Ydinvoima versus merituulivoima?

[Heikki Jokipii]

Ei ole Pekka Haavistollakaan voimaa ja/tai uskallusta poiketa Vihreiden perinteiseltä ydinvoimalinjalta tässä haastatelussaan:

Hän kuittaa asian tällaisella huulella, ja tällaisella uskontunnustuksella:

Kysymykseen ydinvoimasta kynnyskysymyksenä Haavisto vastasi sanomalla, että hänen polkupyöränsä dynamo on tuottanut enemmän energiaa kuin Suomen 2000-luvun ydinvoimalapäätökset yhteensä.

Vihreät eivät usko ydinvoimaan ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Jos joku luulee, että ydinvoimalla saadaan nopeita ilmastotoimia aikaan, se näyttää aika toiveajattelulta. En usko, että tällä hetkellä kenelläkään on suuria suunnitelmia uusista voimaloista. Edellisetkin näyttävät olevan aika vaikeassa jamassa, Haavisto sanoi.

Haaviston mukaan merituulivoima on todennäköisesti edullisin energiamuoto Suomessa ja Euroopassa.

Avaanpa tästä triidin, jossa tarkastellaan tämän käsityksen perusteita. Voiko merituulivoima korvata ydinvoiman tarpeen? Ja halvemmalla? Ja voisiko tämä tapahtua nopeasti?

[Heikki Jokipii]

Aloitetaan tarkastelemalla konkreettisia hankkeita, toisaalta Olkiluoto 3:a (johon Haavisto selvästi pilkassaan viittasi) ja toisaalta tätä:

Porin Tahkoluotoon 40 MW:n merituulipuisto – Hinta 120 miljoonaa euroa

Tuulipuiston arvioitu vuosituotanto on yli 155 miljoonaa kilowattituntia, mikä vastaa noin 8 600 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta.

Tuo korkea tuotantoarvio on arvioitu tällaiselta pohjalta:

Porin merituulipuisto toiminut hyvin

Hyötytuulen Porin Tahkoluodon merituulipuisto on maailman ensimmäisiä jääolosuhteisiin rakennettuja tuulipuistoja. Sen keskimääräiseksi tuotoksi arvioidaan 43 prosenttia maksimituotosta. Maatuulivoimaloilla luku on huomattavasti alempi. Porin merituulipuisto on toiminut hyvin jääolosuhteissa.
[...]
“Merellä tuulee voimakkaammin ja tasaisemmin”, Hyötytuulen toimitusjohtaja Toni Sulameri sanoo tiedotteessa.

Onko noin todella tapahtunut, ja kuinka todennäköistä on, että tuosta tulisi jatkossa sääntö, palataan siihen myöhemmin. Vuosi 2018 on ensimmäinen vuosi, josta tuosta voimalasta on koko vuoden tuotantoluvut. Mutta käytetään nyt sitten noita lukuja.

[Heikki Jokipii]

Ja käytetään vertailukohtana arviota Olkiluodon 3:n tuotannosta. Arvioidaan se 100 %:ksi. Se tietysti hieman yläkanttiin, mutta lähelle apteekkipirtun prosentteja ydinvoimalat ovat käyttöasteessaan Suomessa päässeet.

Niinpä OL3 tulee tuottamaan vuodessa noin 24*365*1600 megawattituntia. Eli 14 016 000 Mwh.

Megawattitunteita tuon merituulivoimalan tuotto on 155 000 Mwh.

Yksinkertainen jakolasku antaa tulokseksi, että OL3:a korvaamaan tarvittaisiin n. 90 kpl samanlaisia tuulivoimalakokonaisuuksia. Yksinkertainen kertolasku antaa sen, että ilmoitetulla hinnalla niiden kokonaisuuskustannukseksi tulisi 10 800 miljoonaa euroa. Eli 10,8 miljardia euroa. Tai "hieman alle".

