Ydinvoima versus merituulivoima?

[Heikki Jokipii]

Tuulivoiman kannattajat eivät yhtään masentuneet siitä perjantaista:

Suomi tuottaa pian kaiken tarvitsemansa sähkön itse, ja siitä voi kiittää kahta asiaa: Olkiluotoa ja hurjasti lisääntyvää tuulivoimaa

Tuulivoima vastaa tällä hetkellä noin 10:tä prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Sitä rakennetaan nyt sellaista tahtia, että vuonna 2030 tuulivoimalla voisi syntyä kotimaisesta sähköstä jopa neljännes.
[..]
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) arvioi, että sähköomavaraisuus saavutetaan viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä.

– Tuulivoimalla on tässä tärkeä rooli, koska sillä sektorilla kasvu on kaikkein nopeinta. Kunhan tästä kriisistä päästään ohitse, uskon, että muutaman vuoden päästä tällaista kriisiä ei meille syntyisikään, koska tuulivoimaa on niin paljon.

Sähkön omavaraisuus kiinnostaa tällä hetkellä erityisen paljon, sillä Venäjän sota on tuonut energiamarkkinoille voimakasta heilahtelua. Tavallista ihmistä huolettaa eniten se, joudutaanko ensi talvena katkaisemaan sähköjä pulan välttämiseksi.

Siis siinä visiossa neljänneksellä tuulivoimaa heilahtelua vastaan. Eilen klo 13 tuulivoiman tuotanto oli 68 MWh/h (sen jälkeen ollut hissukseen taas nousussa). OL3 koko päivän 1586 MWh/h. Loppukuusta teho lasketaan – jo nyt ihmisen päättämänä, vielä joku testi – väliaikaisesti nollaan.

Hesari ohimennen myönsi olevan näin (lihav. HJ) :

Sähköpulassa on nyt tosi kyseessä: Talvella edessä ehkä kahden tunnin sähkökatkot

Yhtiön arvion mukaan sähkön kulutushuippu on tulevana talvena 14 400 megawattia. Kotimaisella tuotannolla pystytään kattamaan parhaimmillaan 12 900 megawattia. Tämä arvio sisältää Olkiluoto 3:n ja Meri-Porin tuotantolaitokset sekä arvion tyynen ajankohdan tuulivoima­tuotannosta.

Jos tuulivoimaa olisi neljännes kaikesta, se ei arkijärkeni mukaan välttämättä lisäisi tyynen ajankohdan tuulivoimatuotantoa.

Taistelussa tuulimyllyjen puolesta on don quijote -maisia piirteitä.

[Heikki Jokipii]

Tällä satunnaisella ilmiöllä yrittää YLE nyt parantaa tuulivoiman äsken (eli perjantaina) menetettyä mainetta:

Pörssisähkön hinta putoaa torstaiyönä jopa negatiivisen puolelle

Voimakkaan tuulinen sää saa tuulivoiman tuotannon ampaisemaan nousuun ja se näkyy myös pörssisähkön hinnassa.

Tähän tapaan meitä tuossa kehotetaan suunnittelemaan elämäämme:

Pörssisähkö halpenee keskiviikkoillan aikana roimasti, kun tuulinen sää yltyy ja tuulivoimaa on tarjolla runsaasti.
[..]
– Aikamoinen muutos. Tästä hetkestä huomisiltaan tuulivoiman tuotanto kasvaa yli 3 000 megawatilla. Samalla tulee toinen Loviisan (500 MW) yksikkö tuotantoon. Sähkön veroton tuntihinta putoaa 48 sentistä kilowattitunnilta nollaan senttiin, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä kuvailee Twitterissä.

– Saunailta huomenna, ei tänään, Leskelä tiivistää.

Sikäli kuinka ymmärrän, tuo perustuu tuulivoimaennusteeseen. Ei vielä toteutuneeseen. Eli jopa:  jää nähtäväksi. Sen sijaan voimme olla melkeinpä varmoja siitä, että OL3 tuottaa koko keskiviikkopäivän 1589 MW:n teholla. Joka luku siellä on ilmoitettu.

***

Hesari on löytänyt tämän perustosiasian:

Vesivoima on nyt käsittämättömän kannattavaa

Kemijoki-yhtiö tuottaa vain 50 miljoonan euron kuluilla ainakin miljardin euron arvosta sähköä. Mitä enemmän tuulivoimaa rakennetaan, sitä arvokkaampaa sekä hitaaseen että hyvin nopeaan tehonsäätöön pystyvä vesivoima on."

