosforilannoitteiden kadmiumpitoisuudelle: 60 milligrammaa kadmiumia fosforipentoksidikiloa kohden (60 mg Cd/ kg P205).  Suomi ja Ruotsi, joilla on jo nyt kadmiumpoikkeus, saavat kuitenkin pitää alhaisemmat raja-arvonsa.

Suomessa fosforilannoitteissa saa olla kadmiumia 22 milligrammaa fosforipentoksidikiloa tai 50 milligrammaa fosforikiloa kohden (22 mg Cd/ kg P205 = 50 mg Cd/ kg P) siihen saakka, kunnes koko unionissa sovelletaan yhdenmukaista raja-arvoa, joka on saman tasoinen tai alhaisempi. Suomen raja-arvo on yksi EU:n alhaisimpia, joten maassamme myytävät fosforilannoitteet ovat jatkossakin EU:n puhtaimpia ja näin turvaavat Suomen puhdasta, turvallista elintarviketuotantoa.

Tuo ainakin kuulostaa siltä, että vain todetaan status quo, eikä ole visiota sen parantamisesta. Esimerkiksi kadmiumin puhdistamisen kautta. Jota, oireellisesti, ei tuossa edes mainita optiona.

Vai olenko liian pessimistinen? Kun tuossa kuitenkin jokin raja-arvo annettiin? Nyt voisi ehkä odottaa, että markkinat ja tuotekehitys vastaisivat haasteeseen?

Samoin tämä säilyy ennallaan, vaikka ei EU:ta tällaista varten ole perustettu:

Quote
Markkinoilla tuleekin jatkossa olemaan CE-merkittyjen EU-lannoitevalmisteiden lisäksi kansallisia lannoitevalmisteita, joita voidaan edelleen markkinoida EU:ssa vastavuoroisen tunnustamisen perusteella.
« Last Edit: 04.07.19 - klo:08:08 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #203 on: 12.07.19 - klo:05:55 »
Ihan hyvä, että näidenkin menetelmien tutkimusta näin tuetaan:

Ympäristöministeriö rahoittaa tutkimusta rakennekalkin ja kuitulietteiden käytöstä maatalouden vesiensuojelussa

Ja reilu kilpailu eri menetelmien kesken näin säilyy. Eikä mitään niistä julisteta liian hätäisesti voittajaksi.
« Last Edit: 12.07.19 - klo:06:47 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #204 on: 26.07.19 - klo:04:54 »
Tämän on looginen vaihtoehto ja ajateltavissa oleva ratkaisu, mutta en yhtään pidä siitä:

Veli Pohjonen: Tarvitsemme oman maaluokan kierrätyspelloille, joita voidaan lannoittaa lääkejäämiä, raskasmetalleja ja bakteerijäämiä sisältävällä lietteellä

Quote
"Kierrätyspellot kasvatettaisiin yhteiskuntien, niin asutusten kuin teollisuuden tuottamilla ravinnepitoisilla jätteillä. Pellot tuottaisivat vain energiaa, tyypillisesti tuhkalla lannoitettujen lyhytkiertopuiden haketta lämpö- ja sähkövoimaloihin."

"Viljelijä saisi kiertotalouden viljelystään tuloa biomassan myynnistä sekä nykypäivän tukiaisista. Vastineeksi hän sitoutuisi säilyttämään kierrätyspellot uudessa maaluokassa vähintään määräajan, esimerkiksi 20 vuotta. Sinä aikana kierrätyspeltoja ei siirrettäisi ruoan tai rehun tuotantoon eikä viljeltäisi luonnonmetsäksi."

Koska tuo on kuitenkin sitä samaa loppusijoitusajattelua kuin samojen ravinnepitoisten jätteiden käyttäminen kaupunkien maisemointiin, eikä aitoa kierrätystä. Tuolla tavalla ongelman ratkaisemista vain lykätään seuraaville sukupolville. Onko tuollaista politiikkalinjausta syytä tehdä nyt, kun olemme useimmpien noiden haitallisten aineiden erottelutekniikassa aika lailla "huulella" (ks. esim. täällä, edellä)?

Olennaisesti samat vastaväitteet sanoo Perttu Nihtilä MT:n artikkeliin liittyvissä kommenteissa.
« Last Edit: 26.07.19 - klo:08:08 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #205 on: 28.07.19 - klo:05:47 »
Täältä tällainen tieto:

Quote
Kun pelto on kunnossa, hyvä sato tuotetaan ravinteilla. Hyvän sadon mukana pellolta poistuu kesän aikana yli 200 kg typpeä ja kaliumia, reilut 20 kg fosforia ja noin 15 kg rikkiä.

Kun tuo tieto koskee todennäköisesti hehtaaria,  Veli Pohjonen siis ehdottaa, että ehkä lähes 40 miljoonaa kiloa fosforia poistettaisiin vuosittain ravinnon tuotannosta, noihin toisarvoisiin tarkoituksiin. Kun hän puhuu tuhkalannoituksesta, niin lähes 400 miljoonaa kiloa typpeä menisi hänen skenaariossaan taivaan tuuliin. Laskelmani ei ole täsmällinen.