OL3:n lopullista hintaa ei nyt osaa sanoa, mutta käytetään tätä Wikipediassa olevaa arviota:

Viivästysten jälkeen vuoden 2012 lopulla Areva arvioi laitoksen lopullisiksi rakennuskustannuksiksi noin 8,5 miljardia euroa

Mutta tämän hinnan varmaankin kiinalaiset maksoivat prikulleen samanlaisesta laitoksesta:

TVO:n mukaan laitoksen toimitus on kiinteähintainen avaimet-käteen -toimitus, jonka hinta TVO:lle ei riipu rakennuskustannuksista[16]. Siten maaliskuussa 2018 TVO arvioi, että sen kokonaisinvestointi OL3-projektiin tulee olemaan vain 5,5 miljardia euroa.

[Heikki Jokipii]

Entä kuinka nopeasti merituulivoimaloilla "saadaan ilmastotoimia aikaan"? Jos asetetaan se teoreettinen tavoite, että niiden täytyi tuottaa yhtä paljon hiilidioksiditonta sähköä kuin OL3 tulee tuottamaan, ja reiluuden vuoksi annetaan aikaa samat 15 vuotta, mikä OL3:n rakentamiseen ym. ennen sähköntuotannon aloittamista menee, niin:

Porin Tahkoluodon kokoisia merivoimaloita ("tuulipuistoja") pitäisi tulla valmiiksi joka vuosi 6 kappaletta, sen 15 vuoden ajan.

Tapahtuuko näin? Vihje: ei tapahdu. Tuulivoimapuolella on kyllä "suuria suunnitelmia uusista voimaloista", mutta jokainen hanke on vuosien projekti.

Esimerkiksi tässä YLE:n muutoin hyvin tuulivoimamyönteisessä uutisessa viime kesältä  ...

Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä tuulivoimaloita – Katso kartasta, onko sinunkin mökkisi lähelle nousemassa iso tuulivoimapuisto

... kerrotaan juuri merituulivoimalahakankkeista aika vähän. Yhteensä laskin 6 hanketta, ja ne ovat kyllä aika isoja, mutta kaikkia ilmeisesti koskee tämä (lihav. HJ):

Oulussa Haukiputaan edustalle on suunniteltu pitkään kahta isoa merituulivoimalaa. Pohjolan Voiman hankkeet ovat olleet vireillä vuosia, ja alueelle on tarkoitus rakentaa noin 160 tuulivoimalaa.

[Heikki Jokipii]

Kummallista, muuten. Tuulivoimayhdistyksen sivulla ...

https://www.tuulivoimayhdistys.fi/hankelista

... kerrotaan (lihav. HJ):

STY:n vuosittain suorittaman tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan huhtikuun 2018 alkuun mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimahankkeita lähes 15 500 megawatin (MW) edestä. Merelle suunniteltujen hankkeiden osuus on noin 2000 MW.

Mutta jos katsoo ohessa ladattavissa olevaa hankelistaa, joka on päivitetty 2/2019, niin sieltä ei löydy yhtään tuollaista hanketta, kaikki ovat "onshore". Niin vähän se "edullisin energiamuoto" (Haavisto) oli investoijia innostanut. Onko tuo ristiriita selitettävissä niin, että niitä oli vielä v. 2018, mutta nyt ne on pyyhitty listasta pois?

***

Samasta paikasta saamme tiedon:

Suomessa oli vuoden 2018 lopussa yhteensä 698 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 2041 MW. Vuonna 2018 sähköä tuulivoimalla tuotettiin 5,8 TWh, jolla katettiin Suomen sähkönkulutuksesta 6,7 prosenttia.

Ensi vuoden tammikuun jälkeen OL3 yksin tuottaa siis reippaasti yli kaksinkertaisen määrän hiilidioksiditonta sähköä, mitä Suomen kaikki tuulivoimalat yhteensä vuonna 2018.

Eikä se tilanne näillä näkymin tule vuosiin tai vuosikymmeniin muuttumaan. Sama lähde:

Tällä hetkellä (2/2019) Suomessa on julkaistu yhdeksän tuulivoimainvestointia (yht. 374,4 MW), joissa rakentaminen on jo käynnissä.