[Heikki Jokipii]

Tämä on tietysti vasta aloite. Mutta sellaisena reipas:

Olkiluodossa kerrottiin, että Tampereelle voisi tulla kuusi pienydinvoimalaa: ”Se oli henkilökohtaista visiointia”
Yleisössä olleen vieraan mukaan esitys vaikutti varsin valmiilta.

Pienydinvoima on nyt ajankohtainen asia Tampereella kun iso joukko valtuutettuja esitti 29.8. valtuustoaloitteessaan tonttivarausten selvittämistä.

Valtuustoaloitteen ajankohta tuntui varsin oudolta somerolaisen Ilkka Veuron mielestä. Hän oli kuukautta aikaisemmin eli keskiviikkona 20.7.2022 Olkiluodossa Eurajoella Teollisuuden Voiman (TVO) vierailukeskuksessa, jossa keskuksen isäntä Ari Anttila piti keskiviikkotilaisuutta. Läsnä oli noin sata kuulijaa.

”TVO:lla vaikutti olevan tarkat suunnitelmat pienydinvoimaloiden sijoittamiseen. Ari Anttila selvitti, että Helsinkiin sopisi kahdeksan pienydinvoimalaa, Jyväskylään neljä ja Tampereelle kuusi.”

”Lisäksi organisaatio oli esityksen mukaan sellainen, että TVO etäkäyttää ja valvoo kaikkia laitoksia Olkiluodosta käsin.”

Tuo etähallinta kuulostaa tässä yhteydessä hyvältä idealta. Varsinkin kun ko. vempaimet minun tietojeni mukaan vaativat ylipäänsä hallinnointia hyvin vähän.

Kaipa muuten tuulivoimalatkin kiemurtelevat kuntiin aluksi aloitteina.

***

Joskus kerrottiin, että tällaisenkin piti olla kohta saatavilla:

Small, sealed, transportable, autonomous reactor

Siis minikokoisen breederin. Jolloin tuollaisestakin olisi voinut tehdä aloitteen. Mutta sitten tapahtui jotakin:

A prototype was scheduled for manufacture in 2015. However its development seems to have ended.

[Heikki Jokipii]

Melko halpaa jälkiviisautta:

Perussuomalaiset kuittaili hallitukselle välikysymyskeskustelussa: ”Itämerellä pulppuavat Lipposen ja Heinäluoman rakkaan lapsen metaanisuihkulähteet”

Varsinkin, kun perussuomalaisilla ei ole osoittaa, että he olisivat joskus ponnekkaasti yrittäneet vaikuttaa Saksan ratkaisuihin. Niistähän on kyse, hyvin vähäisessä määrin Suomen. Kaasuputkessa oikeastaan ei yhtään.

Tämän olen jo demareiden puolesta myöntänyt:

Edellä on todettu, että Suomen demarien olisi pitänyt lyödä toverillisesti nyrkkiä pöytään Saksan demareille jo aikoja sitten.

Vuosia sitten olen ihmetellyt, miksei veljespuolue Suomen SDP ole reagoinut. Ja yrittänyt suositella järjen ääntä. Ja ydinvoiman vastustaminen ei takuulla ole sosiaalidemokratiaa. Mutta Suomen Uutiset saa tuossa luotua vaikutelman, että se olisi.

PS. Varsin tyylikäs idea:

Eduskunnassa keskustellaan iloisesti epäonnistumisesta

Eduskunnassa järjestetään ensi viikolla harvinaisen ajankohtainen seminaari. Sen aiheena on epäonnistuminen.
[..]
Tapahtuma houkuttelee toivottavasti sankan joukon keskustelijoita, sillä nopeita u-käännöksiä on nähty esimerkiksi ydinvoiman, venäläisten kaasuputkien ja turvallisuuspolitiikan suhteen. Vääriksi tai tyhmiksi osoittautuneita kantoja on kuultu niin päättäjiltä, yritysjohtajilta kuin pääkirjoittajiltakin.

Onnistuneessa epäonnistumiskeskustelussa virheitä puretaan avoimessa hengessä. Joskus kysymys on mokista, joskus asiat ovat vain edenneet yllättävästi. Epäonnistumista ei voi oppia, jos niitä ei myönnä.