Tuo 40 miljoonaa kiloa ei tietysti ole paljon kokonaismääriin nähden, mutta tuossa korostin sitä, että noin tapahtuisi vuosittain.
« Last Edit: 28.07.19 - klo:08:02 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #206 on: 25.08.19 - klo:08:12 »
Tässä tiivistetään ongelma ja ehdotetaan yhtä niksiä:

Lukijalta: "Tonnissa lantaa on yli 900 litraa likaista vettä – sitä ei pidä kuljettaa suuriin biokaasulaitoksiin"

Quote
"On turha käyttää polttoainetta lannan kuljetukseen tiloilta etäällä olevaan suureen biokaasulaitokseen."

Tonnissa naudan lietelantaa on yli yhdeksänsataa litraa likaista vettä, ja avosäiliössä varastoinnin aikana siihen voi tulla lisää parisataa litraa sadevettä. Näin laimean lietteen kuljettaminen on ilmastolle kallista suhteessa siitä saatavaan taloudelliseen hyötyyn.

Varastoinnin aikana tästä lantatonnista karkaa ilmaan noin kaksi kiloa metaania. Se vastaa yli neljänkymmenen kilon hiilidioksidipäästöä. Tämä päästö voidaan poistaa halvalla ja nopeasti kattamalla lanta­säiliö kaasutiiviillä kannella.

Fosforia ei mainita, mutta se on osa kokonaisongelmaa.
« Last Edit: 25.08.19 - klo:08:44 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #207 on: 02.09.19 - klo:06:29 »
HS:n Torstin vastaus toimii oikeastaan itseään vastaan:

Quote
Jos jokainen venekunta päästäisi käymäläjätteensä mereen, sinne päätyisi yhteensä neljä tonnia fosforia ja 22 tonnia typpeä. Fosforimäärä vastaa Turun kaupungin lähes ­200 000 asukkaan puhdistettujen jätevesien vuotuista kuormitusta ja typpimäärä 1 000 peltohehtaarin vuotuista huuhtoumaa. Ravinnemäärä riittäisi Knuuttilan mukaan noin neljän miljoonan leväkilon kasvattamiseen meressä.

Olet kiistassanne oikeassa: huviveneiden käymäläjätteet eivät ole yhdentekeviä. Ne lisäävät Itämeren rehevöitymistä, ja ne on siksi aina syytä pumpata asianmukaisesti satamien tyhjennyspisteisiin.

Silllä siihen nähden, että Suomessa on peltoa yli 2 miljoonaa hehtaaria, nuo veneiden jätökset todellakin näyttävät yhdentekeviltä.

Torstin palstalla oli toinenkin kakkakysymys:

Miksi koirankakkaa pusseineen ei saa panna biojätteisiin?

Siinä sitten selitetään, miksi ei.saa. Mutta ei siis saa. Rivien välissä tulee kerrotuksi, etteivät nuo ravinteet muutoinkaan kierrä. Vaikka Suomessa on n. 700 000 koiraa.

Samoin taitaa olla laita satamien tyhjennyspisteiden kanssa. Minulla ei ainakaan ole tietoa, eikä ollut tuossakaan, että niiden ravinteet jatkaisivat kiertoaan, ja tulisivat hyötykäyttöön.

PS. Samana sunnuntaina yritettiin vastata siihen, minkälainen on "tavanomainen sato". Luomuviljelyn alempia satoja ei  otettu esille. Vaikka hyvin olisi voitu ottaa.
« Last Edit: 02.09.19 - klo:08:03 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #208 on: 03.09.19 - klo:04:27 »
Ettei tule väärinkäsitystä: en tietenkään suosittele pissan ja kakan kippaamista mereen/järveen. En erityisesti nykyisin, kun alkaa jo olla hyvä verkosto vessojen sisällön tyhjentämiseen virallisia paikkoja pitkin saaristoa.

Mutta sitä voi kysyä, onko se lopulta toimenpide, johon olisi kustannustehokasta keskittyä?

Jos vaikka Turussa "lähes ­200 000 asukkaan puhdistettujen jätevesien" fosforikuormitus on sama, voisi kuvitella että Turussa ja/tai muussa kaupungissa/taajamassa puhdistusta (tai talteenottoa) parantamalla pääsisi tehokkaammmin samaan tulokseen?
« Last Edit: 03.09.19 - klo:09:45 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #209 on: 16.09.19 - klo:06:24 »
Onhan tässä kyseessä jonkinasteinen uutispommi...

Luke: Nautakarjatilojen päästöt "merkittävästi yliarvioitu" – uusi tutkimus pienentää nurmien fosforikuorman alle puoleen

... mutta epäily tietoisesta huijauksesta on turhaa: tällä tavalla tiede ja tutkimus etenee. Se ei aina ole vain desimaalien osien tarkentumista.

Emmekä me noista tiedoista rauhoitu: täällähän tavoitteeksi on fosforille otettu 100% suljettu kierto!
« Last Edit: 16.09.19 - klo:17:38 by Heikki Jokipii »