Kun ne kaikki ovat nähtävästi maatuulivoimaloita, voidaan vertailussa käyttää suhdetta 25%. Ydinmegawatteina tuo on siis vain 93,6. Eivät ole tuulivoimalat v. 2020 millään tavoin ottamassa OL3:n tuolloin tempaisemaa huikeaa etumatkaa kiinni. Kun tämäkin nyt näyttää selvältä:

Olkiluoto 3:n käyttöönotossa iso askel eteenpäin – Stuk näyttää vihreää valoa ydinvoimalan turvallisuudelle

PS. Siitä tämä:

Stuk katsoo lausunnossaan, että Teollisuuden Voiman (TVO) omistamalle Olkiluoto 3:lle voidaan myöntää käyttölupa vuoden 2038 loppuun saakka.

Ydinvoimalaitoksen käyttölupa myönnetään aina määräaikaisena. TVO:n mukaan laitoksen tekninen käyttöikä on 60–80 vuotta.

Tuulivoimalan tekninen käyttöikä arvioidaan yleensä 25-30 vuodeksi. Kriitikot väittävät, että 15-20 vuotta olisi oikeampi arvio. Mutta joka tapauksessa verratut n. 900 merituulivoimalaa jouduttaisiin Olkiluoto 3:n koko käyttöaikana rakentamaan 2-3 kertaa.

[Heikki Jokipii]

Kun Vihreistä aloitettiin, niin tässä heiltä itseltään rehellinen ja realistinen kuvaus siitä, miten puolue kiemurtelee ydinvoimakysymyksen kanssa:

Terrafamen uraanilupa jäämässä muiden kiperien ydinpäätösten kanssa seuraavalle hallitukselle

Toisaalta yritetään olla niin tieteellisiä ja objektiivisia ...

Vihreille Fennovoiman hanke on ollut myrkkyä. Puolue lähti hallituksesta 2014 vastalauseena hallituksen enemmistön myöntämälle voimalan periaatepäätökselle.

Viime kesänä vahvistetussa poliittisessa tavoiteohjelmassa vihreät linjaa suhtautuvansa avoimesti ”vähäpäästöisen ja ympäristöystävällisen teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen”.

Ydinvoima ei siis ole lähtökohtaisesti poissuljettua, mutta Fennovoiman hanke saa ohjelmassa piikin, vaikkei sitä nimeltä mainitakaan:

”Viimeisimmät Suomessa tehdyt ydinvoimahankkeet ovat olleet hitaita ja ongelmallisia. Sellaisia emme halua lisää.”

... mutta kun toisaalta puolueella on ydinvoimavastaisuuden pitkät perinteet, ja niin on myös kannattajakunnasa, niin heidän täytyy suorastaan toivoa, että yhdinvoimahankkeet joutuvat sellaisiin teknisiin vaikeuksiin, joihin vetoaminen riittäisi vastustusta perustelemaan.

Sinänsä tämä on tuon linjauksen jälkeen melkoisen mieletöntä ...

Terrafamen alla kaivoksen taival on ollut vähemmän myrskyisää kuin Talvivaarana, mutta uraanilupa lienee vihreille edelleen vaikea asia, jos puolue seuraavassa hallituksessa on mukana.

... kahdella tavalla:

a) jos ydinvoimaa on, niin jostain se uraani on hankittava, ja
b) jos Talvivaara/Terrafame kuitenkin muutoin jatkaa, miksei se ottaisi talteen myös uraania?

PS. Vihreät tuskin nyt lämpenisivät sillekään idealle, että Hanhikiven hanke muutettaisiin breeder-hankkeeksi. Eikä muuten mikään muukaan puolue. Niin vieras se konsepti on Suomessa.

Vaikka voisi kuvitella, että juuri Vihreitä ajatus viehättäsi, jos sen esittäisi näin: ydinvoimassakin on pyrittävä suljettuun kiertoon. Tai jopa sitä vaadittava.