[Heikki Jokipii]

Tämä on hallittua:

Jos sähköpula iskee, kansalaiset kärsivät siitä ensimmäisenä – näin kahden tunnin katkot käytännössä toimisivat Helsingissä

Helsinkiin sähköä pääverkosta jakava Helen sähköverkko tietää tarkalleen, missä järkestyksessä sähköjä katkotaan, jos sähköpula iskee. Kun kantaverkkoyhtiö Findgrid käskee, Helsingin sähköt sammuvat 15 minuutissa.

Päinvastoin kuin se, mikä Saksaa uhkaa.

Tuollaisen tilanteen mahdollisena syinä mainitaan:

– Jos Norjassa ei ole vettä kuivan kesän takia, se koskee myös Suomea. Tai talvella voi tulla tilanne, ettei tuule tarpeeksi tai aurinko ei paista tarpeeksi. Niillä voi olla vaikutusta sähkön riittävyyteen, Piispa sanoo.
[..]
Sähköpula voi iskeä myös, jos iso tuotantolaitos, kuten Olkiluoto 3, tippuisi pois verkosta tai tulisi joku muu tekninen vika, Piispa muistuttaa.

Nuo uusiutuvatkin muistettiin sentään riskinä mainita.

[Heikki Jokipii]

Judith Curryn systemaattinen analyysi:

The Penetration Problem. Part I: Wind and Solar – The More You Do, The Harder It Gets

The bulk power system has traditionally been strong and very robust. There are generally not significant problems associated with adding small system elements (small amounts of wind and solar) which lean on the system, rather than support it. The system has a limited ability to absorb wind and solar power and can use it to displace generation which relies on costly fuels. But at higher penetration levels this ability is greatly reduced and the economics can degrade and even reverse. Listed below are some reasons why increasing the penetration levels of renewables will lead to rapidly increasing costs as well as rapidly decreasing reliability.

Tulee jatkumaan vielä analyysillä Bidenin ilmasto-ohjelman vaikutuksista.

Suomessa riemuitaan tuulivoiman hetkellisestä menestyksestä:

Suomen uusi tuulivoimaennätys romahdutti sähkön hinnan – ja huomenna ennätys rikotaan uudestaan

Tuulivoima heilauttaa sähkön hintoja ylös ja alas, mutta auttaa myös säästämään vesivoimaa talven kovimman sähköntarpeen hetkiin.

Eli siis ajatellaan, että käyttämätön vesivoima on jo nyt sitä kaivattua tuulivoiman varastointia? Otetaanko tuo nyt — Norjassa huomioon? (Vrt. juuri edellä.)

Tällaisia vaikeuksia on nyt ilmennyt:

Jopa 150 tuulivoimalaa joutuu odottamaan kytkentää valtakunnan verkkoon vuosia – tuulivoimabuumi toi sähköähkyn voimalinjoihin

Fingrid rakentaa kaksi uutta voimalinjaa länsirannikolta Etelä-Suomeen, mutta ne valmistuvat vasta 5–6 vuoden kuluttua. Viivästys voi aiheuttaa menetyksiä tuulivoimayhtiöille ja kunnille.

Mutta sen ei anneta haitata. He eivät ole kuulleet Curryn varoitteluista ja epäilyksistä:

– Kaiken kaikkiaan Suomessa rakennetaan tuulivoimaa todella kovaa vauhtia: arviomme mukaan 5 000 megawattia täyttyy tämän vuoden lopussa, parin kolmen vuoden kuluttua sitä on 10 000 megawattia ja 2030-luvulla 20 000 megawattia, Parviainen ynnäilee.

Tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoima kattaa nyt noin 10 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä. Vuonna 2025 osuus on ainakin 27 prosenttia.

Joku sentään pistää hanttiinkin:

Ranne: Sähkön omavaraisuus ei voi perustua tuulivoiman lisäämiseen

[Heikki Jokipii]

Vihdoin YLE:ssäkin esitetään tämä kysymys:

Tuulivoima rikkoo nyt ennätyksiä, mutta aikanaan tyyntyy – miten sähköjärjestelmä selviää yhä kasvavasta, valtavasta vaihtelusta?

Vastaus on kyllä huomattavasti optimistisempi kuin Judith Curryn näkemys. Vaikkapa näin:

– UPM ajaa laitoksiaan sähkön kysynnän ja hintaennusteen mukaan päivittäin. Kun sähkölle on suuri tarve, sähkön kulutuksemme on pienempää ja sähköntuotantomme suurempaa. Tällä tavoin leikkaamme hintapiikkiä ja kulutuspiikkiä, ja luomme tasapainoa järjestelmään, Sundman sanoo.

– Kaikkia toimia tarvitaan, kun sähköjärjestelmä on menossa yhä enemmän siihen suuntaan, että meillä on yhä enemmän sääriippuvaista sähkön tarjontaa.

Niin UPM:n Sundman kuin apulaisprofessori Lassilakin uskovat, että teollisuudesta löytyy vielä paljon kohteita, joissa sähkön kulutus voisi joustaa.

– Varmasti suomalaisessa teollisuudessa on potentiaalia tehdä enemmän sähkönkäytön optimointia vaarantamatta tuotteiden tuotantoa, Sundman sanoo.
[..]
Sundman toteaa, että tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia tasapainotukseen voidaan saada esimerkiksi akuista, kondensaattoreista ja vetyratkaisuista.

– Tärkeintä on houkutella lisää investointeja sähkön tarjontapuolelle, eli lisää vähäpäästöistä sähköä. Tarjonnan myötä saadaan madallettua hintaa ja markkinat pitävät huolen, että kysyntä ja tarjonta ovat ovat tasapainossa, Sundman toteaa.

Kaiken kaikkiaan: uskotaan, että löytyy älykkäitä ratkaisuja. Siitä selviämiseen, johon viisas ei joudu.

Onko sähköjärjestelmä "menossa" yhä enemmän siihen suuntaan? Vai viedäänkö sitä siihen suuntaan? Asia esitetään väistämättömänä:

Kun paluuta tasaisesti sähköä jauhavien vesi- ja lauhdevoimaloiden aikaan ei ole luvassa ja vesivoiman jousto on jo käytössä, on joustavuutta haettava sähkön kulutuksesta. Siihen kannustaa vahvasti sähkön vaihteleva hintakin.

Askel siihen suuntaan on otettavissa, jossa perussähkönkulutus hoidetaan tasaisesti jauhavilla (pien)ydinvoimaloilla. Ja sääriippuvaista energiaa käytetään ylimääräiseen, kuten vedyn tuotantoon tms.

[Heikki Jokipii]

Suomen Uutiset käyttää oikein periamerikkalaista analyysia:

Forbes: Vasemmisto pitää ydinvoimaa ”ongelmana”, koska se ei edellytä yhteiskunnan radikaalia uudelleenjärjestelyä eikä tarjoa miljardikaupalla rahaa vasemmistolaisille eturyhmille

Jossa vasemmistolaisuuskin on määritelty hyvin "vapaalla kädellä".

Ville Niinistön johtamat vihreät häipyivät ovet paukkuen Kataisen hallituksesta 2014. Niinistö julisti lähtiessään ydinvoiman ajan olevan yksinkertaisesti ohi. Samana vuonna Maria Ohisalo kuulutti Twitterissä, että hänen puolueensa vihreät on aina äänestänyt eduskunnassa ydinvoimaa vastaan. Vasta viime vuonna Ohisalo muutti kantaansa myönteisemmäksi ydinvoimalle.

Vihreät vasemmiston osana? Loputkin esitellyt vasemmistolaiset ovat kovin amerikkalaisia vasemmistolaisia. Vielä tuossa tarinassa "haisee" kylmän sodan aikainen maailmankuva. Jolloin amerikkalaiset oikeistolaiset katsoivat tarkkaan tietävänsä, mitä "marxilaisilla" oli mielessään.

***

Kyllä, vaikea on ymmärtää mm. Saksan demarien ydinvoima-asenteita. Mutta kyllä asia vaatii tuota juttua paremman analyysin.

Mehän emme ota puoluepoliittista kantaa. Mutta se ei estä meitä tuossa huomaamasta perussuomalaisten systemaattista vääristelykampanjaa. Johon liittyi juuri edellä mainittu kaasuputkitarinakin.


09.10.22: Mutta Suomen Uutiset eivät ole tuossa putkiasiassa yksin. Näin myös Hesari:

PUTKI­MIEHET
Kaasuputket on räjäytetty, ja ne pulppuavat Itämeren pohjassa. Paavo Lipponen sai idean Venäjältä Saksaan vedettävistä putkista jo 1990-luvulla. Hän ja nimekkäät demarit Saksasta ja Suomesta lobbasivat putkia vuosien ajan.