[Heikki Jokipii]

Tämä liittyy sillä tavalla merituulivoimaan, että Saksassa suuret merituulipuistot ovat nimenomaan pohjoisessa:

German farmers protest against green energy grid expansion

A delegation of farmers gathered in front of the Bundestag on Wednesday (20 February) to hold up their placards. Slogans included “Farmers call for intergenerational justice”.

The protest was in relation to a proposed law on accelerating grid expansion, unveiled by German economic minister Peter Altmaier (CDU) in December.

Time is running short to expand the grid for renewable energies, given the policies to phase out coal and nuclear energy. Without expansion, it will not be possible to quickly transport green electricity from the north of the country to the industry-heavy south.

En nyt osaa sanoa, tulisiko tuosta ongelma Suomessa, missään skenaariossa, juuri uusiutuvan energian osalta. Tuulivoimalat ovat kyllä keskittyneet Pohjanmaalle. Mutta keskittynyttä on ydinvoimakin, ainakin niin kauan kun jatkamme jättiläislaitosten rakentamista.

[Heikki Jokipii]

Tässä on se Pekka Haaviston uskalluksen raja:

Haavisto: "Olemassa olevia ydinvoimaloita voidaan käyttää, ne ovat yksi osa vihreiden ilmastopakettia" – Lue tentin liveanalyysi tuoreltaan
Pekka Haavisto ei asettanut ydinvoimaa kynnyskysymykseksi hallitukseen, vaikka Vihreät on aiemmin eronnut kahdesti hallituksesta ydinvoiman vuoksi.

Nyt pitäsi jonkun lanseerata linja, joka armollisesti julistaisi, että olemassa olevia tuulivoimaloita saa käyttää!

[Heikki Jokipii]

Eräs toinen vihreä ehdokas on luonut tällaisen sivuston.

https://www.ilmastovelka.fi/

Sivusto vaikenee täysin siitä tosiasiasta, että Suomen ilmastovelka vähenee dramaattisesti ensi tammikuussa, kun Olkiluoto 3 jyrähtää käyntiin.

Sinä on linkki yksilön sähkövalintoihin:

https://sahkovertailu.fi/vihrea-sahko

Ei siinäkään pihaustakaan ydinsähköstä. Vaikka nyt on tapahtunut niin, että Vattenfallin lisäksi myös Fortumin asiakas voi valita myös ydinsähkön.

[Heikki Jokipii]

Tässä on se Pekka Haaviston uskalluksen raja:

Haavisto: "Olemassa olevia ydinvoimaloita voidaan käyttää, ne ovat yksi osa vihreiden ilmastopakettia" – Lue tentin liveanalyysi tuoreltaan
Pekka Haavisto ei asettanut ydinvoimaa kynnyskysymykseksi hallitukseen, vaikka Vihreät on aiemmin eronnut kahdesti hallituksesta ydinvoiman vuoksi.

Nyt pitäsi jonkun lanseerata linja, joka armollisesti julistaisi, että olemassa olevia tuulivoimaloita saa käyttää!

Samaan tapaan Haavisto jatkaa Hesarin haastattelussa tänään:

Edelliseen hallitukseen mennessään vihreät linjasi, ettei se hyväksy uusia ydinvoimalalupia. Puolue erosi hallituksesta sen myönnettyä Fennovoimalle luvan. Nyt ydinvoima ei kuitenkaan ole puolueellenne kynnyskysymys hallitukseen menon suhteen. Mikä muutti mielen?

”Vihreät on äänestänyt molempien 2000-luvulla aloitettujen ydinvoimalahankkeiden periaatepäätöksiä vastaan, ja olemme niiden takia lähteneet kaksi kertaa hallituksesta. Me olemme ne taistelut hävinneet, mutta emme edelleenkään kannata uusia ydinvoimalalupia. Toimivista voimaloista emme ole koskaan sanoneet, että ne pitäisi sulkea.”

”Seuraavalla hallituksella ei varmaan ole tulossa vastaavia päätöksiä. Uusia voimaloita ei ole tekeillä.”

Tuo vastaus jättää kyllä auki kysymyksen: mikä on Hanhikiven voimalan status? Onko se "toimiva voimala"? Ainakaan se ei ole siis tekeillä olevana "uusi". Eli ei tule hallituksen pöydälle periaatepäätösasiana.