Eli syylliset tiedetään. Täytyy enää löytää rikos.

[Heikki Jokipii]

Hesarin Vieraskynä-kirjoituksessa ajetaan täysillä uusiutuvien puolesta:

Vihreä siirtymä auttaa pääsemään yli Euroopan energiakriisistä

Eikä yhtään problematisoida asiaa. Tai korkeintaan se tehdään näin:

UUSIUTUVAN energian kapasiteettia ei voi rakentaa yhdessä päivässä. Eikä vihreä siirtymä koske pelkästään energiantuotantoa, vaan se vaatii muutoksia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Vaikka tämä urakka on valtava, meillä ei ole aikaa odottaa. Työ on aloitettava heti.

[Heikki Jokipii]

Lomborgin twiitti:

Renewables won't take over anytime soon

Breathless climate campaigning makes us believe world will soon run on renewables

No

Past half-century, renewables 13-14%

By 2050, 28%

On current trends, world reaches 100%

in almost two centuries

https://mobile.twitter.com/BjornLomborg/status/1576607887794708480/photo/1

[Heikki Jokipii]

Saksassa ei ole luovutettu. Yritetään tällaisella vetoomuksella:

Petition fordert Weiterbetrieb deutscher Atomkraftwerke

Mit der Petition fordern zwanzig Professorinnen und Professoren von deutschen Universitäten in der sogenannten "Stuttgarter Erklärung" einen Weiterbetrieb deutscher Kernkraftwerke über den 31. Dezember 2022 hinaus. André Thess, Professor für Energiespeicherung an der Universität Stuttgart, sagte dem SWR, sie glauben, dass die Kernkraftwerke für die Versorgungssicherheit in der jetzigen Krisensituation unverzichtbar seien. Außerdem seien sie der Meinung, dass bei einer Entscheidung zwischen einer Verstärkung der Kohle-Verstromung und einer Verlängerung der Laufzeit von Kernkraftwerken, die zweite Variante, die klimafreundlichere sei. Denn Weltklimarat IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) und auch die EU-Taxonomie hätten die Kernenergie als nachhaltige und CO2-arme Energiequelle eingestuft.

EU-taksonomialle saattaa tuossa tulla merkitystä.

Vai onko siellä millään mitään merkitystä? Vai voittaako atavistinen viha/pelko ydinvoimaa kohtaan kuitenkin? Taloudelliset seikat eivät ratkaise. Se selvisi oikeastaan jo Saksan breederin kohtalosta.


PS. 12.11.22: Twitter kertoo, että vetoomus saa myös kannattajia:

https://twitter.com/Disfosgen/status/1579920220416016385/photo/1

Maan kokoon nähden ehkä hitaasti. Mutta kuitenkin.

[Heikki Jokipii]

En ole ehkä ihaillut Thunbergia kauheasti ennenkään. Mutta nyt olen pettynyt, kun hän on liittynyt tähän ydinvoiman vastaiseen rintamaan:

EU in row over inclusion of gas and nuclear in sustainability guidance
Activists including Greta Thunberg criticise ‘fake climate action’ in response to planned investment taxonomy

Yritettyään tähän asti edes olla jollakin tavoin puolueeton.

Kuinka sinä Greta kehtaat? How dare you?

Takinkääntö. Kyllä, yllättäväkin. Hän on julkisesti kertonut pitävänsä Saksan ydinvoimaloiden sulkemista virheenä.

Uutinen saksaksi ja englanniksi:

Atomkraft in Deutschland : Greta Thunberg hält Abschalten von AKW für Fehler

Greta Thunberg: Germany making 'mistake' by ditching nuclear power for coal

Tavallaan siis Thunberg antoi tukensa em. vetoomuskampanjalle.

[Heikki Jokipii]

Kauhea epäilys tuulivoimaloista:

Tuulivoimala voi toimia jättimäisenä kärpäslätkänä – Tutkijat arvioivat, että turbiinit tappavat valtavasti hyönteisiä

Tutkijat laskivat mallinnuksessaan, että Saksan tuulivoimalat tappaisivat vuodessa 1,2 biljoonaa hyönteistä. Asiasta tarvitaan lisää tutkimusta.

Tuo lintujen lepakkojen ja lepakkojen lisäksi. Huomata sopii, että HS ei naurunalaista tuota ideaa tai epäilystä. Vaikka sekin teki niin Putkosen "räjähtelevien lepakoiden" kohdalla.

[Heikki Jokipii]

Uutta poliittista korrektiutta (lihav. HJ):

Keskusta näyttää vihreää valoa ydinvoiman lisärakentamiselle – risupaketeilla ja tuulivoimalla kohti uusiutuvaa energiaa

Uuden energialinjauksen valmistelua johtanut Eeva Kalli korostaa, että Suomeen tarvitaan lisää myös vakaata, puhdasta perusvoimaa.

– Keskusta toivottaa uudet ydinvoimahankkeet tervetulleeksi, haluaa uudistaa pienydinreaktoreita koskevan sääntelyn ja on valmis tukemaan niiden pilotointia, Eeva Kalli toteaa. Hän arvioi, että keskustan ydinvoimakanta on puolueen historian myönteisin.

Keskustan tavoitteena on on moninkertaistaa tuulivoimatuotanto ja turvata vesivoiman tuotantoedellytykset.

Ennen: ei mitään näistä. Nyt: kaikki näistä.

[Heikki Jokipii]

Olisiko tässä vähän samaa? Ydinvoiman merkitys myönnetään, mutta sitten todistellaan, että se on vain välikauden, siirtymävaiheen ratkaisu:

Tekikö ilmastonmuutos ydinvoimasta tilapäisesti ”vihreää”? – Tulevaisuuden energianlähde se tuskin on

Asiantuntijat suhtautuvat kuitenkin epäillen siihen, että suunnitelmat toteutuisivat. Ydinvoima tuskin on tulevaisuuden energianlähde, vaikka sitä juuri nyt kannatetaankin.

”Pienydinvoimaloissakin on säteilyvaara. Pahoin pelkään, että jos pienydinvoimaa alettaisiin suunnitella kärjistäen vaikka Hämeenpuistoon tai Kaivopuistoon, paikallinen väestö tuskin lämpenisi asialle”, Ilkka Ruostetsaari toteaa.

Ruostetsaari haluaa kärjistää noin. Hänen visiossaan ei ole sitä, että pienvoimala olisi esim. sijoitettuna syvälle maan alle. Ja paikallinen väestö ei välttämättä edes tietäisi missä se on. Tiedätkö sinä, missä kaupunginosasi vesi- ym. -johdot kulkevat? Joku nk. "sähköyliherkkä" saattaa olla ottanut selvää sähkokaapeleista alueellaan. 

Sitten etsitään perusteita pienestä viiveestä pienydinvoimaloiden tuotannossa:

Vaikka luvat saataisiinkin kuntoon, ensimmäiset pienydinvoimalat saattaisivat valmistua vasta 2030-luvulla. Silloin oltaisiin jo myöhässä.

”Ilmastokriisi pitää hoitaa 2020-luvulla, meillä ei usko 30-luvun vaihtoehtoihin riitä. Liian kauas meneviin järjestelmiin ei voida luottaa. 2030-luvulla aletaan keskustella Suomen ydinvoiman alasajosta”, SLL:n Tapani Veistola ennustaa.

Melkoisen hurja hyppy tuohon johtopäätökseen. Kun realistisemmin voidaan ennustaa, että 2030-luvulla tulee iso joukko tuulivoimaloita käyttöikänsä päähän. Ja niiden alasajosta keskustellaan.

Kymmenkunta vuotta on liian pitkä aika? Vrt. Lomborgin esille tuomiin laskelmiin.

Erityisesti energian varastoinnissa meitä toisaalla kehotetaan luottamaan järjestelmiin, joita on tulossa vasta hamassa tulevaisuudessa.

Huippuna vielä tästäkin (!) kaivetaan omalle agendalle tukea:

Hän huomauttaa, että myös taannoinen Nordstream-kaasuputken räjähdys on esimerkki siitä, miksi uusiutuva energia on parempi ratkaisu.

”Polttoon perustumaton uusiutuva energia on halvempaa ja turvallisempaa, ja myös kriisinkestävyys ja huoltovarmuus on ihan toista. Nordstream-tapaus osoitti, kuinka herkkiä keskitetyt ratkaisut ovat.”

Nordstream-tapaus, se, että ko. putki on olemassa, on osoittanut, mitä seurauksia fanaattisesta ydinvoiman välttelystä on. Mm. uusiutuvan energian huoltovarmuudesta saatamme ensi talvena kuulla karmeita tarinoita.