Ja jos jotkut muut tahot nyt saattavat Hanhikiven hankkeen päätökseen, sitten se on varmasti toimiva voimala, jota Vihreät voivat kannattaa? Tai ainakin sietää.

Mutta entä, jos siinä hankkeessa ryhdyttäisiinkin tavoittelemaan hyötöreaktoria? No, silloin olisi tarjolla poliitikon vakiovastaus: harkitaan tapauskohtaisesti.

***

Nyt on harmillista, että vaalit ennättävät tulla ja mennä, ennen kuin tämä tapahtuu:

Ensi vuoden tammikuun jälkeen OL3 yksin tuottaa siis reippaasti yli kaksinkertaisen määrän hiilidioksiditonta sähköä, mitä Suomen kaikki tuulivoimalat yhteensä vuonna 2018.

Ja ennen kuin tuo vertailu tulee julkiseen keskusteluun. Mikä silloin tammikuun jälkeen aika väistämättä tapahtuu.

[Heikki Jokipii]

Eräs toinen vihreä ehdokas on luonut tällaisen sivuston.

https://www.ilmastovelka.fi/

Sivusto vaikenee täysin siitä tosiasiasta, että Suomen ilmastovelka vähenee dramaattisesti ensi tammikuussa, kun Olkiluoto 3 jyrähtää käyntiin.

Myöskään pitkän linjan ilmastoaktivisti Oras Tynkkynen ei pääse irti vihreästä perinteestään, vaan hänen täytyy tällä tavalla vähätellä ja mitätöidä ydinvoiman roolia:

Ilmastokeskustelu siirtynyt uuteen aikaan: ”Se, mikä on poliittisesti mahdollista, on muuttunut ratkaisevasti”

”Vaalipaneelissa ehdokas voi selvitä puhumalla ydinvoimasta ja joukkoliikenteestä, vaikka ydinvoima ei ehdi auttaa meitä ennen kuin Suomen pitää olla hiilineutraali ja joukkoliikenteen vaikutus on jotain prosenttiyksiköitä Suomen päästöistä. Pitäisi kysyä, että millä ne loput kymmenten prosenttiyksiköiden päästövähennykset tehdään.”

Mutta arvioiko hän rehellisesti vertaillen, millä vauhdilla Vihreiden suosima tuulivoima kerkeää apuun? Ja ottaako hän huomioon sen "kvanttihypyn", joka on odotettavissa ensi tammikuussa?

[Heikki Jokipii]

New York Timesissä sanotaan se selvään ja suoraan:

Nuclear Power Can Save the World

As young people rightly demand real solutions to climate change, the question is not what to do — eliminate fossil fuels by 2050 — but how. Beyond decarbonizing today’s electric grid, we must use clean electricity to replace fossil fuels in transportation, industry and heating. We must provide for the fast-growing energy needs of poorer countries and extend the grid to a billion people who now lack electricity. And still more electricity will be needed to remove excess carbon dioxide from the atmosphere by midcentury.

Where will this gargantuan amount of carbon-free energy come from? The popular answer is renewables alone, but this is a fantasy. Wind and solar power are becoming cheaper, but they are not available around the clock, rain or shine, and batteries that could power entire cities for days or weeks show no sign of materializing any time soon. Today, renewables work only with fossil-fuel backup.

Germany, which went all-in for renewables, has seen little reduction in carbon emissions, and, according to our calculations, at Germany’s rate of adding clean energy relative to gross domestic product, it would take the world more than a century to decarbonize, even if the country wasn’t also retiring nuclear plants early. A few lucky countries with abundant hydroelectricity, like Norway and New Zealand, have decarbonized their electric grids, but their success cannot be scaled up elsewhere: The world’s best hydro sites are already dammed.

Saksa ei siis pyrkimyksessään ole onnistunut. Mutta Ranska ja Ruotsi ovat. Ja tämä on sanottavissa muutoksen nopeudesta:

They did this with nuclear power. And they did it fast, taking advantage of nuclear power’s intense concentration of energy per pound of fuel. France replaced almost all of its fossil-fueled electricity with nuclear power nationwide in just 15 years; Sweden, in about 20 years. In fact, most of the fastest additions of clean electricity historically are countries rolling out nuclear power.

Tuohon menestystarinoiden joukkoon tullaan varmaankin ensi keväänä liittämään tarina Suomesta. Ehkä pienin varauksin ja selityksin, mutta liitettäneen kuitenkin.

[Heikki Jokipii]

PS. Vihreät tuskin nyt lämpenisivät sillekään idealle, että Hanhikiven hanke muutettaisiin breeder-hankkeeksi. Eikä muuten mikään muukaan puolue. Niin vieras se konsepti on Suomessa.

Vaikka voisi kuvitella, että juuri Vihreitä ajatus viehättäsi, jos sen esittäisi näin: ydinvoimassakin on pyrittävä suljettuun kiertoon. Tai jopa sitä vaadittava.

Entäpä tällainen houkuttelu, purisiko se Vihreisiin? Vanhasta YLE-uutisesta:

Uusi ydinreaktori jo näköpiirissä

Hyötöreaktorit toisivat myös ydinjäteongelmaan uusia ratkaisuja, koska neljännen polven reaktoreissa pystyttäisiin käyttämään polttoaineena nykyisten reaktoreiden synnyttämään jätettä.

Hyötöreaktorissa ydinpolttoaineesta pystytään puristamaan huomattavasti enemmän energiaa. Myös ydinjäteongelma helpottuu.

Hyötöreaktoreiden synnyttämää ydinjätettä joudutaan myös varastoimaan vähemmän aikaa kuin nykyisten reaktoreiden.

– Uusien reaktoreiden avulla on mahdollista pilkkoa jätettä nopeammin puoliintuvaksi, jolloin sitä ei tarvitse enää säilyttää niin pitkään, professori Juhani Hyvärinen sanoo.

Nykyisten reaktoreiden korkea-aktiivisen jätteen varastointia joudutaan suunnittelemaan jopa 100 000 vuodeksi.

– Hyötöreaktorilla päästään alle tuhannen vuoden säilytysaikaan, Hyvärinen sanoo.

Näin siis jätteen ympäristöriskiäkin saataisiin pienenettyä noin sadasosaan. Ilman ydinvoimaa sitä jätettä ei lainkaan syntyisi? Eipä tietysti, mutta sitä on enää turha muistella tai jossitella. Sitä on jo, ja syntyy koko ajan lisää, vaikkei uusia voimaloita nyt rakennettaisi. Ihan Vihreiden hyväksymällä nykylinjalla, jossa olemassaolevia reaktoreita käytetään.

Joten vaihtoehdot ovat nyt nuo 1000 tai 100 000 vuotta. Joista 100  000 vuoden vaihtoehto sisältää ainoastaan kustannuksia. Ja pientä pelkoa. Ja pirun kauan.

Hyötöreaktorien käyttöönotto olisi siten palvelus tuleville sukupolville!


PS. Tällainen pieleen mennyt arvio oli kyllä tuossa YLE:n uutisessakin, joka oli päivätty 5.9.2014:

Hyötöreaktoriteknologian odotetaan tulevan kaupalliseen käyttöön parinkymmenen vuoden sisällä.

Oikea, nappiin osunut ennuste olisi ollut 2 vuotta: tämä toimiva hyöröreaktori on ollut verkossa elokuusta 2016, täydessä toiminnassaan.

Joskus löysin mummun ullakolta yli 100 vuotta sitten painetun Hesarin, jossa oli pikku uutinen: "maailmalla kerrotaan, että Abessiniassa olisi sota". Tuo tieto hyötöreaktorista Venäjällä ei ole internetaikana yhtä tehokkaasti saavuttanut Suomen mediaa.

Tuossa Wikipedia-artikkelissa olisi nettilukutaitoisille liikemiehille ja poliitikoillekin vihje:

Export
_______________
China's first commercial-scale, 800 MWe, fast neutron reactor, to be situated near Sanming city in Fujian province will be based upon the BN-800. In 2009, an agreement was signed that would entail the Russian BN-800 reactor design to be sold to the PRC once it is completed, this would be the first time commercial-scale fast neutron reactors have ever been exported.[11]

Mutta siinä 2007-2009 aloiteltua Hanhikiven laitosta Suomessa ryhdyttiin kuitenkin suunnittelemaan perinteiseksi ydinvoimalaksi. Myös Posivan loppusijoitusprojekti sen kun jatkuu:

Loppusijoituksen valmisteluun ja käytännön toteutukseen on varattu reilusti aikaa. Perusteellisella valmistelulla ja toteutuksella varmistetaan loppusijoituksen turvallisuus. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen on määrä alkaa 2020-luvulla ja loppusijoittaminen tulee jatkumaan liki sata vuotta.

Sadan vuoden päästä joku löytää mummon ullakolta vanhan Hesarin. 

[Heikki Jokipii]

Nyt eduskuntaan päässyt Atte Harjanne vaati syksyllä sinänsä oikeutetusti:

Mitäpä jos vihreiden ydinvoimakannasta jankkaamisen sijaan keskityttäisiin pelastamaan maailma?

Mutta toisaalta hänen puolueensa puheenjohtaja palautti kyllä tuon keskustelun siihen jankkaamiseen.

Eivätkä nämäkään ole kovin vilpittömiä tai selkeitä muutoksia:

Oikeasti vihreiden ydinvoimakanta ei ole kuitenkaan ole kaiken sen saaman palstatilan väärti. Ensinnäkään ydinvoimaa kannattava vihreä ei ole enää vuosiin ollut uutinen, ja asiasta käydään varsin fiksua keskustelua puolueessa jatkuvasti samalla kun linja on kehittynyt siinä missä puolueen muutkin linjaukset. Viime kesän puoluekokouksessa määritetty linja suhtautuu avoimesti ydinteknologian kehittämiseen ja myös Vihreät nuoret hyväksyi aivan äskettäin ympäristöohjelman, jossa ollaan valmiita satsaamaan uuden sukupolven ydinvoimaan.

(lihav. HJ)

Tuosta avoimesta suhtautumisesta en pystynyt löytämään kuin tämän lauseen ...

On kehitettävä uutta teknologiaa, joka ei rasita ympäristöä ja ilmastoa.

... joka kyllä visusti vaikenee ydinteknologiasta. Eli hän viittasi samaan lauseeseen, johon viitattiin 26.02.19 edellä.

Nuoretkin käsittääkseni viittasivat uuteen ydinvoimateknologiaan tarkoittaen sillä fuusioreaktoreita. Ja saivat näin keskustelun siirrettyä hamaan tulevaisuuteen. Ja säilyttivät silti lopullisena tavoitteena siirtymisen kokonaan uusiutuviin.

Harjanteella on nyt mahdollisuus esittää eduskunnan puhujapöntössä asia selkeämmin. Hän itse on kyllä ilmeisen vilpitön ydinvoiman kannattaja.

[Heikki Jokipii]

Hesarissa oli tänään tämä kirjoitus:

Ydinenergiaa tarvitaan osana ilmastotyötä

Joka oli tavallaan samoilla linjoilla kuin minä edellä. Mutta tästä on sitten taas "revittävä pelihousunsa":

Ydinenergia tarjoaa mahdollisuuksia myös Suomelle. Suomi on kor­kean ydinvoimaosaamisen maa, ja suomalaisten ydinvoimalaitosten käyttöosaaminen on maailman huippua. Meidän viranomaisiamme arvostetaan laajasti. Suomi on myös edelläkävijä käytettyyn ydinpoltto­aineeseen liittyvissä ratkaisuissa.

Sillä Suomi ei takuulla ole edelläkävijä, jos se tarjoaa maailmalle ratkaisuksi, että syntynyt jäte haudataan syvälle maan sisään. Sen sijaan Venäjä on! (Ks. edellä 10.4.19.)